1. ¿Jas yuj ja weʼn jelxa waʼa tsʼakatal yuja Biblia?

 ¡JANEKʼTO wa xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja yaʼunejkitik ja Biblia! Ja tiw wa xtaʼatik lekil rasonik bʼa oj skoltayotik snajel jas oj kʼuluktik ja yajni wa x-ekʼ jbʼajtik wokolik. Cha wani xyakitik jun tsamal smajlajel ja bʼa tyempo jakum. Sok ja mas tʼilani, wa sjeʼakitik jastal kʼotel ja smodoʼik. Spensarajel ja bʼa tsamal smodoʼik ja Jyoba jelni snikawotik. Ja jaw wani xyaʼakan mojxel soka yeʼn sok kʼotel yamigo (Sal. 25:14).

2. ¿Bʼa jastik modo yaʼunejkitik ja Jyoba rason sbʼaja yeʼn?

² Ja Jyoba wa skʼana ke ja kristyanoʼik a-snaʼe sbʼaj. Ja bʼa tyempo ekʼta, ya makunuk wayichalik, nakʼsatalik sok asta anjelik bʼa oj yawe ekʼ rasonik sbʼaja yeʼn (Núm. 12:6; Hech. 10:3, 4). Pe lekbʼi mi kan tsʼijbʼunubʼal ja jastik jaw, mini oj bʼobʼ jkʼuluktik estudiar. Yuja jaw ja Jyoba yayi mandar jujuntik winik bʼa a-stsʼijbʼuke «bʼa jun libro» ja jas wa skʼana oj jnatik (Jer. 30:2). Yuja «sbʼej ja Dyos smeranili tojni lek», ja jastal ya ekankitik skʼulani bʼa jun modo tsʼikan (Sal. 18:30).

3. ¿Jasa skʼulan ja Jyoba bʼa atalnajuk lek ja Biblia man jtyempotik? (Isaías 40:8).

³ (Kʼuman ja Isaías 40:8). Bʼa jitsanxa jabʼil, ja Yabʼal ja Dyos kʼotelni jun lekil tojelal sbʼaja yaʼtijumik. Pe ¿jastal bʼobʼel ja jaw? Ja Biblia tsʼijbʼaji bʼa jitsanxa tyempo bʼa yamkʼabʼalik wego wa xjomi. Sok jastalni wa xnaxi, mini ay jun juʼun ja bʼa jastal mero tsʼijbʼaji. Pe ja Jyoba yaʼakan akʼulaxuk kopyar ja teksto jel chaʼanyabʼal. Ja matik skʼulane kopyari mulanume pe stalnaye lek. Chomajkil, stajel tiʼal sbʼaja Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Hebreo, june maʼ  jel chapan yala: «Wani xbʼobʼ kaltik ke seguro aytik mini ay pilan aʼtel kʼulaxel ja bʼa tyempo najate bʼa chikan lek stojol». Ama stsʼijbʼane winike mulanume bʼa jitsanxa tyempo sok bʼa yamkʼabʼalik wego wa xjomi, chikani lek ke ja jas wa xkʼumantik ja bʼa Biblia jani yiʼoj ja spensar ja Jyoba.

4. ¿Jas oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

⁴ «Spetsanil ja lekil majtanaliki sok yibʼanal ja lekil doniki» ti wa xjak bʼa Jyoba (Sant. 1:17). Ja Biblia jani june ja majtanalik mas lek yaʼunejkitik. Jun majtanal jelni jas wa sjeʼakitik sbʼaja maʼ yakitik. Wa sjeʼakitik ta meran wa snaʼa jbʼajtik sok wa snaʼa ja jas wa xmakunikujtik. Jachni wa xcha ekʼ soka Biblia. Yajni wa xpaklaytik, jelni jas wa xnebʼatik sbʼaja Jyoba. Wa xkaʼa jbʼajtik kuenta ke wa snaʼa jbʼajtik lek sok wa snaʼa ja jas wa xmakunikujtik. Ja bʼa artikulo it oj jpaklaytik oxe ja bʼa smodoʼik ja Jyoba bʼa wa x-ilxi jaman lek ja bʼa Biblia: ja sbiboʼil, ja stojil sok ja syajal skʼujol. La kʼekotik stajel tiʼal ja jas wa sjeʼa ja Biblia sbʼaja sbiboʼil ja Dyos.

5. ¿Jas june ja bʼa preba wa xyaʼa ja Biblia bʼa wa sjeʼa ja sbiboʼil ja Dyos?

