Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

WA XCHOLO JA SAKʼANILI

Jelni gusto ajyelon yaʼteltajel ja Jyoba

Jelni gusto ajyelon yaʼteltajel ja Jyoba

JA BʼAJTAN kaʼtel kʼulan ja bʼa Betel bʼa Canadá jani smesjel ja piso ja bʼay ajyi ja Imprenta. Jani ja jabʼil 1958 sok kechanto 18 jabʼil kiʼoj. Jelni xkʼulan gusto ja kaʼteli, sok tʼusan tyempo tsaʼan yama jun makina bʼa wa skʼutsu jas tiʼ ja rebistaʼik ja yajni wan kʼulaxel imprimiri. ¡Jelni gustoʼayon yuja ti ayon bʼa Beteli!

Ja bʼa jabʼil nochani, kʼulaxiyi anunsyar ja pamilya Betel bʼa wa xkʼanxi mas koltanumik ja bʼa Betel bʼa Sudáfrica, bʼa oj axuk ochuk jun yajkʼachil makina bʼa skʼulajel Imprimir. Kʼapa jbʼaj bʼa oj koltanukon sok jelni gustoʼaxiyon ja yajni yalawe kabʼ tsaʼubʼaloni. Chomajkil, cha stsaʼawe oxe betelitaʼik bʼa Canada: Ken Nordin, Bill McLellan sok Dennis Leech. Aljikabʼtikon kechani oj tupjuk ja boletotikon bʼa oj wajkotikon.

Jkʼuman bʼa telepono ja jnani sok kalayabʼ: «Jnan ay jas oj kalawabʼi. Oj wajkon bʼa Sudáfrica». Ja jnani mini jel xkʼumani, pe jelni yiʼoj skʼuʼajel bʼa Jyoba sok jelni lek ay ja jastal wa xyila sbʼaj soki. Mini jas yala mas, pe wani xnaʼa wani skoltayon. Mini ja jtati soka jnani kontra ajyiye ja bʼa ja stsaʼa skʼulajel, anima och stristeʼile yuja najat ja bʼa oj wajkoni.

WAJYON JA BʼA SUDÁFRICA

Wajumon bʼa jun tren ja bʼa Chonabʼ Cabo man Johannesburgo soka Dennis Leech, Ken Nordin sok Bill McLellan ja bʼa jabʼil 1959.

Ekʼ 60 jabʼil, jtaʼa jbʼajtikon jchanwaniltikon bʼa Betel bʼa Sudáfrica bʼa jabʼil 2019.

Bʼajtan wajtikon bʼa Betel bʼa Brooklyn, bʼa ajikitikon chapjelal oxe ixaw bʼa syamjel jun tikʼe makina bʼa skʼulajel imprimir. Sok tixa kʼetikon bʼa jun barko bʼa karga bʼa oj kʼot man Chonabʼ Cabo (Sudáfrica). Ajkʼachtoni jkʼulunej kumplir 20 jabʼil. Yajni kʼotikon ja bʼa Chonabʼ Cabo, jtulutikonyi ja biaje bʼa tren bʼa och akwal bʼa wajel man Johannesburgo. Ja bʼa kʼot tekʼan bʼajtan ja treni ti bʼa yal chonabʼ Karroo, bʼa jun lugar takin tʼusan. Jelni ja polvo sok jel ja kʼaʼuj. Yajni jkʼelatikon jchanwaniltikon ja bʼa bentana, wani xjobʼo jbʼajtikon jastal maʼ ja lugar jawi. ¿Jas maʼ wanukotikon ja tiw? Jabʼilik mas tsaʼan, cha ekʼtikon ja bʼa lugarik jaw sok kilatikon jel leke sok jel laman ja swinkili.

Ja cholal ajiki bʼa jujuntik jabʼil jani syamjel jun makina sbʼiʼil linotipia bʼa jel niwan sok wokolni syamjel. Ja kaʼteli jani xchapjel ja liniaʼik ja bʼa letra, bʼa skʼulajel imprimir ja rebistaʼik Ja Juʼun Cholumani sok ja ¡Despertad! Ja Betel wa skʼulan imprimir ja rebistaʼik bʼa jitsan kʼumalik ja bʼa Africa, mini kechanuk ja bʼa Sudáfrica, cha jachuk bʼa jitsan paisik ja bʼa continente. Jelni yakitikon gusto yuja jel axi makunuk ja yajkʼachil makina bʼa skʼulajel imprimir, bʼa jani yiʼajotikon och ja jaw ja man Sudáfrica.

