1. a) ¿Jasa tʼilan oj stsaʼe ja keremtik akʼixuk sbʼaja tyempo jakumi? b) ¿Jas yuj mok xiwuke? (Kʼela ja potoʼik ja bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

KEREMTIK AKʼIXUK, bʼobʼta akwerdoni aya bʼa wani skʼana xchapjel bʼajtan ja bʼa oj wajani bʼajtanto yuj oj elan. Ja sakʼanili jach jastal wajel bʼa jun lugar, sok ja styempoʼil xchapjel bʼa oj kʼotan soka wa sakʼanili jani yajni keremato. Meran, xchapjel jasun skʼulajel bʼobʼta wokolniʼa. Jun akʼix sbʼiʼil Jeder wa xyala: «Wani xyaki xiwel spensarajel ja jas oj jkʼuluk ja janekʼto sakʼan oj ajyukoni». Ta jach wa xcha wabʼ ja weʼn, ajuluka kʼujol ja jas wa xyala ja Jyoba: «Mok jas chamuka kʼujol, yujni keʼnon jawa Dyosi. Keʼn ja maʼ oj jtsatsankʼujolana» (Is. 41:10).

2. ¿Jas yuj waxa naʼa ja Jyoba wa skʼana oj ajyan gusto ja bʼa tyempo jakumi?

² Ja Jyoba wa slokowa bʼa xchapjel lek jas oja kʼuluk ja bʼa tyempo jakumi (Ecl. 12:1; Mat. 6:20). Ja yeʼn wa skʼana oj ajyan gusto. Wa xbʼobʼa naʼ yajni waxa wila, waxa maklay soka waxa wabʼ yajbʼal ja jastik tsamal skʼuluneji. Cha pensaraʼan ja yeʼn wa stalnayotik sok wa sjeʼakitik ja lekil sakʼanil oj kitik. Kʼelawil jas wa xyalyabʼ ja matik mi skisawe ja srasoniki: «Jaʼ atsaʼawex ja jas mi lek xkila». Sok snochoyi yaljel: «¡Kʼelawik! Ja kaʼtijumik oj alegreʼaxuke, pe ja weʼnlexi oj kʼixwanik. ¡Kʼelawik! Ja kaʼtijumik oj awanuke  gusto lek yuja lek wa xtax ja kʼujolal» (Is. 65:12-14). Yajni wa stsaʼatik lek ja jas wa xkʼulantiki, wa xkatikyi stoyjel ja Jyoba (Prov. 27:11).

3. ¿Jasa wa skʼana oja kʼuluk ja Jyoba?

³ ¿Jasa wa skʼana oja kʼuluk ja Jyoba? Pensaraʼan ja it. Ja yeʼn skʼulan ja chanteʼik bʼa aʼajyuke gusto kechan soka swaʼele, ayuʼe jaʼ sok apojxuke. Pe ja keʼntiki skʼulanotik bʼa oj ya ajyukotik gusto pilan jastik, jastal snajel sbʼaj ja yeʼn sok mok jiptikan yaʼteltajel (Sal. 128:1; Mat. 5:3). Ja Biblia wa xyala yeʼn ja ‹Dyos jel xyajtani› sok skʼulan ja ixuk winik jastal «splanta» yeʼn (2 Cor 13:11; Gen. 1:27). Ja yuj ojni ajyan gusto ta anocho ja smodoʼik ja Dyosi. Ja Yabʼali wa xyala: «Mas ni jel lec huax yila ja maʼ huax yaa que yuj ja maʼ huas scʼulan recibiri» (Hech. 20:35). ¿Ay maʼ bʼa awilunej jun ekʼele ja weʼn? Ja it juni stʼilanil ja bʼa jsakʼaniltiki. Ja yujil, ja Jyoba wa skʼana ja jas oja chap skʼulajel a-sjeʼ janekʼto waxa yajtay ja yeʼn soka wa moji (kʼuman ja Mateo 22:36-39).

4, 5. ¿Jas yuj gusto ajyi ja Jesús?

⁴ Ja Jesukristo yeʼnani ja lekil sjejel bʼa weʼna. Ja yajni chʼinto, ja yeʼn tajni sok ya ekʼ tyempoʼik bʼa gusto. Jastalni wa xyala ja Yabʼal ja Dyosi, ay «styempoʼil bʼa tsenel» sok «styempoʼil bʼa bʼajtel» (Ecl 3:4). Pe ja Jesús cha spaklay ja Yabʼal ja Dyosi sok jachuk yamigoʼan ja sTati. Yajni ayiʼoj 12 jabʼil, ja jeʼumanik bʼa templo «jex och ja spensarei ja jastal ja svivoili soc ja jastal huax cho sutu jan ja loili» sbʼaja Dyosi (Luc. 2:42, 46, 47).

