1, 2. ¿Jas yuj tʼilan oj jtatik tiʼal bʼa jastal yajelyi kulan skʼujol ja matik ay maʼ chamelyujile? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

JUN jmoj-aljeltik sbʼiʼil Susi yala: «Yajni cham ja jkeremtikoni, jel yaj juntiro kabʼtikon snajtil ja jabʼili». Jun jmoj-aljeltik yala ja junta chʼaykʼujol cham ja xcheʼumi ijijanyi «jun niwan syajal bʼa mi xbʼobʼ cholxuk». Tristeni yabʼjel, jitsan ixuk winik wani x-ekʼ sbʼaje wokolik jastal jaw. Jitsan yaʼtijumik Dyos bʼobʼta mini smajlaye ay maʼ oj chamyujile bʼajtanto oj jakuk ja Armagedón. Ta ja weʼn chamelawuj juna pamilya ma juna wamigo, ma juna wamigo ekʼel sbʼaj ja it, bʼobʼta waxa jobʼo abʼaj: «¿Jastik koltanel oj bʼobʼ axuk ja bʼa ekʼeleʼik jaw?».

² Bʼobʼta kabʼunejtik wa xyalawe wani xlamxi ja syajal yajni wa x-ekʼ ja tyempo. Pe ¿meran maʼ ja jaw? Jun jmoj-aljeltik biguda yala: «Bʼa keʼna, masni stojol oj alxuk ja jas wa xya lamxuki jani ja jas waxa kʼulan soka wa tyempo». Ja yajbʼelalik ja bʼa jkʼujoltiki jach jastal ja meran yajbʼelaliki: ta yajxta wa xtalnaytik, takal takal wa xtojbʼi. Anto, ¿jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa yajel lamxuk ja syajal wa xyabʼ june maʼ chamelyuj jun spamilya?

3, 4. ¿Jas yuj wa xkʼuʼantik ja Jyoba wa xyabʼ stojolil ja syajal wa xkabʼtik yajni ay maʼ wa xchamkujtik?

³ Ja mero yechalil wa xyaʼa kulan jkʼujoltik jani ja jTatik Dyos, Jyoba (kʼuman ja 2 Corintios 1:3, 4). Yeʼnani ja mero lekil sjejel bʼa wa xyabʼ syajal ja tuki. Ja Dyos wa xyala yabʼ ja yaʼtijumiki: «Keʼnon ja Maʼ wa xyawi kulan akʼujol» (Is. 51:12; Sal. 119:50, 52, 76).

⁴ Ja jTatik maʼ jel snaʼa jyajulaltik cha chamelyuj ja matik jel skʼana, jastal ja Abrahán, Isaac, Jacob, Moisés sok ja mandaranum David (Núm. 12:6-8; Mat. 22:31, 32; Hech. 13:22). Ja Biblia wa xyala ja Dyos jel xkʼankʼuniyuj oj eljul ja kʼakʼu bʼa oj ya sakʼwukejan (Job 14:14, 15). Ja bʼa tyempo jaw, ja yeʼnle gusto oj ajyuke sok mixa ojto koʼuke chamel. La juljkʼujoltik ja Dyos yila jastal jel yiʼaj wokol ja cham ja bʼajtan Yunini. Ja Biblia wa xyala ja Jesús jel xkʼanji yuja Jyoba (Mat. 3:17). Mini xnaʼatik yaljel janekʼto syajal yabʼ ja Jyoba (Juan 5:20; 10:17).

5, 6. ¿Jastal wa xyaʼa kulan jkʼujoltik ja Jyoba?

⁵ Wani xbʼobʼ jiptik spetsanil jkʼujoltik bʼa ojni skoltayotik ja Jyoba. Ja yuj mokni tʼabʼtʼunuk jkʼujoltik sjamjelyi ja jkʼujoltik sok yaljel yabʼ yibʼanal ja jastal wa xkabʼ ayotiki. Wani xya likikuk jkʼujoltik snajel ja yeʼn wa xyabʼ stojolil ja syajal wa xkabʼtiki sok wa xyaʼa kulan jkʼujoltik yajni wa xmakunikujtiki. Pe ¿jastal wa skʼulan?