⁵ Ja Jyoba wa snaʼa ke wa xmakunikujtik ja srasonik jel bibo. Ja yuj yaʼunejkitik ja Biblia, bʼa tini yiʼoj yibʼanal ja sbiboʼil. Ja rasonik yiʼoji jel xkoltajiye ja kristyano. Chomajkil, ja Biblia wani xbʼobʼ stukbʼes ja sakʼanile. Yajni ja Moisés stsʼijbʼan ja bʼajtan libroʼik bʼa Biblia, yala yabʼ ja xchonabʼ ja Dyos, ja israʼelenyoʼik: «Yujni ja jastik it mini lom yaljelik bʼa weʼnlex, jani wa stojolan jawa sakʼanilex» (Deut. 32:47). Ja matik oj skʼuʼuke ja Yabʼal ja Dyos gustoni oj ajyuke sok lek oj wajyujile (Sal. 1:2, 3). Ama ja Biblia tsʼijbʼaji bʼa jitsanxa tyempo, aytoni yip bʼa stukbʼesel ja sakʼanil ja kristyano. Jun sjejel, ja bʼa lame artikuloʼik ja bʼa jw.org «Ja Biblia stukbʼes ja sakʼanile» oja taʼ mas ja 50 kristyano wa xcholo ja sakʼanile. Ja yeʼnle bʼobʼni stukbʼes ja sakʼanile sok tojbʼi ja yajni yawe makunuk ja rasonik bʼa Biblia (1 Tes. 2:13).

6. ¿Jas yuj wa xkalatik mey jun libro jastal ja Biblia?

⁶ Mini ay jun libro jastal ja Biblia. ¿Jas yuj? Yujni ja maʼ spensar tsʼijbʼunubʼal, jaʼa Jyoba, ja Maʼ kechan jel ja yip, sakʼan ay bʼa tolabida sok ja sbiboʼili mini ay slajelal. Ayni jitsan libro bʼa wanto xbʼobʼ kʼumaxuk ama chamta ja maʼ spensar tsʼijbʼunubʼal. Pe bʼa jitsan ekʼele ja srasonik yiʼoj mixani xmakuni. Pe ja rasonik jel bibo yiʼoj ja Biblia nunka xchʼak ja yip, skoltunej jitsan kristyano bʼa jitsanxa tyempo. Yajni wa xkʼumantik ja libro it jel chaʼanyabʼal sok wa xpensarantik ja srasoni, ja maʼ spensar stsʼijbʼankan wa xya makunuk ja yip bʼa oj skoltayotik yajel makunuk (Sal. 119:27; Mal. 3:16; Heb. 4:12). Pensaran, ja maʼ spensar yiʼoj ja Biblia wa skʼana oj skoltaya sok spetsanil skʼujol. ¿Anke ja jaw wani stsatsankʼujolana bʼa yajel ajyuk ja kostumbre bʼa skʼumajel ja Biblia?

7. Ja Biblia, ¿jastal ya ajyuk tsoman ja xchonabʼ ja Dyos ja bʼa tyempo ekʼta?

⁷ Pe aytoni jas mas wa sjeʼa bʼa jun modo jel chaʼanyabʼal ke ja Biblia jani yiʼoj ja sbiboʼil ja Dyos, yujni wa skoltay ja xchonabʼ bʼa oj ajyuke tsoman. Yajni ja israʼelenyoʼik ochye ja bʼa Luʼum Kʼapubʼal, kʼotni ajyuke sakʼan bʼa tuktukil lugar. Jujuntik kʼotye lukbʼanumik chay, tuk stalnaye chanteʼik sok jaxa tuk aʼtijumik bʼa alaj. Ja yuj ja israʼelenyoʼik aye bʼa pilan país ojni  bʼobʼ chʼay skʼujole ja tuk. Pe ja Jyoba yaʼakan ke oj stsom sbʼaje tikʼan bʼa oj smaklaye ja Yabʼal sok snebʼjel (Deut. 31:10-13; Neh. 8:2, 8, 18). Pensaran jastal maʼ yabʼ jun tojil israʼelenyo yajni wa xkʼot ja bʼa Jerusalén sok bʼobʼta wa staʼa sbʼajsok miyonik israʼelenyo bʼa tuktukil país bʼa stoyjel ja Jyoba. Jachni jastal jaw, ja Jyoba skoltay bʼa oj ajyuke tsoman. Mas tsaʼan, ja bʼa bʼajtan siglo, kujlaji ja kongregasyon bʼa snochumanik Kristo. Ajyini ixuk sok winik bʼa tuktukil ja sakʼanile sok ja jastik sbʼaje, sok bʼa tuktukil kʼumal. Pe yuja wa syajtaye ja Yabʼal ja Dyos, tsomani wa xyaʼteltaye ja Jyoba. Chomajkil, ja matik wa x-ochyejan ja bʼa kongregasyon wani xbʼobʼ yabʼye stojol ja jas wa xyala ja Yabʼal ja Dyos stsʼakatal yuja tuk snochumanik Kristo wa xcholoweyabʼ sok wa stsomo sbʼaje (Hech. 2:42; 8:30, 31).

