1, 2. ¿Jas yuj tolabida oj ajyuk ixuk winik pobre ja bʼa luʼumkʼinal it?

JA JASTAL wa xtax ja luʼumkʼinal it jelni wokol. Mi staʼawe yaʼtele ja keremtiki. Jitsan ixuk winik wa xwajye bʼa pilan país ama xiwela sbʼaj bʼa yeʼnle. Jelni ja pobreʼil sok cha jachni ja bʼa paisik riko. Ja matik riko masni wane rikoʼaxel, jaxa matik pobre masni wane pobreʼaxel. Jastalni ilubʼal, jel jujuntik ja matik jel rikoʼe juntiro. Sok bʼa oj lajtik ja yeʼnle tʼilan oj jtsomtik yibʼanal ja takʼin yiʼoje ja ixuk winik ja bʼa luʼumkʼinal. Jastalni wa xkilatik, ayni ixuk winik jel ja stakʼine sok oj bʼobʼ smakʼlaye albʼel tyempo ja yintile, pe cha ayni jitsan mil miyon ixuk winik bʼa jelxelxa ja spobreʼile. Ja Jesús snaʼani ja it yajni yala: «Ja matic pobre, tola vida oj ajyuc amoquex» (Mar. 14:7). ¿Jas yuj jach wan ekʼeli?

² Ja Jesús wa snaʼa kechan ja sGobyerno ja Dyosi oj bʼobʼ stukbʼes ja jastal wa xtax ja luʼumkʼinal it. Ja bʼa Apocalipsis 18:3, ja Biblia wa staʼa tiʼal sbʼaja «tantic comerciante», bʼa jani kʼotel ja negosyoʼanel ja bʼa luʼumkʼinal it. * Ja politika sok ja relijyon mi meranuk cha teye bʼa sparte ja luʼumkʼinal bʼa Satanás. Ja yaʼtijumik ja Dyos mini xchʼika sbʼaje ja bʼa politika soka bʼa relijyon mi meranuk. Pe tʼusan mi spetsaniluke mini xbʼobʼ spil  sbʼaje yibʼanal ja bʼa negosyoʼanel ja bʼa luʼumkʼinal it.

3. ¿Jastik sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel?

³ Ja kʼuʼumanik Dyos tʼilan oj jpensaraʼuktik jastal wa xkilatik ja negosyoʼanel. La jobʼ jbʼajtik: «¿Jastal oj bʼobʼ ka makunuk ja jastik kiʼoj bʼa sjejel toj ayon soka Dyosi? ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluk bʼa spiljel bʼaj ja janekʼ xbʼobʼi sbʼaja negosyoʼanel ja bʼa luʼumkʼinal it? ¿Jastik sjejel wa sjeʼa ja yaʼtijumik Dyos wa xjipa spetsanil jkʼujoltik bʼa yeʼn?».

4, 5. a) ¿Jasa ekʼ sbʼaj ja mayordomo ja bʼa loʼil yala ja Jesús? b) ¿Jasa rason yayi ja Jesús ja snebʼumaniki?

⁴ (Kʼuman ja Lucas 16:1-8). Ja loʼil yala ja Jesús sbʼaja mayordomo mi tojuki wa xya jpensaraʼuktik. Ja mayordomo ojni chʼayuk ja yaʼtel yujni chonji abʼal ja yajwali bʼa wan chʼakjelyi ja jastik sbʼaji. * Pe ja yeʼn «jel vivo» waji sok sleʼa yamigoʼik bʼa oj bʼobʼ koltajuk ja yajni xchʼay ja yaʼteli. Ja Jesús mini wanuk yaljelyabʼ ja snebʼumanik bʼa oj skʼuluke bʼa mi tojuk bʼa jachuk ajyel sakʼan ja bʼa luʼumkʼinal it. Ja yeʼn yala jachni wa skʼulane «ja maʼ tey ba mundo», wa xkʼan kaltik, ja matik mi yaʼtijumik Dyosi. Ja Jesús yala ja loʼil it bʼa sjeʼa jun sjejel jel tʼilan.

