1. ¿Jasa skʼulunej ja Jyoba bʼa kada jujune bʼa keʼntik?

LA JPENSARAUKTIK jastal kʼotik taʼumantiʼ bʼa Jyoba. Bʼajtan, ayni maʼ yalkabʼtik sbʼaja «ja lekil rasonik», bʼobʼta ja waj ja jtatik, jun jmojtik aʼtel, jun jmojtik eskuela, ma jun Taʼumantiʼ bʼa xcholjel ekʼ bʼa naʼits naʼits (Mar. 13:10). Tsaʼan ay maʼ spila jitsan tyempo sok skʼujolan bʼa oj yakitik estudio bʼa Biblia. Tsʼakatal ja estudio jaw, kʼot yajtaytik ja Jyoba sok jnebʼatik bʼa wani syajtayotik ja yeʼn. Yiʼajotikjan ja bʼa smeranili. Sok ja yan, yuja nebʼumanotik xa bʼa Jesukristo, ayxani kiʼojtik ja smajlajel bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida (Juan 6:44). Ja smeranil wa xkatikyi tsʼakatal sok spetsanil jkʼujoltik ja Jyoba yuja ay ma yamakunuk bʼa oj sjekitik ja smeranili sok yaʼakan bʼa oj kaʼteltaytik.

2. ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

² Yuj wanxa xnaʼatik ja smeranili, ayni kiʼojtik ja cholal bʼa skoltajel ja tuk bʼa oj ajyuke jmoktik ja bʼa bʼej bʼa wa x-ikʼwani och ja bʼa sakʼanili. Jujuntik mini wokoluk xyabʼye choljel bʼa naʼits naʼits, pe wokolni xyabʼye skʼapjel ma skʼulajel jun estudio bʼa Biblia. ¿Jach maʼ wan ekʼel jbʼajtik ja keʼntik? Yujkʼa jachuk, seguro jelni oj skoltayotik jujuntik ja bʼa jas wa xyala ja bʼa artikulo it. Oj jpaklaytik sbʼaj jas wa snikawotik ja bʼa aʼtel bʼa yajel och nebʼumanil. Cha oj kiltik jastal oj bʼobʼ kuchkujtik ja wokolik bʼa bʼobʼta wa stimawotik bʼa skʼulajel jun estudio bʼa Biblia. Pe bʼajtan la kiltik jas yuj mi kechanuk oj jcholtik ja lekil rasonik, cha tʼilani oj jetik.

3. ¿Jas yuj wa xcholotik?

³ Yajni tito ay bʼa luʼum ja Jesús, yayi ja snebʼumaniki jun  aʼtel bʼa ti chikan bʼa chabʼe. Bʼajtan yala yabʼ bʼa ojni xchole ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos sok sjeʼayile jastal oj skʼuluke (Mat. 10:7; Luc. 8:1). Bʼa tuk jasunuk, xcholo jas oj skʼuluke yajni ja kristyano wa skʼanawe smaklajel ja rason sbʼaja sgobyerno ja Dyos sok jas oj skʼuluke yajni mi skʼanawe (Luc. 9:2-5). Cha yalani bʼa man oj kʼotuk ja xcholjeli, pes yala «ja loil iti oj chʼac pucxuc ja ba spetzanil ja lugari» (Mat. 24:14; Hech. 1:8). Chikan jas skʼulan ja kristyano, tʼilani oj xchole yabʼ sbʼaja sGobyerno ja Dyos sok ja bʼa jas oj skʼuluki.

4. Jastalni wa xyala ja Mateo 28:18-20, ¿jasa mas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa jachuk mi kechanuk oj jcholtik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi?

⁴ ¿Jasa xchabʼil jasunuk oj skʼuluke ja bʼa aʼtel ajiyile ja nebʼumanik yuja Jesús? Yalani yabʼye oj sjeʼeyi ja kristyanoʼik bʼa oj skʼuʼuke spetsanil ja jas yalakan ja Jesús. Pe jastalni wa xyalawe jujuntik, ¿kechanta maʼ oj cholxuk sok oj jexuk ja bʼa bʼajtan siglo? Miniʼa, yujni ja Jesús yala ja aʼtel it bʼa jel tʼilani mini oj kʼot tekʼan man bʼa jtyempotik, «masan to cuando huax chʼac ja mundoi» (kʼuman ja Mateo 28:18-20). Lajan sok ja Jesús yaʼa ja mandar it ja bʼa ekʼele sjeʼasbʼaj sok ja mas ja 500 snebʼumaniki (1 Cor. 15:6). Ja bʼa swayich yayi ja Juan yala yabʼ jaman lek bʼa wani skʼana ke spetsanil ja snebʼumaniki a-skoltaye ja tuk kristyanoʼik bʼa a-snebʼe bʼa Jyoba (Apoc. 22:17).

