1-3. a) ¿Jas tyempoʼil bʼobʼta tsʼijbʼaxi ja Salmo 147? b) ¿Jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik yajni wa xpaklaytik ja Salmo 147?

YAJNI ay maʼ wa skʼulan jun lekil yaʼtel ma wa sjeʼa jun lekil smodo jastal kʼuʼuman Dyos, wani xtoyotik. Ta jach wa xkʼulantikyi ja ixuk winik, ¡jaʼukto maʼ ja Jyoba Dyos! Wani sbʼajin stoyjel yuja yip wa xkilatik ja bʼa skʼulbʼeniki sok ja niwan syajal skʼujol sjeʼakitik yajni sjekakon ja Yunin bʼa jak chamuk yuj ja ixuk winiki.

² Ja tsʼijbʼuman bʼa Salmo 147 jelni nikji ja skʼujol bʼa stoyjel ja Jyoba. Chomajkil, sloko pilan ixuk winik bʼa oj stoye lajan (kʼuman ja Salmo 147:1, 7, 12).

³ Mini xnaʼatik maʼ tsʼijbʼan ja salmo it, pe lajansok ajyi sakʼan ja bʼa tyempo yajni ja Jyoba ya eluk ja israʼelenyoʼik ja bʼa Babilonia sok ya kumxuk man Jerusalén (Sal. 147:2). Ja kumxele yajkʼachil ekʼele bʼa yajelyi stoyjel ja Dyos ja bʼa slujmale nikji ja tsʼijbʼuman it bʼa stoyjel ja Jyoba. Pe cha nikji pilan jastik bʼa tsʼebʼani. ¿Jastik junuk? ¿Sok jastik rason kiʼojtik bʼa yaljel «¡toyowik ja Jah!»? (Sal. 147:1).

4. Yani ja mandaranum Ciro ya el libre ja israʼelenyoʼik, ¿jastal maʼ yabʼye, sok jas yuj?

⁴ La jpensaraʼuktik jastal maʼ yabʼye ja israʼelenyoʼik ja bʼa Babilonia. Ja swinkil Babilonia wa stseʼlaye yaljel: «Tsʼebʼantayik bʼa keʼntikon june ja bʼa tsʼebʼojik bʼa Sión». Pe ja yeʼnle mini skʼanawe stsʼebʼantajel, pes yujni chʼayel snajel ja Jerusalén, ja lugar wa x-aji sgutoʼaxuke ajyi (Sal. 137:1-3, 6). Yajbʼel ay ja skʼujole sok wani skʼanawe kulan skʼujole. Pe jastalni yala ja Jyoba, ja mandaranum Ciro bʼa Persia xchʼaya snajel ja Babilonia sok ya el libre ja israʼelenyoʼik. Ja Ciro yala sbʼaja Jyoba: «Sjekunejon bʼa oj ka kʼeyi jun snaj bʼa Jerusalén». Sok cha yala: «Chikan matik tey amokex ja bʼa yibʼanal jawa chonabʼex, jaxa Jyoba ja sDyos ti x-ajyi smoka, sok akʼeʼuk» (2 Crón. 36:23). Ja it ajini kulan skʼujole ja israʼelenyoʼik yajni teye bʼa Babilonia.

5. Jastalni wa xyala ja Salmo 147:3, ¿jastal wa xya makunuk ja yip ja Jyoba?

⁵ Ja Jyoba mi kechan yayi kulan skʼujol ja chonabʼ Israel, cha yayi kulan skʼujol jujune israʼelenyoʼik. Junxta wan ekʼel ja wego. Ja tsʼijbʼuman bʼa Salmo 147 wa xyala ja Dyos «wa stojbʼes ja matik yajbʼel ja skʼujol; ja yeʼn wa sbʼechʼa ja syajbʼelik» (Sal. 147:3). Yajni maloʼaytik ma tristeʼaytik, wa xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja Jyoba wani skʼanjel oj ya kulan jkʼujoltik sok stojbʼesel ja syajbʼelal ja jkʼujoltik (Sal. 34:18; Is. 57:15). Wani xyaʼa kiptik sok biboʼil bʼa kuchelkujtik chikan jas wokol (Sant. 1:5).

6. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja Salmo 147:4? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁶ Ja tsʼijbʼuman bʼa salmo it skʼela ja satkʼinali sok yala ja Jyoba «wa xyajtabʼan janekʼ kʼanal ay» sok «wa spaya jujune soka sbʼiʼil» (Sal. 147:4). ¿Jas yuj ja tsʼijbʼanum it kʼe staʼ tiʼal sbʼaja kʼanalik? La jpensaraʼuktik ja it: ja yeʼn wani xbʼobʼ yil ja kʼanalik, pe mi snaʼa janekʼ ay. Ja bʼa jtyempotik, ja científico wani snaʼawe ayni jitsan miyon kʼanalik ja bʼa satkʼinali. Pe mini snaʼawe janekʼ mero ay. Ja maʼ kechan wa snaʼa jaʼa Kʼulumani, sok wa xyayi sbʼiʼil yibʼanal. Ja it wa stojolan jel chaʼanyabʼalil jujune bʼa yeʼna (1 Cor. 15:41). ¿Jasa wa sjeʼakitik sbʼaja it? Jastalni ja Dyos snaʼunej lek bʼay ekʼ jujune ja kʼanali, cha wa snaʼa lek bʼa mero aytik ekʼ ja keʼntik, jastal wa xkabʼ ayotik sok jasa wa xmakunikujtik jujune bʼa chikan jas jutsʼinil.

7, 8. a) ¿Jasa wa xyabʼ lek stojolil ja Jyoba sbʼaja keʼntiki? b) ¿Jas sjejel wa sjeʼa wa xyabʼyotik lek stojolil ja Jyoba?

⁷ Ja Jyoba wa xyabʼ stojolil ja jwokoltik wa xtʼaspuntik jujune bʼa keʼntik sok ayiʼoj ja ipal bʼa oj skoltayotik (kʼuman ja Salmo 147:5). Ay ekʼele, bʼobʼta ja jas wan ekʼel jbʼajtik jel wokol juntiro xkabʼtik sok mixa xkuchkujtik. Pe ja Dyos wani snaʼa lek janekʼ oj kuchkujtik sok «wa snaʼa tsʼubʼil luʼumotik» (Sal. 103:14). Yuja mulanumotik, tikʼanxta wa xkʼulantik ja junxta mulali. Bʼobʼta jpetsaniltik wa xnaʼatik malaya bʼa jun jasunuk kalatik, bʼa ay ekʼele wa xkʼankʼuni kujtik bʼa mi lekuk sok ja bʼa ekʼele wa la ilkʼujolanitik. Ama ja Jyoba mi x-ekʼ sbʼaj ja wokolik it, pe wani xyabʼyotik lek stojolil (Is. 40:28).

⁸ Bʼobʼta ay bʼa kilunejtik jun ekʼele jastal yaʼunej makunuk ja yip ja Jyoba bʼa skoltunejotik kuchelkujtik ja wokoli (Is. 41:10, 13). La kiltik jas ekʼ sbʼaj jun precursora sbʼiʼil Kioko. Yajni jekji koltanel bʼa pilan lugar, jel el sgana. ¿Jastal yaʼa sbʼaj kwenta ja jastal wa xtaxi  wani xyabʼ stojolil ja Jyoba? Ja Kioko staʼa ja bʼa yajkʼachil skongregasyon jitsan jmoj-aljeltik bʼa wa xyabʼye stojolil ja jastal wa xtaxi. Yabʼ lajansok jach wa x-aljiyabʼ yuja Jyoba: «Wa xkʼanawa, sok mi jaʼuk yuja precursoraʼa, jani yuja kakʼixa sok awaʼunejki jawa sakʼanil. Wani xkʼana gusto oj ajyan yuja kʼotela june ja bʼa jTaʼumantiʼik». ¿Jastal wa jeʼunejyi ja weʼn ja maʼ kechan jel ja yipi bʼa ekʼxel ja snajel yiʼoji?

