1, 2. a) ¿Jas yuj jitsan jel wokol xyabʼye sjipjel skʼujole bʼa jun kristyano ayiʼoj cholal? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

 JA BʼA jtyempotiki, jitsan jelni wokol xyabʼye sjipjel skʼujole bʼa jun kristyano ayiʼoj cholal. ¿Jas yuj? Yujni wa xyilawe ke ja leyik sok ja política jani mas wa skoltay ja rikoʼik sok ja matik ay xcholi, pe ja pobreʼiki wa xkʼulajiyile bʼa mi lekuk. Jakʼayuj ja Biblia wa xyala: «Ja winiki ibʼ kʼabʼal ayuj ja winiki bʼa sjomelal» (Ecl. 8:9). Chomajkil, jujuntik olomalik bʼa relijyon wani skʼulane jastik bʼa mi lekuk, sok yuja it jujuntik kristyano mixa sjipa skʼujole bʼa Dyos. Ja yuj, jelni tʼilan oj jkoltaytik ja kestudiantetik bʼa oj snebʼe sjipjel skʼujole bʼa Dyos sok sbʼaja matik stsaʼunej bʼa oj stojotik ja bʼa Luʼumi.

² Pe mini kechan yeʼnluke ja estudianteʼik ja oj snebʼe sjipjel skʼujole bʼa Jyoba sok sbʼaja xchonabʼi. Ja matik ayxa tyempo teytik ja bʼa smeranili tʼilani mi oj katikan sjipjel jkʼujoltik ke ja jastal wa skʼulan ja jastik junuk ja Jyoba jani ja mas leki, pes ojni bʼobʼ ekʼ jastik bʼa oj ya och probar ja skʼuʼajel kiʼojtiki. Ja bʼa artikulo it oj kiltik bʼa oxe. Bʼajtan, yajni wa xkʼumantik jujuntik loʼil bʼa Biblia. Xchabʼil, yajni wa xyakitik tojelal ja xchonabʼ ja Jyoba. Sok yoxil, yajni x-ekʼ jbʼajtik prebaʼik ja bʼa tyempo jakumi.

3. ¿Jas yuj bʼobʼta oj ya och prueba ja sjipjel jkʼujoltik bʼa Jyoba jujuntik loʼilik bʼa Biblia?

 ³ Yajni xkʼumantik ja Biblia bʼobʼta ayni oj jobʼ jbʼajtik jas yuj jach yila jujuntik kristyano ma jas yuj stsaʼa skʼulajel jujuntik  jasunuk. Jun sjejel, ja bʼa libro bʼa Números wa xkʼumantik ke ja Jyoba yala achamuk jun israʼelenyo yuj stsomjel siʼ bʼa sábado. Pe ja bʼa xchabʼil libro bʼa Samuel wa xkʼumantik ke ja Jyoba yaʼa perdon ja rey David ama xchʼaykʼujolan ja nupanel sok milwani (Núm. 15:32, 35; 2 Sam. 12:9, 13). Bʼobʼta oj jobʼ jbʼajtik: «¿Jas yuj ja Jyoba yaʼa perdon ja chaʼanik smul ja David pe yala achamuk ja pilan winik bʼa lajansok mi jel chaʼanuk ja smuli?». La kiltik oxe jasunuk tʼilan oj kaʼ tʼabʼan jkʼujoltik ja yajni xkʼumantik ja Biblia.

4. ¿Jastal wa skoltayotik ja Génesis 18:20, 21 soka Deuteronomio 10:17 bʼa oj jipjkʼujoltik ja jastik wa skʼulan ja Jyoba?