5. ¿Jas slajelal yamakunuk ja Pablo ja bʼa 1 Corintios 3:6-9 bʼa sjejel jastal wa syaka sbʼaj ja xcholjeli sok ja sjejeli?

⁵ Ja jekabʼanum Pablo ya slaj sbʼaj ja aʼtel bʼa yajel och nebʼumanik jastal ja aʼtel bʼa stsʼunjel yal kʼulik sok jachuk sjeʼa bʼa mini malanukta stsʼunjel ja inat. Yayi julskʼujol ja chonabʼ Corinto: «Ja jchol ja queni, lajan soc jastal jtzʼunu jun inat, jaxa quermanotic Apolosi, lajan soc yen huax ya och yaalel [...]. Jaxa huenlexi, lajanex soc jastal jun luum, jaxa Diosi, ti huax jac atjuca» (kʼuman ja 1 Corintios 3:6-9). Ja matik wala aʼtijitik ja bʼa «luʼum» bʼa Dyos mi kechanuk wa stsʼunutik ja inat, wani xkatik och yalel sok altantoxta wala ajyitik ja bʼa skʼiʼelali (Juan 4:35). Pe wani xnaʼatik yeʼnani ja Dyos ja ma wa xya kʼiʼuk ja inati.

6. ¿Jasa ti chikan ja bʼa kaʼteltik jastal maestro?

⁶ La jletik ja matik wa «oj sbajuque ja sacʼanil jau mi ni nunca huax chʼaqui» (Hech. 13:48). Bʼa oj kʼotuke nebʼuman, tʼilan oj jkoltaytike bʼa 1) ayabʼye stojol, 2) askis-e sok 3) ayawe makunuk ja jas wane snebʼjel bʼa Biblia (Juan 17:3; Col. 2:6, 7; 1 Tes. 2:13). Spetsanile ja bʼa kongregasyon ojni bʼobʼ skoltaye ja estudianteʼik, yajel yile sjulelale yajni xkʼotye ja bʼa reunion sok sjejelyile yajalkʼujol (Juan 13:35). Bʼobʼta ojni spil yi jitsan tyempo ja maestro sok oj chak sbʼaj bʼa skoltajel ja estudiante bʼa oj sjipkan ja skʼuʼajeliki yiʼoji ma ja jas wa skʼulan bʼa «ay ni yip» (2 Cor. 10:4, 5). Skoltajel june bʼa oj chak yakan spetsanil ja it man chʼak lajxukyuj spetsanil ja jas wa xkʼanxi bʼa yijel jaʼi, bʼobʼta ojni yi jitsan ixaw, pe mini lomuk.

7. ¿Jas yuj wa xcholotik sok wa xkatik och nebʼuman?

⁷ ¿Jas yuj wa xcholotik sok wa xkatik och nebʼuman? Bʼajtan, yujni wa xyajtaytik ja Jyoba. Yajni wa xkʼujolantik bʼa skʼuʼajel ja mandar bʼa xcholjel sok yajel och nebʼuman, wani xjeʼatik wa xyajtaytik ja Dyos (1 Juan 5:3). La jpensaraʼuktik sbʼaja it: ja yajtanel bʼa Jyoba snikunejotik xa bʼa oj wajkotik bʼa naʼits naʼits. ¿Pasil maʼ bʼobʼ kʼuʼaxuk ja mandar jaw? Bʼobʼta miyuk. Sen ochni xiweltik ja sbʼajtanil ekʼele  kʼumanitik bʼa jun puerta. Pe jkʼulantik yujni wa xnaʼatik jani jaw ja jas wa skʼana ja oj jkʼuluktik ja Jesús. Sok bʼobʼta ja yan mixa jel wokol xkabʼtik ja xcholjeli, pe ¿jaxa yajni xkʼulantik jun estudio bʼa Biblia? Bʼobʼta ja kechan spensarajeli oj ya och xiweltik. Pe ta jkʼanatik yi ja Jyoba a-skoltayotik bʼa mok jel xiwkotik sok jachuk mini tʼun xiwel oj jkʼaptik jun estudio bʼa Biblia, ja yeʼn oj ni skoltayotik bʼa tsats oj ajyuk ja kʼankʼunel kiʼojtik bʼa yajel och nebʼumani.