9, 10. ¿Jasa bʼajtan wa xyakitik ja Jyoba? Cholo jun sjejel.

⁹ Bʼobʼta ay ekʼeleʼik wa xcham jkʼujoltik ja jas wa xmakunikujtiki, jastal ja jwaʼeltiki. Pe ja Jyoba skʼulan ja Luʼum bʼa oj ajyuk waʼelal bʼa spetsanil ja jastik sakʼan ayi, cha jachni ja «yawal jojik bʼa wane skʼanjel» swaʼele, jastal wa xyala ja Salmo 147:8, 9 (kʼuman). Ta ja Jyoba wa xyayi swaʼel ja yal chanik it, wani xbʼobʼ jipjkʼujoltik ojni cha yakitik ja jas wa xmakunikujtik ja keʼntiki (Sal. 37:25).

¹⁰ Ja mas tʼilani ja Jyoba wa xyakitik ja jas wa xmakunikujtik bʼa tsats oj ajyuk ja jkʼuʼajeltiki. Ja yeʼn wa xyakitik lamanil bʼa ekʼxel yuja cham jkʼujoltiki (Filip. 4:6, 7). La jpensaraʼuktik ja jas ekʼ sbʼaje ja Mutsuo soka xcheʼumi, bʼa yilawe ja skoltanel ja Jyoba yajni jun tsunami yixtalan ja Japón ja bʼa 2011. Kanye sakʼan yuja ti kʼeye bʼa yolom ja snajeʼi, pe tʼusan mi spetsaniluk chʼayujile ja jastik yiʼoje. Ja bʼa cheʼil akwal jaw ti ekʼyujile bʼa jun yal kwarto bʼa xchabʼil piso ja bʼa snajeʼi, bʼa jomelxa ay. Ja bʼa saʼan sakbʼel, sleʼawe jun jasunuk bʼa tsats oj ajyuk ja skʼuʼajele. Ja kechan libro staʼawe jani ja Anuario de los testigos de Jehová 2006. Ja Mutsuo skʼela wego ja yolomajel «Los tsunamis más mortíferos de la historia». Bʼa wa staʼa tiʼal sbʼaja terremoto ekʼ ja bʼa isla bʼa Sumatra ja bʼa 2004 sok jani ja tsunami mas tsats ekʼel naʼubʼal sbʼaji. Ja Mutsuo soka xcheʼum wan elel yaʼal sate yajni wane skʼumajel ja jastik ekʼ sbʼaje ja smoj-aljelik. Yabʼye wani jejelyile yuja Dyos ja syajal skʼujol sok ja tsatsalkʼujolanel ja bʼa mero styempoʼil wa xmakuniyujile. Cha yilawe ja syajal skʼujol ja Jyoba yajni iji ochyile skʼuʼe sok swaʼele yuja smoj-aljeliki. Pe ja bʼa mas kolatjiye jani ja ulatanel ajiyi ja skongregasyone yuja tejkʼanubʼalik ja bʼa xchonabʼil ja Dyos. Ja Mutsuo yala: «Kabʼ tini ajyi bʼa jtsʼeʼeltikon ja Jyoba bʼa stalnayotikon. Jelni yaʼa kulan jkʼujoltikon». Jastalni wa xkilatik, ja Dyos jani bʼajtan wa xyakitik ja jkoltajeltik ja bʼa jastal wala taxtik soka yeʼn sok tsaʼan ja bʼa jas wa xmakunikujtik ja bʼa jsakʼaniltik.

11. ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa yajel el slekilal ja skoltanel ja Jyoba?

¹¹ Ja Jyoba tolabida pwesto ay bʼa «wa stulu ja manso» (Sal. 147:6a). Pe ¿jasa oj jkʼuluktik bʼa yajel el slekilal ja skoltaneli? Jani lek oj kil jbʼajtik soka yeʼn. Bʼa oj lajxuk, jel tʼilan manso oj ajyukotik (Sof. 2:3). Ja matik manso wa smajlaye ja Jyoba oj stoj ja jastik mi tojuki sok oj stojbʼes ja syajbʼel ja matik wane wokolanel. Ja yeʼn lek wa xyila ja tikʼe ixuk winik jastal jaw.