⁵ Yajni niwanxa, ja Jesús jelni gusto ajyi yuja skʼulan ja jas wa skʼana ja Dyosi. Jun sjejel, ja sTati wa skʼana a-xchol yabʼ «ja matic mi jas yioje» sok «jaxa matic tupel ja satei», oj ya jamxuk (Luc. 4:18). Ja Salmo 40:8 wa xyala jastal yabʼ ja Jesús: «Ja skʼulajel ja jasa waxa kʼana, ah kala Dyos, jel wa xkʼankʼunikuj». Ja yeʼn jelni ajiyi gusto sjejelyi ja ixuk winik jastik junuk sbʼaja sTat tey bʼa satkʼinali (kʼuman ja Lucas 10:21). Jun ekʼele, sjeʼayi jun ixuk jastal stoyjel ja Dyosi. Tsaʼan, yala yabʼ ja snebʼumaniki: «Jaʼ ni huala butʼiyon yuj cuando huax cʼulan ja jas huas scʼana ja maʼ seconejon coni, jayuj oj ni chʼac jcʼuluc ja yatela» (Juan 4:31-34). Syajtajel ja Dyos soka tuki aji gustoʼaxuk. Sok ja weʼn ojni cha bʼobʼ ya gustoʼaxan skʼulajel ja jaw.

6. ¿Jas yuj lekni oja walyabʼ jun jmoj-aljeltik takʼanxa ja jas wana xchapjel skʼulajel?

⁶ Jitsan jmoj-aljeltik ochye precursor yajni keremeto ma akʼixeto, soka it jel aji gustoʼaxuke. ¿Jas yuj mixa wala yabʼ jujuntik bʼa yeʼnle ja jas wana xchapjel skʼulajel? Ja Proverbios 15:22 wa xyala lekni wa x-elkʼot ja jastiki ta ajobʼoyi ja tuki. Ja jmoj-aljeltik it bʼa takʼanexa ojni yalawabʼ ja bʼa aʼtel bʼa tyempo tsʼikan oja nebʼ jastik junuk bʼa oj makunukawuj ja bʼa wa sakʼanili. Ja Jesús jelni jas snebʼayi ja sTati yajni ti ajyi bʼa satkʼinal. Pe cha snochoni snebʼjel yajni xcholo ja bʼa Luʼumi. Jun sjejel, yila wani x-aji gustoʼaxuk yajel kʼot man skʼujol ja ixuk winik ja lekil rasoni sok ajyel toj ja bʼa yoj wokoliki (kʼuman ja Isaías 50:4; Heb. 5:8; 12:2). ¿Jas yuj oj cha ya gustoʼaxan ja weʼn aʼtel bʼa tyempo tsʼikan? La kiltik.

7. ¿Jas yuj jel xyiʼaje gusto jitsan kerem akʼixuk ja aʼtel bʼa yajel och nebʼumanil?

⁷ Ja Jesús yala ja yaʼtijumik Dyos tʼilan oj wajkotik sok oj katik och nebʼumanil ja ixuk winik sjejelyile ja smeranil (Mat.28:19,20). Yujkʼa waxa pensaran oja waʼ jawa sakʼanil bʼa skʼulajel ja aʼtel it, jelni gusto oj ajyan sok oja wayi stoyjel ja Dyosi. Ja smeranil,  jastalni wa x-ekʼ soka tuk jastik ja bʼa jsakʼaniltik, ojni yiʼawuj tyempo bʼa oj kʼota naʼ lek skʼulajel. Kʼelawil ja jas ajkʼachto yalunej jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Timoteo, och precursor yajni mito ay skʼujoli: «Jel xyaki gusto yaʼteltajel ja Jyoba bʼa tyempo tsʼikan yujni jach wa xjeʼayi janekʼto wa xyajtay. Ja kʼeyontʼani, mini jtaʼa jun estudio bʼa Biblia. Pe tsaʼan wajyon bʼa pilan lugar, sok mito x-el ja ixawi wanonxa yajel jitsan estudio bʼa Biblia. June ja maʼ wa xjeʼayi bʼa Biblia kʼe wajuk ja bʼa tsomjeliki. Tsaʼan wajyon chabʼ ixaw ja bʼa Eskwela bʼa Biblia sbʼaja Keremtiki, * sok jekjiyon bʼa pilan lugar. Ja tiw chanwane kʼe jeyile bʼa Biblia. Jel xkiʼaj gusto sjejelyile ja smeranil ja ixuk winik yujni wa xbʼobʼ kil jastal ja yip ja Dyosi wa stukbʼes ja sakʼanile» (1 Tes. 2:19).