Ekʼ ja tyempo, cha aʼtijiyon bʼa jun Opisina ja bʼa Fábrica, bʼa jani wa xyila jitsan jasunuk jastal skʼulajel imprimir, bʼa wa xjekxi juʼunik sok bʼa sutjel. Jelni latsan ajyiyon sok jel gustoʼayon.

NUPANIYON SOK WA X-AJIKI JUN PILAN CHOLAL

Ja keʼn sok ja Laura yajni wantikon aʼtel jastal precursorik especial ja bʼa 1968.

Ja bʼa 1968, nupaniyon sok ja Laura Bowen bʼa tini kulan mojan bʼa Betel. Wan aʼtel precursora sok wa xkoltani bʼa jas oj tsʼijbʼaxuk ja bʼa Departamento bʼa Sutjeli. Ja bʼa tyempo jaw, ja matik ajkʼachto nupaneli mini xbʼobʼ kanuke bʼa Betel, ja yuja ja Betel stʼojowotikon jastal precursorik especial. Ochni pensar tʼusan. Ajyelon 10 jabʼil ja bʼa Betel bʼa mini xcham jkʼujol ja jwaʼeli sok ja jnaji ¿jastal oj kʼuluktikonyi soka janekʼ wa xkoltaji ja precursorik especial? Wa x-ajiyi ja jujune 25 rands ja bʼa ixawi (bʼa kʼotel 35 dólares ja wego) pe jatani ta kʼotikon sok ja janekʼ wa xkʼanxi oja jkʼul impormar ja juʼuniki, ja oraʼik soka rebisitaʼik. Sok ja takʼin jaw jani oj jtuptikon sok ja renta, ja waʼelal, ja pasajeʼik ma ja wajel bʼa loktor ma tuk gastoʼik.

Jekjitikon bʼa jun yal grupo ti wa xkan mojan ja bʼa chonabʼ Durban, bʼa stiʼ ja océano Índico. Jel juntiro ja yal lugarik bʼa ti sbʼaje bʼa India ja swinkili. Jitsan ja bʼa yeʼnle yintile bʼa aʼtijumik bʼa tʼenjiye oj aʼtijuke yuja empresa bʼa askal ja bʼa xchʼakulabʼil ja siglo 19. Pe ayxa tuktukil yaʼtele, pe mini xchʼayawe ja skostumbreʼe soka jastal x-ajbʼanixta wa skʼulan ja swaʼele tojbʼel sok curry. Sok wa xkʼumaniye inglés, ja jaw skoltayotikon bʼa mas pasil oj jcholtikon yabʼye.

Ja precursorik especial tʼilani oj kʼotuke ja 150 oraʼik bʼa kada ixaw ja bʼa xcholjeli. Ja yuj ja keʼn soka Laura jchapatikon bʼa oj kʼotikon wake ora ja bʼajtan kʼakʼu. Mey kiʼojtikon rebisitaʼik mini estudioʼik, ja yuj ojni jcholtikon wake ora bʼa naʼits naʼits bʼa lugarik cheʼejtik sok kʼixin. Yajni kechanto jutsʼin kʼeʼel jcholtikon, kʼela ja jreloji...¡kechanto 40 minuto ekʼel! Jobʼo jbʼaj ta oj lajxukujtikon ja ora ja bʼa precursor especial.

Tixta jchapatikon lek jas oj jkʼuluktikon. Yibʼanal ja kʼakʼu wa xchapatikon sándwich sok wa xkatikon och sopa ma kajpe bʼa jun termo. Yajni wa xkʼana oj jijlitikon, wal xkatikon kʼot tekʼan ja yal chʼin jkarrotikon Volkswagen bʼa jun yaxubʼil teʼ. Ayni ekʼele wa sjoybʼanotikone jitsan yal untik bʼa India, bʼa wa xkan skʼelotikon. Yajni ekʼ jujuntik kʼakʼu, kilatikon ja yajni wajumotikon xa chabʼe ma oxe ora xcholjel, wegoxa wa x-ekʼ ja kʼakʼu.

