1. ¿Jasa wa skʼana ja Dyos ja bʼa jtyempotiki?

 JA JAS wa skʼana ja Dyos ja bʼa jtyempotiki jani acholxuk ja lekil rasonik bʼa sGobyerno bʼa yibʼanal ja luʼumi (Mar. 13:10; 1 Tim. 2:3, 4). Ja aʼtel it yeʼn sbʼaj ja Jyoba sok jelni tʼilan, ja yuj stsaʼunej ja Yunin bʼa jel skʼana bʼa yeʼn oj stoj. Yuja Jesús yeʼnani wan stojel ja xcholjeli, wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek, ke yajni xjak ja chʼakelali ja Jyoba gustoni oj ajyuk soka jastik junuk kʼulaxeli (Mat. 24:14).

2. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

² Ja bʼa artikulo it, oj kiltik ke ja Jesús wani xya makunuk «ja moso jel toj sok wa spensaraʼan leki» bʼa oj yakitik ja jwaʼeltik ja bʼa jastal wa xkila jbʼajtik soka Dyos sok xchapjel ja niwan campaña wan kʼulaxel ja bʼa jtyempotiki (Mat. 24:45). Chomajkil, oj kiltik jasa wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj jkoltaytik ja Jesús soka moso jel toji.

3. ¿Jas cholal ajiyi ja Jesús?

³ Ja Jesús yeʼnani wan stojel ja xcholjeli. ¿Jastal wa xnaʼatik? Bʼajtanto oj kumxuk bʼa satkʼinal, stsomo sbʼaj sok jujuntik ja snebʼumanik toj bʼa jun wits bʼa Galilea sok yalayabʼye: «Akʼubʼal bʼa jkʼabʼ yibʼanal ja jastik tey bʼa satkʼinal sok bʼa luʼumi». Sok la kiltik ja jas yala tsaʼan: «Ja yujil, kaʼaxik sok awik och nebʼumanil ja kristyanoʼik bʼa spetsanil ja chonabʼiki» (Mat. 28:18, 19). Bʼa tuk jastik junuk, ja Jesús ajiyi ja cholal bʼa oj stoj ja xcholjeli.

4. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ke ja Jesús yeʼntoni wan stojel ja xcholjeli?

 ⁴ Ja Jesús yala ke ja xcholjeli soka aʼtel bʼa yajel och nebʼumanik ojni kʼulaxuk «bʼa spetsanil ja chonabʼiki», sok ja yeʼn ojni ajyuk soka snebʼumaniki «spetsanil kʼakʼujik masan bʼa xchʼakulabʼil ja jastal wa xtax ja tyempo» (Mat. 28:20). Ja yaljel it wa xchiktes lek ke ja Jesús yeʼnani wan stojel ja xcholjel man jtyempotik.

5. ¿Jastal wantik koltanel bʼa oj kʼot smeranil ja Salmo 110:3?

⁵ Ja Jesús wani skʼuʼan lek ke ja bʼa xchʼakulabʼil ja bʼa jastal wa xtax ja tyempo ojni ajyuk jitsan aʼtijumik. Wani snaʼa lek ke oj kʼot smeranil ja jas alubʼalkan it: «Jawa chonabʼi ojni skʼap sbʼaj gusto lek ja bʼa skʼakʼujil oja toj jawa kʼakʼanumiki» (Sal. 110:3). Ta ja weʼn wana xcholjel ja lekil rasoni, wanani skoltajel ja Jesús soka moso jel toj, sok wana koltanel bʼa oj kʼot smeranil ja jas alubʼalkani. Ja xcholjeli wan kʼulaxel, pe ayni jujuntik swokolil.

6. ¿Jas wokol wantik stʼaspujel?

⁶ Jun wokol wa xtʼaspuntik jani ja ijel jpatiktiki. Ja matik wa skontraʼan ja Dyos, ja politikoʼik sok ja olomalik bʼa relijyonik wa spukuwe jitsan abʼalik sbʼaja kaʼteltiki. Ta ja jpamilyatik sok ja matik wa xnaʼatik sbʼaj sok ja jmojtik aʼtel wa skʼuʼane, bʼobʼta ojni sleʼe modo bʼa oj katikan yaʼteltajel ja Jyoba sok bʼa xcholjel. Bʼa jujuntik país, ja jkontratiki wa xyalawe ay jas oj ekʼ jbʼajtik, wa xyixtalanotike, wa stimawotike, wa xchʼikawotike preso. Ja it mini cham xkabʼtik, pes yujni ja Jesús yala: «Oj yilkʼujolukex yuja jbʼiʼili» (Mat. 24:9). Sok ja ilkʼujol jaw wani sjeʼa ke wantik snochjel ja sjejel bʼa Jesús sok bʼa lekni wa xyilawotik ja Jyoba (Mat. 5:11, 12). Ja Dyablo yeʼnani wan stojel bʼa oj ijuk jpatiktik, pe ja Jesús mastoni ay yip. Soka skoltanel ja Kristo, ja rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos wani kʼotel sbʼaje kristyanoʼik bʼa tuktukil chonabʼ.