8. Jastalni wa xyala ja Marcos 6:34, ¿jas pilan rason yuja wa xjeʼatikyi ja smeranil ja kristyanoʼiki?

⁸ Xchabʼil, wa xjeʼatik ja smeranili yujni wa xyajtaytik ja kristyano. Bʼa jun ekʼele, ja Jesús soka snebʼumaniki jelni yajtik aye yuja jel xcholowe, ja yuj sleʼawe jun lugar bʼa jijlel. Pe wane majla jel yuj jun niwan tsome kristyano. Jelni nikjiyi skʼujol ja Jesús bʼa «och see yi jitzan cosa» (kʼuman ja Marcos 6:34). ¿Jas yuj skʼujolan ja Jesús? Yujni wa xyabʼ stojol ja jastal ay xyabʼye ja kristyanoʼik jaw sok wani skʼana oj skoltay. Wani snaʼa jelni wane yijel wokol sok wa skʼanawe jun smajlajel. Ja bʼa jtyempotiki ja kristyanoʼiki wani cha skʼanawe jun smajlajel, anima jel gustoʼaye skʼeljele. Jachukeni jastal chej bʼa chʼayele sok bʼa jipubʼalekani, bʼa mey jun talnanum bʼa oj tojuke yuj. Ja jekabʼanum Pablo yala ke mini ay jun sDyose sok mey yiʼoje jun smajlajel (Efes. 2:12). Tini wajume ja bʼa «niwan bʼeji [bʼa] ja‘ni wa xyi‘ajotik ja bʼa jchʼayelaltika» (Mat. 7:13, YD). Yajni wa xpensaraʼantik ja bʼa kristyanoʼik bʼa territorio sok ja bʼa jastal wa xtaxye sok ja Dyos, ja yajalkʼujol sok snajel syajulaleʼi wa snikawotik bʼa skoltajele. Sok ja jas mas lek oj jkʼuluktik bʼa yeʼnle jani skʼapjelyile jun estudio bʼa Biblia.

9. Jastalni wa xyala ja Filipenses 2:13, ¿jastal oj bʼobʼ skoltayotik ja Jyoba?

⁹ Bʼobʼta mi xkʼanatik oj jkʼaptik jun estudio bʼa Biblia yujni wa xnaʼatik bʼa skʼulajel jel oj jpiltik yi tyempo. Ta yujkʼa jachuk, la kaltik yabʼ ja Jyoba ja jastal wa xkabʼ aytik sok la jkʼantikyi a skoltayotik bʼa oj ajyukujtik ja kʼankʼunel bʼa oj jtatik june maʼ wa skʼana jun estudio bʼa Biblia (kʼuman ja Filipenses 2:13). Ja jekabʼanum Juan wa xya jkʼuʼuktik bʼa wani sjakʼa ja korasyontik ja Dyos ta akuerdo ay sok ja jas wa skʼana (1 Juan 5:14, 15). Ja yuj ojni bʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jyoba oj skoltayotik bʼa oj ajyukujtik ja kʼankʼunel bʼa aʼtel ja bʼa yajel och nebʼumani.

10, 11. ¿Jas yuj bʼobʼta mi oj jkʼantik yajel jun estudio bʼa Biblia?

¹⁰ Wani xnaʼatik jel tʼilan ja yajel och nebʼumani, pe ay jujuntik wokolik bʼa bʼobʼta wa stimawotik bʼa oj jkʼuluktik ja janekʼ wa Xkʼanatiki. Oj kiltik jujuntik ja bʼa jaw sok jastal oj bʼobʼ kuchkujtik.

¹¹ Lajansok mi xbʼobʼ jkʼuluktik mas yuja jastal wala taxtiki. Jun sjejel, jujuntik cholumanik ayxa skʼujole ma maloʼaye. Ta jachkʼa wan ekʼel jbʼajtik, la jpensaraʼuktik ja bʼa sjeʼunejkitik ja chamel bʼa wa spuku sbʼaji ja COVID-19: ojni bʼobʼ katik estudioʼik bʼa Biblia jach bʼa telepono ma bʼa Internet. Ja yuj bʼobʼta oj kʼe katik jun estudio bʼa Biblia man bʼa jnajtik. Sok mini kechanuk jaw. Jujuntik kristyano wa skʼanawe oj snebʼe bʼa Biblia, pe mini xbʼobʼ yujile ja kʼakʼu wa xcholowe ja hermanoʼik. ¿Oj maʼ bʼobʼ jkʼap bʼajtik bʼa yajel yile estudio ja ora lek xyila ja yeʼnleʼi, bʼobʼta bʼa saʼan sakbʼel ma bʼa x-och akual? Ja Jesús sjeʼayi ja Nicodemo bʼa akual, yujni jach skʼana ja Nicodemo (Juan 3:1, 2).

