Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Alisa

Gusto lek skʼapa sbʼaje koltanel bʼa Turquía

Gusto lek skʼapa sbʼaje koltanel bʼa Turquía

JA NEBʼUMANIK bʼa bʼajtan siglo jel skʼujolane xcholjelyabʼ yibʼanal ja ixuk winik ja janekʼ bʼobʼi ja «yajcʼachil loil it jastal huan xa scʼulajel mandar ja Diosi» (Mat. 24:14). Jujuntik wajye bʼa tuk país. Jun sjejel, ja jekabʼanum Pablo waj ja bʼa slujmal wa xtax ja wego ja Turquía soka tiw jel xcholo ekʼ ja bʼa sbʼejyel jastal misionero. * Ja bʼa 2014, junuk 2,000 jabʼil tsaʼan, kʼulxi ja bʼa Turquía jun campaña bʼa xcholjel. ¿Machun skʼulan, sok jas yuj?

«¿JASA WAN EKʼELI?»

Ja bʼa Turquía ay mojan ja 2,800 cholumanik, pe ja sniwanil ja país ay mas ja 79 miyonik ixuk winik. Ja it wa stojolan ja tiw ay 1 taʼumantiʼ bʼa Jyoba ja bʼa 28,000 ixuk winik. Jastalni wa xkilatik, ja cholumanik kechan bʼobʼelyujile xcholjelyabʼ tʼusan ixuk winik. Ja xchol ja campaña it jani xcholjelyabʼ jitsan ixuk winik ja janekʼ oj bʼobʼuk bʼa tʼusan tyempo. Ja bʼa campaña, 550 jmoj-aljeltik bʼa wa xkʼumaniye turco bʼa tuktukil país wajye bʼa Turquía bʼa xcholjel lajan soka jmoj-aljeltik ja bʼa lugar jaw. ¿Jasa lajxi skʼulajeli?

Cholxi bʼa jun lugar jel niwan. Jun kongregasyon bʼa Estambul stsʼijbʼan: «Yajni ja ixuk winik wa xyilawe chikanxta bʼaye ekʼ ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba, wa sjobʼowe kitikon ta ay jun niwan tsomjelal jel chaʼanyabʼalil». Ja bʼa chonabʼ Izmir, jun kongregasyon stsʼijbʼan: «Jun winik bʼa wa x-aʼtiji ja bʼa wa xmajlaxi ja taksi waj staʼ loʼil jun ansyano sok sjobʼoyi: ‹¿Jasa wan ekʼeli? ¿Wanex yajel jitsanbʼuk jawa waʼtelexi?›». Jachukniʼa, ja campaña it jel payjiye ja ixuk winiki.

Steffen

Ja jmoj-aljeltik bʼa tuk país jel yawe el slekilal ja xcholjeli. Ja Steffen, bʼa Dinamarca, yala: «Spetsanil ja kʼakʼu, wani xbʼobʼ jchol yabʼ ja ixuk winiki bʼa mito yabʼunejuke bʼa Jyoba. Kabʼ meran wanon xchiktesel ja sbʼiʼil ja Jyoba». Jun jmoj-aljeltik bʼa Francia sbʼiʼil Jean-David stsʼijbʼan: «Jitsan ora wa xcholotikon ja bʼa calle. ¡Jelni tsamala! Tʼusan mi spetsaniluk ja ixuk winik mi snaʼawe sbʼaj ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba. Tʼusan mi yibʼanaluk ja bʼa pwerta, wala ochtikon loʼil, wa xjeʼatikon jun bideo sok wa xkatikonkan jun juʼun».

Jean-David (bʼa nalanajel)

Ja 550 jmoj-aljeltik yaʼawekan junuk 60,000 juʼunik bʼa kechan chabʼ semana. Jastalni kilatik, ja campaña it bʼobʼ cholxuk bʼa jun lugar jel niwan.

Jitsanbʼi ja kʼankʼunel bʼa xcholjel. Ja campaña it nikjiye ja jmoj-aljeltik ja bʼa lugar jaw. Jitsan och spensaraʼuke ja aʼtel bʼa tyempo tsʼikan. Ja janekʼ precursorik regular ay ja bʼa Turquía jitsanbʼi jun 24% ja bʼa 12 ixaw snochoyi ja campaña.