⁴ Ja Biblia mi tolabida wa xchiktes yibʼanal. Jun sjejel, wani xnaʼatik ke ja David meran sutxi skʼujol yuja jastik skʼulani (Sal. 51:2-4). Pe ¿jas tikʼe kristyano waj ja winik skʼoko ja ley bʼa sábado? ¿Meran maʼ sutxi skʼujol ja bʼa jas skʼulani? ¿Skʼokunejxa maʼ yi ja yabʼal ja Jyoba tuk ekʼele? ¿Akʼubʼalxa maʼ yi julskʼujol, pe mi skʼana ma mi skisa? Ja Biblia mini xyala. Pe wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ke ja Jyoba «mini tʼun skʼulan ja bʼa mi tojuki» (Deut. 32:4). Ja kristyanoʼiki, tikʼanxta mi stojoluk wala kʼulwanitik jusgar, yujni jaʼ wa xkiʼajtik ja jas wa spensarane ja tuki ma ja mi lek yiljel ja tuki. Pe ja Jyoba mini jachukuk, ja yeʼn wani xyila spetsanil ja jas ekʼeli (kʼuman ja Génesis 18:20, 21; Deuteronomio 10:17). Yajni mas xkʼot jnatik sbʼaj ja Jyoba sok ja jastik yaʼunej kujlajuki, masni oj jipjkʼujoltik ja bʼa jas wa skʼulani. Ja yuj, ta yajni wa xkʼumantik ja Biblia wa x-ajyikujtik sjobʼjelik bʼa mi xbʼobʼ katikyi sjakʼjel ja jutsʼin jaw, ja jas wa xnaʼatik bʼa Jyoba ojni skoltayotik bʼa oj jipjkʼujoltik ke «jelni toj bʼa spetsanil ja sbʼejiki» (Sal. 145:17).

5. ¿Jastal wa sjomowotik ja mulal sbʼaja yiljel ja bʼa jas toji? (Kʼela ja recuadro « Yuja mulanumotiki mini xbʼobʼ jnatik lek ja bʼa jas toji»).

⁵ Yuja mulanumotiki mini xbʼobʼ jnatik lek ja bʼa jas toji. Yuja Dyos skʼulanotik jastal splanta yeʼna, mini lekuk xkilatik ja bʼa jas mi tojuki (Gén. 1:26). Pe yuja mulanumotik, ayni mi oj kʼulwanukotik jusgar toj, asta ja yajni wa xkʼuʼantik ke wa xnaʼatik spetsanil. Pes la jpensaraʼuktik ja jas ekʼ sbʼaj ja Jonás. Ja yeʼn jelni tajki  yajni ja Jyoba stsaʼa sjejelyi yajulal kʼujol ja swinkil Nínive (Jon. 3:10–4:1). Pe stsʼakatal yuja jas stsaʼa skʼulajel ja Jyoba, bʼobʼ kanuke sakʼan mas ja 120.000 ninivitaʼik. Sok tsaʼan ilxi, ke yeʼnani ja Jonás ja maʼ mi stojol ayuki, mini yeʼnuk ja Jyoba.

6. ¿Jas yuj mi tʼilanuk oj yalkabʼtik bʼa jun jasunuk oj skʼuluk ja Jyoba?

⁶ Ja Jyoba mini tʼilanuk oj yalkabʼtik jas yuj. Ja bʼa tyempo najate ja Jyoba yaʼakan ke jujuntik ja bʼa yaʼtijumik ayal ja spensare sbʼaja jas stsaʼata skʼulajeli ma ojto stsaʼ skʼulajel (Gén. 18:25; Jon. 4:2, 3). Sok ayni ekʼele, xcholo jas yuj jach stsaʼa skʼulajeli (Jon. 4:10, 11). Pe ja yeʼn mini tʼilanuk oj yalkabʼtik jas yuj wa skʼulan jun jasunuk. Yeʼnani ja jkʼulumantiki sok mini tʼilanuk keʼn oj kaltik ta lek jun jasunuk oj stsaʼ skʼulajel, mini bʼajtanto sok mini tsaʼan (Is. 40:13, 14; 55:9).

7. ¿Sok matik bʼobʼta wokol oj kabʼtik oj jipjkʼujoltik, sok jas yuj?

