Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

ARTIKULO BʼA SPAKLAJEL 29

La gustoʼaxukotik yuja janekʼ wa xbʼobʼ jkʼuluktiki

La gustoʼaxukotik yuja janekʼ wa xbʼobʼ jkʼuluktiki

«Pe kada jujune [...] oj ajyukyuj rason bʼa oj gustoʼaxuk yuja jas skʼuluneji, pe mokni slaj sbʼaj soka tuki» (GÁL. 6:4, TNM).

TSʼEBʼOJ 34 Toj oj ajyukon

JA JAS OJ PAKLAXUK *

1. ¿Jas yuj ja Jyoba mi slajawotik soka tuki?

JA JYOBA jel skʼulan gusto yuja ay tuktukil jasunuk. Malanta sok yiljel ja tsamal skʼulbʼeni, bʼa tini chʼikan ja kristyanoʼiki. Mini ay chabʼ kristyano bʼa junxta, ja yuj ja Jyoba mi slajawotik soka tuki. Ja yeʼn ja wa skʼela ja jkʼujoltiki, ja jastalotik ja bʼa kojoltiki (1 Sam. 16:7). Chomajkil wa snaʼa ja jastik wa xbʼobʼ kujtik skʼulajeli, ja jas mi xlajxikujtiki sok ja jas ekʼeljan jbʼajtiki. Sok mi wa skʼanakitik ja jas mi oj jlajxukujtik. Tʼilan ja oj jnochtik ja sjejel wa xyaʼa sok yiljel jbʼajtik jastal wa xyilawotik ja yeʼn. Ta jach wa xkʼulantik, ojni jetik jun ‹pensar toj› sok mini jel koʼel ma jelxelxa oj jpensaraʼuk jbʼajtik (Rom. 12:3).

2. ¿Jas yuj ja mi lekuk ja oj jlajbʼajtik soka tuki?

2 Pe mini ay smaloʼil ja oj waj jkʼujoltik ja sjejel bʼa jun hermano bʼa jel snaʼa xcholjel (Heb. 13:7). Ja jaw oj bʼobʼ skoltayotik bʼa kʼotel lekil maestro (Filip. 3:17). Pe mini junukxta ja oj waj jkʼujoltik ja bʼa lekil sjejel jun hermano bʼa oj jtsajlaytik ke yuja oj kiltik ta mas wa xnaʼatik ja keʼntik ma miyuk. Ta wa xlaja jbʼajtik soka tuki, oj bʼobʼ kʼe ajyukujtik envidia, oj bʼobʼ el jganatik ma asta oj kabʼtik mi la makunitik. Pe jastalni kilatik ja bʼa artikulo ekʼi, yajel preba soka tuk hermanoʼik ja bʼa kongregasyoni ojni cha sjom ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba. Ja yuj ja yeʼn yajxta wa xyala kabʼtik: «Pe kada jujune a-spakla ja jastik wa skʼulani, sok jachuk oj ajyukyuj rason bʼa oj gustoʼaxuk yuja jas skʼuluneji, pe mokni slaj sbʼaj soka tuki» (Gál. 6:4, TNM).

3. ¿Jastik junuk lajxel awuj ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba bʼa wa xya gustoʼaxan?

3 Ja Jyoba wa skʼana oj gustoʼaxukotik soka janekʼ bʼobʼel jkʼuluktik ja bʼa yaʼteltajel. Jun sjejel, ta kiʼunejtikxa jaʼ, ayni kiʼojtik rason bʼa ajyel gusto yuja bʼobʼel jtatik ja kʼel sat jaw. Keʼn jtsaʼatik skʼulajel bʼa jani snikawotik ja yajtanel kiʼojtik soka Jyoba. La jpensaraʼuktik ja bʼa jas bʼobʼel xa jkʼuluktik masan tyempo jaw. Jun sjejel, bʼobʼta masxa wa xkabʼtik stsamalil skʼumajel sok spaklajel ja Biblia. Bʼobʼta ja bʼa korasyontiki masxani wa xjamatikyi ja jkʼujoltik ja Jyoba (Sal. 141:2). Bʼobʼta masxa jel xnaʼatik jastal kʼeʼel loʼilanel sok snajel yajel makunuk ja yamkʼabʼalik bʼa xcholjeli. Sok bʼobʼta ja Jyoba skoltunejotik bʼa kʼotel lekil tatamal, cheʼumal ma nantatal. Wani xbʼobʼ ajyukotik gusto yuja janekʼ lajxelkujtik ja bʼa jastik junuk jaw.

4. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

4 Wani xbʼobʼ jkoltaytik ja tuk bʼa oj gustoʼaxuke soka janekʼ wa xbʼobʼ yaweyi ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba sok bʼa mi ja oj slaja sbʼaje soka tuki. Ja bʼa artikulo it, oj kiltik jastal ja nantatalik oj bʼobʼ skoltaye ja yuntikile, jastal ja nupanumik oj bʼobʼ skoltay sbʼaje, jastal ja ansyanoʼik sok ja tuk hermanoʼik ja bʼa kongregasyon oj bʼobʼ skoltaye ja yermanoʼe. Tsaʼan oj kiltik jujuntik rasonik bʼa Biblia bʼa oj skoltayotik yajel ajyuk jkʼelsatik bʼa oj lajxukujtik soka jastal wala taxtiki soka yuja janekʼ wa xbʼobʼ kujtiki.

JAS OJ BʼOBʼ SKʼULUKE JA NANTATALIK SOK JA NUPANUMIKI

Nantatalik, jeʼawikyi ja wa wuntikilexi chaʼanyabʼal xa wilawex ja janekʼ wa skʼujolaneʼi. (Kʼela ja parrapoʼik 5 sok 6). *

5. Jastalni wa xyala ja Efesios 6:4, ¿jasa tʼilan mok skʼuluke ja nantataliki?

5 Ja nantatalik mini oj yawe slaj sbʼaj ja yuntikile sok skʼanjel yile mas ja bʼa janekʼ oj lajxuk yujileʼi. Ja slajel soka tuk sok skʼanjelyi ja jas mi oj lajxuk yuji jelni oj bʼobʼ ajuk el skʼana jun untiki (kʼuman ja Efesios 6:4). Jun hermana sbʼiʼil Sachiko * wa xyala: «Ja jmaestroʼik wa skʼanawe keʼn oj ka el mas lek ja jkalifikasyonik yuja tuk jmojiki. Chomajkil ja jnani wa skʼana oj kʼotkon jun lekil eskuelante bʼa jachuk oj bʼobʼ staʼon tiʼal lek ja jmaestro sok ja jtati bʼa mi Taʼumantiʼuke. Wani cha skʼana lek achʼak el kuj ja jkalifikasyon ja bʼa exameniki, pe mini xbʼobʼkuj. Ama ay xa jabʼilik elelonkan ja bʼa eskuela, ayni ekʼele wa xpensaran ama jel xkʼujolan ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba bʼa yeʼna jelni tʼusan».

6. ¿Jasa wa xbʼobʼ snebʼe ja nantatalik ja bʼa jas wa xyala ja Salmo 131:1, 2?