Şirin

Ja jmoj-aljeltik bʼa elyejan bʼa pilan país xcholowe ja jastal koltajiye ja bʼa campaña yuja xcholjeli sok cha jachuk ja yajni kumxiye ja bʼa spaise. Jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa Alemania sbʼiʼil Şirin stsʼijbʼan: «Ja jmoj-aljeltik bʼa Turquía mini wokol bʼa yeʼnle xcholjelyabʼ chikan maʼ ixuk winik. Ja keʼn jel wokol xkabʼi, yujni jel la xiwyon. Pe bʼobʼni jkʼuluk stsʼakatal ja campaña jaw, ja lekil sjejel ja bʼa jmoj-aljeltik ja bʼa lugar jaw soka jitsan orasyon. Jcholoni sok kakan tratadoʼik ja bʼa metro, jun tikʼe tren wa xbʼejyi bʼa yibʼ luʼum. Mixa jel la xiwyon jastal ajyi».

Yohannes

Ja Yohannes, jun jmoj-aljeltik bʼa Alemania, yala: «Jnebʼa jujuntik jasunuk bʼa oj ka makunuk ja bʼa xcholjeli. Ja jmoj-aljeltik ja bʼa Turquía jelni xcham skʼujole bʼa xcholjel yabʼye ja ixuk winik ja janekʼ wa xbʼobʼyujile sok wa xcholowe bʼa tuktukil ekʼele. Kala jach oj cha jkʼuluk yajni la kumxiyon ja bʼa Alemania. Ja wego, masxa wa xcholo yabʼ jitsan ixuk winik yuja ajyi».

Zanep

Jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa Francia sbʼiʼil Zanep yala: «Ja campaña it jel skoltayon ja bʼa xcholjeli. Skoltayon bʼa mi oj xiwkon sok sjipjel jkʼujol mas bʼa Jyoba».

Ja jmoj-aljeltik mas tsoman ajyiye. Ja yajtanel soka tsoman aye ja jmoj-aljeltik ja bʼa tuktukil país yawekan jun snaʼulabʼil. Ja Jean-David, bʼa jtaʼatikta tiʼal, yala: «Kilatikon janekʼ sjamawe ja skʼujole ja jmoj-aljeltiki. Yilawotikon jastal kamigo jbʼajtikon sok jastal mero jpamilyatikon. Sjamawe kitikon ja snajeʼi. Wani xnaʼa kʼotelotik jun pamilya bʼa yibʼanal ja luʼumkʼinal, yujni jkʼumunej jitsan ekʼele ja bʼa juʼuntiki. Pe ja bʼa ekʼele it keʼnani kila xchabʼil jsat. Mastoni gustoʼaxiyon yuja kʼotelon yaʼtijum bʼa Jyoba. Jelni xkayi tsʼakatal yuja tsamal cholal it».

Clar (bʼa nalanajel)

Jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa Francia sbʼiʼil Clar yala: «Jun ita pamilya kʼotelotikon, ama ti jbʼajtikon bʼa Alemania, Dinamarca, Francia ma Turquía. Wa xbʼobʼ kaltik, jach jastal ja Jyoba skusunej ja mojonik sok jun niwan borrador».

Stéfani (bʼa nalanajel)

Ja Stéfani bʼa Francia, cha yala: «Ja campaña it sjeʼaki ja jasa wa xya ajyukotik tsoman mi jaʼuk ja jkostumbretik ma ja jkʼumaltiki, jani ja yajtanel kiʼojtik bʼa Jyoba».

ILXI SLEKILAL MAS TSAʼAN

Jitsan jmoj-aljeltik bʼa aʼtijiye ja bʼa campaña it och spensaraʼuke wajel man Turquía bʼa koltanel ja bʼa niwan aʼtel it ayto skʼana oj kʼulaxuki. Jujuntik wajyeta koltanel, sok wa xkatikyile tsʼakatal.

Jun sjejel, bʼa jun yal lugar ay jun chʼin tsome bʼa 25 cholumanik. Bʼa jitsan jabʼil kechan ajyel jun ita ansyano. Pe ja bʼa 2015, wake jmoj-aljeltik bʼa Alemania sok bʼa Países Bajos wajye koltanel ja tiw. ¡Pensaran janekʼto gustoʼaxiye ja cholumaniki!

WA X-AʼTIJIYE BʼA WA XKʼANXI KOLTANEL

¿Jastal wa xyabʼye ja jmoj-aljeltik bʼa koltanele bʼa jun tyempo ja bʼa Turquía? Stʼaspuneje wokol jastalni ja tuki, pe chomajkil yiluneje jitsan slekilal. La kiltik jas wa xyalawe jujuntik bʼa yeʼnle.