8. Bʼa oj ya ajyuk tsoman ja xchonabʼ ja Jyoba ja bʼa jtyempotik, ¿jastal wa xya makunuk ja Biblia?

⁸ Ja bʼa jtyempotik, ja Jyoba jatoni wa xya makunuk ja Biblia bʼa sjejelyi ja xchonabʼ sok yajel ajyuk tsoman. Ja bʼa Biblia ti wa x-el spetsanil ja waʼelal bʼa Dyos wa x-ajikitik. Wani la wajtik tikʼan ja bʼa reunionik, ja bʼa asambleaʼik, bʼa wani xkʼumantik ja Biblia, wa xpaklaytik sok wa xnebʼatik mas. Chikani lek ke ja Jyoba ja wa xya makunuk ja Biblia bʼa oj ya kʼotuk ja jas wa skʼana. Wa skʼana ke ja yaʼtijumik «oj yaʼteltaye junxta lajan» (Sof. 3:9).

9. ¿Jas modoʼal wa xmakuni bʼa yabʼjel stojol ja rason bʼa Biblia? (Lucas 10:21).

 ⁹ La cha kiltik pilan preba ja bʼa sbiboʼil ja Jyoba. Ja yeʼn skʼulan sbʼaj asegurar ke jitsan parte ja bʼa Yabʼali atsʼijbʼaxuk bʼa jun modo bʼa kechanta ja matik chʼin wa xyaʼa sbʼaje oj bʼobʼ yabʼye stojol (kʼuman ja Lucas 10:21). Ja Biblia jani ja libro mas wa skʼumane jitsan kristyano bʼa sutanal ja luʼum. June maʼ jel chapan yala: «Mini kechanuk kʼotel jun libro bʼa jel skʼumane, cha kʼotelni jun libro bʼa jel skisawe», wa xkʼan alxuk, bʼa spakluneje lek. Pe kechantani ja matik chʼin wa xyaʼa sbʼaj wa xbʼobʼ yabʼye stojol sok wa xyawe makunuk (2 Cor. 3:15, 16).

10. ¿Bʼa jas pilan modo wa xbʼobʼ kiltik ja bʼa Biblia ja sbiboʼil ja Jyoba?

¹⁰ La kiltik pilan modo jastal ja sbiboʼil ja Jyoba wa sjeʼa ja Biblia. Ja yeʼn mi kechan wa xya makunuk ja Yabʼali bʼa oj sjeyi ja xchonabʼi, cha wa sjeʼakitik sok wa xyaʼa kulan jkʼujoltik bʼa kada jujune. Yajni wa xkʼumantik ja Yabʼal, wani xkilatik ke ja Jyoba altanto ay bʼa kada jujune ja keʼntik (Is. 30:21). Yajni wa x-ekʼ jbʼajtik wokol, ¿ay maʼ bʼa jkʼumunejtik jun teksto bʼa Biblia bʼa keʼn mero wa xkʼot jbʼajtik? Seguro ke jitsani ekʼele. Ta ja Biblia tsʼijbʼaji bʼa jitsan kristyano, ¿jastal lek ayiʼoj rason bʼa jel xkoltani bʼa jani ja jas mero wa xmakuniyuj bʼa kada jujune? Wani xbʼobʼa it, yujni ja maʼ spensar yiʼoj ja Biblia jel bibo (2 Tim. 3:16, 17).

11. ¿Jastal sjeʼa ja Dyos ke mini june maʼ menos ja yajni tsʼijbʼaji ja Biblia?