7. ¿Jas pruebaʼik waxa wila ke wani kʼotel smeranil ja Apocalipsis 14:6, 7?

⁷ Pilan wokol jani yuja ay jitsan kʼumaliki. Ja bʼa nakʼsat sjeʼayi ja jekabʼanum Juan, ja Jesús ya yabʼ stojolil ke ja jaw mini oj timwanuk bʼa oj cholxuk ja lekil rasoniki (kʼuman ja Apocalipsis 14:6, 7). ¿Jastal oj bʼobʼ jkʼultik ganar ja wokol it? Jani yajel yile ja kristyanoʼik ja jsitiotik bʼa internet bʼa jw.org, juʼunik bʼa Biblia bʼa elel mas ja mil kʼumalik. Chomajkil, ja Tsome Tojwanumi yaʼuneje permiso bʼa oj sutxuk mas ja 700 kʼumalik ja mero jyamkʼabʼtik bʼa yajel estudio bʼa Biblia, ja libro Abʼan stsamalil jawa sakʼanili. Cha ayni bideoʼik sbʼaja matik mi xyabʼ kʼinali sok bʼa braille sbʼaja matik mi xyila kʼinali. Sok jachuk, ja kristyanoʼiki masni wa xbʼobʼ yabʼye ja rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Spetsanil ja jas alubʼalkan bʼa Biblia wantikni yiljel jastal wan kʼotel smeranil: kristyanoʼik «bʼa spetsanil ja kʼumalik bʼa chonabʼik» waneni snebʼjel ja «sakal kʼumal» bʼa smeranil bʼa Biblia (Zac. 8:23; Sof. 3:9). Spetsanil ja it wani kʼotel smeranil stsʼakatal yuja lekil stojwanel ja Jesukristo.

8. ¿Jastik slekilal ilubʼal ja bʼa xcholjel man jtyempotik?

⁸ Ja bʼa jtyempotiki, mas ja 8 miyon kristyanoʼik bʼa 240 paisik sok territorioʼik tixani aye ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba. ¡Sok kada jabʼil wa xyiʼaje jaʼ jitsan mil! Pe mini jaʼuk mas tʼilanuk ja numeroʼiki, jani ja modoʼalik wa x-ajyiyujile ja ajkʼach nebʼumanik it, ja Biblia wa xya sbʼiʼiluk «ja ajkʼach modoʼal» (Col. 3:8-10). Jitsan ja  bʼa yeʼnleʼi yaʼunejekan ja koʼel mulal sok ixuk winik, ja makʼwanel, ja ilkʼujolanel, sok yiljel mas chaʼanyabʼalil ja xchonabʼileʼi. Wani kʼotel smeranil ja jas alubʼalkan ja bʼa Isaías 2:4: «Mixani oj snebʼe mas ja guerra». Yuja wa xkʼujolantik bʼa oj ajyukujtik ja ajkʼach modoʼalik, wani xkaʼatikan ke jaʼa jmodotik ja jas oj ijukejanyuj ja kristyanoʼik ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi sok jachuk oj jetik ke wantik snochjel ja Jesukristo, ja maʼ olomal ay kujtiki (Juan 13:35; 1 Ped. 2:12). Sok ja it mini lom kʼoteluk; ja Jesús wani skoltayotik.

9. Jastalni wa xyala ja Mateo 24:45-47, ¿jasa yalaxakan ja Jesús oj ekʼuk ja bʼa xchʼakulabʼil ja tyempo?

⁹ (Kʼuman ja Mateo 24:45-47). Ja Jesús yala ke ja bʼa xchʼakulabʼil ja tyempo ojni yayi xchol ja «moso jel toj sok wa spensaraʼan leki» bʼa oj yakitik ja jastik wa xmakunikujtik bʼa Dyosi. Ja yuj wa xmajlaytik ke ja moso jel toji tsats lek oj aʼtijuk ja bʼa jtyempotiki. Sok jachni wan skʼulajel. Ja Jesús wa xya makunuk jun chʼin kʼole snochumanik tsaʼubʼal oj wajuke bʼa satkʼinal «bʼa oj yayi swaʼel ja bʼa mero styempoʼili» ja yaʼtijumik ja Dyos sok ja kristyanoʼik bʼa wa sjeʼawe wa skʼana oj snebʼe. Ja kristyanoʼik it mi wa xyabʼye kʼotele «ajwalal» sbʼaja skʼuʼajel yiʼoje ja tuki (2 Cor. 1:24). Pes wani xkʼot snaʼe yeʼnani ja Jesukristo ja «tojwanum sok olomal» ja bʼa xchonabʼi (Is. 55:4).

