WA XCHOLO JA SAKʼANILI
Kʼot jnaʼ jun jasunuk masto lek ke yuj ajyel loktoril
«¡WANEX yaljelkabʼ jun jasunuk jkʼanunej man jchʼinil!». Jani jaw ja jas kalayabʼ ja nupanum jak sleʼe an ja bʼa jclinica ja bʼa 1971. Wantoni xkʼe jtulyi ja kaʼtel bʼa loktoril sok ajkʼachto jama ja bʼajtan jclínica. ¿Machunkiluke ja kristyanoʼik jaw, sok jasa jkʼanuneji? Majlayonik bʼa oj chola wabʼyex jastal ja jloʼiltikon jaw stukbʼes ja jas wa xkayi mas stʼilanil ja bʼa jsakʼanili sok jas yuj wa xkʼuʼan ke ja jas jkʼanunej man jchʼinil ojxtani kʼot smeranil.
Pojkiyon bʼa 1941 bʼa París (Francia), bʼa jun pamilya mey yiʼoj lek takʼin. Jel xkʼulan gusto snebʼjel, ja yuj pensaraʼan janekʼto el jgana yajni staʼawon tuberculosis ja yajni ayto kiʼoj 10 jabʼil sok ja yuj mini wajyon jun tyempo lek ja bʼa eskuela. Ja loktoriki yalawekabʼ tʼilan oj jijlukon yuja mey yip ja jpulmoniki. Ja yujil, jkʼuman jun diccionario ja bʼa jitsan ixaw jaw sok jmaklay programaʼik ja bʼa Radio Sorbona, bʼa Universidad bʼa París. Yajni ja loktorik yalawekabʼ ke lekxa ayon sok ojxa bʼobʼ kumxukon ja bʼa eskuela, jelni gustoʼaxiyon. Jpensaraʼan: «Jelni lek ja jas wa skʼulane ja loktoriki». Man tyempo jaw, ja jas wa xkʼana jani yajelyi yan ja matik maloʼayi. Ja yujil, yajni ja jtat wa sjobʼoki jas wa xkʼana oj jkʼuluk ja yajni niwanonxa, tolabida wa xkala: «Wa xkʼana oj kʼotkon loktor». Sok jachuk, jani kʼot ja yajel an ja jas bʼajtan jel xkʼana.
JA CIENCIA WA XYA MOJXUKON SOKA DIOSI
Ja jpamilya katolikoʼe, pe ja keʼn kechani wa xnaʼa jun jasunuk mini tʼun stojoluk bʼa Dyos. Sok ajyikuj jitsan sjobʼjelik bʼa mey kiʼoj sjakʼjel. Titoni kʼot jnaʼ ke ayni maʼ skʼulan ja sakʼanil yajni kʼe jkʼul estudiar bʼa an.
Wanto xjul jkʼujol yajni kila sbʼajtanil ekʼele ja célulaʼil ja tulipán ja bʼa microscopio. Jelni cham kila ja jastal wa xtukbʼi ja jastik yiʼoj ja célula yuja cheʼej ma yuja kʼaʼuj. Cha kila ke ja citoplasma (jun jasunuk tey bʼa yojol ja célula) wa xchʼinbʼi ja yajni wa staʼa atsʼam sok wa xniwanbʼi ja yajni wa x-axi och bʼa jaʼi. Ja it sok tuk jastik wa x-ekʼi wa xyaʼakan ke ja tuk jastik bʼa jkuerpotiki oj kʼajyuke ja yajni wa xtukbʼi ja tyempo. Yajni kila janekʼto chaʼanyabʼal tojbʼel ja célulaʼiki, kaʼa jbʼaj kuenta ke ja sakʼanili mini jachʼta lom ajyi.