Federico

Jun jmoj-aljeltik nupanelxa sbʼiʼil Federico bʼa España, bʼa ayiʼoj junuk 40 jabʼil, waj man Turquía. Ja yeʼn wa xyala: «Ja mi ajyelkuj jitsan jastik jbʼaj wa skoltayon bʼa ajyel libre sok wa xyaʼakan bʼa oj waj jkʼujol ja bʼa jastik junuk mas tʼilani». ¿Jasa wa xyala ja yeʼn? ¿Lek maʼ ja aʼtel it? Ja yeʼn wa sjakʼa: «¡Jelni leka! Yajni wala waj koltanel bʼa pilan país bʼa skoltajel ja ixuk winik bʼa snajel sbʼaj ja Jyoba, ja smeranili wana yajelabʼaj bʼa skʼabʼ ja yeʼn. Sok wani xa wabʼ jastal meran wa stalnaya».

Rudy

Jun jmoj-aljeltik nupanelxa sbʼiʼil Rudy bʼa países bajos, bʼa ayiʼoj junuk 60 jabʼil, wa xyala: «Jelni xyaki gusto aʼtel bʼa wa xkʼanxi koltanel sok xcholjelyabʼ jitsan ixuk winik bʼa mi yabʼunejuke ja lekil rasoni. Yiljel janekʼto wa xgustoʼaxiye yajni wa snebʼawe ja smeranili jelni xyaʼa gustoʼil».

Saxa

Ja Saxa jun jmoj-aljeltik bʼa nupanelxa bʼa ayxa yiʼoj tʼusan mas ja 40 jabʼil bʼa eljan bʼa Alemania. Ja yeʼn wa xyala: «Yajni wala elyon ja bʼa xcholjeli, wa xtaʼa ixuk winik bʼa jato sbʼajtanil ekʼele wa xyabʼye ja lekil rasoni. Janekʼto gustoʼil wa xyaki yajel snajel sbʼaja Jyoba».

Atsuko

Jun jmoj-aljeltik ixuk nupanelxa bʼa Japón bʼa ayiʼoj junuk 35 jabʼil sok sbʼiʼil Atsuko xcholo: «Ja ajyi, wani xkʼana axa jakuk ja Armagedón. Pe yajni wajyon ja bʼa Turquía, jel xkayi tsʼakatal ja Jyoba yuja wanto sjejel ja spasensya. Yajni mas wa xkila jastal ja Jyoba wa stojo ja xcholjeli, mas wa xkʼana kʼubʼan oj ajyukon soka yeʼn».

Ja Alisa, jun jmoj-aljeltik bʼa Rusia bʼa ayxa yiʼoj tʼusan mas ja 30 jabʼil, wa xyala: «Yaʼteltajel ja Jyoba ja bʼa tikʼe aʼtel it skoltunejon yiljel jel lek ja yeʼn (Sal. 34:8). Ja Jyoba mi kechan kʼoteluk jTat, cha kʼotel jun kamigo bʼa wa xkʼot jnaʼ sbʼaj lek ja bʼa tuktukil ekʼele jastal wala taxyoni. Ja bʼa jsakʼanili bʼutʼel ekʼeleʼik bʼa gustoʼil, jel tsamalik jastik ekʼel jbʼaj sok kilunej jitsan slekilal».

«KʼELAWIK JA ALAJI»

Tsʼakatal ja campaña kʼulaxi ja bʼa Turquía, ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos kʼotel sbʼaj jitsan ixuk winik. Pe ayto skʼana jitsan lugar bʼa oj cholxuk. Ja jmoj-aljeltik matik wajele koltanel ja bʼa Turquía kʼakʼu kʼakʼu wa staʼawe jitsan ixuk winik bʼa mini yabʼunejuke bʼa Jyoba. ¿Wan maʼ xa kʼana oj waj koltanan bʼa jun lugar jastal it? Ta jachkʼa, wa xlokowextikon: «Jachawik ja wasatexi. kʼelawik ja alaji. lekxa ja sjachʼjeli» (Juan 4:35, Ja yajkʼachil sju‘unil ja Dyosi). ¿Oj maʼ bʼobʼ waj koltanan chikan bʼa lugaril ja bʼa luʼumkʼinali bʼa «lekxa ja sjachʼjeli»? Ta jachuki, kʼeʼanxa kʼujolan bʼa oja taʼ ja wa kʼelsat jaw. Mokni chʼayuk akʼujol spiljel mas tyempo xcholjel «ba spetzanil ja najtil lugar jumasa ba sutanal ja satqʼuinali» ojni yijanawi jitsan slekilal bʼa mini tʼun ekʼeluk bʼa wa pensar (Hech. 1:8).

^ par. 2 Kʼela ja poyeto Koltajel bʼa spaklajel ja Yabʼal ja Dyosi, xetʼan 17.