12. Ta lajansok mi chapanuk ayotik ja bʼa sjejeli, ¿jas oxe jasunuk bʼa oj ya tsatsbʼuk ja jastal wa xjipa jkʼujoltiki?

¹² Lajansok mi chapanukotik bʼa yajel jun  estudio. Bʼobʼta wa xpensarantik mito jel kiʼojtik snajel ma tʼilan oj jnebʼtik mas jastal maestroʼik. Ta yujkʼa jachuk la jpensaraʼuktik bʼa oxe jasunuk bʼa oj ajyuk tsats ja jastal wa xjipa jkʼujoltik. Bʼajtan, ja Jyoba wani snaʼa chapani ayotik bʼa sjejelyi ja tuki (2 Cor. 3:5). Xchabʼil, ja Jesús bʼa akʼubʼalyi bʼa skʼabʼ ‹yibʼanal ja jastik tey bʼa satkʼinal sok bʼa luʼumi›, yaʼoj kitik ja mandar bʼa oj jetik (Mat. 28:18). Sok yoxil, mini jtuchʼil ayotik. Jastalni ja Jesús, ojni bʼobʼ jipjkʼujoltik bʼa oj skoltayotik ja Jyoba bʼa oj naʼ jas oj kaltik (Juan 8:28; 12:49). Chomajkil, ojni bʼobʼ loʼilanukotik sok ja Olomal bʼa kʼole bʼa xcholjeli sok jun precursor bʼa chapan ma jun choluman bʼa ayxa yiʼoj experiencia bʼa oj skoltayotik bʼa yajel jun estudio bʼa Biblia. Ta jmojtaytik june ja bʼa yestudioʼe, ojni jnebʼtik bʼa oj kʼotkotik lekil maestroʼik.

13. ¿Jas yuj tʼilan puesto oj ajyukotik bʼa oj kʼajyukotik?

¹³ Wokol maʼ xkabʼtik oj kʼajyukotik soka yajkʼachil modoʼik sok ja yamkʼabʼaliki. Ja modoʼik bʼa jastal wa xkʼulantik ja estudioʼik bʼa Biblia tukbʼitani. Ja juʼun oj axuk makunuk ja yan ja Abʼan stsamalil jawa sakʼanili, wa xyala kabʼtik bʼa tʼilan oj xchap bʼajtik ja bʼa estudio sok oj katik bʼa jun modo mas tukxa yuja jastal wa xkʼulantiki ajyi. La jkʼumuktik ja parrapoʼik sok la loʼilanukotik mas sok ja estudiante. La katik makunuk mas ja bideoʼiki sok ja yamkʼabʼalik bʼa aparatoʼiki, jastal ja JW Library^®. Ta wokol wa xkabʼtik yajel makunuk ja yamkʼabʼalik it, la jkʼantikyi a sjekitik june jastal yajel makunuk. Mini jelni pasiluk ja oj kʼajyukotik sok ja jas wa xtukbʼi. Ja jas wa xkʼanatiki jani skʼulajel ja jastik junuk ja jastal kʼajyel wa xkʼulantiki. Pe sok ja skoltanel ja Jyoba sok ja bʼa kermanotiki, masni jel pasil oj kʼajyukotik sok yabʼjel mas tsamalil ja yajni wa xwaj jetik bʼa Biblia. Jastalni yala jun precursor, ja yajkʼachil modo it «jachni jastal ja ikʼ xcheʼilanixta sbʼaja estudiante sok cha jachuk sbʼaja maestro».

14. a) ¿Jasa tʼilan oj juljkʼujoltik ta ja bʼa jterritoriotik jel wokol? b) ¿Jastal wa stsatsankʼujolanotik ja 1 Corintios 3:6, 7?

