1. Sbʼaja Jesús, ¿jastik preba kiʼojtik ke jelni tʼilan yila ja Yabʼal ja Dyos?

 ¿AY MAʼ bʼa jpensaraʼunejtik jastal maʼ smaklajel ja Jesús ja yajni wa sjeʼa? Ja yeʼn ayni yiʼoj ja kostumbre bʼa skʼulajel sitar ja Yabʼal ja Dyos, sok tolabida bʼa spensar. Preba ja bʼa jaw, jani ja bʼa bʼajtanik yaljelik wa xtaʼatik ja yajni yiʼaj jaʼ, cha jachni ja bʼa jujuntik yaljelik yala ja yajni ojxta chamuk (Deut. 8:3; Sal. 31:5; Luc. 4:4; 23:46). b Ja bʼa oxe jabʼil sok snalan skʼulan ja yaʼteli, ja Jesús tikʼan skʼuman ja Yabʼal ja Dyos, skʼulan sitar sok xcholo (Mat. 5:17, 18, 21, 22, 27, 28; Luc. 4:16-20).

2. ¿Jasa koltaji ja Jesús bʼa snajel sbʼaj lek ja Yabʼal ja Dyos ja yajni wan kʼiʼel? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja spatiki).

² Cha jachuk ja bʼajtanto oj kʼe skʼuluk ja yaʼtel ja Jesús, ayni yiʼoj ja kostumbre bʼa skʼumajel ja Yabʼal ja Dyos sok smaklajel ja yajni wa skʼuman ja tuk sok wa staʼawe tiʼal. Seguro ke ja bʼa snaji wani xyabʼ yajni ja María sok ja José wa skʼulane sitar ja Yabʼal ja Dyos ja yajni wa xloʼilaniye jach bʼa pamilya (Deut. 6:6, 7). c Seguroni aytik ke ja Jesús wani xwaj kada sábado ja bʼa sinagoga soka spamilya sok wani smaklay lek ja Yabʼal ja Dyos (Luc. 4:16). Yajni ekʼ ja tyempo cha kʼe skʼumuk jach stuchʼil. Ja slekilal yila mini kechanta kʼot snaʼ ja jas wa xyalawe, cha kʼot syajtay sok  yaʼakan oj ya makunuk. Jun sjejel ja bʼa jaw jani ja jasa ekʼ ja bʼa templo ja yajni kechanto yiʼoj 12 jabʼil. Ja maestroʼik, bʼa wa snaʼawe sbʼaj lek ja ley bʼa Moisés, «jelni x-ochkan spensare yiljel ja jastal jel xyabʼ stojolili sok ja sjakʼjelik wa xyaʼa» (Luc. 2:46, 47, 52).

3. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

³ Ja keʼntiki cha ojni bʼobʼ jnatik sbʼaj ja Yabʼal ja Dyos sok syajtajel ta wa xkʼumantik tikʼan. Pe ¿jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa yajel el slekilal ja yajni wa xkʼumantik ja Biblia? Bʼa snajel, oj kiltik ja jas yala yabʼ ja Jesús ja matik wa snaʼawe sbʼaj lek ja leyi, jastal ja jeʼumanik bʼa ley, ja fariseoʼik sok ja saduceoʼik. Anima ja olomalik bʼa relijyon it ayiʼoje ja kostumbre bʼa skʼumajel ja Yabʼal ja Dyos, pe mini bʼobʼ yawe el slekilal. Ja Jesús yala bʼa oxe jasunuk tʼilan oj skʼuluke bʼa oj bʼobʼyujile ajyi. Ja yaljelik bʼa Jesús ojni skoltayotik 1) yabʼjel mas stojol ja jas wa xkʼumantik, 2) stajel jastik chaʼanyabʼal sbʼa Dyos sok 3) yajelkan ke ja Yabʼal ja Dyos a-stojotik mas.

4. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja Lucas 10:25-29 ja yajni wa xkʼumantik ja Biblia?