Ja bʼa xchabʼil jabʼil bʼa kestudio bʼa ani, kʼot ajyukuj mas prebaʼik bʼa sakʼani meran ja Dyosi. Jun sjejel, ja bʼa claseʼik bʼa Anatomía kilatikon ke ja jastal naka staʼunej sbʼaj ja jxujkubʼtik soka jkʼabtiki wani xkoltani bʼa oj jmutsʼtik sok bʼa oj xijtik ja yal jkʼabʼtiki. Ja jastal akʼubʼalkan ja músculoʼiki, ja yal yakʼiliki sok ja xchʼuxuyiki jelni chaʼanyabʼal juntiro ja jastal tojbʼeli. Jun sjejel, jnebʼa ke ja xchʼuxuyil bʼa wa xya ajyuk soka smúsculoʼil bʼa jxujkubʼtik snalan ja sbʼakel bʼa june ja yal jkʼabʼtiki, wani spila sbʼaj bʼa chabʼe. Sok jachuk wa xkan jun yal sjotanal, sok ja bʼa yojoli ay pilan xchʼuxuyil bʼa wa xkʼot man sniʼ yal kʼabʼal. Yuja jach kaneli wani xya ajyuk ja xchabʼil xchʼuxuyil bʼa slugar. Chomajkil, stsʼakatal ja tsatsal stsʼujmili, ja chʼuxuyiki mini spila sbʼaj soka bʼaki. Lekbʼi meyuk ja stsʼujmil it, ja xchʼuxuyil ja jkʼabʼtiki ojni spil sbʼaj soka sbʼakel ja yal jkʼabʼtiki ja yajni stima sbʼaji, jastalni ja yakʼil jun arko. Tini kila ke ja maʼ xchapa ja jkuerpotiki jelni bibo juntiro.
Ja jastal jel cham wa xkila sbʼaja maʼ wa skʼulan ja sakʼanili mastoni kʼi ja yajni jkʼulan estudiar ja jastal wa xkʼi jun yal alats. Jnebʼa ke bʼajtanto oj pojkuk, ja feto bʼa lek ayi wa xyiʼaj oxígeno bʼa snan yuja yakʼil smuxukʼi. Ja yuj ja alvéoloʼiki, bʼa kʼotel yal chʼinik bola tey bʼa yojol pulmonik, mitoni xbʼutʼ ikʼ. Yajni wanxa mojxel ja skʼakʼujil oj pojkuki, ja bʼa yojol ja alvéoloʼiki wa xpotsjiyuj jun jasunuk sbʼiʼil surfactante. Sok jachuk, yajni wa xpojki ja yal alatsi sok wa xyiʼaj ikʼ sbʼajtanil ekʼele, wa xkʼe ekʼ jitsan jastik jel chaʼanyabʼal. June ja bʼa sjotanal tey bʼa yaltsil ja yal alatsi wa slutu sbʼaj bʼa jachuk ja chikʼi ti oj ekʼuk bʼa pulmon. Ja bʼa jutsʼin jaw, ja surfactante wa xkoltani bʼa jachuk mixa nokʼan oj ajyuke ja alvéoloʼiki bʼa oj bʼobʼ bʼutʼuke ikʼ. Bʼa jutsʼinta, ja yal alatsi chapanxa ay bʼa stuchʼilxa oj yi ikʼ.