¹⁴ Wokol maʼ xkabʼtik yajel kʼeʼuk jun estudio bʼa Biblia ja bʼa jterritoriotik. Bʼobʼta jujuntik kristyano mini skʼanawe ja lekil rason wa xcholotiki ma kontrani ay sok ja kaʼteltiki. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj ajyuk jun jmodotik bʼa gusto? La ka juljkʼujoltik ja sakʼanil ja kristyano wegoni oj tukbʼuk ja bʼa luʼumkʼinal bʼa jel ja wokoli sok ja matik mi skʼanaweʼi bʼobʼta ojto kʼot snaʼe mas tsaʼan ja jas wa xmakuniyujile ja bʼa jastal wa xtaxye sok ja Dyos (Mat. 5:3). Jujuntik kristyano bʼa mi skʼanawe ja oj katikanyile ja juʼuntik mas tsaʼan skʼanawe jun estudio bʼa Biblia. Cha wani xnaʼatik ja Jyoba yeʼnani ja Yajwalil ja aʼtel bʼa sjachʼjeli (Mat. 9:38). Wani skʼana oj tsuntik sok oj katik och yalel, pe yeʼnani wa xya kʼiʼuk ja inati (1 Cor. 3:6, 7). Janekʼto wa stsatsankʼujolanotik yajel juljkʼujoltik anima mi wanotik yajel jun estudio bʼa Biblia, ja Jyoba wa xya koʼ jlekilaltik yuja wa xkʼujolantiki, mi jaʼuk yuja slekilal wa xtaʼatiki. *

15. ¿Jastal wa xyabʼ ja Jyoba yajni jun kristyano wa skʼana jun estudio bʼa Biblia sok wa xya makunuk ja jas wan snebʼjeli?

¹⁵ Yajni jun kristyano wa skʼana ja sjejelik bʼa Biblia sok wa xyala yabʼ ja tuk ja Jyoba jel xgustoʼaxi (Prov. 23:15, 16). Seguro jel xgustoʼaxi ja wa xyila ja jas  wan ekʼel ja bʼa yan tyempo. Jun sjejel, ama yuja chamel wa spuku sbʼaji ajyi ja bʼa snajtil ja jabʼil bʼa kaʼteltik bʼa 2020, kʼulaxi 7,705,765 estudioʼik bʼa Biblia, bʼa koltaniye 241,994 kristyanoʼik bʼa yaweyi ja sakʼanile ja Jyoba sok yiʼaje jaʼ. Pe ja ajkʼach nebʼumanik it ojni yaʼe estudio bʼa Biblia sok oj yawe och mas nebʼumanik (Luc. 6:40). Ja smeranili yajni wala aʼtijitik bʼa yajel och nebʼumanik wa xkatik gustoʼaxuk ja skʼujol ja Jyoba.

16. ¿Jas kʼelsatik oj bʼobʼ ajyukujtik?

¹⁶ Wani skʼana skʼujolajel, ja sjejelyi june bʼa a-syajtay ja kala Tatik bʼa satkʼinali, pe soka skoltaneli ojni bʼobʼ koltanukotik ja bʼa aʼtel bʼa yajel och nebʼumani. ¿Oj maʼ bʼobʼ ajyukujtik ja kʼelsatik bʼa yajel kʼeʼuk jun estudio Biblia? Ojni bʼobʼ jkʼaptikyi jun estudio ja kristyano ja matik wala loʼilanitiksoki, ja bʼa ekʼele lek xkilatiki. Ta jkʼulantik bʼobʼta jel cham oj kabʼtik ja sjakʼjel oj yaʼi. La ajyukotik seguro bʼa ojni ya koʼ jlekilaltik ja Jyoba yuja wa xkʼujolantiki.

17. ¿Jastal oj kabʼtik ta kʼe katik jun estudio bʼa Biblia?

¹⁷ Juni niwan cholal ja xcholjeli sok ja sjejel ja smeranili. Juni aʼtel bʼa wa xya gustoʼaxukotik meran. Ja jekabʼanum Pablo, bʼa skoltay jitsan kristyano bʼa Tesalónica bʼa yajel och nebʼumanik, yala jastal ay xyabʼi: «¿Machunkiluke ja jmajlajeltikoni, ja jgustoʼiltikoni ma ja jkoronatikon bʼa gustoʼil bʼa stiʼ sat ja Kajwaltik Jesús ja yajni tixa ayi? ¿Mi maʼ weʼnlukex bʼa? Janiʼa, weʼnlexni ja jtoyjelaltikoni sok ja jgustoʼiltikoni» (1 Tes. 2:19, 20, TNM; Hech. 17:1-4). Ja bʼa jtyempotiki ay jitsan nochumanik bʼa Kristo wa xyabʼye tsamalil ja junxta gustoʼil jaw. Jun hermana sbʼiʼil Stéphanie, xchawanile sok ja statami skoltuneje jitsan estudiante bʼa yiʼajeta jaʼ, wa xyala: «Mini ay mas gustoʼil ja skoltajel ja kristyanoʼiki bʼa ayaweyi ja sakʼanile ja Jyoba».