⁷ Seguro lek wani xkʼuʼantik ke ja Jyoba tolabida wa skʼulan ja bʼa jas toji. Pe bʼobʼta wokolni xkabʼtik sjipjel jkʼujoltik ja matik stsaʼunej bʼa oj stojotik ja bʼa Luʼumi. Bʼobʼta ayni wa xjobʼo jbʼajtik ta wane skʼulajel ja jas wa skʼana ja Jyoba ma jani ja jas wa spensaraneʼi. Jani jaw ja jas bʼobʼ ekʼ sbʼaje jujuntik kristyano bʼa tyempo najate. La jpensaraʼuktik ja sjejelik ja bʼa  parrapo 3. Bʼobʼta june ja bʼa spamilya ja maʼ skʼoko ja ley bʼa sábado sjobʼo sbʼaj ta ja Moisés sjobʼoyi ja Jyoba bʼajtanto oj yal ja kastigo. Bʼobʼta cha jachni juntikxta ekʼ sbʼaj june ja yamigo ja Urías ja hitita. Ja David koʼ mulal soka xcheʼum ja Urías, sok bʼobʼta ja amigoʼal jaw sjobʼo sbʼaj ta ja David ya makunuk ja xchol yiʼoj bʼa rey bʼa oj el libre ja bʼa kastigo wa sbʼajini. Ja smeranili jani ja it: mini xbʼobʼ kaltik ke wa xjipa jkʼujoltik bʼa Jyoba ta mi xjipa jkʼujoltik ja matik stsaʼunej ja bʼa Luʼumi, ja matik wa sjipa skʼujoli.

8. ¿Jas slajelal yiʼoj ja jas wa staʼa tiʼal ja Hechos 16:4, 5 sok ja jastal wa xtax ja kongregasyon ja bʼa jtyempotiki?

⁸ Ja bʼa jtyempotiki, ja Jyoba wa xya makunuk «ja moso jel toj sok wa spensaraʼan leki» bʼa stojel ja xchonabʼ tey bʼa luʼumi (Mat. 24:45). Jastalni waj ja tsome tojwanum bʼa bʼajtan siglo, ja moso it wa stojo ja aʼtel bʼa sutanal ja luʼumi sok wa xyayi tojelalik ja ansyanoʼik bʼa kongregasyonik (kʼuman ja Hechos 16:4, 5). Sok jaxa ansyanoʼiki yeʼnani wa xyilawe bʼa oj nochxuk ja tojelalik it ja bʼa kongregasyoniki. Ta wa xnochotik ja stojelal ja xchonabʼ ja Jyoba sok ja ansyanoʼik, ojni jetik ke wa xjipa jkʼujoltik ja bʼa jastik junuk wa skʼulan ja Jyoba.

9. ¿Bʼa jas ekʼele wokol oj kabʼtik yijel ja jas wa stsaʼawe skʼulajel ja ansyanoʼiki, sok jas yuj?

⁹ Bʼobʼta ayni wokol wa xkabʼtik skʼuʼajel ja jas wa xchapawe oj kʼulaxuk ja ansyanoʼiki. Jun sjejel, ja bʼa tsaʼanikxta jabʼil ekʼeljani nikxel jitsan kongregasyonik sok circuitoʼik. Jujuntik rason, jani bʼa oj axuk makunuk lek ja Naʼitsik bʼa Tsomjelal, ja ansyanoʼiki skʼanunejeyi jujuntik cholumanik a-sjeltes sbʼaje bʼa kongregasyon. Lekbʼi jach x-ekʼ jbʼajtik ja keʼntiki, bʼobʼta wokolni oj kabʼtik yajelkan ja jpamilyatik sok ja kamigotik. ¿Wan maʼ xyala yabʼye ja ansyanoʼik ja Jyoba bʼa oj wajuke jujune ja cholumaniki? Miyuk. Sok bʼobʼta jani yuja jaw wokol wa xkabʼtik snochjel ja tojelalik wa xyawekitiki. Pe ja Jyoba wa sjipa skʼujol ja bʼa jas wa stsaʼawe skʼulajeli,  sok cha jachni jel tʼilan oj jkʼuluktik ja keʼntiki. *

10. Jastalni wa xyala ja Hebreos 13:17, ¿jas yuj jel tʼilan oj jkoltaytik ja ansyanoʼiki?

¹⁰ Ama mi xkʼulantik gusto ja jas wa stsaʼawe skʼulajel ja ansyanoʼiki, ¿jas yuj jel tʼilan oj jkoltaytike? Pes yajni wa xkʼulantik, wani xkatik ajyuk tsoman ja xchonabʼ ja Dyosi (Efes. 4:2, 3). Chomajkil, ja kongregasyon wani xya el slekilal yajni chʼin wa xkaʼa jbʼajtik sok wa xkisatik ja stojelal ja ansyanoʼiki (kʼuman ja Hebreos 13:17). Sok ja masto jel tʼilani, yujni jachuk wa xjeʼatikyi ja Jyoba ke wa xjipa jkʼujoltik bʼa yeʼna, pes yeʼnani stsaʼunej ja ansyanoʼik bʼa oj stalnayotike (Hech. 20:28).