⁴ Wani xkʼana oj kabʼtik stojol ja yajni wa xkʼumantik ja Biblia, yujni ta mi xkʼulantik, mini oj bʼobʼ katik el slekilal. La jpensaraʼuktik yajni ja Jesús loʼilanisok «jun winik jel snaʼa bʼa Ley» (kʼuman ja Lucas 10:25-29). Ja winiki wa skʼana oj snaʼ jasa oj skʼuluk bʼa oj staʼ ja sakʼanil bʼa tolabida, sok bʼa sjakʼjelyi ja Jesús ya spensaraʼuk ja bʼa Yabʼal ja Dyos. Yala yabʼ: «¿Jasa tsʼijbʼunubʼal ja bʼa Leyi? ¿Jasa waxa wabʼ stojol ja bʼa jasa kʼumuneji?». Ja winiki stojolni yaʼa ja sjakʼjel. Bʼa jani ya makunuk ja Yabʼal ja Dyos yala ke jani syajtajel ja Dyos sok ja jmojtik (Lev. 19:18; Deut. 6:5). Pe tsaʼan sjobʼo: «Sok ¿machunkiluk mero ja jmoji?». Soka yaljelik jaw sjeʼa ke mini meran wa xyabʼ stojol ja jas skʼumanta. Yuja jaw mini snaʼa jastal oj ya makunuk.

5. ¿Jas yuj wa skoltayotik yabʼjel mas stojol ja rason yiʼoj ja Biblia ja yajelyi orasyon sok skʼumajel jaʼankʼujol?

⁵ Ajyelkujtik ja lekil kostumbre bʼa skʼumajel ja Yabʼal ja Dyos ojni skoltayotik yabʼjel mas stojol. Ayni jitsan modo jas oj bʼobʼ jkʼuluktik. Bʼajtan, tʼilani oj katikyi orasyon bʼajtanto oj kʼe jkʼumuktik. Mini oj bʼobʼ kabʼtik stojol ja Biblia ta mi jaʼuk ja skoltanel ja Jyoba. Ja yuj wa xkʼanatikyi ja yip bʼa a-skoltayotik oj waj jkʼujoltik ja jas wantik skʼumajel. Anto la kʼe jkʼumuktik, pe jaʼankʼujol, bʼa jun modo oj kabʼtik stojol. Cha ojni skoltayotik skʼumajel jach tsats ma yajel okʼuk ja grabasyon bʼa Biblia. Ja jaw oj skoltayotik xchʼikjel jbʼajtik ja bʼa loʼil, sok jachuk oj kan bʼa jpensartik (Jos. 1:8). Yajni xchʼak jkʼumuktik, cha la katikyi orasyon ja Jyoba yajelyi tsʼakatal yuja Yabʼal sok la jkʼantikyi a-skoltayotik bʼa yajel makunuk ja jas jkʼumantikta.

6. ¿Jastal oj skoltayotik ja oj kaʼ jbʼajtik sjobʼjelik sok yajel och yal jnotatik ja yajni wa xkʼumantik ja Biblia? (Cha kʼela ja potoʼik).

⁶ ¿Jas oj skoltayotik bʼa mas oj kabʼtik stojol ja jas wa xkʼumantik bʼa Biblia? Jani yajel jbʼajtik sjobʼjelik. Jun sjejel,  ¿matik wan stajel tiʼal?, ¿machun wan kʼumal?, ¿machun wa xkʼot sbʼaj sok jas yuj?, ¿bʼaʼa sok jas tyempo wan ekʼel? Ja sjobʼjelik it oj skoltayotik bʼa spensarajel sok bʼa oj waj jkʼujoltik ja jas mero wan stajel tiʼal. Cha ojni bʼobʼ katik och yal jnotatik. Yajel och juʼun wa skoltayotik oj syak sbʼaj ja jas mero wan stajel tiʼal. Sok ja jaw wa skoltayotik bʼa mas oj kabʼtik stojol ja jas jkʼumantikta sok yajelkan bʼa jpensartik. ¿Jasa oj bʼobʼ katik och juʼun? Jani ja sjobʼjelik ke kaʼa jbʼajtik, ja jas jpaklaytik, ja jas mero staʼa tiʼal, ja jastal oj bʼobʼ katik makunuk ja jas jkʼumantikta ma kechanta jaʼa jastal ya kabʼtik ja jas jkʼumantik. Ta wa xkatikyi ja ejersisio it ja yajni wantik skʼumajel ja Biblia, ojni kabʼtik yeʼnani wa skʼumanotik ja Jyoba.

