1. ¿Jasa wa xkʼuʼantik lek, sok jas yuj?

 ¿JEL MAʼ wokol xa wabʼ skʼuʼajel yiljel ja jastal wa xtax ja jtyempotiki? Bʼa jitsan pamilyaʼik mixa ayuk ja yajtanel. Tʼusan mi yibʼanaluk ja kristyano jel smakʼa sbʼaje, yeʼnta wa xwaj skʼujol sbʼaje sok jel kʼakʼe. Sok jitsan kristyano jelni wokol xyabʼye sjipjel skʼujole ja maʼ ayiʼoj jun cholal. Pe ja smeranili ja it wani skoltayotik bʼa oj waj jkʼujoltik ja bʼa tyempo jakumi. ¿Jas yuj? Yujni ja kristyano jachni mero wane taxel jastalni alubʼalkan oj ekʼuk ja bʼa «tsaʼanikxta kʼakʼu» (2 Tim. 3:1-5). Mini jun kristyano bʼa ayiʼoj skʼuʼajel oj yal ke mi wanuk kʼotel smeranil. Ja jastal wan kʼotel smeranil, wa xchiktes ke ja Jesús kʼotelxani Rey ja bʼa sGobyerno ja Dyos. Pe ayto jas mas alubʼalkan sbʼaja Gobyerno it. Ja bʼa jas nochani, oj paklaytik tuk jastik alubʼalkan bʼa kʼotel smeranil ja bʼa tsaʼanikxta jabʼil ekʼeljan sok oj ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik.

2. ¿Jasa oj paklaytik ja bʼa artikulo it, sok jas oj skoltayotik? (Cholo ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja spatiki).

² ¿Jasa oj paklaytik ja bʼa artikulo it? Bʼajtan, la kiltik june ja jas alubʼalkan bʼa wa skoltayotik yabʼjel stojol jas tyempo kujlaji ja sGobyerno ja Dyos. Xchabʼil, la jpaklaytik ja jastik alubʼalkan bʼa wa skoltayotik yiljel ke ja Jesús kʼotelxani jastal Rey ja bʼa sGobyerno ja Dyos. Sok tsaʼan, oj tatik tiʼal sbʼaja jas alubʼalkan bʼa wa xchiktes jastal oj chʼayjuk snajel ja skontraʼik ja sGobyerno ja Dyos. Ojni kiltik ke spetsanil ja jas alubʼalkani wani syaka sbʼaj jastalni ja spiesaʼil jun rompecabeza sok wa xya kiltik jaman lek bʼa wala taxtik ja bʼa tyempo stsaʼunej ja Jyoba.

3. ¿Jasa wa xchikteskitik ja jas alubʼalkan ja bʼa Daniel 7:13, 14 sbʼaja Rey bʼa sGobyerno ja Dyosi?

³ Ja bʼa Daniel 7:13, 14 wa xtaʼatik jun jas alubʼalkan bʼa wa xyala ke ja Jesukristo yeʼnani ja maʼ wa sbʼajin oj och Rey ja bʼa sGobyerno ja Dyos. Cha wani xyala ke kristyanoʼik bʼa tuktukil chonabʼ gusto lek oj yaʼteltaye sok mini ay pilan gobyerno bʼa oj ochkan slokʼol. ¿Sok jas tyempo oj kʼe ya mandar ja Jesús? Jastalni alubʼalkan ja bʼa libro bʼa Daniel, ja it ojni ekʼuk ja bʼa xchʼakulabʼil ja juke tyempo. La kiltik jastal wa xbʼobʼ jnatik jas ora ekʼ ja jasunuk jaw jel xyaʼa gustoʼili.

4. ¿Jastal wa skoltayotik ja Daniel 4:10-17 bʼa snajel jas jabʼil kʼe ya mandar ja Jesús? (Cha kʼela ja nota).

⁴ (Kʼuman ja Daniel 4:10-17). Ja «juke tyempo» wa senyaʼan 2.520 jabʼil. Ja tyempo jaw, kʼe bʼa jabʼil 607 bʼajtanto ja bʼa jtyempotik, yajni ja babilonioʼik yawe eluk ja tsaʼanxta rey wa xtax bʼa strono ja Jyoba, ti wa xtax bʼa Jerusalén. Ja tyempo jaw chʼak bʼa 1914, yajni ja Jyoba ya och Rey ja bʼa sGobyerno ja Dyos ja Jesús, «ja maʼ kechan ayiʼoj ja derecho» (Ezeq. 21:25-27). *

5. ¿Jas jun slekilalik wa x-axi eluk yajni wa x-abʼxi stojol ja jas alubʼalkan sbʼaja «juke tyempo»?