8. ¿Jas skʼuluneje jujuntik kerem akʼixuk bʼa xcholjel yabʼ jitsan ixuk winik?

⁸ Jujuntik kerem akʼixuk snebʼuneje pilan kʼumal. Jun sjejel, jun jmoj-aljeltik bʼa Norteamérica sbʼiʼil Jacob stsʼijbʼan: «Yajni juketo jabʼil kiʼoj, jitsan ja bʼa jmoj eskwela ti sbʼaje ajyi bʼa Vietnam. Wani xkʼana oj kalyabʼye sbʼaja Jyoba, ja yuj mas tsaʼan kʼe jnebʼ ja skʼumaleʼi. Jnebʼa yajni wa xkaʼ slaj sbʼaj Ja Juʼun Cholumani bʼa inglés soka bʼa kʼumal vietnamita. Cha kamigoʼan jmoj-aljeltik bʼa jun kongregasyon mojan ay ja bʼa jnaji bʼa kʼumal vietnamita. Ochyon precursor yajni ay kiʼoj 18 jabʼil. Tsaʼan, wajyon ja bʼa Eskwela bʼa Biblia sbʼaja Keremtiki. Ja eskwela it xchapawon bʼa spetsanil ja jas wa xkʼulan ja bʼa tsome kʼumal vietnamita, jastal precursor sok kechan keʼn ansyanoʼon. Jitsan ixuk winik ja bʼa kʼumal jaw jel cham xyilawe yuja jnebʼa ja skʼumale. Wa slokowone bʼa snaje, sok jitsan ekʼele wa xkʼe kayile estudio bʼa Biblia. Jujuntik yiʼajeta jaʼ» (a-slaj sbʼaj soka Hechos 2:7, 8).

9. ¿Jasa wa sjeʼawi ja aʼtel bʼa yajel och nebʼumanil?

⁹ Ja aʼtel bʼa yajel och nebʼumanil jel sjeʼawi yajel makunuk lek jawa tyempo ja bʼa jas waxa kʼulan, snajel jastal ochel loʼil, sjipjel akʼujol bʼa weʼna sok snajel jastal mi oja yajbʼes ja tuki (Prov. 21:5; 2 Tim. 2:24). Ja aʼtel it cha wa xya ajyan gusto yujni wa skoltaya snajel lek ja jas wa xyala ja Biblia sbʼaja jas waxa kʼuʼani. Chomajkil, waxa nebʼa jastal aʼtel kʼubʼan soka Jyoba (1 Cor. 3:9).

10. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ ajyan gusto yajel och nebʼumanil ama mixa smaklaye lek ja lekil rason ja bʼa lugar bʼaya?

¹⁰ ¿Jaxa ta ti aya bʼa jun lugar bʼa mixa smaklaye lek ja lekil rasoni? Ama jachuk, ja aʼtel bʼa yajel och nebʼumanil oj bʼobʼ ya gustoʼaxan. ¿Jas yuj? Yujni spetsanil ja cholumanik ja bʼa kongregasyoni wala koltanitik slejel ixuk winike bʼa jaman skʼujole. Ama kechan jun jmoj-aljeltik staʼa june bʼa wa skʼana snebʼjel ja smeranili, jpetsaniltik wala eltik ja bʼa slejeli sok jpetsaniltik wala gustoʼaxitik. Jun sjejel, jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Brandon koltani bʼalune jabʼil jastal precursor bʼa jun lugar bʼa mixa smaklaye lek ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Wa xyala: «Jel xkiʼaj gusto xcholjel ja lekil rason yujni ja jaw ja jas wa skʼana oj jkʼuluktik ja Jyoba. Jtuluyi ja precursor tsaʼan yajni tsʼikwikuj ja eskwela. Jel xkiʼaj gusto stsatsankʼujolajel ja keremtik akʼixuk ja bʼa kongregasyoni sok yiljel jastal wa xkʼiye ja bʼa smeranili. Tsaʼan yajni wajyon ja bʼa Eskwela bʼa Biblia sbʼaja Keremtiki, jekjiyon aʼtel jastal precursor bʼa pilan lugar. Ja smeranili mi maʼ bʼobʼel jkoltay bʼa oj yiʼ jaʼ, pe ja tuk jmoj-aljeltiki bʼobʼelyujile. Jel gustoʼayon ja jtsaʼa ochel bʼa tyempo tsʼikan ja bʼa aʼtel yajel och nebʼumanil» (Ecl. 11:6).