¹¹ Ja stojil ja Jyoba cha kʼotelni june ja bʼa smodoʼik mas tʼilan yiʼoj (Deut. 32:4). Ja it tini chʼikan soka mi wan ita stsaʼatik, sok ja Jyoba mini june maʼ menos wa xyila (Hech. 10:34, 35; Rom. 2:11). Ja kʼumalik stsaʼa bʼa atsʼijbʼajuk ja Biblia jachni wa sjeʼa. Ja 39 libro tʼusani mi yibʼanal tsʼijbʼaji bʼa hebreo, jun kʼumal ke ja bʼa xchonabʼ ja Dyos wa xyabʼye stojol ja bʼa tyempo jaw. Pe ja bʼa styempoʼe ja bʼajtan snochumanik Kristo jitsan kristyano wa xkʼumaniye griego. Ja yuj, ja bʼa tsaʼanxta 27 libro bʼa Biblia tsʼijbʼaji bʼa kʼumal jaw. Ja Jyoba lekni yila ke ja Yabʼali atsʼijbʼajuk bʼa jitsan kʼumal. Ja bʼa jtyempotik, tʼusan mi ayotik ja 8 mil miyonik kristyano ja bʼa Luʼum sok wani la kʼumanitik bʼa tuktukil kʼumal. ¿Jasa wa skoltayotik bʼa wa xbʼobʼ jnatik sbʼaj ja Jyoba?

12. ¿Jastal kʼotel smeranil ja Daniel 12:4 ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼujik it?

¹² Ja Jyoba jani ya makunuk ja aluman Daniel bʼa skʼapa ke ja bʼa xchʼakulabʼil ja tyempo «ja mero snajeli» «ojni pojxuk ele», wa xkʼan alxuk, ke jitsan kristyano oj kʼot yabʼye stojol ja jas wa xyala ja Biblia (kʼuman ja Daniel 12:4). Ja jas yaʼunejkan oj bʼobʼuk ja it jani ke ja Yabʼal ja Dyos sok ja juʼunik jelni sutxel, kʼulubʼal imprimir sok jel pukxel. Chomajkil, ja Biblia jani ja libro mas sutubʼal sok pukxel bʼa sutanal ja luʼum. Jitsan ja bʼa sutubʼal wa xchonowe ja kristyano jelni karo. Pe ja xchonabʼ ja Jyoba sutunejxa ja Biblia jach tsʼikan ma xetʼan, bʼa mas ja 240 kʼumal, sok bʼa yibʼanal ja luʼumkʼinal wa xbʼobʼ ajyukyujile jun Biblia jach kʼebʼubʼal. ¿Jasa slekilal ilxel? Miyonik kristyano bʼa yibʼanal ja chonabʼ wane skʼuʼajel ja «lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi» bʼajtanto oj jakuk ja chʼakelal (Mat. 24:14). Ja Jyoba, jun Dyos jel toj sok wa skʼana ke yibʼanal ja kristyano anajuk sbʼaj yuja skʼumajel ja Yabʼal. ¿Jasa wa xnikjiyuj? Jani yuja jel syajtayotik.

13. ¿Jas yuj wa xkalatik ke ja Biblia wa sjeʼa ja syajal skʼujol ja Dyos? (Juan 21:25).

¹³ Ja Biblia cha wani sjeʼa ja modoʼal mas tʼilan yiʼoj ja maʼ spensar stsʼijbʼan: ja yajalkʼujol (1 Juan 4:8). Jun sjejel, la jpensaraʼuktik jastik xchʼikakan ja Dyos ja bʼa Biblia sok jasa miyuk. Ja yeʼn yala kabʼtik ja jas wa xmakunikujtik snajel bʼa oj kamigoʼuktik, bʼa oj ajyukujtik jun sakʼanil gusto sok bʼa tolabida. Pe yuja Jyoba jel skʼanawotik, mi stsʼijbʼankankitik jitsan jastik bʼa mi xmakuni (kʼuman ja Juan 21:25).

14. ¿Bʼa jas modo wa sjeʼa ja Biblia ja syajal skʼujol ja Dyos?

¹⁴ Ja Jyoba cha wa sjeʼakitik ja syajal skʼujol yajni wa skisawotik lek ja wa skʼumanotik. Mini xyaʼakitik ja bʼa Biblia jun lista ja jas mero oj jkʼuluktik sok ja jas miyuk ja bʼa jsakʼaniltik. Jaʼuktoma, wani xya makunuk loʼilik bʼa meran ekʼel ja bʼa sakʼanil, jastik alubʼalkan bʼa jel chamyabʼjel sok rasonik jel xmakuni bʼa wa xbʼobʼ skoltayotik stsajel lek ja jas oj jkʼuluktik. Jach jastal it ja Biblia wa snikawotik syajtajel ja Dyos sok skʼuʼajel sok spetsanil jkʼujoltik.