Jkʼana oj jnaʼ sbʼaj ja maʼ skʼulunej ja jastik jel chaʼanyabʼal jaw, ja yuj kongana kʼe jpaklay ja Biblia. Jel jkʼulan gusto skʼumajel sbʼaja mandarik bʼa ajyel asyado, bʼa ti ajyi chʼikan ja bʼa trato yaʼa ja Dyos soka chonabʼ Israel ayxa mas ja 3.000 jabʼil. Ja Dyos yayi mandar ja israʼelenyoʼik bʼa a-smuke ja spaxyale, bʼa a-sakʼ sbʼaje tikʼan sok jaʼ sok ayawe ajyuk pilan ja matik wa x-ilxi ma wa xyabʼ ke ayiʼoj jun chamel bʼa wa x-ekʼ sbʼaj tuk (Lev. 13:50; 15:11; Deut. 23:13). Ja Biblia wanxani xyala ajyi ja jastik it, pe jani ja bʼa tsaʼanxta 150 jabʼil ekʼeljan ke ja científicoʼik wane snajel jastal wa x-ekʼ ja chameliki. Cha kʼotni jnaʼ ke ja leyik sbʼaja jastal oj ajyukotik asyado soka jastik ti chʼikan ja jwinkiltiki, bʼa ti wa xtax bʼa libro bʼa Levítico, wani xkoltani bʼa oj ajyuk lek yibʼanal ja chonabʼ Israel (Lev. 12:1-6; 15:16-24). Kʼot kabʼ stojol ke ja kʼulumani yayi ja leyik it ja israʼelenyoʼik bʼa slekilale sok yayi koʼuk slekilal ja matik ajyi kʼuʼabʼali. Jkʼuʼani lek ke ja Biblia jani ja spensar yaʼunej ekʼuk ja Dyosi. Pe mitoni xnaʼa jas sbʼiʼil ja Dyos jaw.
JASTAL JNAʼA SBʼAJ JA JCHEʼUMI SOK JASTAL JTAʼA JA JYOBA
Wanon skʼulajel estudiar an yajni jnaʼa sbʼaj jun akʼix sbʼiʼil Lydie. Och jkʼan jbʼajtikon, sok nupanitikon bʼa 1965. Ja keʼn snalan wajumon ja bʼa jkarrera. Jaxa bʼa 1971 ayxa oxe kuntikiltikon sok ajyikujtikon wake. Ja Lydie jelni skoltunejon juntiro, jastalni sbʼaja kaʼtel bʼa loktor sok ja bʼa pamilya.
Hech. 15:28, 29). Tsaʼan, ja yeʼn soka statami xcholowekabʼ ja jas oj lajxukyuj ja sGobyerno ja Dyosi: xchʼayjel snajel ja wokoliki, ja chameliki sok mixani maʼ oj chamuk (Apoc. 21:3, 4). «¡Wanex yaljelkabʼ jun jasunuk jkʼanunej man jchʼinil! Jachʼ gustoxta kala yabʼye. ¡Pes ochyon loktoril bʼa yajelyi lamxuk ja swokole ja kristyanoʼiki!». Jelni gusto kabʼi sok loʼilanitikon jun ora sok snalan. Yajni wajye ja nupanum jaw, mixani xkabʼ ta katolikoʼonto ja bʼa jkʼujoli. Chomajkil, jnebʼa ke ja kʼuluman bʼa jel chaʼanyabʼal wa xkila ayni jun sbʼiʼil: ja Jyoba.
Aʼtijiyon bʼa jun hospital ja oxe jabʼil bʼajtanto oj jam ja jclínica. Tyempo tsaʼan, jakye ja bʼa jclinica ja nupanum jtaʼa tiʼal ja bʼa skʼeʼulabʼili. Ojxta jtsʼijbʼuk ajyi ja juʼun bʼa trato ja tatamali yajni ja cheʼumal yalakabʼ: «Awa pabor loktor, anik bʼa mey yiʼoj chikʼ». Chamto kabʼi sok jobʼoyi: «¿Meran lek? ¿Jas yuj?». Ja yeʼn sjakʼaki: «Testigoʼotikon bʼa Jyoba». Mini bʼa kabʼunej yabʼalil sbʼaja testigoʼik bʼa Jyoba sok mini sbʼaja jastal wa xyilawe ja chikʼi. Ja ixuki ya elkʼen ja sbiblia sok sjeʼaki ja teksto sbʼa jas yuj mi skʼana oj yi chikʼ (Ja nupanum jaw bʼa Testigoʼe jakye oxe ekʼele ja bʼa jclínica, sok bʼa kada ekʼele, loʼilanitikon mas ja jun ora. Jlokowe bʼa naʼits bʼa jachuk oj ajyuk mas tyempo bʼa loʼilanel bʼa Biblia. Ja Lydie och akuerdo bʼa oj spaklay jmoktikon ja Biblia, pe mini skʼuʼan ta mi meranuk jujuntik ja skʼuʼajelik yiʼoje ja catolicoʼik bʼa jeʼubʼalkitikon. Ja yuj jloko bʼa naʼits ja sacerdote bʼa iglesya. Jtaʼatikon tiʼal ja jastik wa sjeʼa ja Iglesya man och akwal sok katikon makunuk ja Biblia. Stsʼakatal ja loʼil jaw aji skʼuʼuk ja Lydie ke ja testigoʼik bʼa Jyoba jani wa sjeʼawe ja smeranili. Sok man tyempo jaw, ja syajal jkʼujoltikon bʼa Jyoba och kʼiʼuk, sok lajan kiʼatikon jaʼ ja bʼa 1974.
