Ja jekabʼanum Pablo kʼelan jakan ajyi sbʼaja jastal wa xbʼobʼ jomwanuk ja abʼal wa spuku ja Satanás, pe ja tuk nebʼumaniki mini xyilawe ta xiwela sbʼaj. Jun sjejel, ja bʼa Corinto jujuntik jelni sjipa skʼujole sok wa spensarane tsats ay lek ja skʼuʼajel yiʼoje sok mini oj koʼuke luʼum (1 Cor. 10:12). Ja yuj, ja Pablo toj lek yala yabʼ: «Ja huego, lajan soc huajel acʼujolex otro lado. Ja huaa ta bajex ba oj lolajananic ja jastal ja Eva lolaji yuj ja tan chan jahui. Ja queni huanon xihuel porque lajan soc oj xa huaex can jun lado ja Cristo» (2 Cor. 11:3).

Ja yaljelik bʼa Pablo wa sjeʼa tʼilan oj ajyan kʼelan jakan sok moka jipa kʼujol bʼa weʼna. Bʼa mi oj sjom jawa pensar ja yabʼalik ja Satanás, tʼilan oja naʼ jelni xiwela sbʼaj sok talna abʼaj.

Ja spukjel abʼal wa xmakuni bʼa sloʼlajel ja ixuk winik sok wa sjomo ja spensare soka jas wa skʼulane. Jastalni wa xyala jun libro, ja spukjel abʼal kʼotel «modoʼalik mi lekuk, jomwanel sok mi tojuk». Ja ixuk winik wa xyalawe soka yaljelik it jastal ‹loʼlanel, monwanel sok sjomjel pensar› (Propaganda and Persuasion).

¿Jas yuj xiwela sbʼaj ja abʼal wa spukuwe? Yujni jach jastal jun gas wa xmilwani bʼa mi xbʼobʼ ilxuk sok mi x-abʼxi yikʼil. Ja gas jaw mi xkabʼtik wa xjakʼatik sok takal takal wa sjomowotik man wa smilawotik. Yuja mi xbʼobʼ kiltik ja abʼal wa xpukxi, ja sociólogo Vance Packard wa xyala jelni sjomowotik sok «mi  xnaʼatik janekʼto wa smonowotik». Pilan paklanum wa xyala ja winik soka ixuk «ikʼubʼale skʼulajelik bʼa jel xiwela sbʼaj» yuj smul ja abʼalik pukubʼal soka it skʼanuneje xchʼayjel snajel ja tuk rasa, ajyel guerra, yilkʼujolajel ja tuk rasa, mi lek xyilawe ja relijyon sok jitsan jastik mi spensarane skʼulajel (Easily Led—A History of Propaganda).

Ta ja ixuk winik wa xbʼobʼ sloʼlayotike soka abʼalik wa spukuwe, ¿mi maʼ masni pasiluk sbʼaja Satanás? Ja yeʼn wani spaklajel ja smodo ja ixuk winik masan kʼulajiye. Yuja luʼumkʼinal it tey bʼa skʼabʼ, wani xbʼobʼ ya makunuk chikan jas syam skʼabʼ bʼa spukjel ja yabʼaliki (1 Juan 5:19; Juan 8:44). Ja yeʼn smakunejyi ja spensar jitsan ixuk winik. Ja yuj ja Biblia wa xyala sloʼlunej «spetzanil ja cristiano ja ba mundoi» (Apoc. 12:9; 2 Cor. 4:4). ¿Jastal oj bʼobʼa kolta bʼaj soka stiroʼanel?

Ja Jesús sjeʼa jun modo jel pasil bʼa skoltajel abʼaj soka abʼalik wa spukuwe. Ja yeʼn yala: «Oj ni anaex jasuncʼa mero smeranila porque ja smeranili, oj ya huajanic libre» (Juan 8:31, 32). Pe wa xyalawe ja bʼa kʼakʼanel jani bʼajtan wa xjipji luʼum ja smeranil, pes ja kontraʼal wa spukuwe abʼalik bʼa sloʼlajel ja pilan kʼole. Ja yuj ja kʼakʼanum wa skʼana ja jas oj aljukyabʼi stojol lek bʼa jachuk mi oj loʼlajuk. Jani jaw ja jas tʼilan oj ajyukawuji bʼa skoltajel abʼaj soka wa kontra. Ja jaw jani oj yawi ja Jyoba sok ti wa xtax bʼa Biblia. Ja bʼa Biblia oj bʼobʼa taʼ spetsanil ja jas wa xmakuniwuji bʼa mi oj ya koʼan luʼum ja yabʼalik wa spuku ja Satanás (2 Tim. 3:16, 17).