Jelni gustoʼaxitikon yuja bʼobʼ kitikon ochyi ja smeranil bʼa Biblia ja kristyanoʼik ja bʼa territorio jaw. Kilatikon ja kristyanoʼik bʼa India jel xkiswaniye, jel tsamal ja smodoʼe, jel jaman skʼabʼe sok wa syajtaye ja Dyosi. Jitsan ja matik ti sbʼaje bʼa India skisawe ja rason jcholotikon yabʼyeʼi. Jelni xyiʼaje gusto snebʼjel bʼa Jyoba, bʼa Jesús, bʼa Biblia, ja bʼa tsamal luʼum bʼa lamanil sok ja smajlajel bʼa sakʼwelal. Jun jabʼil tsaʼan jtaʼatikon 20 estudio bʼa Biblia. Wa xkʼulantikon ja waʼelal bʼa nalan kʼakʼu sok junuk ja bʼa pamilya ja maʼ wa xkʼulantikon sok estudiari. ¡Jelni gusto aytikon!

Pe mini ekʼ mas, tixta ajikitikon jun pilan cholal. Jekjitikon ja bʼa aʼtel bʼa biajante ja bʼa tsamal costa bʼa océano Índico. Kada semana, wala jijlitikon bʼa snaj june ja bʼa pamilyaʼik ja bʼa kongregasyon wa xkulataytikoni sok wala eltikon xcholjel soka kongregasyon bʼa stsatsankʼujolajele. Jachni wa xyilawotikon jastal spamilyaʼe sok jelni gusto wala ajyitikon soke, cha jachni sok ja yuntikile sok ja xchanteʼe. Jach katikon ekʼ chabʼ jabʼil jel tsamal. Cha kʼot jun kʼakʼu kʼumajitikon bʼa Betel bʼa aljikabʼtikon oj cha kumxitikon tiwi. Kala yabʼye: «Ja smeranili jel gustoʼaytikon ja ili» Pe pwestoni ajyitikon bʼa koltanel chikan bʼa oj jekjukotikona.

KUMXITIKON BʼA BETEL

Ja aʼtel ajiki ja bʼa Betel ti bʼa tsome maʼ wa skʼela ja xcholjel wa xtaxye jujune bʼa naʼits Betel, bʼa ajyikuj ja cholal bʼa aʼtel sok jitsan hermanoʼik bʼa ayxa yiʼoje experiencia. Ja bʼa tyempo jaw, yajni ja biajante wa chʼak yulatay jun kongregasyon, wa sjeka jun imporme ja bʼa Betel. Bʼa sjakʼjel ja karta jaw, ja tsome maʼ wa skʼela ja xcholjel wa xtaxye jujune bʼa naʼits Betel wa sjeka jun karta ja bʼa kongregasyon. Ja kartaʼik jaw sbʼajni oj stsatsankʼujoluk ja hermanoʼik sok bʼa yajel jun tojelal tʼilan. Ja sekretaryo jumasaʼ jelni tsats wa x-aʼtijiye bʼa sutjel bʼa inglés ja imporme wa sjekawe ja biajanteʼiki ja bʼa kʼumalik jastal ja xhosa sok ja bʼa zulú. Tsaʼan wa sutuwe ja bʼa kʼumalik bʼa Africa ja kartaʼik wa stsʼijbʼan bʼa inglés ja Betel. Jelni kaʼa jitsan tsʼakatal ja yaʼtele ja sutumanik jaw, bʼa skoltayone yabʼjel stojol ja wokolik wa xyawe ekʼukʼ ja kermanotik bʼa kʼikʼ ja yelawe ja bʼa lugarik jaw.

Ja bʼa tyempo jaw, ja bʼa Sudáfrica aye ja bʼa yibʼ ley bʼa spiljel ja rasa bʼa wa sbʼiʼilan apartheid. Kada kʼole ja bʼa tuktukil rasa ti oj ajyuke ja bʼa lugar akʼubʼalyile, ja yuj mini jel skʼuman sbʼaje ja kristyano ja bʼa tuktukil rasa. Ja kermanotik bʼa kʼikʼ ja yelawe wa xloʼilaniye bʼa skʼumale, wa xcholowe bʼa skʼumale sok wa xwajye ja bʼa reunionik ja bʼa skʼumale.