WA XKAʼA BʼAJTAN BʼEJ JA JYOBA
Ja jas jnebʼa sbʼaja jas wa skʼana oj skʼuluk ja Dyos sbʼaja kristyano snikawon bʼa oj jtukbʼes ja jastik wa xkayi mas stʼilanili. Sbʼaja Lydie soka keʼn, yaʼteltajel ja Jyoba jani kʼotel ja jas mas tʼilan ja bʼa jsakʼaniltikoni. Wani xkʼanatikon oj katikon kʼiʼuk ja kuntikiltikon soka jas wa xyala ja Biblia. Kaʼatikonkan ke jani soka jastal wa xyajtaytikon ja Dyos sok ja kristyanoʼiki a-skoltay ja jpamilyatikon bʼa oj ajyuk tsoman (Mat. 22:37-39).
Ja kuntikiltikoni wani snaʼawe lek ke ja Lydie soka keʼn tolabidani akuerdo aytikon ja bʼa jas wa stsaʼatikon skʼulajeli. Jitsan ekʼele, ja yeʼn soka keʼn wani la tsenitikon ja yajni wa xjul jkʼujoltikon. Ja untiki wani snaʼawe ke ja jas wa xkʼulaxi ja bʼa naʼitsi jani snochjel ja mandar it bʼa Jesús: «Awala ‹ojo›, yujni ojoʼa, sok ta Mat. 5:37). Jun sjejel, yajni june ja kakʼixtikon ayiʼoj 17 jabʼil, ja Lydie mini yayi permiso bʼa oj eluksok jun tsome yamigoʼik. Anto june ja bʼa akʼixuki yala: «Ta mi xyawi permiso jawa nani, jaxa jobʼoyi jawa tati». Pe ja kakʼixtikoni sjakʼayi: «¿Pe jas yaʼtel? Tolabida akuerdo aye». Ja wake kuntikiltikoni wani xyilawe ke ja keʼn soka Lydie lajani wa xkatikon makunuk ja rasonik bʼa Biblia. Wa xkatikonyi tsʼakatal ja Jyoba pes ja wego jitsan ja bʼa jpamilyatikon kʼotele yaʼtijumik.
awala ‹miyuk›, pes yujni miyuka» (Ja smeranili stukbʼes ja jas wa xkayi stʼilanil ja bʼa jsakʼanili. Pe wantoni xkʼana oj ka makunuk ja jastal wa xyajtay ja ani bʼa skoltajel ja kermanoʼik. Ja yuj jkʼapa jbʼaj koltanel jastal loktor ja bʼa Betel bʼa París sok tsaʼan ja bʼa yajkʼachil Betel kʼulaxi bʼa Louviers. Casi 50 jabʼilxa wanon koltanel ja bʼa Betel. Snajtil ja tyempo it, kʼotel kamigoʼuk jitsan betelitaʼik. Jujuntik bʼa yeʼnle ayxa yiʼoje mas ja 90 jabʼil. Chamto kabʼ ja jun ekʼeleʼil yajni jnaʼa sbʼaj jun yajkʼachil betelita sok yalakabʼ keʼnani jkoltay ja snan ja yajni pojki ja yali, sok ekʼelxa junuk 20 jabʼil.