11. ¿Jas tikʼe aʼtel bʼa Dyos wa skʼulane jitsan kerem akʼixuk?

¹¹ Ay jitsan modo bʼa yaʼteltajel mas tsʼikan  ja Jyoba. Jun sjejel, jitsan kerem akʼixuk wane aʼtel jach kʼebʼubʼal ja bʼa yajel kʼeʼuk naʼitsik. Jelto skʼana yajel kʼeʼuk jitsan ajkʼach Naʼitsik bʼa Tsomjelal. Yajel kʼeʼuk naʼitsik bʼa yeʼna juni aʼtel jel chaʼanyabʼalil bʼa wa xyayi stoyjel ja Dyosi sok wa xbʼobʼ ya gustoʼaxan. Junxtani jastal ja tuk aʼtelik bʼa Dyos, ajyel soka jmoj-aljeltik wa xya gustoʼaxan. Yajel kʼeʼuk naʼitsik bʼa stoyjel ja Dyosi wa xbʼobʼ sjeʼawi jitsan jastik, jastal aʼtel bʼa mi oj yajbʼan, kʼotel jun lekil aʼtijum sok skoltajel ja matik kajan sbʼaj ja aʼteli.

12. ¿Jastik tuk aʼtel wa xbʼobʼ yiʼa och ja aʼtel bʼa precursor?

¹² Jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Kevin yala: «Yajni chʼinonto, jelni xkʼana oj kʼotuk ja skʼakʼujil oj kaʼteltay ja Jyoba bʼa tyempo tsʼikan. Bʼobʼ ochkon precursor yajni ay kiʼoj 19 jabʼil. Bʼa oj bʼobʼ jmakʼlay jbʼaj, wala aʼtijiyon tʼusan tyempo sok jun jmoj-aljel wa skʼulan naʼitsik. Jnebʼa yajel och yolom naʼitsik, bentanaʼik sok pwertaʼik. Tsaʼan, koltaniyon chabʼ jabʼil stojbʼesjel Naʼitsik bʼa Tsomjelal sok snaje jmoj-aljeltik yajni wa x-ekʼ jun huracán. Yajni kabʼ ja bʼa Sudáfrica jelto skʼana yajel kʼeʼuk naʼitsik, jbʼutʼu ja juʼuni, sok slokowone. Ja bʼa África, wala aʼtijiyon jujuntik semana yajel kʼeʼuk jun Naʼits bʼa Tsomjel sok tixa wala wajyon bʼa pilan. Ja kʼole aʼtijumik bʼa yajel kʼeʼuk naʼitsik kʼotelotikon jastal jun pamilya. Junxta naʼits aytikon, wa xpaklaytikon lajan ja Biblia sok lajan wala aʼtijitikon. Cha jel xkiʼaj gusto elel xcholjel ja bʼa semana soka jmoj-aljeltik ti sbʼaje tiwi. Ja jas jchapa oj kʼuluk yajni chʼinonto jelni yaʼunej gustoʼaxukon bʼa mini ekʼel bʼa kolom».

13. ¿Jas yuja jel x-aji gustoʼaxuke ja keremtik akʼixuk aʼtel bʼa Betel?

¹³ Jitsan jmoj-aljeltik bʼa bʼobʼyujile ochel precursor tixa aye bʼa Betel ja wego. Aʼtel bʼa  Betel jel xyaʼa gustoʼil, yujni spetsanil ja jas wa xkʼulaxi ja tiw jani sbʼaj ja Jyoba. Chomajkil, ja pamilya Betel wa xkoltani yajel eluk Bibliaʼik sok juʼunik bʼa oj snebʼe ja smeranil ja tuki. Jun betelita sbʼiʼil Dustin wa xcholo: «Yajni ay kiʼoj bʼalune jabʼil, ajyi ja jkʼel sat bʼa oj aʼtijukon bʼa tyempo tsʼikan. Ochyon precursor yajni tsʼikwikuj ja eskwela. Ekʼ jun jabʼil sok snalan, lokjiyon bʼa Betel. Ja ili jnebʼa aʼtel soka makinaʼik bʼa wa xya el juʼunik sok xchapjel computadoraʼik. Ja bʼa Betel wa x-aji ekʼ kitikon jastal wajum ja aʼtel bʼa yajel och nebʼumanil bʼa sutanal ja luʼumi, ja jaw jel xkʼulan gusto. Jel xkiʼaj gusto ja teyon ili yujni soka kaʼteltikoni wa xkoltaytikon ja ixuk winik bʼa oj yamigoʼuke ja Jyoba».