Yuja tolabida ti jekubʼalotikon bʼa territorioʼik wa xkʼumaniye inglés, mini jel jnaʼunejuk sbʼaj ja kristyanoʼik bʼa kʼikʼ ja yelawi. Pe ja wego wani xbʼobʼ naʼ ja jastik kʼajyel wa skʼulane sok ja skostumbreʼe. Kʼot naʼ ja wokolik wa xyawe ekʼukʼ ja kermanotiki yuja kostumbreʼik soka skʼuʼaje yiʼoje ja bʼa relijyon. Mini xiwye. Mini skʼulane ja kostumbreʼik bʼa mini jach wa xyala ja Yabʼal ja Dyosi sok ja aʼtelik sok pukuj, anima jel tsats ja jastal x-ixtalajiye yuja spamilyaʼe sok ja kristyanoʼik ja bʼa slugare. Ja bʼa tuk komonik, ja kristyano jel pobre. Ayni jel tʼusan yiʼoj ja xchapjele ma mini ocheluke eskwela, pe wani skisawe ja Biblia.

Ajyikuj ja cholal bʼa stojbʼesjel jujuntik ja jas ekʼi sbʼaja libreʼil bʼa relijyon sok ja mi oja chʼika jbʼaj. Jel ya tsatsbʼuk ja jkʼuʼajel yiljel jastal toj wa skʼana oj ajyuke sok mi xiwye jujuntik yal keremtik Taʼumantiʼik bʼa aji eluke ja bʼa eskwela yuja mi skʼulane ja orasyonik ma mi stsʼebʼantaye ja tsʼebʼojik ja bʼa relijyoniki.

Ja hermanoʼik yawe ekʼ jun pilan preba ja bʼa yal chʼin país ja bʼa Africa bʼa wa sbiʼilan Suazilandia. Yajni ja rey Sobhuza chami, kʼanjiyile spetsanil ja matik ti sbʼaje tiw oj skʼuluke jujuntik kostumbre bʼa sjejel ja syajal wa xyabʼye. Ja winike tʼilan oj sjox ja tsoʼotsil s-olome jaxa ixuke tʼilan oj skʼuts kom lek ja tsoʼotsil s-olome. Jitsan hermanoʼik sok hermanaʼik iji spatike yuja mi skʼulane ja kostumbre bʼa stoyjel ja maʼ ekʼ paxtayujile. Ja toj ajyiye soka Jyoba kʼotni man jkʼujoltikon. Ja kermanotik bʼa Africa jelni sjeʼawekitikon sbʼaja ajyel toj, ja yajel pasensya sok ja jaw jel ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtikon.

CHA AJI KUMXUKON BʼA IMPRENTA

Ja bʼa 1981, kumxiyon aʼtel bʼa imprenta bʼa koltanel xchʼikjel ja yajel makunuk komputadoraʼik ja bʼa aʼtel bʼa skʼulajel imprimir. Wajni jun jtyempo jel tsamal. Ja jastalxa wa xkʼulaxi imprimiri wan tukbʼel. June ja maʼ wa xjak bʼa chonbʼanel, yakitikon majan jun makina bʼa wa stojbʼes ja jastal wa x-el ja juʼuniki bʼa oj katikon och probar. Ja slekilal ilxi, axi eluk ja bʼalune linotipias bʼa slokʼolankan joʼe makinaʼik bʼa oj stojbʼes ja jastal wa x-el ja juʼuniki. Cha katikon och jun yajkʼachil makina bʼa skʼulajel imprimir. Maxani wa xkʼulaxi imprimir juʼunik yuja ajyi.

Ja yajel makunuk komputadoraʼik skoltayotikon bʼa snebʼjel ajkʼach modoʼik bʼa stojbʼesjel ja juʼunik bʼa MEPS, ja Sistema Electrónico bʼa Edición Plurilingüe. ¡Janekʼto tukbʼita ja makinaʼik ja janekʼxa tyempo kʼotelotikon ja bʼa Sudáfrica ja chanwane betelitaʼik ti jbʼajtikon bʼa Canada! (Is. 60:17). Ja bʼa tyempo jaw, jpetsaniltikon nupanelotikonxa sok lekil precursoraʼik bʼa jel syajtaye ja Jyoba. Ja Bill soka keʼn tito aytikon Betel. Ja Ken sok ja Dennis ti aye mojan sok ja spamilyaʼe.