⁵ Mini pasiluk ja jas ekʼ sbʼaj ja mayordomo. Soka Jesús wa snaʼa tʼusan mi yibʼanaluk ja snebʼumanik cha wokolni oj ekʼuk ja sakʼanile ja bʼa luʼumkʼinal it mi tojuki. Ja yujil, yaʼa ja rason it: «Leʼawik awamigoʼex yajel makunuk ja rikoʼil mi tojuk, jachuk ja yajni xchʼay ja rikoʼil, ja yeʼnle [ja Jyoba soka Jesús] oj yaʼex bʼa lugarik bʼa ajyel tolabida» (Luc. 16:9, TNM). ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa srason ja Jesús?

6. ¿Jas yuj wa xkalatik ja negosyoʼanel ja bʼa luʼumkʼinal it mini ti chʼikanuk ja bʼa jas wa skʼana oj skʼuluk ja Dyosi?

⁶ ¿Jas yuj yala ja Jesús ja rikoʼil kʼotel «mi tojuk»? Ja Biblia mi xcholo, pe wani xya chijkajuk ja negosyoʼanel ja bʼa luʼumkʼinal it mini ti chʼikanuk ja bʼa jas wa skʼana oj skʼuluk ja Dyosi. ¿Jas yuj jach wa xkalatiki? Yujni ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edén ja Jyoba yayi jitsan jastik wa xmakuniyujile ja Adán soka Eva (Gén. 2:15, 16). Chomajkil, yajni ja Dyos ya koʼyi ja yip ja matik tsajiye ja bʼa bʼajtan siglo, «mi ni june huax yalahue que sbaje stuchʼil ja jas yiojei. Spetzanil ja sas sbajei huax yalahue que sbaje lajan» (Hech. 4:32). Ja aluman Isaías yalunejkan bʼa oj kʼotuk jun kʼakʼu yibʼanal ja ixuk oj yabʼye stsamalil ja sbʼaʼal ja Luʼumi (Is. 25:6-9; 65:21, 22). Pe malan x-eljul ja jaw, ja snebʼumanik ja Jesús ojni makunukyujile biboʼil bʼa oj smakʼla ja sakʼanile «yajel makunuk ja rikoʼil mi tojuk» ja bʼa luʼumkʼinal it, sok cha skʼujolajel yajel gustoʼaxuk ja Dyosi.

7. ¿Jasa rason wa xtaʼatik ja bʼa Lucas 16:10-13?

⁷ (Kʼuman ja Lucas 16:10-13). Ja mayordomo sleʼa yamigoʼik bʼa slekilal yeʼna. Jaxa Jesús sloko ja snebʼumanik bʼa a-sleʼe yamigoʼe bʼa satkʼinal pe mi bʼa slekilal yeʼnle. Ja bersikuloʼik nochani wa sjeʼa ja jas wa skʼana oj sjeʼ ja Jesús jani ja jastal wa xkatik makunuk ja «rikoʼil mi tojuk» a-sjeʼ ta toj ayotik soka Dyosi ma miyuk. La kiltik jastal.

8, 9. ¿Jastal wane yajel makunuk ja «rikoʼil mi tojuk» jujuntik jmoj-aljeltik?

⁸ Jun modo bʼa sjejel toj ayotik jani yajel makunuk ja jas kiʼojtik bʼa koltanel ja bʼa xcholjel (Mat. 24:14). La kiltik jastal wa skʼulane jujuntik jmoj-aljeltik. Ja bʼa India, jun yal akʼix ayiʼoj jun yal kaja sok wani  xchʼikjeljan sat takʼin. Yaʼanikan smanjel yixtaʼik. Yajni bʼutʼ ja yal kaja, ja yal akʼixi skʼebʼa ja takʼini bʼa koltanel ja bʼa xcholjeli. Ja bʼa junxta país jaw, jun jmoj-aljeltik wa xchono coco sjeʼunej wa xya makunuk ja biboʼil. Ja yeʼn skʼebʼa jitsan coco ja bʼa Opisina bʼa Sutjel Juʼunik bʼa kʼumal malayálam. Ja yeʼn wa xyala, yuja opisina wa xmakuniyuj, masbʼi lek bʼa yeʼna ja oj skʼebʼi yuja oj ya takʼin bʼa smanjel. Cha jachtik wa skʼulane ja jmoj-aljeltik bʼa Grecia, ja yeʼnle tikʼanxta wa skʼebʼaweyi ja pamilya Betel aseyte bʼa oliva, queso sok tuk waʼelalik.