7. ¿Jas modoʼal oj makunukujtik ja yajni wa xkʼumantik ja Biblia, sok jas yuj? (Mateo 24:15).

⁷ Ja Jesús staʼa tiʼal bʼa jun modoʼal jel tʼilan bʼa yabʼjel stojol ja Biblia: ja spensarajel lek (kʼuman ja Mateo 24:15). ¿Jasunkiluk ja spensarajel lek? Jani yiljel jastal wa syaka sbʼaj ja bʼa jastik mero wan stajel tiʼal sok yiljel ja stukil ja bʼa jastik jaw. Cha tini chʼikan yabʼjel stojol ja bʼa jas nakʼan ay. Jastalni yala ja Jesús, ja spensarajel leki oj skoltayotik yiljel ke jujuntik ja bʼa jastik wan ekʼeli jani wan kʼotel ja jas yalunejkan ja Biblia. Chomajkil, ja modoʼal it jel tʼilan bʼa yajel el lek slekilal spetsanil ja jas wa xkʼumantik bʼa Biblia.

8. ¿Jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa spensarajel lek ja yajni wa xkʼumantik ja Biblia?

⁸ Ja Jyoba yeʼnani wa xyayi ja yaʼtijumik bʼa oj spensaraʼuke lek. Ja yuj tʼilani oj katikyi orasyon sok skʼanjelyi a-skoltayotik yajel ajyuk ja modoʼal it (Prov. 2:6). Pe mini kechanta oj katikyi orasyon. Tʼilani oj jpaklaytik jaʼankʼujol ja jas wa xkʼumantik sok yiljel jastal wa syaka sbʼaj soka jas wanxa xnaʼatik. Ayni jitsan juʼun elel bʼa Biblia bʼa oj skoltayotik  skʼulajel ja it, jastal ja Juʼun bʼa koltanel spaklajel. Ta wa xpaklaytik, ojni bʼobʼ kabʼtik stojol ja loʼilik bʼa Biblia sok oj kiltik jastal oj katik makunuk ja jas wa xnebʼatik (Heb. 5:14). Ta wa xpensarantik lek ja Yabʼal ja Dyos ja yajni wa xkʼumantik, masni oj kabʼtik stojol.

9. ¿Jasa smeranil mi skisawe ja saduceoʼik?

⁹ Anima ja saduceoʼik wa snaʼawe sbʼaj lek ja bʼajtanik joʼe libro ja bʼa Yabʼal ja Dyos tsʼijbʼunubʼal bʼa Hebreo, pe mini skisawe ja smeranil tsʼijbʼunubʼalkan ja bʼa Yabʼal ja Dyos. Jun sjejel, pensaran ja jas yala ja Jesús yajni kʼulaji probar yuja saduceoʼik sbʼaja sakʼwelal. Ja yeʼn sjobʼoyile: «¿Mi maʼ akʼumanex ja bʼa slibro ja Moisés, ja bʼa loʼil sbʼaja ibʼe putsan kʼiʼixi, bʼa alji yabʼ yuja Dyosi: ‹Keʼnon ja sDyos ja Abrahán, ja sDyos ja Isaac sok ja sDyos ja Jacob›?» (Mar. 12:18, 26). Seguro ke ja saduceoʼik skʼumaneta jitsan ekʼele ja bʼa loʼil jaw, pe ja sjobʼjel yaʼa ja Jesús sjeʼa ke mini skisawe ja smeranil jaw jel tʼilani: ja sakʼwelal (Mar. 12:27; Luc. 20:38). d

10. ¿Bʼa jasa tʼilan kʼelan jakan oj ajyukotik ja yajni wa xkʼumantik ja Biblia?

¹⁰ ¿Jas wa xnebʼatik ja bʼa loʼil jaw? Ke yajni wa xkʼumantik ja Biblia, tʼilan kʼelan jakan la ajyukotik ja bʼa jas wa xbʼobʼ sjekitik jun bersikulo ma jun loʼil. Mok kechan jletik ja bʼa jastik pasili; wani xkʼana oj jtatik ja smeranilik sok ja rasonik nakʼan ay ja bʼa slamik ja Biblia.