12, 13. a) ¿Jasa tʼilan oj kilkʼujoluktik ta wa xkʼanatik ja skoltajel ja Dyosi? b) ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa yajel gustoʼaxuk ja Jyoba?

¹² Pe ja Dyos «wa sjipa bʼa luʼum ja maʼ malo» (Sal. 147:6b). Ja it mini tajneluk.  Ta wa xkʼanatik oj katik el slekilal ja bʼa syajal skʼujol mey stikʼanil ja Jyoba sok mi oj kiltik ja stajkelali, tʼilan oj kilkʼujoluktik ja bʼa jastik wa xyilkʼujolan ja yeʼn (Sal. 97:10). Jun sjejel, tʼilan oj kilkʼujoluktik ja koʼel mulal sok ixuk winik. Ja it ti chʼikan jastik junuk bʼa wa xyiʼajotik skʼulajel, jastal skʼeljel ixuk winik bʼasane (Sal. 119:37; Mat. 5:28). Bʼobʼta wokolniʼa, pe mini lomuk ta kuchkujtiki, yujni oj kabʼtik stsamalil ja slekilal ja Jyoba.

¹³ Bʼa skʼulajel ganar ja lucha it, tʼilan la jkʼantikyi ja skoltanel ja Jyoba. Ja yeʼn mini lek xyila slejel jkoltajeltik «bʼa yip ja kawuj» ma bʼa «yijil ja yechmalik jun winik». Ja it wa xkʼan yal mini lek oj yilotik ja Jyoba ta wa xjipa jkʼujoltik bʼa keʼntik ma bʼa tuk ixuk winik (Sal. 147:10). Ja jas tʼilan oj jkʼuluktiki jani spatjelyi skʼujol bʼa a-skoltayotik. Mini oj slaj ja ixuk winik matik wa xyaʼawe rasoni, ja Dyosi mini x-axwi smaklajel ja spatjelyi skʼujoli ama tikʼanxta. Ja Salmo 147:11 wa xyala: «Ja Jyoba wa x-aji gustoʼaxuk soka matik wa xiwyeyuj ja yeʼn, soka matik wa smajlaye ja syajal skʼujol mey stikʼanil». Ja yuj wa xbʼobʼ jipjkʼujoltik, yuja jel syajtayotik, ja yeʼn ojni skoltayotik skomjel ja kʼankʼunelik bʼa mi lekuki.

14. ¿Jasa wa x-aji likikuk skʼujol ja tsʼijbʼanumi?

¹⁴ Ja Jyoba wa xyaʼakitik rasonik bʼa skʼuʼajel bʼa ojni skoltay tolabida ja yaʼtijumik yajni xmakuniyujile. Ja tsʼijbʼanum bʼa Salmo 147 jani wan spensarajel sbʼaja skumxele ja israʼelenyo man Jerusalén yajni yala sbʼaja Jyoba: «Ja yeʼn wa xya ajyuk tsats ja slutubʼalil ja pwertaʼik ja bʼa wa chonabʼi; ja yeʼn wa xya koʼ slekilal jawa wuntikilex bʼa tey amokex. Ja yeʼn wa xya ajyuk lamanil ja bʼa wa lujmali» (Sal. 147:13, 14). Jelni x-aji likikuk skʼujol snajel ja Dyos oj ya yijbʼuk ja spwertaʼik ja Jerusalén bʼa stalnajel ja yaʼtijumik.

15-17. a) ¿Jastal wa xbʼobʼ taxkotik yajni wan ekʼel jbʼajtik wokoli, pe jastal wa xya makunuk ja Yabʼal ja Dyos bʼa wa skoltayotik? b) Cholo jun sjejel bʼa jastal ja Dyos «wegoxta» wa skoltayotik soka Yabʼali.