11. ¿Jasa wa xbʼobʼ skoltayotik bʼa oj jipjkʼujoltik mas ja bʼa stojelal ja ansyanoʼiki?

¹¹ ¿Jasa wa xbʼobʼ skoltayotik bʼa oj jipjkʼujoltik mas ja bʼa stojelal ja ansyanoʼiki? Jani yajel juljkʼujoltik ke ja yeʼnleʼi wani skʼanaweyi ja yip ja Jyoba yajni ay jas wa stsaʼawe skʼulajel sbʼaja kongregasyoni. Cha wani xyaʼa tʼabʼan skʼujole ja rasonik bʼa Biblia sok ja rasonik bʼa xchonabʼ ja Dyosi. Wani skʼanawe sok spetsanil skʼujole ke lek oj iljuke yuja Jyoba sok bʼa oj stalnaye lek ja hermanoʼiki. Ja winike it bʼa toj aye wani snaʼawe ke oj kʼanjukyile kuenta yuja Dyos sbʼaja jastal oj skʼuluke ja yaʼteleʼi (1 Ped. 5:2, 3). La jpensaraʼuktik ja it: ama teytik bʼa jun luʼumkʼinal pilubʼal yuja rasaʼiki, ja relijyoni sok ja politika, ja keʼntiki tsoman aytik wantik yaʼteltajel ja kechanta Dyos smeranili. Ja it juni prueba bʼa wa xchiktes lek ke ja Jyoba wani xya koʼuk slekilal ja xchonabʼi.

12. ¿Jastik sjobʼjelik tʼilan oj yaʼ sbʼaje ja ansyanoʼik bʼa oj snaʼe ta meran sutxel skʼujol jun kristyano?

¹² Ja Jyoba yaʼunejyi ja ansyanoʼik ja chaʼan cholal bʼa oj yawe ajyuk sak ja kongregasyon. Ja yujil, ta jun snochuman Kristo wa xkoʼ bʼa jun chaʼan mulal, ja Jyoba wani smajlay ke ja ansyanoʼik ayil-e ta wanto xbʼobʼ ajyuk bʼa kongregasyon. Wa xkʼan kaltik, tʼilani oj yil-e ta meran sutxel skʼujol ja kristyano. Tʼilani oj yaʼ sbʼaje sjobʼjelik jastal it: ama ja kristyano it wa sjeʼa ke sutxel skʼujol, ¿meran maʼ lek wa xyijnay ja jas skʼulani? ¿Puesto maʼ ay bʼa mixa oj skʼuluk ja mulal jaw? Ta jaʼ iji bʼa oj koʼ mulal yuja yamigoʼik bʼa mi lekuki, ¿puesto maʼ ay bʼa oj yakani? Ja ansyanoʼiki wa xyaweyi orasyon ja Jyoba, wa spaklaye ja jas ekʼeli soka jas wa xyala ja Biblia sok wani xyaʼa tʼabʼan skʼujole ja jastal wa sjeʼa ja smodo ja kristyano sbʼaja jas skʼulani. Anto tixa wa xyilawe ta wa xbʼobʼ ajyuk bʼa kongregasyon ma miyuk. Bʼobʼta tʼilani oj kʼulaxuk expulsar ja mulanum soka jastik oj ilxuk ekʼeli (1 Cor. 5:11-13).

13. ¿Jasa oj bʼobʼ ya chamjkʼujoltik lekbʼi xkʼulaji expulsar june bʼa jpamilyatik ma kamigotik?

¹³ Ta wa xkʼulji expulsar june bʼa mi kamigoʼuktik ma mi jpamilyaʼuktik, bʼobʼta wegoni oj kistik ja jas oj stsaʼe skʼulajel ja ansyanoʼiki. Pe ¿jaxa lek xkʼulaji expulsar june maʼ jel lek xkilatik? Tini wa xbʼobʼ och probar janekʼto wa xjipa jkʼujoltik ja bʼa ansyanoʼik. Bʼobʼta oj cham jkʼujoltik ke mini ajyi tʼabʼan skʼujole spetsanil ja jas ajyi chʼikani ma mi kʼulwani jusgar jastalni wa skʼana ja Jyoba. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj kiltik bʼa jun modo stojol ja jas oj stsaʼe skʼulajel ja ansyanoʼiki?