11. Jastalni wa xyala ja 2 Timoteo 3:16, 17, ¿jastal oj bʼobʼ jletik jastik chaʼanyabʼal sbʼa Dyos ja bʼa Biblia?

¹¹ ¿Jastal oj bʼobʼ jtatik ja jastik chaʼanyabʼal sbʼa Dyos ja bʼa Biblia? La jpaklaytik ja 2 Timoteo 3:16, 17 (kʼuman). Ja tiw wa xyala ke «yibʼanal ja Yabʼal ja Dyosi […] wani xmakuni» bʼa chane jasunuk: sjejel, tojwanel, stojel ja jastiki sok wa xchapwani. Asta ja libroʼik bʼa Biblia mi jel xtaʼatik tiʼali jelni xmakuni. La jpaklaytik ja jas wa xkʼumantik bʼa yiljel ja jas wa sjeʼakitik sbʼaja Jyoba, ja jas wa skʼana ma ja srasonik yiʼoj. Bʼa oj makunukujtik bʼa tojwanel jun loʼil, ¿jasa tʼilan oj jletik? Chikani jasa bʼa wa xkoltani yiljel sok yajelkan ja jpaltatik mi lekuk, modoʼalik bʼa mi lekuk sok bʼa a-skoltayotik ajyel toj soka Jyoba. La jpensaraʼuktik jastal ja loʼili oj bʼobʼ stoj jun jasunuk ke mi stojoluk, bʼobʼta jun jasunuk aljikabʼtik ja bʼa xcholjel. ¿Sok jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa jachuk ja loʼili oj xchap-otik? Jani slejel spetsanil ja jas wa skoltayotik spensarajel jastal ja Jyoba. Ta wa xkaʼa tʼabʼan jkʼujoltik ja chane jasunuk it, masni oj jtatik jastik chaʼanyabʼal sbʼa Dyos bʼa oj katik el slekilal ja yajni wa xkʼumantik ja Biblia.

12. ¿Jas yuj ja Jesús sjobʼoyi ja fariseoʼik ta me skʼumane ja Yabʼal ja Dyos?

¹² Ja fariseoʼik ayni yiʼoje jun mal smodoʼe ja yajni wa skʼumane ja Yabʼal ja Dyos. Ja Jesús xchiktes lek ja jaw yajni sjobʼoyile ta me skʼumane ja jas wa xyala ja Yabʼal ja Dyos (Mat. 12:1-7). e Ja bʼa ekʼele jaw, ja fariseoʼik sleʼaweyi smul ja snebʼumanik ja Jesús ke wane skʼokjel ja ley bʼa sábado. Bʼa sjakʼjel yile, ja Jesús staʼa tiʼal chabʼ sjejel ja bʼa Yabʼal ja Dyos sok skʼulan sitar jun bersikulo ja bʼa Oseas. Jachuk sjeʼa ke ja fariseoʼik mini xyabʼye stojol ja jas wa skʼana ja bʼa ley jaw sok sjeʼuneje mey syajulal skʼujole. Ja winike it wani skʼumane ja Yabʼal ja Dyos, pe mini xyaʼawekan atojuke yuj. ¿Jas yuj? Yujni niwan wa xyaʼa sbʼaje sok kechanta wa skʼumane bʼa skʼenajel ja tuk. Ja mal smodoʼe timjiye bʼa mi oj yabʼye stojol ja jas wa skʼumane (Mat. 23:23; Juan 5:39, 40).

13. ¿Jas modoʼal tʼilan oj ajyukujtik ja yajni wa xkʼumantik ja Biblia, sok jas yuj?