⁶ Jun pilan modo jani yuja «snihuanil scʼujole yuj ja Espíritu Santo» (Hech. 9:31). Ja Jesús skʼapa ja Tatal bʼa satkʼinal oj yayi ja yip «ja maʼ huan scʼanjeli» (Luc. 11:13). Ja Susi, ja maʼ jtaʼatik tiʼal ja bʼa bʼajtan parrapo, yala: «Jitsan ekʼele mekʼan wa xpatatikyi skʼujol ja Jyoba bʼa oj ya kulan jkʼujoltik. Sok spetsanil ekʼele wa xkabʼtik ja slamanil ja Dyos wa x-ajyi ja bʼa jpensartik sok bʼa jkʼujoltik» (kʼuman ja Filipenses 4:6, 7).

7, 8. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja Jesús oj ya kʼulan jkʼujoltik?

⁷ Ja jas yala ja Jesús soka jas skʼulan yajni ti ajyi bʼa Luʼum sjeʼa tsʼikan ja syajal skʼujol, ja yaj wa xyabʼyotik soka syajulal skʼujol ja sTati, ja Jyoba (Juan 5:19). Ja Dyos sjekakon bʼa Luʼum bʼa jak ya kulan skʼujol ja matik tristeʼay ja skʼujoli sok bʼa yajel «kulan skʼujol spetsanil ja matik wane yijel wokoli» (Is. 61:1, 2; Luc. 4:17-21). Ja ixuk winik bʼobʼ yil-e ja Jesús ayni syajulal skʼujol, wa xyabʼ stojolil ja swokole sok meran wa xkʼankʼuniyuj skoltajel (Heb. 2:17).

⁸ Yajni keremto, yila jastal cham ja spamilya soka yamigoʼik. Lajansok ja smajan stat José chami yajni ja Jesús ojxta staʼ ja 20 jabʼil. * Pensaran jun winik jel syajulal skʼujol jastal ja Jesús tʼilani stekʼa ja syajali sok ja swokolanel ja bʼa snan soka smoj-alijeliki.

9. ¿Jastal sjeʼa ja Jesús yabʼ syajal yajni cham ja Lázaro?

⁹ Ja bʼa yaʼtel skʼulan ja Jesús, ja yeʼn sjeʼa bʼa wa xyabʼ syajal ja tuk sok syajulal skʼujol. Jun sjejel, yajni cham ja yamigo Lázaro, ja yeʼn wani snaʼa oj ya sakʼwuk. Ama jachuk, yajni yila janekʼto syajal wa xyabʼye ja María soka Marta, jelni yaj yabʼi sok bʼojti yokʼel (Juan 11:33-36).

10. ¿Jas yuj wa xkʼuʼantik lek ja Jesús wani xnikji ja skʼujol yajni wa xyila wantik yijel wokol?

¹⁰ ¿Jastal wa skoltayotik ja bʼa jtyempotik  snajel ja jas skʼulan ja Jesús? Ja Biblia wa xyala: «Ja Cajualtic Jesucristo, ja yeni jun xta ay tola vida. Ja jastal ecʼ ta, jach ay man ora. Jach ni oj scʼul seguira» (Heb. 13:8). Yeʼnani «ja maʼ huax yaa ja jsacʼaniltiqui» sok wa xyabʼ stojol ja syajal wa xkabʼtiki, sok ja yuj «huax bob scoltayotic ja quentiqui porque ay ba huala cʼulajitic lec probar» (Hech. 3:15; Heb. 2:10, 18). Ja yuj wa xkʼuʼantik lek bʼa wani xnikji ja skʼujol yajni wa xyila wantik yijel wokol. Ja yeʼn wa xyabʼ stojol ja syajal wa xkabʼtiki sok wa xyaʼa kulan jkʼujoltik ja bʼa mero styempoʼil wa xkʼanatik (kʼuman ja Hebreos 4:15, 16).