14. ¿Jasa tʼilan oj juljkʼujoltik ta ja ansyanoʼik skʼulane expulsar june bʼa jpamilyatik ma kamigotik?

¹⁴ Tʼilani oj ka tʼabʼan jkʼujoltik ke yajni ay maʼ wa xkʼulaji expulsar, jani ja modo  yaʼunej kujlajuk ja Jyoba bʼa slekilal ja kongregasyon sok sbʼaja mulanumi. Lekbʼi x-ajikan bʼa ti oj ajyuk bʼa kongregasyon june maʼ mi sutxeluk skʼujol, ja kristyano jaw ojni bʼobʼ sjom ja tuk (Gál. 5:9). Chomajkil, bʼobʼta mini oj snaʼ janekʼto smaloʼil ja smuli sok tʼilani oj stukbʼes ja jastal wa spensarani sok ja jas wa skʼulani bʼa jachuk lek oj cha yil sbʼaj soka Jyoba (Ecl. 8:11). Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ke ja ansyanoʼik jelni chaʼanyabʼal xyilawe ja xchole bʼa yiljel ta tʼilani ay maʼ oj kʼulaxuk expulsar ma miyuk. Jastalni ja juesik bʼa Israel bʼa tyempo najate, ja yeʼnle snaʼawe ke ‹mini wanuke skʼulajel gusgar bʼa jun winik, jani bʼa Jyoba› (2 Crón. 19:6, 7).

15. ¿Jas yuj mastoni jel tʼilan ja wego oj jipjkʼujoltik ja bʼa stojelal ja Jyoba?

¹⁵ Wanxtani mojxel ja xchʼakelal ja bʼa jastal wa xtax ja tyempo it. Ja yujil, mastoni jel tʼilan la jipjkʼujoltik ja bʼa jastal wa skʼulan ja jastik ja Jyoba. Ja it jelni tʼilan pes ja bʼa niwan wokoli bʼobʼta oj ajukitik tojelalik bʼa oj kiltik lajansok jel tuk, bʼa mi jel xkoltani ma mey sbʼej. Ja Jyoba mini yeʼnuk mismo oj skʼumukotik. Bʼobʼta jani oj ya makunuk ja matik stsaʼunej ja bʼa Luʼumi bʼa oj yakitik tojelalik. Ja bʼa tyempo jaw mixani jaʼuk yoraʼil bʼa oj jkʼultik dudar sok sjobʼjel jbʼajtik ta ja tojelalik jaw ti wa xjak bʼa Jyoba ma ta jaʼa hermanoʼik olomal ayeʼi wane skʼulajel ja jastal wa skʼanawe. ¿Oj maʼ jipjkʼujoltik bʼa Jyoba sok sbʼaja xchonabʼi ja bʼa tyempo jaw jel chaʼanyabʼal oj ekʼuki? Ja jastal wa xkilatik ja wego ja stojelal ja xchonabʼ ja Jyoba oj skoltayotik snajel ja sjakʼjeli. Ta wa xjipa jkʼujoltik ja bʼa tojelalik wa x-ajikitik ja wego sok wegoxta wa xkʼuʼantik, bʼobʼta jachni oj cha jkʼuluktik ja bʼa niwan wokoli (Luc. 16:10).

16. ¿Jastal ojxta ajuk och probar ja bʼa sjipjel jkʼujoltik sbʼaja jas wa stsaʼa skʼulajel ja Jyoba?