⁹ La kiltik ja jas wa skʼulan jun jmoj-aljeltik bʼa Sri Lanka bʼa tey bʼa pilan lugar. Yuja bʼa spaisi ay jun snaj sok sluʼum, wani xyaʼakan bʼa ti oj stsom sbʼaje tiw ja jmoj-aljeltiki cha jachuk ja bʼa niwak tsomjelik, sok ti wa xjijliye ja matik wane aʼtel bʼa tyempo tsʼikan. Anima wa xchʼaka takʼin, pe jach wa skoltay ja jmoj-aljeltik pobre. Bʼa jun lugar bʼa timubʼal ja xcholjeli, ja jmoj-aljeltik wa xyawe makunuk ja snaje jastal Naʼits bʼa Tsomjelal. Stsʼakatal ja jaw, jitsan precursorik sok cholumanik bʼa mi jel stakʼine ayiʼoje bʼa wa stsomo sbʼaje sok jachuk mi stupuwe renta.

10. ¿Jastal wa xyaʼa jlekilaltik ta jaman jkʼujoltik?

¹⁰ Ja sjejelik it wa sjeʼa ja yaʼtijumik ja Dyos toj aye soka «tʼusan yioj[e]», wa xkʼan alxuk, ja bʼa jastal wa xyawe makunuk ja jastik yiʼoje, bʼa masni koʼel yuja rikoʼil bʼa Dyos (Luc. 16:10). ¿Jastal wa xyilawe ja jmoj-aljetike it ja jastik wa xchʼaka sbʼaje bʼa kʼotel yamigoʼe bʼa Jyoba? Ja yeʼnle wa snaʼawe ja skʼebʼjel juni modo bʼa wane skʼulajel ganar meran «ricoil ba mi ni nunca huax chʼaqui» (Luc. 16:11). Jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa kʼajyel wa skʼebʼa takʼin sbʼaja aʼtel bʼa xcholjel wa xyabʼ bʼa akʼubʼal koʼ slekila yuja jaman skʼujoli, wa xyala: «Ja keʼn kilunej, yajni mas wa xkʼebʼa ja jastik kiʼoji, masni jaman ja jkʼujol soka tuk bʼa yajel perdon, bʼa ajyel jpasensya sok bʼa mok eluk jgana sok skisjel ja rasoniki». Jitsan jmoj-aljeltik yiluneje ja yajni jaman jkʼujoltik wani xyaʼa jlekilaltik (Sal. 112:5; Prov. 22:9).

11. a) ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ta jaman jkʼujoltik jun modo wa xjeʼatik biboʼil? b) ¿Jastal wa skoltay sbʼaje ja wego ja xchonabʼil ja Dyosi? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

¹¹ Pilan modo bʼa sjejel biboʼil soka jastik kiʼojtik jani yajel makunuk ja jas tey bʼa jkʼabʼtik bʼa skoltajel ja tuki. Jujuntik jmoj-aljeltik ayni stakʼine pe mi xbʼobʼ aʼtijuke bʼa tyempo tsʼikan ma wajel koltanel bʼa pilan país. Ama jachuk, wani xbʼobʼ yabʼye ja gustoʼil wa xyaʼa koltanel soka sdonacione bʼa skoltajel ja tuk jmoj-aljeltik (Prov. 19:17). Soka jdonaciontik, wala koltanitik skʼulajel sok spiljel juʼunik. Cha wa xkoltaytik ja xcholjel ja bʼa lugarik jel pobre bʼa ay jitsan ixuk winik wa skʼanawe smaklajel ja lekil rasoni. Ja bʼa paisik jastal ja Congo, Madagascar soka Ruanda, ja jmoj-aljeltik tʼilani oj stsaʼe ta oj sman-e swaʼele ja spamilya ma oj sman-e bibliaʼik, bʼa wa xyiʼajyujile jun semana ma jun ixaw aʼtel bʼa stajel stsʼakol. Pe ja sdonacione jitsan jmoj-aljeltik bʼobʼel ‹jkoltay jbʼajtik›. Stsʼakatal ja it, ja xchonabʼil ja Jyoba sutunej sok yaʼunejyi bibliaʼik spetsanil ja pamilyaʼik sok ja matik wane  snebʼjel bʼa Biblia, bʼa wa skʼanawe snebʼjel bʼa Jyoba (kʼuman ja 2 Corintios 8:13-15). Jachuk, ja matik wa xyaʼa soka matik wa xyiʼaji wa xbʼobʼ yamigoʼuke ja Jyoba.