¹⁵ Wani xbʼobʼ ekʼ jbʼajtik wokolik bʼa jel xya xcham jkʼujoltik. Pe ja Jyoba wani xbʼobʼ yakitik biboʼil. Ja tsʼijbʼanum ja bʼa salmo it yala ja Dyos «wa sjeka ja smandar ja bʼa luʼum; ja yabʼali wegoxta wa x-ajni». Cha yala «ja yeʼn wa sjeka ja nieve jastal ja stsoʼotsil chej», «wa stika ja teʼew jastal ja taʼani». Jaxa ja tsʼebʼanum tixa sjobʼo: «¿Machun oj kuchyuj ja xcheʼejili?». Sok tixa xchʼakakan yaljel ja Jyoba «wa sjeka ja yabʼali, jaxa yeʼnle wa xjaʼaxi» (Sal. 147:15-18). ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja it? Ja Dyos wa xbʼobʼ skom ja teʼew soka bʼati yujni wa snaʼa yibʼanal sok kechan yeʼn jel ja yipi. Ja yuj cha wani xbʼobʼ skoltayotik bʼa kuchelkujtik chikan jas wokol.

¹⁶ Ja Jyoba jani wa stojowotik ja wego soka Yabʼali, ja Biblia. Wa xbʼobʼ kaltik «ja yabʼali wegoxta wa x-ajni» yujni yeʼn wa xyakitik ja tojelal yajni wa xmakunikujtiki. La jpensaraʼuktik janekʼto wa skoltayotik skʼumajel ja Biblia, spaklajel ja juʼunik wa xya eluk «ja moso mas jel toj ayi», skʼeljel ja JW Broadcasting, ochel ja bʼa sitio jw.org, ochel loʼil sok smojtajel ja ansyanoʼik soka tuk jmoj-aljeltik (Mat. 24:45, Ja yajkʼachil sju‘unil ja Dyosi). ¿Anke meran «wegoxta» wa stojowotik ja Jyoba, jastal wa xyala ja salmo?

¹⁷ Jun jmoj-aljeltik ixuk sbʼiʼil Simone wa xyabʼ mini xmakuni sok wa xyabʼ mini lek oj iljuk yuja Dyosi. Anima mey  sgana wa xyabʼi, mini yakan skʼanjelyi ja Jyoba bʼa akoltajuk. Cha skʼujolan spaklajel ja Biblia. ¿Koltubʼal maʼ yuja yip ja Yabʼal ja Dyosi? Ja yeʼn wa xyala: «Ama chikan jastal wala taxyon, tolabida kabʼunej ja yip soka stojelal ja Jyoba». Ja it koltubʼal bʼa mi x-el sgana.

18. ¿Jas yuj waxa wabʼ ja weʼn yaʼunejawi jun niwan cholal ja Dyos, sok jastik rason aya wiʼoj bʼa yaljel «¡toyowik ja Jah!»?

¹⁸ Ja tsʼebʼanum wani snaʼa ja israʼelenyoʼik ayiʼoje jun niwan cholal yujni kechanta yeʼn tsaʼubʼale yuja Dyos bʼa yaʼunejyi «ja yabʼal», sok «ja jastik xchapunej soka jastik yaʼunej kujlajuk» (kʼuman ja Salmo 147:19, 20). Ja keʼntiki cha ayni kiʼojtik ja niwan cholal jaw, pes kechan keʼn stsaʼunejotik ja Jyoba bʼa yijel ja sbʼiʼili. Wa xnaʼatik sbʼaj ja Dyos, sok wa stojowotik soka Yabʼali. Yuj spetsanil ja it, wa xbʼobʼ kamigoʼuktik ja yeʼn. Ja yuj jel wa xkaʼatik tsʼakatal. Jastalni ja tsʼijbʼanum bʼa Salmo 147, ay kiʼojtik jitsan rason bʼa yaljel «¡toyowik ja Jah!» sok slokjel pilan ixuk winik bʼa oj skʼuluke junxta lajan.