⁵ ¿Jastal wa skoltayotik ja jas alubʼalkan it? Snajel sbʼaja ja jas alubʼalkan ja bʼa «juke tyempo» wani xyaʼa kulan jkʼujoltik ke ja Jyoba ojni ya kʼotuk ja jas skʼapunej ja bʼa styempoʼili. Yeʼnani stsaʼa ja tyempo oj ya kujlajuk ja sGobyerno. Sok yajni kʼot ja tyempo jaw, jachni skʼulan. Cha jachni junxta, ja Jyoba ojni ya kʼotuk spetsanil ja jastik alubʼalkan ja bʼa mero tyempo stsaʼuneji. Ja yuj ja skʼakʼu ja Jyoba «mini oj albʼuk» (Hab. 2:3).

6. a) ¿Jas prebaʼik wa xkilatik ke ja Kristo wanxa mandar ja bʼa satkʼinal? b) ¿Jastal wa syaka sbʼaj soka jas alubʼalkan ja bʼa Apocalipsis 6:2-8 ja preba it?

⁶ Yajni wan mojxel oj chʼakuk ja yaʼtel bʼa luʼum ja Jesús, yala ke ojni ekʼ jitsan jastik junuk bʼa sutanal ja luʼumi bʼa oj koltajuke ja nebʼumanik bʼa snajel ke kʼeta ya mandar ja bʼa satkʼinal. Jun sjejel, yala oj ajyuk guerraʼik, waʼin sok terremotoʼik. Cha yalani oj ajyuk chamelik bʼa wa spuku sbʼaj «bʼa tuktukil lugar», jastalni ja COVID-19. Spetsanil ja it, jani kʼotel ja jas wa xyala ja Biblia ja senyaʼil oj ajyuk ja yajni tixa ay ja Kristo (Mat. 24:3, 7; Luc. 21:7, 10, 11). Sok mas ja 60 jabʼil tsaʼan yajni chami sok kumxi bʼa satkʼinal, ja Jesús xchiktesyi ja jekabʼanum Juan ke ja jastik it ojni ekʼuk (kʼuman ja Apocalipsis 6:2-8). Spetsanil ja jastik it kʼeni ekʼjan man yajni ja Jesús kʼot jastal Rey ja bʼa sGobyerno ja Dyos ja bʼa 1914.

7. ¿Jas yuj jel kʼe ajyuk wokol ja bʼa luʼum yajni kʼe ya mandar ja Jesús?

⁷ ¿Jas yuj ipaxel ja jastik junuk ja bʼa luʼum yajni ja Jesús och jastal Rey? Ja Apocalipsis 6:2 wa xyala kabʼtik jun jasunuk jel tʼilan: ja bʼajtan cholal ajyiyuj yajni och jastal Rey, jani skʼulajel luchar bʼa jun guerra. ¿Maʼsok? Jani soka Dyablo soka spukujiki. Jastalni wa xyala ja Apocalipsis kapitulo 12, ja Satanás kʼulaji ganar ja bʼa guerra jaw soka spukujiki sok jipjiyekon bʼa luʼum. Ja yuj jelni tajki sok kʼe yixtalan ja kristyanoʼiki. Jakʼayuj wa xyala ja Biblia: «¡Pobre ja luʼum sok ja mari!» (Apoc. 12:7-12).

8. ¿Jastik slekilal wa xkilatik yuja wan kʼotel smeranil ja jastik alubʼalkan sbʼaja sGobyerno ja Dyosi?

 ⁸ ¿Jastal wa skoltayotik ja jastik alubʼalkan it? Ja jastal wa xtax bʼa sutanal ja luʼumi sok ja jastal jelxa tukbʼel ja smodoʼe ja kristyanoʼiki juni jasunuk bʼa wa skoltayotik yiljel ke ja Jesús yeʼnxani Rey. Ja yuj, mini chamuk wa xkilatik yajni ja kristyanoʼik jel x-ilkʼujolaniye sok yeʼnta wa spensaraʼan sbʼaje. Jaʼuktoma, wani xjul jkʼujoltik ke ja smodoʼeʼi wani yajel kʼotuk jun jasunuk yalunejxakan ja Biblia. ¡Chikani lek ke ja sGobyerno ja Dyosi wanxani yajel mandar! (Sal. 37:1). Chomajkil, wantikni smajlajel ke ja luʼumkʼinal it ojto ipaxuk-el yajni wan mojxeljan ja Armagedón (Mar. 13:8; 2 Tim. 3:13). Ja kala Tatik bʼa satkʼinal jel skʼanawotik sok wani skoltayotik bʼa oj kabʼtik stojol jas yuj teytik bʼa jun tyempo jel wokol. ¿Anke ayni kiʼojtik rason bʼa oj katikyi tsʼakatal?

9. ¿Jastal wa xchiktes ja Daniel 2:28, 31-35 ja tsaʼanxta chonabʼ jel yipi, sok jas tyempo kʼot ajyuk?