12. ¿Jastal sjeʼa ja Abrahán bʼa sjipa skʼujol bʼa Jyoba?

¹² Pilan modo bʼa yamigoʼajel ja Jyoba jani spiljel jbʼajtik ja janekʼ xbʼobʼ sbʼaja negosyoʼanel ja bʼa luʼumkʼinal it sok yajel makunuk ja jas tey bʼa jkʼabʼtik bʼa slejel meran rikoʼil. Jani jaw ja jas skʼulan ja Abrahán, jun winik ajyiyuj skʼuʼajel ja bʼa tyempo najate. Yuja skʼana oj yamigoʼuk ja Jyoba, ajyi kʼuʼabʼal, yaʼakan ja chonabʼ jel riko bʼa Ur sok ajyi ekʼ bʼa yal naʼitsik kʼulubʼal sok karpa (Heb. 11:8-10). Ja yeʼn wa snaʼa ja meran rikoʼil tini wa xjak bʼa Jyoba. Ja yujil, mini waj skʼujol bʼa oj kʼe rikoʼil anima oj lajxukyuj ajyi, yujni ja jaw oj sjeʼ ajyi mey yiʼoj skʼuʼajel (Gén. 14:22, 23). Tsaʼan, ja Jesús yala yabʼ jun kerem riko aʼajyukyuj ja tikʼe skʼuʼajel it: «Ta meran huaxa cʼana toj lec oj ajyani, caax. Cax chono can ja jastic ahuioji, ti xa huaa yi ja pobre jumasa. Cuando xchʼac acʼuluc jachuc, ti la jac jmoca, ti oja huil que oj ni ata ja jas jel tzamal ja ba satqʼuinali» (Mat. 19:21). Ja kerem jaw mini ayiʼoj jun skʼuʼajel jastal ja bʼa Abrahán, pe tuk cha sjeʼuneje bʼa sjipuneje skʼujole bʼa Jyoba.

13. a) ¿Jasa aljiyabʼ ja Timoteo yuja Pablo? b) ¿Jastal oj bʼobʼ stojotik ja rason it ja wego?

¹³ Ja Timoteo cha waj jun pilan winik bʼa ajyiyuj skʼuʼajel. Ja Pablo ya sbʼiʼiluk «jun lekil skʼakʼanun ja kristo» sok cha yala yabʼ: «Mini jun kʼakʼanum wa skʼulan sbʼaj bʼolmalanumil. yuj ja wa skʼana oj ya‘telta lek ja smandaranumil» (2 Tim. 2:3, 4, Ja yajkʼachil sju‘unil ja Dyosi). Ja bʼa jtyempotik, ja nochumanik bʼa Jesús wani skʼujolane ja janekʼ wa xbʼobʼi bʼa skisjel ja rason it. Ja it ti chʼikane mas ja jun miyon bʼa wane aʼtel bʼa tyempo tsʼikan. Ja kʼuʼumanik Dyos wani xkuchyujile ja tʼenwanel sbʼaja anunsyoʼik soka luʼumkʼinal joybʼanubʼale, sok wa xjul skʼujole «ja maʼ wa skʼana majan takʼini mosoni ay soka maʼ skʼanayi ja takʼini» (Prov. 22:7). Ja Satanás jelni skʼana oj jchʼaktik ja jtyempotik soka kiptik ochel mosoʼil soka negosyoʼanel ja bʼa luʼumkʼinal it. Jujuntik wa smajawe jitsan takʼin bʼa stupjel jun naʼits, jun karro, jun eskwela bʼa mas chapan ma skʼulajel jun nupanel jel chapan. Ta mi xtalnay jbʼajtik soka jas wa stsaʼatik skʼulajel, bʼobʼta ayni oj yikujtik jitsan jabʼil stupjel ja jelal. Pe ta wa xjeʼatik biboʼil, ojni kitik jun jsakʼaniltik sbʼisol sok oj katik tsʼujuk ja jelalik sok ja gastoʼik. Jachuk libre oj ajyukotik bʼa kʼotel mosoʼil bʼa Dyos, sok mi jaʼuk ja bʼa negosyoʼanel (1 Tim. 6:10).