11. ¿Jastik tekstoʼik mas wa xyaʼa kulan akʼujol ja weʼn?

¹¹ Mi kechanuk ja bʼa xchamelal ja Lázaro, bʼa jel yaj yabʼ ja Jesús, ja Biblia cha ayiʼoj jitsan tekstoʼik bʼa wa xyaʼa kulan jkʼujoltik. Ja it mini chamyabʼjel, yujni «spetzanil ja jas tzʼijbanubal ja najatei, tzʼijbaji ba ay jas oj nebtic ja quentiqui, jayuj jaʼ ni mero snihuanil jcʼujoltica. Yuj ja yabal ja Diosi huax bob jcʼultic ahuantar spetzanil ja huocoli» (Rom. 15:4). ¿Ay maʼ bʼa chamelawuj june maʼ jel xa yajtay? Ta jachkʼa, ja pilan tekstoʼik jakumi ojni bʼobʼ yawi kulan akʼujol:

• «Ja Jyoba mojan ay soka matik jel tristeʼay skʼujoli; sok wa xyayi skoltajel ja matik elel sgana» (Sal. 34:18, 19).

• «Yajni ja chamkʼujolik och jitsanbʼuk bʼa keʼna, ja weʼn awaki kulan jkʼujol sok wa lamxukon» (Sal. 94:19).

• «Ja kajwaltik jesukristo ye‘nani‘a. cha jachʼni ja dyos tatali wa syajtayotik. wa xya‘a ki‘tik tzatzalkʼujoli ja bʼa tolabida bʼa oj jmajlatik lek [...]. bʼa oj ajyanik tzʼunan lek bʼa spetzanil ja jas wa xakʼulanexi» (2 Tes. 2:16, 17, Ja yajkʼachil sju‘unil ja Dyosi). *

12. ¿Jas jun modo jel tʼilan bʼa yajel kulan skʼujol ja tuki?

¹² Ja matik ay maʼ chamelyuj cha ojni bʼobʼ staʼe kulan skʼujole ja bʼa kongregasyon (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 5:11). ¿Jastal wa xbʼobʼ katik tsatsankʼujolanuk sok yajelyi kulan skʼujol ja matik yajbʼel ay ja skʼujoli? (Prov. 17:22). La juljkʼujoltik ay «tyempo bʼa ajyel chʼabʼan sok tyempo bʼa kʼumanel» (Ecl. 3:7). La kiltik jas wa xyalawe chawane jmoj-aljeltik ixuk. Jun biguda sbʼiʼil Dalen wa xcholo: «Ja matik tristeʼay wa skʼanawe yaljel ja jastal wa spensarane sok jastal wa xyabʼ aye. Ja yuj, ja mas tʼilan oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa yeʼnle jani smaklajele sok mok jkʼutstik ja sloʼile». Ja Yunia, bʼa yeʼnta smila sbʼaj ja smoj-alijeli, wa xyala: «Anima mi xbʼobʼ kabʼtik stojol yibʼanal ja syajal wa xyabʼi, ja mas tʼilan jani wa xkʼanatik yabʼjel stojolil ja jastal wa xyabʼ aye».

13. ¿Jasa tʼilan la juljkʼujoltik?

¹³ Cha tʼilan la juljkʼujoltik tuktukil ja jastal ay wa xyabʼ june soka jastal wa xyalawe ja syajali. Ay ekʼele, ja maʼ kechanta wan yijel wokol wani xyabʼ lek stojolil ja syajali, sok bʼobʼta wokolni xcholjel bʼa yeʼna. Pes ja Biblia wa xyala: «Ja kʼujolal snaʼunej ja skʼajal yiʼoji, sok mi xbʼobʼ skʼepyi ja sgustoʼil ja tuk» (Prov. 14:10). Sok ama xyala ja jastal wa xyabʼ ayi, bʼobʼta ja tuk mini xchʼak yabʼye stojolil ja jas wa xyala.

14. ¿Jastal yajel kʼulan skʼujole ja matik ay maʼ chamelyujileʼi?