⁹ (Kʼuman ja Daniel 2:28, 31-35). Ja bʼa jtyempotiki wantik yiljel jastal wan kʼotel smeranil ja jas alubʼalkani. Bʼa jun wayichal, ja Nabucodonosor yila ja jas oj ekʼuk «ja bʼa xchʼakulabʼil ja kʼakʼujiki», tsaʼan yajni ja Jesús xkʼe ya mandar. June ja bʼa skontraʼik ja Jesús tey ja bʼa luʼumi, jani ja tsaʼanxta chonabʼ jel yip bʼa it wa staʼa tiʼal ja Biblia. Ja chonabʼ it, bʼa jani wa senyaʼan «ja yok bʼa hierro sok barro», tixani ay. Kʼotni ajyuk ja bʼa bʼajtan guerra ekʼ bʼa sutanal ja luʼumi, yajni ja Reino Unido sok ja Estados Unidos kʼot skoltay sbʼaje bʼa jun modo jel chaʼanyabʼal. Ja splanta yila ja bʼa swayich ja Nabucodonosor wa xchikteskitik chabʼ jasunuk sbʼaja chonabʼ it jel yipi bʼa tukni oj kʼotuk yuja tuk bʼajtaniki.

10. a) ¿Jasa wa xchiktes lek ja jas yalunejkan ja Daniel sbʼaja chonabʼ jel yip bʼa jani kʼotel ja Reino Unido sok ja Estados Unidos? b) ¿Jasa tʼilan oj ka jkuidadotik? (Kʼela ja recuadro « ¡Aʼa kuidado soka barro!»).

 ¹⁰ La kiltik ja bʼajtan jasunuk bʼa wa xya ajyuk stukil ja chonabʼ it jel yip, bʼa jaʼ kʼotel ja Reino Unido sok ja Estados Unidos. Ja stukil ja chonabʼ it jel yip yuja tuk ilji ja bʼa nakʼsati, mini wa senyaʼan kechanta jun jasunuk, jastal ja oro ma ja plata, jani yuja sokubʼalsok hierro sok barro. Ja barro jaʼ wa senyaʼan «ja yintil ja kristyanoʼik» (Dan. 2:43, nota). Naka kilunejtik ke ja chonabʼ it jel yipi wokolni wa xyabʼ oj lajxuk yuja jas wa skʼana, yuja stʼenwanel wa xya ajyuk ja kristyanoʼik ja bʼa botasyonik, ja kampañaʼik bʼa skoltajel ja sderechoʼik ja kristyanoʼik, ja kʼeʼel kʼumalik sok ja organisacionik.

11. ¿Jastik junuk wa xya jipjkʼujoltik bʼa tixani aytik ja bʼa xchʼakulabʼil ja tyempo?

¹¹ Xchabʼil jasunuk wa xchikteskitik ja chonabʼ jaw, jani yuja jaʼ wa senyaʼan ja yok ja imageni. Ja chonabʼ it, bʼa ja kʼotel ja Reino Unido sok ja Estados Unidos, jani tsaʼanxta staʼ tiʼal ja Biblia. Ja it wa xkʼan kaltik tsaʼan mixa oj jakuk pilan chonabʼ bʼa jel yip. Tanto ja chonabʼ it jel yipi soka tuk gobyernoʼiki wegoni oj chʼayjuke yuja sGobyerno ja Dyos yajni xchʼayji snajele ja bʼa Armagedón (Apoc. 16:13, 14, 16; 19:19, 20). *

12. ¿Jas pilan preba wa xchikteskitik ja jas alubʼalkan ja bʼa Daniel, sok jastal wa xyaʼa kulan jkʼujoltik sok wa xyakitik smajlajel?

¹² ¿Jastal wa skoltayotik ja jas alubʼalkan it? Ja jas alubʼalkan ja bʼa Daniel wa xyakitik prebaʼik bʼa tixa aytik sakʼan ja bʼa xchʼakulabʼil ja tyempo. Ayxa mas ja 2.500 jabʼil, ja alumani yala ke yajni xchʼayji snajel ja Babilonia, tuk chane chonabʼik bʼa jel yipe ojni kʼot yixtalaʼuke ja xchonabʼ ja Dyos. Chomajkil, cha yala ke ja Reino Unido sok ja Estados Unidos, jani ja tsaʼanxta. Ja it wa xyaʼa kulan jkʼujoltik sok wa xyakitik jun smajlajel, yuja wa xnaʼatik ke ja sGobyerno ja Dyos ojxtani kʼe ya mandar ja bʼa luʼumi sok mixani jas oj yakan ja bʼa gobyernoʼiki (Dan. 2:44).

13. ¿Machunkiluk kʼotel ja «swaxakil reyi» sok ja «lajune rey» bʼa Apocalipsis 17:9-12, sok jastal kʼotel smeranil ja jas alubʼalkan it?