KILUNEJ KE JA JYOBA JELNI STALNAY JA XCHONABʼI
Yiljel jastal ja Jyoba wa stalnay sok wa stojo ja xchonabʼi stsʼakatal ja jastal xchapuneji yaʼunej kʼiʼuk ja jastal wa xyajtayi ja janekʼ jabʼil ekʼeljani. Jun sjejel, ja bʼa skʼeʼulabʼiljan ja jabʼil 1980, ja Tsome Tojwanum ya kujlajuk jun programa ja bʼa Estados Unidos bʼa skoltajel ja loktorik soka smojik bʼa yabʼjel stojol jas yuj ja testigoʼik bʼa Jyoba mi xyiʼaje chikʼ.
Jaxa bʼa 1988, ja Tsome Tojwanum ya kujlajuk ja yajkʼachil departamento bʼa Betel sbʼiʼil Skʼanjel koltajel sbʼaja hospitalik. Ja bʼajtanto, ja departamento it yeʼnani kajan sbʼaj yiljel ja Tsome wa skoltay ja kermanotik bʼa hospital, bʼa tini kʼulaxi bʼa Estados Unidos bʼa skoltajel ja matik maloʼayi. Yajni ja olomalik it cha kʼe ajyuke bʼa tuk paisik, cha ajyini ja bʼa Francia. Jelni cham xkila jastal ja xchonabʼ ja Jyoba yajxta wa stalnay ja hermanoʼik maloʼaye yajni mas wa skʼana skoltajele.
JUN JASUNUK JKʼANUNEJ MAN JCHʼINIL
Jani kʼot ja yajel an ja jas bʼajtan jel xkʼana. Pe yajni kan jpensaraʼuk sbʼaja jas mas wanon yajelyi stʼilanili, kaʼa jbʼaj kuenta ke aytoni jasunuk mas tʼilan ke yuja yajel an: jani ja yajel an sbʼaja jastal wala taxtik soka Dyosi, wa xkʼan kal, skoltajel ja kristyanoʼik bʼa oj yaʼe kulan soka maʼ yaʼa ja sakʼanili, ja Jyoba Dyos. Yajni jkʼulan jbʼaj jubilar, ja Lydie soka keʼn ochtikon precursor regular, sok ja yuj wani xcholotikon jitsan ora ja bʼa ixaw sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Wantoni xkʼulantikon ja janekʼ wa xbʼobʼkujtikon bʼa koltanel ja bʼa aʼtel it wa xyaʼa sakʼanil.
Wanonto skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼkuj bʼa yajelyi tʼun kulan skʼujole ja matik maloʼayi. Pe wa xkaʼa jbʼaj kuenta ke mini ja loktor bʼa masto leki oj bʼobʼ yajnay yibʼanal ja chameliki ma xchʼayjel snajel ja chamelali. Ja yuj wani xkʼana ke oj kʼotuk ja skʼakʼujil bʼa mixa maʼ oj chamuk, mixa ma oj yabʼ syajal sok mixa maʼ oj koʼ chamel. Ja bʼa yajkʼachil luʼum bʼa wego wan mojxeljani, ojni ajyukuj yibʼanal ja tyempo bʼa snebʼjel mas sbʼaja skʼulbʼen ja Dyosi, bʼa tini chʼikan ja jastal jel chaʼanyabʼal kʼulubʼal ja jkuerpotiki. Jachukniʼa, ja jas wa xkʼana man jchʼinili kechantoni kʼotel smeranil jujuntik. Wani xkʼuʼan lek ke ojxtani kil ja jas mas leki.