 ¹⁴ Ja bʼa jas alxita, bʼobʼta jel wokol snajel jas oj kaltik yabʼye ja matik jel wokol aye soka syajali. Ama jachuk, ja Biblia wa xyala «ja yakʼ ja matik bibo wa x-ajnani» (Prov. 12:18). Jitsan kʼuʼumanik Dyos wani xyawe makunuk ja poyeto Cuando muere un ser querido bʼa snajel jastal yajelyi kulan skʼujol ja tuki. * Pe bʼa jitsan ekʼele, ja mas jel xkoltani jani snochjel ja rason it: «Ja maʼ huan oqʼuel [...], cho ocʼanic ja huenlex» (Rom. 12:15). Jun jmoj-aljeltik biguda sbʼiʼil Gaby wa xyala: «Ja okʼeli jach wa sjeʼa ja jastal wa xkabʼ ayon. Ja yuj, wani xyaʼa kulan jkʼujol yajni wa x-okʼye jmok ja kamigoʼiki. Ja bʼa ekʼeleʼik jaw bʼa syajali, mini jtuchʼil ayon xkabʼi».

15. Ta jel wokol xkabʼtik yaljel yabʼ bʼa stiʼ sat jun jmojtik, ¿jasa wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa yajel kulan skʼujole? (Kʼela ja rekwagro « Jasa oj bʼobʼ kaltik bʼa yajel kulan skʼujole ja tuki»).

¹⁵ Ta jel wokol xkabʼtik yaljel yabʼ bʼa stiʼ sat, bʼobʼta mas pasil oj kaltik yabʼ bʼa jun yal juʼun, jun karta, jun mensaje bʼa telepono ma bʼa jun correo electrónico. Wani xbʼobʼ kaltikyabʼ jun teksto bʼa wa xyaʼa kulan kʼujolal, yaljel jun jasunuk jel tsamal sbʼaja maʼ chamta ma stajel tiʼal jun jasunuk bʼa jel xjul jkʼujoltik. Ja Yunia wa xyala: «Mey kiʼoj yaljel ja bʼa janekʼto wa skoltayon yajni wa stsʼijbʼajiki jun yal juʼun bʼa wa xyaʼa kulan jkʼujol ma yajni wa slokowon jun jmoj-aljel ixuk bʼa smojtajel jutsʼin. Ja jastik it wa xya juljkʼujol bʼa ayni maʼ wa skʼanawon sok wa stalnayon».

16. ¿Jas pilan modo jel xmakuni bʼa yajel kulan kʼujolal?

¹⁶ Chomajkil jel xmakuni skʼanjel bʼa  orasyon ja matik wan wokoli sok yajelyi orasyon lajan. Meran bʼobʼta jelni wokol ja yajelyi orasyon ja bʼa ekʼeleʼik jaw. Bʼobʼta wani la okʼtik sok wokol wa x-el ja jkʼumaltiki. Pe ja orasyonik man jkʼujoltik jelni xbʼobʼ ya likikuk ja syajal wa xyabʼye. Ja Dalen, bʼa kalatikta ja bʼa parrapo 12, wa xjul skʼujol: «Ay ekʼele, yajni ja jmoj-aljeltik ixuk wa xjak yaʼe kulan jkʼujol, wani xjobʼoyile ta wa xbʼobʼ skʼuluke jun orasyon. Yajni wa xkʼeye ja orasyoni, jelni wokol wa x-el ja skʼumale. Pe takal takal ja skʼumale mas wa x-och yijbʼuk sok axa lek stojolil wa xchʼakawekan ja orasyon. Ja tsatsal skʼuʼajele, ja syajal skʼujole soka kiswanel yiʼoje wa xya tsatsbʼuk ja jkʼuʼajeli».

17-19. ¿Jas yuj jel tʼilan mok katikan yajel kulan skʼujole ja jmoj-aljeltiki?