6 Ja nantatalik wani xbʼobʼ snebʼe jun jasunuk jel tʼilan soka jas wa xyala ja Salmo 131:1, 2 (kʼuman). Ja mandaranum David yala: «Mini wa xkʼana oj ta jastik bʼa jel niwan mini ja bʼa jas mi oj bʼobʼ jtaʼi». Stsʼakatal yuja chʼin yaʼa sbʼaji sok yuja mi jelxi, wa xyabʼ ‹yata kulan sok lamanxa ay›. Ja it wa sjeʼayi ja nantatalik bʼa ojni bʼobʼ yaj sbʼaje chʼin sok mi oj jelxuke, mini kechanuk soka jas wa smajlay bʼa yeʼnle, cha jachni soka jas wa smajlaye ja bʼa yuntikile. Tʼilan oj ya tʼabʼan skʼujole ja jas wa xbʼobʼyujile soka jas miyuki ja yajni wa xyawe yile skʼelsate bʼa jachuk gusto oj ajyuke. Jun hermana sbʼiʼil Marina wa xjul skʼujol: «Ja jnani mi bʼa slajawon sok ja oxwane jmoj-alijeliki sok cha mini sok ja tuk yal untiki. Ja yeʼn sjeʼaki tuktukilni ja jasa wa xnaʼatiki sok jpetsaniltik jel chaʼanyabʼal xyilawotik ja Jyoba. Stsʼakatal ja yeʼn, mini jel xlaja jbʼaj soka tuk».

7, 8. ¿Jastal oj bʼobʼ sjeʼ jun tatamal chaʼanyabʼal wa xyila ja xcheʼumi?

7 Ja tatamalik bʼa kʼuʼumane Dyos tʼilani chaʼanyabʼalil ayil-e ja xcheʼume (1 Ped. 3:7). Ja it wa stojolan yiljel chaʼanyabʼal sok skisjel. ¿Jastal oj bʼobʼ skʼuluke? Sjejelyile chaʼanyabʼalil wa xyilawe sok mini skʼanjel yile mas ja bʼa janekʼ oj lajxuk yujileʼi sok mini slajele soka tuk ixukeʼi. ¿Jas yuj ja mini lekuk ja slajelalik it? La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj jun hermana sbʼiʼil Rosa. Ja statami bʼa mi Taʼumantiʼuk kʼajyel wa xya slaj sbʼaj soka tuk ixukeʼi. Soka yaljelik jel yaj wa xyala, mi kechan wa syajbʼes ja Rosa, cha wani xya skʼul dudar ta ay maʼ xkʼanji yuj meran. Ja yeʼn wa xyala: «Wani xkʼana tikʼanxta oj ajuk jul jkʼujol bʼa jelni chaʼanyabʼal wa xyilawon ja Jyoba». Pe ja tatamalik bʼa kʼuʼumane Dyos chaʼanyabʼal wa xyilawe ja xcheʼume, pes wani snaʼawe kechani jachuk wa stalnaye ja jastal wa xyila sbʼaje ja yeʼnle soka Jyoba. *

8 Ja tatamalik bʼa chaʼanyabʼal wa xyilawe ja xcheʼume wa staʼawe tiʼal lek, wa xyalawe yabʼ wa skʼanawe sok wa stoyowe (Prov. 31:28). Jani jaw ja jas skʼulan ja statam ja Katerina, bʼa taxi tiʼal ja bʼa artikulo ekʼta, bʼa skoltajel ja jastal wa xyabʼ ayi. Yajni ja Katerina yal chʼinto, wani x-ilji menos yuja snani sok jitsan ekʼele wa x-aji slaj sbʼaj sok tuk yal akʼixuki, bʼa tini chʼikan ja yamigaʼik. Ja yuj ja Katerina kʼe slaj sbʼaj soka tuki, cha jachtoni ja yajni tixa ay ja bʼa smeranili. Pe jel koltubʼal yuja statami bʼa skʼulajel luchar soka pensarik jaw sok bʼa mi jel oj jelxuk ja jastal wa spensaran bʼa yeʼn. Ja yeʼn wa xyala: «Ja jtatami jel skʼanawon, wa stoyowon yuja jastik lek wa xkʼulani sok wa xyayi orasyon yuj keʼna. Cha wa xya julki jkʼujol ja tsamal smodoʼik ja Jyoba sok wa skoltayon bʼa stojel ja pensarik mi stojoluk wa x-ajyikuji».