10. ¿Sok jas libroʼil ja it wa x-ilxi ja bʼa poto skoltaya bʼa oja taʼ ja bʼej wa x-ikʼwani bʼa sakʼanili?

¹⁰ Masan bʼa 1919, ja moso jel toji ya el jitsan juʼunik bʼa oj kʼot sbʼaje ja kristyanoʼik bʼa oj yabʼye yajbʼal ja jastik bʼa Dyosi. Ja bʼa 1921, ja moso it ya eluk bʼa inglés ja libro El Arpa de Dios bʼa sjejel ja jastik mas tʼilan wa sjeʼa ja Biblia. Yajni wan  ekʼeljan ja tyempo, wani axel eljan pilan libroʼik. ¿Sok jas libroʼil kʼota naʼ sbʼaj sok kʼota yajtay ja kala Tatik bʼa satkʼinali? Bʼobʼta janisok june ja it: «Sea Dios veraz», La verdad que lleva a vida eterna, Usted puede vivir para siempre en el paraíso en la Tierra, El conocimiento que lleva a vida eterna, ¿Jasa wa sjeʼa meran lek ja Biblia? ma ¿Jasa wa sjeʼakitik ja Biblia? Ma bʼobʼta wana yajel makunuk ja ajkʼach yamkʼabʼal Abʼan stsamalil jawa sakʼanili. Ja libroʼik it axi eluk bʼa oj skoltayotik yajel och nebʼumanik, sok tolabida elel ja bʼa mero styempoʼili.

11. ¿Jas yuj jel tʼilan oj ajukitik ja waʼelal wa xjak bʼa Dyos?

¹¹ Ja paklanumik bʼa Biblia mini kechan yeʼn wa xmakuniyujile ja mero waʼelalik. Ja smeranili, jpetsaniltik wa xmakunikujtik. Ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan: «Ja mero waʼelali jani sbʼaja matik tsatsxa ja skʼuʼajeleʼi». Cha yala ke yajel makunuk ja snajelik jaw ojni skoltayotik bʼa oj jnatik «ja stukil ja bʼa jas lek sok bʼa mi lekuki» (Heb. 5:14). Yuja jelxa jomel ja smodo ja kristyano bʼobʼta jelxani wokol skʼuʼajel ja jastik jun yaʼunej kulan ja Jyoba. Ja Jesús yeʼnani wa xyakitik ja waʼelal jel x-ajbʼani jakel bʼa Dyos bʼa oj skoltayotik ajyel tsats sok ti wa xjak bʼa Yabʼal Dyos, ja Biblia. Ja moso jel toj wa xchapa sok wa spila ja waʼelal it sok ja stojelal ja Jesús.

12. ¿Jastal wantik yajelyi stoyjel ja sbʼiʼil ja Dyos jastalni Jesús?

¹² Jastalni skʼulan ja Jesús, ja keʼntiki wani xkatikyi ja toyjelal wa sbʼajin ja sbʼiʼil ja Dyosi (Juan 17:6, 26). Jun sjejel, ja bʼa 1931 kiʼajtik ja bʼiʼilal bʼa Biblia testigoʼik bʼa Jyoba. Jachuk jeʼatik ke wani xkʼana oj kitik ja sbʼiʼil ja kala Tatik bʼa satkʼinali, pes jelni tʼilan bʼa keʼntik (Is. 43:10-12).  Sok jaxa bʼa octubre bʼa jabʼil jaw, ja sbʼiʼil ja Dyos kʼe chiknajuk ja bʼa skʼeʼulabʼil ja spatik ja rebista it ja bʼa inglés. Chomajkil, Ja Biblia: ja Yabʼal ja Dyos sbʼaja matik oj ajyuk sakʼan ja bʼa Yajkʼachil Luʼumi yaʼunejni ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa tini oj ajyuk ja bʼa Biblia. Ja it tukni lek yuja jastal wa skʼulane ja tuk relijyonik wa xyalawe snochumane Kristo, pes yujni yaʼuneje elkan ja bʼiʼilal Jyoba ja bʼa jitsan Biblia sutunejeʼi.

13. ¿Jasa wa xyaʼa kʼuʼuk lek ja weʼn ke ja Jesús jani wan yajel makunuk ja bʼa jtyempotik ja «moso jel toj sok wa spensaraʼan leki»? (Juan 6:68).