Ja aʼtel bʼa Betel masni wan ajyel. Wantikonxta sutjel mas juʼunik bʼa Biblia bʼa jitsan kʼumalik, wa xkʼulantikon imprimir sok wa xjekatikon bʼa tuk Betelik. Ja yuj wani skʼana jun pilan naʼits Betel. Ja hermanoʼik ti yawe kʼeʼuk bʼa jun tsamal lugar ja bʼa oeste bʼa Johannesburgo sok kʼulxi dedicar bʼa 1987. Juni gustoʼil yiljel ja jastal kʼijani sok koltanel jitsan jabʼil ja bʼa Tsome Olomalik bʼa Naʼits Betel bʼa Sudáfrica.

AJIKITIKON PILAN CHOLAL

Ja bʼa 2001, chamto kabʼtikon ja yajni lokjitikon koltanel ja bʼa Tsome Olomalik bʼa Naʼits Betel bʼa Estados Unidos, bʼa mito jel axa kʼakʼu kujlajel. Anima jel och jtristeʼiltikon ja yajelkan ja kaʼteltikon sok ja kamigotikon ja bʼa Sudáfrica, cha yakitikon gusto stuljel jun yajkʼachil sakʼanil sok ja pamilya Betel bʼa Estados Unidos.

June ja jas wa xcham jkʼujoltikon jani ja ajyel najat soka snan ja Laura bʼa ayxani skʼujol. Mini jel xbʼobʼ jkoltaytikon ja teytikon bʼa Nueva York, pe ja oxwane yermanaʼik ja Laura skʼapa sbʼaje bʼa yiljel ja jastik oj makunukyuj, ja jastal ay xyabʼ sok ja bʼa takʼini. Yalawe kabʼtikon yuja mi xbʼobʼ ajyuke ja bʼa aʼtel bʼa tyempo tsʼikan, stalnajel ja snane oj skoltayotikon bʼa mi katikonkan ja cholal kiʼojtikoni. Jelni katikonyile tsʼakatal.

Ja kermano sok ja xcheʼumi bʼa ti kulane bʼa Toronto, cha wa skoltayotikone stalnajel ja jnani, bʼa biudaxa. Ja bʼa tyempo jaw, wajumxa 20 jabʼil bʼa tini aye sok lajan. Wani xkaʼatikon tsʼakatal sok spetsanil jkʼujoltikon yuja jelni lek stalnaye man chami, tʼusan tsaʼan ja kʼotikon ja bʼa Nueva York. Juni majtanal ja skoltanel ja jpamilyatiki bʼa pwestoni aye bʼa jas oj skʼuluke ja bʼa sakʼanile bʼa skʼulajel pilan cholalik bʼa ayni ekʼele wokol.

Bʼa jujuntik jabʼil, ja aʼtel kʼulan ja bʼa Estados Unidos jani bʼa Yajel eluk Juʼunik, bʼa masni ajkʼachbʼita sok maxani pasil ja jastal wa xkʼulaxi. Sok mito jel axa kʼakʼu, cha aʼtijiyon ja bʼa Departamento bʼa Compras. Juni gustoʼil koltanel ja bʼa tsaʼanxta 20 jabʼili ja bʼa niwan Betel it, bʼa ayxani ja wego junuk 5,000 betelitaʼik sok junuk 2,000 matik wa xkoltani jujuntik kʼakʼu.

Ayxa 60 jabʼil, mini ekʼ bʼa jpensar ti oj ajyukon ili. Ja Laura jelni skoltunejon ja jabʼilik ekʼeljani. ¡Jelni tsamal ajyel ja jsakʼaniltikoni! Chaʼanyabʼal xkilatikon ja tuktukil cholal ajyel kujtikoni sok spetsanil ja hermanoʼik bʼa bʼobʼel aʼtelotikonsoke lajan. Ja bʼa hermanoʼik jaw, tey ja matik wane aʼtel bʼa tuktukil Betel kulataytikon wa xtax bʼa tuktukil parte ja bʼa luʼumi. Ja wego yaʼunejeki jun kaʼtel bʼa mas pasilxta, yujni ayxa kiʼoj 80 jabʼil sok ay jitsan keremtik bʼa ojni bʼobʼ skʼuluke ja tuk aʼtelik.

Jun tsʼebʼanum stsʼijbʼan: «Gusto wa x-ajyi ja chonabʼ bʼa ja kʼotel sDyose ja Jyoba» (Sal. 33:12) ¡Jelni smeranil ja jawa! Jelni xkaʼa tsʼakatal yuja bʼobʼel kaʼteltay ja Jyoba lajansok ja xchonabʼ gustoʼayi.