14. ¿Jastal oj bʼobʼa chapa bʼaj bʼa oja waʼteltay ja Jyoba bʼa tyempo tsʼikan?

¹⁴ ¿Jastal oja chapa bʼaj bʼa oj aʼtijanan bʼa tyempo tsʼikan? Jani yajel ajyuk modoʼalik bʼa Dyos. Ja jastik jaw jel oj skoltaya bʼa oja waʼteltay lek ja Jyoba. Ja yuj, paklay tikʼan ja Yabʼal ja Dyosi, ochan pensaraʼan lek ja jas wa xyala sok kʼujolan sjejel ja skʼuʼajel awiʼoji yajel komentario ja bʼa tsomjelik. Yujkʼa teya bʼa eskwela, wani xbʼobʼa chapa bʼaj sok stojbʼesjel ja jastal waxa cholo. Nebʼa sjejel wa xchama kʼujol ja tuki sjobʼjelyi tsamalxta ja jas wa spensarani sok smaklajel ja sjakʼjel wa xyaʼawe. Cha wa xbʼobʼa kʼapa bʼaj yajel ajyuk asyado sok stalnajel ja Naʼits bʼa Tsomjelal. Ja Jyoba jel xyiʼaj gusto yajel makunuk ja matik chʼin wa xyaʼa sbʼaji sok pwestoʼaye bʼa koltanel (kʼuman ja Salmo 110:3; Hech. 6:1-3). Ja jekabʼanum Pablo sloko ja Timoteo bʼa oj ochuk misionero yujni ja smoj-aljelik jel lek staʼawe tiʼal bʼa yeʼna (Hech. 16:1-5).

15. ¿Jastal oj bʼobʼa chapa bʼaj bʼa smakʼlajel abʼaj?

¹⁵ Jitsan ja matik wane aʼtel bʼa tyempo tsʼikan wani skʼana jun yaʼtele bʼa oj jbʼobʼ smakʼla sbʼaje (Hech. 18:2, 3). Ja weʼn, bʼobʼta oj bʼobʼa leʼ juna chapjel bʼa jachuk oja taʼ juna waʼtel ja bʼa lugar bʼaya bʼa aʼtel jujuntik kʼakʼu. Jobʼoyi tuk precursor ja bʼa wa circuito sok ja biajante jas tikʼe aʼtel mas lek bʼa jun precursor. Sok jastalni wa xyala ja Biblia, «ayi ja Jyoba chikan jas waxa kʼulan, sok ja jas waxa chapa skʼulajel oj elkʼot lek» (Prov. 16:3; 20:18).

16. ¿Jasa wa xbʼobʼ xchapa ja aʼtel bʼa tyempo tsʼikan yajni keremato ma akʼixato?

¹⁶ Wani xbʼobʼa kʼuʼuk lek ja Jyoba wa skʼana oj ajyan gusto ja bʼa tyempo jakumi (kʼuman ja 1 Timoteo 6:18, 19). Yajni wana aʼtel bʼa tyempo tsʼikan, wani xa mojtay tuk yaʼtijumik Dyos bʼa tyempo tsʼikan. Ja it oj skoltaya bʼa oj takʼanbʼan. Jitsan yiluneje yaʼteltajel ja Jyoba tsʼikan lek ja bʼa skeremile koltubʼale ja bʼa snupanele. Chomajkil, ja matik precursor aye bʼajtanto oj nupanuke wani xcha bʼobʼ snocheyi soka snupi (Rom. 16:3, 4).

17, 18. ¿Jastal wa sjeʼa jastal ay jawa kʼujol yajni waxa chapa jas oja kʼuluk?

¹⁷ Ja jasa wa xchapatik skʼulajel wa sjeʼa ja jastal ay ja jkʼujoltiki. Ja Salmo 20:4 wa xyala sbʼaja Jyoba: «Ayawi ja jastik wa skʼana jawa kʼujol sok aya elkʼot lek spetsanil ja jas waxa chapa skʼulajel». Ja yuj pensaraʼan jasa oja kʼuluk soka wa sakʼanili, ja bʼa jas wan skʼulajel ja Dyos ja wego soka jas oj bʼobʼa kʼuluk ja bʼa yaʼteltajeli. Tsaʼan, chapa jas oja kʼuluk bʼa lek xyila ja Jyoba.

¹⁸ Yaʼteltajel tsʼikan lek ja Jyoba jel oj ya gustoʼaxan, yujni oj wa makunuk jawa sakʼanil bʼa yajelyi stoyjel. Jachniʼa, «taʼa tsamal gustoʼil bʼa Jyoba, sok ja yeʼn oj yawi ja jastik wa skʼana jawa kʼujol» (Sal. 37:4).