Ja smeranili, ja Satanás, ja smaestroʼil bʼa spukjel abʼal, wani snaʼa ja jaw. Ja yuj wa xya makunuk ja jastik ay ja bʼa luʼumkʼinal it bʼa pilan jas oj waj skʼujole ja ixuk winik sok jachuk mi oj skʼumuke sok oj spaklaye ja Biblia. ¡Mok koʼan ja bʼa strampa! (Efes. 6:11). Tʼilan kʼujolan bʼa yabʼjel lek stojolil ja smeranil (Efes. 3:18). Pensaraʼan sbʼaja jas yala ja propesor Noam Chomsky: «Mini maʼ oj xchʼikawi bʼa wa wolom ja smeranili. Keʼn kaʼteltik oj jtatik ja jaw». Ja yuj taʼa ja smeranil weʼna tuchʼil spaklajel jaʼankʼujol «cada cʼacʼu [...] ja yabal ja Diosi» (Hech. 17:11).

Aʼa tʼabʼan akʼujol ja Satanás mini skʼana oj jamtik ja jpensartiki sok spaklajel ja jastik junuki.  ¿Jas yuj? Yujni, jastal wa xyala jun juʼun, ja abʼalik wa spukuwe masni wego wa xloʼlani yajni ja ixuk winik mixa spensarane (Media and Society in the Twentieth Century). Ja yuj mokni akʼuʼuk yibʼanal ja jas wa x-alji awabʼi (Prov. 14:15). Amakunuk ja yipalil jawa pensar yaʼunejawi ja Dyos bʼa oja kʼuʼuk lek ja jas awiʼoji jani ja smeranili (Prov. 2:10-15; Rom. 12:1, 2).

Ja smanyaʼe ja kʼakʼanumik cha wa xyawe makunuk ja spukjel abʼal bʼa sjomjelyi yolome ja skontraʼe. Bʼobʼta wa sleʼawe modo sloʼlajel ja skontraʼe bʼa yeʼnta atiroʼanuke ma a-spil sbʼaj soka smoje. Jun olomal bʼa kʼakʼanel bʼa Alemania yala june ja bʼa rason yuja spaís kʼuljiye ganar ja bʼa bʼajtan kʼakʼanel ekʼ bʼa spetsanil ja luʼumi jani «yuja skontraʼe spukuwe abʼal bʼa sjomowe yolom ja ixuk winik, jastalni jun bʼitsʼbʼichan wa sjomoyi ja yolom jun chich». Ja Satanás wani xya makunuk manyaʼik jastaltik jaw bʼa xchʼayjel snajel ja jastal tsoman ay kongregasyon sok bʼa oj skʼulukotik ganar. Jun sjejel, wani xbʼobʼ snik bʼa akʼeʼuke kʼumal ja jmoj-aljeltik ma ja maʼ wa xyajbʼesji ma ja maʼ wa xyabʼ kʼulajiyi jun jasunuk bʼa mi tojuk a-sjits sbʼaje ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba.

¡Moka waʼabʼaj loʼlajel! Aʼakan a-stoja ja Yabʼal ja Dyosi. Bʼa oj bʼobʼ ajyukotik tsoman lajan, ja Biblia wa slokowotik bʼa oj kaʼ jbʼajtik perdon sok wegoxta stojbʼesel ja kʼumali (Mat. 5:23, 24; Col. 3:13, 14). Cha wa xya jnatik jaman lek sbʼaja jel xiwela sbʼaj sjitsjel jbʼajtik ja bʼa kongregasyon (Prov. 18:1). ¿Jas yuj mi xwa och probar ta chapan aya bʼa jachuk oja wil ja abʼalik wa spuku ja Satanás? Jun sjejel, pensaran ja bʼa ekʼele awabʼ yajbʼesjiya. Ja wego jobʼo abʼaj: «¿Jasa jkʼulani? ¿Ja maʼ jeʼa ja spensar ja luʼumkʼinal it ma jaʼa spensar ja Dyosi?» (Gál. 5:16-26; Efes. 2:2, 3).

Ta jun kʼakʼanum mixa sjipa skʼujol sbʼaja skomandante, mixani oj tiroʼanuk lek. Ja yuj ja matik wa spukuwe abʼalik wani sleʼawe syopesel ja kʼakʼanumik bʼa mixa oj sjip skʼujole ja skomandanteʼe. Wani spukwe abʼalik jastal it: «Moka jipa kʼujolex jawa komandanteʼex» ma  «¡Moka wakan bʼa oj yiʼex bʼa wa chʼayelalex!». Sok jaxta wajel skʼujole chikan jas mi lek skʼulane bʼa spukjel abʼal bʼa lajansok mero smeranil. Ja Satanás jachni mero wa skʼulan jastal jaw. Tolabida wan slejel jastal syopesel bʼa mixa oj jipjkʼujoltik ja matik stsaʼunej ja Jyoba bʼa stojel ja xchonabʼi.