¹³ Ja yaljelik bʼa Jesús wa sjeʼakitik ke la jkʼumuktik ja Biblia bʼa jun modo stojol. Mok jnochtik ja fariseoʼik. Jaʼuktoma, chʼin la kaʼ jbʼajtik sok la katikan ke ja Jyoba oj sjekitik. Jastalni wa xyala ja Santiago 1:21, «mansoxta kʼulanik aseptar ke ja yabʼal ja Dyos […] a-syam yech bʼa weʼnlex». Yajni wa xkʼumantik ja Biblia, mok niwan kaʼ jbʼajtik, cha mok jpensaraʼuktik ja bʼa spalta ja tuk. Kechantani jachuk, oj katikan ke ja jas wa sjeʼakitik sbʼaja yajulal kʼujol, ja snajel yajulal sok ja yajalkʼujol oj syam yech man bʼa jkʼujoltik.

14. ¿Jastal oj bʼobʼ jnatik ta wanotik yajelkan a-stojotik ja Biblia? (Cha kʼela ja potoʼik).

¹⁴ Ja jastal wa xkilatik ja tuk wani sjeʼa  ta wantik yajelkan a-stojotik ja Biblia. Yuja fariseoʼik mi xyaʼawekan atojuke yuja rason ja bʼa Yabʼal ja Dyos, wani sleʼaweyi smul ja matik mi jas wane skʼulajel (Mat. 12:7). Ja yuj, la jpaklay jbʼajtik ja bʼa jastal wa xkilatik sok ja jastal wa xjeʼa ja jmodotik sbʼaja tuk. Jun sjejel, ¿ay maʼ kiʼojtik ja kostumbre bʼa stajel tiʼal ja lekil smodoʼe ja tuk ma jaʼ wa xwaj jkʼujoltik ja spaltaʼe? ¿Tolabida maʼ puesto aytik bʼa akʼwanel perdon, ma wa la kʼenanitik sok wa xnolotik tajkel? Ja jastal oj katikyi sjakʼjel oj chiknajuk ta wantik yajelkan a-stojotik ja Biblia ja bʼa jas wa xpensarantik, wa xkabʼtik sok wa xkʼulantik (1 Tim. 4:12, 15; Heb. 4:12).

15. ¿Jastal wa xyabʼ ja Jesús yuja Yabʼal ja Dyos?

¹⁵ Ja Jesús jelni syajtay ja Yabʼal ja Dyos. Ja yuj, ja bʼa Salmo 40:8 yalakan janekʼto oj syajtay: «Skʼulajel ja jas waxa kʼana, kala Dyos, jel wa xkʼankʼunikuj sok jawa leyi tey man bʼa kojol». Yuja jel syajtay, koltaji bʼa oj ajyuk gusto sok bʼa mi oj yakan yaʼteltajel ja Jyoba. Ja keʼntik cha jachni oj kabʼtik ta wa xkʼujolantik skʼumajel sok syajtajel ja Yabʼal ja Dyos (Sal. 1:1-3).

16. ¿Jas waxa pensaran oja kʼuluk bʼa oj wa el slekilal ja skʼumajel ja Biblia? (Kʼela ja recuadro « Ja yaljelik bʼa Jesús wa skoltayotik yabʼjel stojol ja jas wa xkʼumantik»).

¹⁶ Ja sjejel sok ja yaljelik bʼa Jesús wa snikawotik bʼa oj katik tojbʼuk ja jastal wa xkʼumantik sok ja kestudiotik bʼa Biblia. Bʼa oj kabʼtik lek stojol ja jas wa xkʼumantik, la katikyi orasyon ja Jyoba, la jkʼumuktik jaʼankʼujol, la kaʼ jbʼajtik sjobʼjelik sok la katik och yal jnotatik. Bʼa oj jpensaraʼuktik lek ja yajni wa xkʼumantik, la jpaklaytik jaʼankʼujol ja loʼili sok la jpaklaytik ja jas wa xyala ja juʼuntik. Bʼa oj jnatik sbʼaj lek ja Yabʼal ja Dyos, la jletik jastik chaʼanyabʼal ja bʼa slamiki, asta ja bʼa loʼilik mi jel naʼubʼaluk sbʼaji. Bʼa oj katikan ke ja Yabʼal ja Dyos a-stojotik, tolabida la jkʼumuktik sok jun jmodotik bʼa stojol. Ta wa xkʼulantik spetsanil ja it, ojni katik el slekilal ja skʼumajel ja Biblia sok oj mojxukotik mas soka Jyoba (Sal. 119:17, 18; Sant. 4:8).