JAS OJ BʼOBʼ SKʼULUKE JA ANSYANOʼIK SOK JA TUK HERMANOʼIK JA BʼA KONGREGASYONI

9, 10. ¿Jastal skoltaye ja ansyanoʼik jun hermana bʼa jel kʼajyel wa slaja sbʼaj soka tuki?

9 ¿Jastal oj bʼobʼ skoltaye ja ansyanoʼik ja matik jel kʼajyel slaja sbʼaje soka tuki? La kiltik ja yexperiensya jun hermana sbʼiʼil Hanuni, ja yeʼn man yal xchʼinil mini jun ekʼele aljiyabʼ jeʼ lek skʼulan jun jasunuk. Ja yeʼn wa xyala: «Jel la kʼixwiyon sok wa xkabʼ masni jel snaʼawe ja tuk yal untik yuja keʼn. Ja bʼa janekʼ wa xjul jkʼujoli, tolabida jlajunej jbʼaj soka tuki». Ama Taʼumantiʼ xa ja Hanuni mini xyaʼakan slajel sbʼaj soka tuki sok yuja jaw wani xyabʼ jel tʼusan wan koltanel ja bʼa kongregasyoni. Pe ja wego junxa precursora bʼa gusto ay. ¿Jasa koltajiyuj bʼa oj stukbʼes ja smodo?

10 Ja Hanuni yala jani soka skoltanel sok ja syajtanel ja ansyanoʼiki. Ja yeʼnle yalawe yabʼ wani sjipawe skʼujol bʼa yeʼna sok stoyowe yuja lekil sjeljel wa xyaʼa. Ja Hanuni wa xcholo: «Bʼa jujuntik ekʼele, ja ansyanoʼik skʼanaweki oj jtsatsankʼujoluk jujuntik hermanaʼik bʼa wa skʼanawe skoltajel. Ja jaw skoltayon bʼa oj kabʼ wala makuniyon ja bʼa kongregasyon. Wa xjul jkʼujol ja ansyanoʼiki yaweki tsʼakatal yuja jtsatsankʼujolan jujuntik hermanaʼik bʼa mas akʼixeto sok skʼumaneki ja 1 Tesalonicenses 1:2, 3. Ja jaw kʼot man bʼa jkʼujol. Stsʼakatal ja skoltanel ja lekil talnanumik jaw, ja wego wa xkabʼ ayni kiʼoj jun lugar jel chaʼanyabʼalil ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba».

11. Jastalni wa xyala ja Isaías 57:15, ¿jastal oj bʼobʼ jkoltaytik «ja matik tristeʼayi sok chʼin wa xyaʼa sbʼajeʼi»?

11 (Kʼuman ja Isaías 57:15). Ja Jyoba jel xcham skʼujol «ja matik tristeʼayi sok chʼin wa xyaʼa sbʼajeʼi». Jpetsaniltik, mini kechanuk ja ansyanoʼik, wani xbʼobʼ jtsatsankʼujoluktik ja kermanotik bʼa jach wa xyabʼ ayeʼi. Jun modo bʼa skʼulajel jani oj jetik meran wa xcham jkʼujoltik bʼa yeʼnle. Ja Jyoba wa skʼana oj jetik yile janekʼto wa syajtay ja yal xchejiki (Prov. 19:17). Pilan modo bʼa skoltajele jani yajel jbʼajtik chʼin sok mok jelxukotik. Mok jeʼ jbʼajtik keʼn mas jel xnaʼatik yujni mi xkʼanatik ay maʼ oj kʼe ajyukyuj envidia. Jani wa xkatik makunuk ja jas wa xnaʼatiki skʼulajeli sok ja snajel kiʼojtiki bʼa oj stsatsankʼujoluk jbʼajtik (1 Ped. 4:10, 11).

Ja snebʼumanik ja Jesús wani skʼulane gusto ajyele sok ja yeʼn yujni nunka yaʼa sbʼaj niwanil. Ja Jesús jelni sgusto ja oj ya ekʼuk tyempo sok ja yamigoʼiki. (Kʼela ja parrapo 12).