¿Jastal oj bʼobʼa talna bʼaj? Jani la ajyi toj soka xchonabʼil ja Jyoba sok skoltajel ja matik stsaʼunej bʼa stojel ja xchonabʼi, anima mulanume (1 Tes. 5:12, 13). Mokni sjoma wolom ja matik kontraʼaye soka skʼuʼajeli ma tuk kontraʼik bʼa wa xyixtalane ja xchonabʼili, ama lajansok jel stojol ay ja yabʼaltanele (2 Tes. 2:2; Tito 1:10). Kʼuʼan ja rason ajiyi ja kerem Timoteo: moka sijpuk ja smeranil jejiwiʼi sok mok chʼayuka kʼujol bʼa wa nebʼa (2 Tim. 3:14, 15). Ayni prebaʼik bʼa wa xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja mosoʼal jel toji, bʼa yaʼunej makunuk ja Jyoba ja bʼa cien jabʼil ekʼel bʼa sjejelkitik ja smeranil (Mat. 24:45-47; Heb. 13:7, 17).

Ajuluka kʼujol ja Satanás ay ekʼele tojxta wa xyixtalanotik. Ayni wa xya makunuk ja xiwel, «june ja bʼa poko abʼalik wa xpukxi» (Easily Led—A History of Propaganda). Jun sjejel, jastal wa xyala ja propesor británico Philip Taylor, ja asirioʼik yixtalane ja skontraʼe sok jun «abʼal spukuwe jel xiwela sbʼaj». Ja Satanás cha ojni ya makunuk ja xiwel ja bʼa ixuk winik, ja ijel patikal, ja chamelchʼakel ma chikan jasunuk bʼa yajel xiwuk sok lajxelyuj bʼa oja wakan yaʼteltajel ja Jyoba (Is. 8:12; Jer. 42:11; Heb. 2:15).

Moka wakan ja Satanás ayamakunuk ja xiwel bʼa oj ya eluka gana ma koʼel mulal bʼa stiʼ sat ja Jyoba. Ja Jesús yala: «Moc lom xihuanic yuj ja matic huax bob smil ja jcuerpotiqui, jaxa mas tzaani, mi ni jas oj bob scʼul quitica» (Luc. 12:4). Mokni tʼabʼtʼunuk akʼujol bʼa mi oj ya kʼotuk ja skʼapjel bʼa Jyoba bʼa oj stalnaya, bʼa ‹yajelawi ja yip› sok ja skoltajel bʼa mi oj xiwan sok bʼa oj ajyan toj (2 Cor. 4:7-9; 1 Ped. 3:14).

Meran ama ay ekʼele lajansok waxa wabʼ wana xiwel ma mixa naʼa jas oja kʼuluk. Pe ajuluka kʼujol ja jas aljiyabʼ ja Josué yuja Jyoba: «Tsatsankʼujolan abʼaj sok ajyan tsats. Mok xiwan ma oj kʼitkʼunan, yujni ja Jyoba wa Dyos teya mok chikan bʼa wa la waj» (Jos. 1:9). Yajni jel chamkʼujol aya, ayi wego orasyon ja Jyoba sok alayabʼ ja jas wa xchama kʼujoli. Wani xbʼobʼa kʼuʼuk ja Dyos oj stalnay jawa kʼujol sok ja yipalil jawa pensar bʼa oj ajyuka wip yijnajel ja abʼalik wa spuku ja Satanás (Filip. 4:6, 7).

¿Wan maʼ xjula kʼujol ja abʼalik spuku ja jekabʼanum bʼa mandaranum bʼa Asiria, ja rabsaqué, bʼa skontra ja xchonabʼil ja Dyosi? Jachtik yala: «Mini june maʼ oj skoltayex bʼa skʼabʼ ja Asiria. Mini jawa Dyosex, Jyoba, oj bʼobʼ skoltayex». Sok yalato jachuk: «Yeʼn yaʼunejkitikon mandar bʼa xchʼayjel snajel ja luʼum it». Ja Jyoba stsatsankʼujolan jachuk ja mandaranum bʼa Judá: «Mok xiwan yuja yaljelik awabʼi, ja yaljelik bʼa yabʼaltayone ja yaʼtijumik ja mandaranum bʼa Asiria» (2 Rey. 18:22-25; 19:6). Tsaʼan sjeka jun yanjel sok smila 185,000 asirioʼik bʼa jun ita akwal (2 Rey. 19:35).

¿Ay maʼ bʼa awilunej jun pelikula bʼa wan chapjelyi jun trampa ja maʼ wan ekʼeli sok ja yeʼn mi xyaʼa sbʼaj kwenta? ¿Mi maʼ lajansok yawi gana oj wawan: «¡Moka kise, jun trampa!»? Pensaraʼan ja anjelik wane kʼelwanel sok yaljela wabʼ: «¡Mok sloʼlaya ja Satanás!».

Moka kis ja abʼalik wa spuku ja Satanás (Prov. 26:24, 25). Maklay ja Jyoba sok jipa akʼujol tolabida bʼa yeʼn (Prov. 3:5-7). Kisa ja tsamal lokjelal it: «Bibo ajyan, kala kunin kerem, agustoʼaxuk ja jkʼujoli» (Prov. 27:11). Ta jach akʼulan, jawa pensari talnubʼal lek oj ajyuk sok ojni kʼul ganar ja tiroʼaneli.