¹⁷ Yuja tuktukilotik, ja ajyel tristeʼil mini junxta wa x-albʼi bʼa june. Ja yuj, jel tʼilan oj kʼap jbʼajtik skoltajele pe mi kechanuk ja bʼajtanik kʼakʼujiki, yajni ja spamilya soka yamigoʼe wane mojtanel. Cha tʼilan oj kʼap jbʼajtik ja bʼa ixawik wa snochoyi, yajni ja tuk kumxiyeta ja bʼa jastik wa skʼulane. Ja Proverbios 17:17 wa xyala: «Jun mero amigo wa xkʼanwani spetsanil tyempo, sok wa sjeʼa sbʼaj lajansok jun amoj-alijel ja yajni wan ekʼel wokoli». Tʼilan la jletik modo bʼa yajel kulan skʼujole ja janekʼ tyempo wa xmakuniyujile (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 3:7).

¹⁸ La juljkʼujoltik ja tristeʼil wa xbʼobʼ kumxuk chikan jas sjutsʼinil. Bʼobʼta wa xjul skʼujol ja kʼakʼu nupani, jun kʼin, jun poto, jun aʼtel, jun yikʼil ma yokʼel jun jasunuk ma jun tyempo ja bʼa jabʼili. Pe ja maʼ chamelyuj jun snup bʼobʼta jel yaj xyabʼ skʼulajel jujuntik jasunuk sbʼajtanil ekʼele ja mi teyuke lajan, jastal wajel bʼa jun niwan tsomjelal ma bʼa Conmemoración. Jun jmoj-aljeltik bigudo wa xcholo: «Wani xmajlay yajni x-eljul ja sbʼajtanil skʼakʼujil ja nupaniyon ja mixa teyuk ja jcheʼumi jelni yaj, sok jachni ekʼa. Pe jitsan jmoj-aljeltik xchapawe jun yal tsomjelal soka lekil kamigoʼik bʼa jachuk mini jtuchʼil oj ajyukon».

¹⁹ La katik tʼabʼan jkʼujoltik ja maʼ tristeʼayi mi kechanuk wa skʼana yajelyi kulan skʼujol bʼa jun kʼakʼu jel chaʼanyabʼalil. Ja Yunia wa xcholo: «Tikʼanxta, ja koltanel soka mojtanel wa xyaʼawe ama mi mojanuk ja skʼakʼujil nupaniya jelni xkoltani. Ja bʼa ekʼeleʼik jaw mixa majlayi jelni chaʼanyabʼalil sok jel xyaʼa kulana kʼujol». Chikani lek, mini xbʼobʼ jchʼaytik snajel ja tristeʼil sok mini xbʼobʼ katik lamxuk yibʼanal ja syajal wa xyabʼ june maʼ chamelyuj. Pe wani xbʼobʼ jkʼuluktik jitsan jastik junuk bʼa yajel kulan skʼujole (1 Juan 3:18). Ja Gaby wa xjul skʼujol: «Jelni xkayi tsʼakatal ja Jyoba yujni ja ansyanoʼik yajxta skoltayone sok mi yaʼawonekan ja ekʼeleʼik jaw jel wokoli. Yawe kabʼ bʼa spetsanil ekʼele ja Jyoba stelunejon soka skʼabʼi».

20. ¿Jas yuj wa xyaʼa kulan jkʼujoltik ja jastik skʼapunej ja Jyoba?

²⁰ Jel xyaʼa kulan jkʼujoltik snajel ja Jyoba, ja Dyos wa xyaʼa sniwanil kʼujoltik, oj xchʼaysnajel bʼa tolabida ja syajali yajni xyabʼye ja skʼumal ja Kristo «oj eluque ja ba sqʼuejnalei» sok oj sakʼwuke (Juan 5:28, 29). Ja Dyos skʼapunej «oj sbʼukʼ koʼe ja chamelchʼakeli bʼa tolabida» sok «oj skus ja yaʼalel sat ja ixuk winiki» (Is. 25:8). Yajni xkʼot ja kʼakʼu jaw, mixani oj okotik soka «maʼ huan oqʼuel», ja matik oj ajyuke sakʼan ja bʼa Luʼum oj ‹gustoʼaxuk soka matik jel gustoʼayi› (Rom. 12:15).