12. ¿Jas yuj ja kristyanoʼik jel yiʼaje gusto smojtajel ja Jesús? (Kʼela ja dibujo ja bʼa skʼeʼulabʼil bʼa spatiki).

12 Spaklajel sbʼaja jastal yila ja snebʼumanik ja Jesús, jelni wa xbʼobʼ skoltayotik bʼa snajel jastal oj kiltik ja tuk. Ama yeʼn ja winik mas jel tʼilan waj ja bʼa luʼumkʼinali, ja yeʼn ‹jel manso sok jel ja spasensya› (Mat. 11:28-30). Mini stoyo ekʼ sbʼaj yuja jel bibo sok yuja janekʼto snajel yiʼoji. Yajni wa sjeʼa, wa xya makunuk yaljelik bʼa pasil yabʼjel stojol sok sjejelik bʼa wa xpaywani bʼa wa xkʼot man skʼujol ja kristyanoʼik bʼa mi jel yiʼojuke xchapjele (Luc. 10:21). Jaʼuktoma oj skʼul jastal ja tantik olomalik bʼa relijyon bʼa jel niwan xyaʼa sbʼaje, ja Jesús ya snaʼ ja kristyanoʼik bʼa chaʼanyabʼal wa x-iljiye yuja Dyosi (Juan 6:37). Tolabida skisa ja kristyanoʼiki.

13. ¿Jas yuj wa xkalatik sjeʼayi lekil kʼujolal sok yajalkʼujol ja snebʼumaniki ja Jesús?

13 Ja Jesús sjeʼayi lekil kʼujolal sok yajalkʼujol ja snebʼumaniki. Wani snaʼa tuktukil ja janekʼ wa xlajxiyujileʼi sok ja jastal wa xtaxyeʼi, ja yuj mi spetsaniluke oj bʼobʼ skʼuluke ja junxta cholali sok cha jachuk ja bʼa xcholjeli. Pe ja Jesús jelni chaʼanyabʼal yila ja janekʼ skʼujolane. Wani xbʼobʼ kiltik jaman lek ja smodo bʼa yabʼjel stojol ja bʼa sjejel bʼa talentoʼik. Ja bʼa sjejel jaw yala sbʼaj jun ajwalal bʼa sjipani skʼujol bʼa kada smoso bʼa jun aʼtel bʼa «yayile ja janekʼ wa xlajxiyujileʼi». Meran ja chabʼ aʼtijum bʼa chak skʼuluke ja yaʼteleʼi ajyini june bʼa skʼulan ganar mas yuja juni. Pe ja ajwalali stoyo chawanile soka junxta yaljelik it: «¡Jel leka kʼulan, lekil mosoʼal sok toj!» (Mat. 25:14-23, TNM).

14. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Jesús ja bʼa jastal wa xkilatik ja tuki?

14 Ja Jesús cha wani sjeʼakitik lekil kʼujolal sok yajalkʼujol. Wani snaʼa tuktukil ja janekʼ wa xlajxikujtik sok ja jastal wala taxtiki sok wa xgustoʼaxi yajni kada jujune wa skʼulan ja janekʼni oj bʼobʼyuji. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejeli? Mini jun hermano wa xkʼanatik oj katik kʼixwuk sok oj kiltik skoʼelale yuja mi xbʼobʼ skʼuluke jastal ja keʼntiki. Jaʼuktoma, la jletik modo bʼa tolabida oj jtoytik ja kermanotik yuja wa xyaweyi ja Jyoba ja mas lek bʼa yeʼnle.

LA KA AJYUK JKʼELSATIK BʼA AYNI STOJOL

Ojni gustoʼaxukotik ta katik ajyuk jkʼelsatik bʼa ay stojol sok ta lajxikujtik. (Kʼela ja parrapoʼik 15 sok 16). *

15, 16. ¿Jastal koltaji jun hermana bʼa ajyel yuj skʼelsatik bʼa oj lajxukyuj skʼulajel?