15. a) ¿Jastal wa sjeʼa ja Biblia ke ja Jyoba jel xcham skʼujol bʼa keʼntik? b) ¿Jas loʼilik bʼa Biblia wane spensarajel ja yal akʼix, ja kerem sok ja hermana ayxa skʼujol ja bʼa potoʼik? (Gén. 39:1, 10-12; 2 Rey. 5:1-3; Luc. 2:25-38).

¹⁵ Ja Biblia wa sjeʼa ke ja Jyoba jel xcham skʼujol bʼa keʼntik. Wa xnaʼatik yujni ja bʼa Yabʼali ayiʼoj loʼilik bʼa wa xyala ja jastal ay xyabʼye ja kristyano. Wani xbʼobʼ kabʼtik stojol ja jastal ay xyabʼye yujni jachuke «jastalni keʼntik» (Sant. 5:17). Sok  ja mas tʼilani, yajni wa xpaklaytik ja jastal yila ja kristyanoʼik bʼa jachuke jastal keʼntik, wani xkabʼtik stojol ke «ja Jyoba yajxta wa x-ilwani sok jel syajulal skʼujol» (Sant. 5:11).

16. ¿Jasa wa sjeʼakitik bʼa Jyoba ja loʼilik bʼa Biblia sbʼaja kristyanoʼik sleʼa smule? (Isaías 55:7).

¹⁶ Ja bʼa Biblia wa xtaʼatik pilan modo bʼa jastal wa sjeʼakitik ja syajal skʼujol ja Jyoba. Ja bʼa Yabʼali wa xya jkʼuʼuktik lek ke ja Dyos mini oj sjipotikan yajni wala kotik jun mulal. Ja israʼelenyoʼik tikʼanxta wa xkoye mulal bʼa stiʼ sat ja Jyoba, pe yuja tolabida meran wa sutxi skʼujole wani x-ajiye perdon (kʼuman ja Isaías 55:7). Ja bʼajtan snochumanik Kristo bʼa bʼajtan siglo cha wani snaʼawe janekʼto wa xkʼanjiye yuja Jyoba. Jun sjejel, ya ekʼyi ja jekabʼanum Pablo bʼa a-stsatsankʼujoluk ja yermanoʼik snochumanik Kristo bʼa ayaʼe perdon sok ayaweyi kulan skʼujol jun winik bʼa meran sutxel skʼujol yuja smul sleʼuneji (1 Cor. 5:1-5; 2 Cor. 2:6, 7). Jelni xya gustoʼaxukotik snajel ke ja Jyoba mini sjipakan ja yaʼtijumik yajni wa sleʼa smule. Jaʼuktoma, yajxta wa skoltay, wa stojo sok wa sloko bʼa oj cha kumxuksok. Sok wa skʼapa junxta oj skʼulyi chikan jas kristyano bʼa wa sleʼa smul sok wa sutxi skʼujol ja bʼa jtyempotik (Sant. 4:8-10).

17. ¿Jas yuj ja Biblia jun majtanal jel chaʼanyabʼal?

¹⁷ Ja Jyoba yaʼunejkitik jun tsamal majtanal. ¿Jas yuj ja Yabʼal jel chaʼanyabʼal? Pes jastalni kilatikta, ja Biblia wa sjeʼa ke ja Dyos jel toj, bibo sok jel skʼanawotik. Ja libro it cha wa sjeʼa ke ja Jyoba wa skʼana ke oj jnatik sbʼaj sok oj kamigoʼuktik.

18. ¿Jastal wa xjeʼatik wa xkaʼatik tsʼakatal ja niwan majtanal ke jaʼa Biblia?

¹⁸ Ja Biblia jani june ‹ja lekil majtanalik› yaʼunejkitik ja Jyoba. Anto jelni tʼilan mok katikan yiljel chaʼanyabʼal (Sant. 1:17). Ja yuj tolabida la jetikyi janekʼto wa xkatikyi tsʼakatal yuja majtanal it. Wani xjeʼatik wa xkaʼatik tsʼakatal yajni wa xkatikyi orasyon, wa xkʼumantik ja Yabʼal sok wa xpensarantik. Seguroni aytik ke ja Jyoba ja maʼ spensar tsʼijbʼunubʼal ja Biblia ojni ya koʼ jlekilaltik ja janekʼto wa xkʼujolantik sok ojni jtatik «ja snajel bʼa Dyos» (Prov. 2:5).