14. ¿Jasa tʼilan oj katik bʼajtan bʼej? Cholo ja jas skʼuluneje jujuntik.

¹⁴ Yujkʼa wa xkʼanatik yijel jun jsakʼaniltik sbʼisol, tʼilani oj katik bʼajtan bʼej ja jastik mas tʼilani. Jun nupanum bʼa ayiʼoj jun snegosyo bʼa wa staʼa jitsan takʼin, wa skʼanawe oj cha kʼe aʼtijuke bʼa tyempo tsʼikan. Ja yuj xchonowe ja snegosyo, ja slanchaʼe sok tuk jastik. Skʼapa sbʼaje bʼa koltanel yajel kʼeʼuk ja mero yechalil bʼa skʼeljel ja yaʼtel ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba (Warwick, Nueva York). Wajni jun slekilal bʼa yeʼnle, yujni bʼobʼ aʼtijuke bʼa Betel soka sniʼale soka yakʼixe. Chomajkil, bʼa jujuntik semana aʼtijiye lajan ja bʼa Warwick soka snantat ja jmoj-aljeltik winiki. Ja bʼa Colorado (Estados Unidos), jun precursora regular sleʼa jun yaʼtel bʼa kechan oj aʼtijuk jujuntik kʼakʼu bʼa jun banko. Ja yajwaliki jelni gustoʼaye ja yuj kʼapjiyi oj aʼtijuk spetsanil ja kʼakʼu sok masxa jel chaʼan ja stsʼakoli. Pe ja yeʼn mini skʼana ja lekil skʼapjel jaw yujni ta skʼulan mixani oj waj skʼujol mas ja bʼa  xcholjeli. Ja it kechanta jujuntik sjejel ja bʼa jastik wa skʼulane ja yaʼtijumik ja Jyoba. Ta ja wa xkaʼatik bʼajtan bʼej sbʼaja sGobyerno ja Dyosi, wa xjeʼatik jel chaʼanyabʼal xkilatik ja jastal wala taxtik soka Dyosi soka rikoʼil bʼa yeʼn yuja jas wa skʼapa ja negosyoʼanel ja bʼa luʼumkʼinal it.

15. ¿Jas tikʼe rikoʼil jel xyaʼa gustoʼil?

¹⁵ Pe june maʼ riko mi wa stojolan tolabida jaʼ wa x-aji koʼuk slekilal yuja Dyosi. Ja Jyoba wa xya koʼyi slekilal ja matik rikoʼe bʼa «scʼula[jel] ja ba lequi» (kʼuman ja 1 Timoteo 6:17-19). La kiltik ja sjejel bʼa jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa Italia sbʼiʼil Lucia. * Yajni yabʼ ja jmoj-aljeltik bʼa Albania wa skʼanawe skoltajele ja bʼa xcholjeli, sjipa spetsanil skʼujol bʼa Jyoba sok waj koltanel tiw ja bʼa 1993, anima mey yiʼoj jastal oj smakʼla sbʼaj. Snebʼa ja kʼumal albanés, sok man wego skoltunej mas ja 60 ixuk winik bʼa yiʼajeta jaʼ. Ja smeranil jitsan bʼa keʼntik mini jel xkilatik slekilal ja bʼa wa xcholotiki. Pe chikan jas xkʼulantik bʼa skoltajel ja tuk bʼa stajel sok ochel ja bʼa bʼej wa x-ikʼwani och bʼa sakʼanil kʼotel bʼa yeʼnle sok bʼa keʼntik jun jasunuk jel chaʼanyabʼal bʼa oj albʼuk tolabida (Mat. 6:20).