15 Ajyel jkʼelsatik ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba wa skoltayotik bʼa stojel sok yajelyi stojolil ja jsakʼaniltiki. Pe ja kʼelsatik it tʼilani oj slaj sbʼaj ja bʼa janekʼ wa xlajxikujtiki sok ja bʼa jastal wala taxtiki sok mi jaʼuk ja bʼa tuki. Ta mikʼa jel axwukotik sok oj el jganatik (Luc. 14:28). La kiltik ja sjejel bʼa jun precursora sbʼiʼil Midori.

16 Yajni ja Midori junto yal akʼix, ja stati bʼa mini Taʼumantiʼuk wa xkʼenaji bʼa wa x-aji slaj sbʼaj sok ja smoj alijeliki soka smojik eskuela. Ja yeʼn wa xyala: «Wa xkabʼ mini la makuniyon». Pe yajni ekʼ ja jabʼiliki tojbʼi ja jastal ay xyabʼi. Ja Midori wa xcholo: «Wa xkʼuman ja Biblia spetsanil ja kʼakʼujiki yujni wa xkabʼ wa xya ajyukon laman sok wa xya kabʼ ja syajtanel ja Jyoba». Cha, ya ajyuk skʼelsatik bʼa oj lajxukyuj skʼulajel sok skʼanayi ja Jyoba bʼa oj koltajukyuj bʼa oj kʼot staʼ. Jachuk bʼobʼ ajyuk gusto yuja janekʼ wa xbʼobʼ skʼuluk ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba.

LA JNOCHTIK YAJELYI JA JYOBA JA MAS LEK BʼA KENTIK

17. ¿Jastal oj bʼobʼ «jtucbestic ja jpensartiqui» sok jastik slekilal oj kiltik?

17 Ja jastal ay xyabʼ june sok ja pensarik bʼa mi stojoluki mini wego wa xchʼayi. Ja yuj ja Jyoba wa xyakitik rason it: «La jtucbestic ja jpensartiqui» (Efes. 4:23, 24). Meran, bʼa oj bʼobʼuk tʼilani oj katikyi orasyon, spaklajel ja Yabʼal ja Dyos sok spensarajel sbʼaja jaw. Mok la katikan skʼulajel ja jastik it sok la jkʼantikyi bʼa aya kiptik ja Jyoba. Ja yip ja Dyos oj skoltayotik bʼa jtoj jbʼajtik sbʼaja jastal wa xlaja jbʼajtik sok ja tuki. Ja Jyoba cha oj skoltayotik bʼa oj kiltik ta mi jel niwan xkaʼa jbʼajtik ma ay kiʼojtik envidia sok bʼa ay jas wego oj jkʼuluktik bʼa elel libre ja bʼa jastik jaw.

18. ¿Jastal wa xya kulan akʼujol ja yaljelik bʼa 2 Crónicas 6:29, 30?

18 (Kʼuman ja 2 Crónicas 6:29, 30). Ja Jyoba wa snaʼa sbʼaj ja jkʼujoltiki. Cha wani snaʼa wantikni skʼulajel luchar sok ja yip ja luʼumkʼinali sok ja modoʼik kiʼojtiki. Yajni wa xyila wa xkʼujolantik ja bʼa lucha it, ja yajtanel wa xyabʼ bʼa keʼntik mastoni wa xkʼiʼi.

19. ¿Jasa wa xyamakunuk ja Jyoba bʼa oj sjeʼ ja yajtanel wa xyabʼ bʼa keʼntik?