¹³ Stsʼakatal ja «moso jel toj sok wa spensaraʼan leki», ja Jesús lajxelyuj ke ja snebʼumaniki oj kʼotuke jun tsome jel chaʼanyabʼal ja il ja bʼa luʼumi bʼa mi oj yaʼekan stoyjel ja Dyosi. ¿Jas waxa pensaraʼan ja weʼn sbʼaja it? Bʼobʼta jachni waxa wabʼ aya jastal Pedro, ja yeʼn yalayabʼ ja Jesús: «¿Maʼ oj wajkotikonsok? Ja weʼni aya wiʼoj yaljelik bʼa wa xyaʼa sakʼanil bʼa tolabida» (Juan 6:68). ¿Jastal maʼ wala taxtik ja wego lek mi teyukotik ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba? Yuja it, ja Kristo wani xyila bʼa makʼlubʼal lek oj ajyukotik ja bʼa jastal wa xkila jbʼajtik soka Dyosi sok wa xchapawotik bʼa oj kʼotkotik lekil jeʼumanik. Chomajkil, wani skoltayotik bʼa oj katik ajyuk «ja ajkʼach modoʼal» bʼa oj katik gustoʼaxuk ja Jyoba (Efes. 4:24).

14. ¿Jastal skoltuneja yuja teya ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba ja bʼa chamel it wa spuku sbʼaj ja COVID-19?

¹⁴ Yajni wa x-ekʼ tsatsal wokolik, ja Jesús wani snaʼa lek jastal oj stojotik. Jani ilxi jaman lek ja it yajni kʼe ajyuk ja chamel wa spuku sbʼaj ja COVID-19. Jitsan kristyanoʼik ja bʼa luʼum kʼinali mini snaʼa jas oj skʼuluke, pe ja Jesús yilani jastal  oj bʼobʼ ajukitik tojelal bʼa oj bʼobʼ jtalnay jbʼajtik. Aljikabʼtik oj katik makunuk cubreboca ja bʼa ay jitsan kristyano sok bʼa mi jel mojan oj ajyukotiksoke. Jaxa ansyanoʼiki aji julskʼujole bʼa altanto oj ajyuke sok ja cholumaniki sok bʼa acham skʼujole ja bʼa jastik wa xmakuniyujileʼi sok ja bʼa jastal wa xtaxye soka Dyosi (Is. 32:1, 2). Sok ja impormeʼik bʼa Tsome Tojwanum jelni stsatsankʼujolanunejotik sok yaʼunejkitik tojelal.

15. ¿Jastik tojelal akʼubʼalkitik ja bʼa chamel wa spuku sbʼaji, sok jas slekilal kilunejtik?

¹⁵ Ja bʼa chamel wa spuku sbʼaji, cha akʼubʼalkitik tojelalik sbʼaja reunionik sok ja xcholjeli. Wegoxtani kʼe kʼulaxuk ja reunionik sok ja asambleaʼik bʼa bideollamada, sok xcholjel jach bʼa karta sok bʼa telepono. Ja Jyoba yaʼunej koʼ slekilal ja janekʼ wantik skʼujolajeli. Jitsan Betelik yaluneje janekʼto jitsanbʼel ja cholumaniki. Sok ja bʼa tyempo it jitsan hermano ajyelyujile experiencia bʼa jel stsatsankʼujolani (kʼela ja recuadro « Ja Jyoba wa xya koʼ slekilal ja xcholjeli»).

16. ¿Jasa wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik leki?

¹⁶ Bʼobʼta jujuntik hermanoʼik wa spensaraʼane ke ja xchonabʼil ja Dyosi wanxa xjelxi soka jastal wa xtalnay jbʼajtik ja bʼa chamel wa spuku sbʼaji. Pe tikʼanxtani kilunejtik ke ja tojelal wa x-ajikitiki jani ja stojolili (Mat. 11:19). Ta jpensaraʼantik ja jastal yajxta wa stojowotik ja Jesús, wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek, ke chikan jasunuk xjak ja bʼa tyempo jakumi, ja Jyoba soka Yunin jel skʼana tini oj ajyuke jmoktik (kʼuman ja Hebreos 13:5, 6).

17. ¿Jastal waxa wabʼ ja weʼn yuja Jesús yeʼn ja wa tojwanum ja bʼa aʼteli?

¹⁷ ¡Jelni gusto aytik yuja wantik aʼtel soka stojelal ja Jesús! Aytik bʼa jun relijyon bʼa mini wa xkatikan ke oj spilotik ja jchonabʼtiki, ja jkulturatiki ma ja jkʼumaltiki. Makʼlubʼalotik lek soka jastal wala taxtik soka Dyosi sok chapan aytik bʼa xcholjel. Kada jujune bʼa keʼntik mini xkaʼatikan snebʼjel ajyelkujtik ja ajkʼach modoʼalik sok syajtajel ja tuk. ¡Jelni gusto aytik yuja yeʼn ja Jesukristo ja maʼ olomal kujtik!