16. a) ¿Jasa oj ekʼ sbʼaj ja negosyoʼanel ja bʼa luʼumkʼinal it? b) Yuja wa xnaʼatik ja jas oj ekʼ sbʼaj ja rikoʼil ja bʼa luʼumkʼinal it, ¿jastal la kiltik?

¹⁶ Ja Jesús mini yala ta wa xbʼobʼ chʼayuk «ja rikoʼil mi tojuk», ja yeʼn yala jaman lek ojni chʼayuk (Luc. 16:9, TNM). Ja slutjelal jujuntik banko sok ja meyuk ja takʼin ja bʼa tyempo it mastoni oj jelxuk ja bʼa jas mojanxa oj ekʼ sbʼaj ja luʼumkʼinal it. Ja luʼumkʼinal bʼa Satanás, tey ja politika, ja relijyon soka negosyoʼanel ojni jomuk juntiro. Ja aluman Ezequiel soka Sofonías yalunejekan ja oro soka plata mini oj makunuk, anima jitsanxa siglo makunel ja bʼa negosyoʼanel ja bʼa luʼumkʼinal it (Ezeq. 7:19; Sof. 1:18). Lekbʼi xkʼot ja stikʼanil ja jsakʼaniltik ja bʼa luʼumkʼinal it sok xkaʼa jbʼajtik kwenta mini jleʼunejtik meran rikoʼil sok jchʼaka jbʼajtik slejel jitsan «rikoʼil mi tojuk», ¿jastal maʼ oj kabʼtik? Jachni oj bʼobʼ kabʼtik jastal ja maʼ aʼtel snajtil ja sakʼanil bʼa slejel jitsan takʼin sok tsaʼan xyaʼa sbʼaj kwenta ja jas staʼuneji mi meran takʼinuk (Prov. 18:11). Ja rikoʼil ja bʼa luʼumkʼinal it ojni chʼayuk. Ja yujil, la katik makunuk bʼa slejel kamigotik bʼa satkʼinal. Chikan jas xkʼulantik bʼa skoltajel ja aʼtel sbʼaja sGobyerno ja Dyosi ojni skoltayotik bʼa kʼotel lekil kamigotik ja Jyoba.

17, 18. ¿Jasa wane smajlajel ja yaʼtijumik ja Dyosi?

¹⁷ Yajni xyaʼa mandar ja sGobyerno ja Dyosi, mixato maʼ oj stup renta, mixa maʼ oj kʼe sjel, mixa maʼ oj stup loktorik ma aʼanik. Jelxa oj ajyuk waʼelal bʼa kibʼanaltik pe jachxa kʼebʼubʼal. Ja spamilya ja Jyoba ja bʼa Luʼumi ojni yabʼye stsamalil ja lekil sbʼaʼal ja jlujmaltiki. Mixa oj jtsomtik oro, plata sok mini tsamalik ton, sok mixani oj jchʼak jbʼajtik slejel ja jastik jaw, kechanxta oj katik makunuk bʼa yelaw jastik. Jpetsaniltik oj bʼobʼ jtojbʼestik tsamal jnajtik sok teʼ, ton sok lekil takʼinik. Jaxa kamigotiki oj skoltayotike yujni jach oj skʼan-e, sok mi bʼa oj tuptike. Ojni jkʼep jbʼajtik yibʼanal ja sbʼaʼal ja Luʼumi.

¹⁸ Ja it kechanta tʼusan ja bʼa jastik jitsan oj kʼebʼjuyile ja matik wa sleʼawe yamigoʼe bʼa satkʼinal. Yibʼanal ja yaʼtijumik bʼa Jyoba jelni gusto oj ajyuke yajni xyabʼye ja spaywanel ja Jesús: «Ja huenlex ja maʼ ahuiojex ja sbendicion ja jTati, laic xa. La ochanic ja ba huas scʼulan mandar ja Diosi. Ja mi tox cujlaji ja satqʼuinali, jach ni stʼujpinex ja Diosi ba ti oj ajyanic ja tihui» (Mat. 25:34).