19 Bʼa oj sjeʼ ja yajtanel wa xyabʼ bʼa keʼntik, ja Jyoba wa xyamakunuk ja yajalkʼujol wa xyabʼ jun nanal sbʼaja ja yal yalatsi (Is. 49:15). Jun nanal sbʼiʼil Rachel wa xyala: «Ja kakʼix Stephanie pojki bʼajtan ja bʼa styempo. Ja sbʼajtanil ekʼele kila jelni ajula sbʼaj... Pe ja loktoriki yaʼanikan bʼa oj jtel spetsanil ja kʼakʼujik ja bʼa jun ixaw ajyi bʼa ospital. Ja bʼa ekʼeleʼik jaw jel tsamali skoltayotikon bʼa tsatsbʼi ja jastal wa xkila jbʼajtikoni. Ja yan ayxa yiʼoj wake jabʼil sok masni jel nux yuja tuk yal untiki ja bʼa sjabʼil, pe jelni xyajtay sok spetsanil ja jkʼujoli yujni jel yiʼaj bʼa oj bʼobʼ kanuk sakʼan sok jelni yaʼunej gustoʼaxukon». Yajni ja Jyoba wa xyila ja jluchatik ja bʼa janekʼ wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa yajelyi ja mas leki, wani xkʼot yabʼ ja yajtanel jaw bʼa keʼntik. ¿Snajel ja it anke jelni xyaʼa kulan jkʼujoltik?

20. ¿Jas yuj oj bʼobʼ gustoʼaxuke ja yaʼtijumik Dyosi?

20 Kada yaʼtijum ja Jyoba jelni chaʼanyabʼal ja bʼa tuktukil spamilya. Ja Jyoba mi yiʼajotikjan yuj mas lekotik yuja tuki, yujni yila ja bʼa jkʼujoltiki, jel manso-otik sok puesto ayotik bʼa aswotsʼotik ja bʼa jas oj sjekitiki (Sal. 25:9). Seguro oj bʼobʼ ajyukotik wani xgustoʼaxi yajni wa xkʼulantik ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtiki ja bʼa yaʼteltajeli. Ja jastal wa xkuchkujtik sok ja jastal toj ayotiki wa sjeʼa ayni kiʼojtik jun ‹lekil kʼujol› (Luc. 8:15). Ja yuj la jnochtik yajelyi ja mas lek bʼa keʼntik ja Jyoba. Ta jkʼulantik ojni ajyukujtik rason bʼa gusto oj ajyukotik ja bʼa jas jkʼulunejtiki, bʼa mini oj jlajbʼajtik soka tuki.

TSʼEBʼOJ 38 Ja Jyoba oj stalnaya

^ par. 5 Ja Jyoba mi slajawotik soka tuki, pe bʼobʼta jujuntik ja bʼa keʼntiki wa xkʼulantik sok yuja jaw wa xya el jganatik. Ja bʼa artikulo it, oj jpaklaytik jas yuj jel x-jom wani ja oj jlajbʼajtik soka tuki sok jastal oj bʼobʼ koltaytik ja jpamilyatik sok ja tuk hermanoʼik ja bʼa kongregasyon bʼa oj yil sbʼaje jastal wa x-iljiye yuja Jyoba.

^ par. 5 Jujuntik ja bʼiʼilal tukbʼesnubʼal

^ par. 7 Ama ja jastik alxita ja wan kʼotel sbʼaj ja tatamaliki, jitsan ja bʼa rasonik alxita cha wani xkʼot sbʼaj ja cheʼumaliki.

^ par. 58 XCHOLJEL SBʼAJA POTO: Yajni teye bʼa tsomjelal bʼa pamilya, jujuntik tatal wa sjeʼawe gustoʼaye yuja jas skʼulane kada june ja yuntikileʼi bʼa stojbʼesel ja arka bʼa Noé.

^ par. 62 XCHOLJEL SBʼAJA POTOʼIK: Jun hermana bʼa stuchʼil ay bʼa ayiʼoj jun yal kerem bʼa chʼinto wa xchapa sbʼaj bʼa oj ochuk precursor auxiliar sok gustoxta wa x-ilxi yajni wa xbʼobʼ skʼuluki.