¹⁶ Cha tʼilani oj jpensaraʼuktik jastal oj kabʼtik yajni ja Jyoba skʼulan jusgar ja kristyanoʼik ja bʼa xchʼakulabʼil ja bʼa jastal wa xtax ja tyempo it. Ja wego ayni kiʼojtik ja smajlajel ke jitsan ja bʼa matik mi xyaʼteltaye ja Jyoba, jujuntik bʼa yeʼnle kʼotele jpamilyatik, ojni stsaʼe ta oj yaʼteltaye bʼajtanto oj jakuk ja chʼakelali. Pe ja bʼa Armagedón yeʼnani ja Jyoba, bʼa yaʼunejyi xchol ja Jesús, ja maʼ oj stsaʼ jas oj ekʼ soka yeʼnleʼi (Mat. 25:31-33; 2 Tes. 1:7-9). Mixani keʼn oj jcholuktik stsajel machun wa sbʼajin ja syajal skʼujol ja Jyoba sok machun miyuk (Mat. 25:34, 41, 46). ¿Oj maʼ jipjkʼujoltik bʼa Jyoba, ma mi oj kistik yuja  mi akuerdo oj ajyukotik soka jas oj stsaʼi? Chikani lek, jelxani tʼilan oj katik tsatsbʼuk ja jastal wa xjipa jkʼujoltik bʼa Jyoba bʼa jachuk oj bʼobʼ jipjkʼujoltik ja bʼa tyempo jakumi.

17. ¿Jastik slekilal oj kiltik sbʼaja jastik oj stsaʼ skʼulajel ja Jyoba ja bʼa xchʼakulabʼil ja jastal wa xtax ja tyempo it?

¹⁷ Pensaraʼan jastal oj kabʼ jbʼajtik ja bʼa yajkʼachil luʼumi yajni xkilatik ja slekilalik yuja jastik toj stsaʼa skʼulajel ja Jyoba. Mixa oj ajyuk ja relijyon mi meranuk, mixani ja negosyoʼik bʼa kechan wa skʼanawe mas, mixani ja gobyernoʼik bʼa ixta wa x-ilwaniye sok wa xyawe yi wokol ja kristyanoʼiki. Ja tuktukil chamel ayi, ja awelaxel sok ja yajni ay maʼ wa xchamkujtik, ojxani kan patikajel. Ja Satanás soka spukujiki ojni lutjuke bʼa 1.000 jabʼil. Spetsanil ja wokol ajyi yuja skʼoko abʼali ojni chʼayuk (Apoc. 20:2, 3). ¡Jelni gusto oj ajyukotik yuj sjipjel jkʼujoltik ja bʼa jastal wa skʼulan ja jastik ja Jyoba!

18. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja israʼelenyoʼik ja jas wa xyala ja Números 11:4-6 sok 21:5?

¹⁸ ¿Oj maʼ ajyuk jastik junuk ja bʼa yajkʼachil luʼum bʼa oj ya och prueba ja sjipjel jkʼujoltik ja bʼa jastal modo wa skʼulan ja jastik ja Jyoba? La jpensaraʼuktik ja jas ekʼ tʼusan tsaʼan yajni ja Jyoba ya el libre ja israʼelenyoʼik ja bʼa Egipto. Jujuntik kʼeye kʼumal yujni snaʼawe ja waʼelal wa xyabʼye ajyi sok yijnaye ja maná wa x-ajiyile yuja Dyosi (kʼuman ja Números 11:4-6; 21:5). ¿Oj maʼ bʼobʼ ekʼ jbʼajtik jachuk tsaʼan ja bʼa niwan wokoli? Mini xnaʼatik janekʼ oj aʼtijukotik bʼa oj katik ajyuk sak ja Luʼumi sok takal takal yajel paxuk jun tsamal lugar. Bʼobʼta jelni oj ajyuk kaʼteltik sok bʼobʼta mini pasiluk oj ekujtik ja bʼajtanto. ¿Oj maʼ kʼekotik kʼumal yuja jas oj yakitik ja Jyoba ja bʼa tyempo jaw? Yajni mas wa xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja jas wa xyakitik ja wego, seguro lek cha jachni oj jkʼuluktik ja bʼa tyempo jakumi.

19. ¿Jastal oja chol ja jastik paklaxi ja bʼa artikulo it?

¹⁹ Ja jastal modo wa skʼulan ja Jyoba ja jastiki tolabida jaʼa stojolili. Sok ja keʼntiki jelni tʼilan ke oj jkʼuʼuktik lek ja jaw. Cha jelni tʼilan oj jipjkʼujoltik ja bʼa matik stsaʼuneji bʼa snochjel ja tojelal wa xyaʼa. Nunka mok chʼay jkʼujoltik ja jas ya ekʼyi ja aluman Isaías ja Jyoba: «Ojni ajyuka wipex ta wala ajyiyex laman sok waxa jeʼawex waxa jipa akʼujolex» (Is. 30:15).