¹³ (Kʼuman ja Apocalipsis 17:9-12). Ja bʼa bʼajtan guerra ekʼ bʼa sutanal ja luʼumi jelni jas chʼaysnajel, sok ja jaw kʼotni smeranil ja jas alubʼalkan sbʼaja tsaʼanikxta kʼakʼu. Yuja mandaranumik bʼa sutanal ja luʼumi wa skʼana oj yawe ajyuk ja lamanili, ja bʼa enero bʼa 1920 yawe kujlajuk ja Sociedad de Naciones, jaxa bʼa octubre bʼa 1945 jaxa slokʼolankan ja Naciones Unidas. Ja Biblia wa xyala ke ja organisasyonik jaw, kʼotelni jun «swaxakil rey». Pe mini kʼoteluk jun chonabʼ bʼa jel yip. Ja ipal yiʼoji sok ja jas wa xbʼobʼ skʼuluki jani yuja skoltanel wa x-ajiyi yuja tuk gobyernoʼiki. Ja gobyernoʼik it wa x-aji sbʼiʼiluk ja bʼa Biblia «lajune rey».

14, 15. a) ¿Jas wa xyala ja Apocalipsis 17:3-5 sbʼaja «Niwan Babilonia»? b) ¿Jasa wan ekʼel soka koltanel wa x-ajiyile ja relijyonik mi meranuki?

¹⁴ (Kʼuman ja Apocalipsis 17:3-5). Ja Jyoba ya yil bʼa jun nakʼsat ja jekabʼanum Juan jun ixuk wa xchono sbʼaj wa sbʼiʼilan «Niwan Babilonia». Ja ixuk it jani wa senyaʼan spetsanil ja relijyonik mi meranuk ja bʼa luʼumkʼinali. ¿Jas wa xyala kabʼtik ja nakʼsat jaw? Ja yorganisacion ja relijyonik mi meranuk jitsanxa jabʼil wane aʼtelsok lajan ja gobyernoʼik ja bʼa luʼumkʼinali sok wani x-aji koʼ slekilale. Pe ja Jyoba ojxtani ya bʼa skʼujole ja gobyernoʼik it «a-skʼuluke ja jas spensaraʼunej ja yeʼn». ¿Jastal  oj kʼotuk ja it? Ke ja «lajune rey», wa xkʼan kaltik, ja gobyernoʼiki, oj och yil-e kontra ja yorganisacion ja relijyonik mi meranuki sok oj xchʼaye el snajel (Apoc. 17:1, 2, 16, 17).

¹⁵ ¿Jastal wa xnaʼatik wanxa mojxel ja xchʼakelal ja Niwan Babilonia? Ja jas oj bʼobʼ skoltayotik bʼa yajelyi sjakʼjel ja sjobʼjel it, jani yajel juljkʼujoltik june ja jas stalnay ja poko chonabʼ Babilonia jani ja niwan yok jaʼ Éufrates. Ja Apocalipsis wa xyala ke ja miyon kristyanoʼik bʼa wa skoltay ja Niwan Babilonia jachuke jastal «jaʼ» bʼa wa stalnay (Apoc. 17:15). Pe cha wa xyala ke ja jaʼik jaw ojni takuk, sok ja jaw wa xchiktes ke ja relijyonik mi meranuk bʼa sutanal bʼa luʼumi mixani oj koltajuke yuja jitsan kristyanoʼiki (Apoc. 16:12). Ja jas alubʼalkan it wanxani kʼotel smeranil: jitsan kristyanoʼik yawetakan ja relijyonik mi meranuk sok wa sleʼa skoltajele bʼa tuk lugarik bʼa oj kuchyujile ja swokole.

16. ¿Jasa slekilal wa xkatik eluk yabʼjel stojol ja jastik alubʼalkan sbʼaja jastal kujlaji ja Naciones Unidas sok ja xchʼakelal ja Niwan Babilonia?

¹⁶ ¿Jastal wa skoltayotik ja jastik alubʼalkan it? Yuja tixa ay ja Naciones Unidas sok ja jastal mixa jel xkoltajiyuj ja kristyanoʼik  ja relijyonik mi meranuki juni preba mas bʼa tixa aytik ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu. Anima ja «jaʼ» bʼa wa stalnay ja Babilonia wanxa takel, pe mini jaʼuk oj xchʼak-el ja relijyonik mi meranuki. Jastalni kilatikta, ja Jyoba oj ya och bʼa skʼujol ja «lajune rey», ja gobyernoʼik bʼa wa skoltaye ja Naciones Unidas, oj ya ja bʼa skʼujole «a-skʼuluke ja jas spensaraʼunej ja yeʼn». Ja chonabʼik it, junta jalon oj xchʼay el snajel ja relijyonik mi meranuki, sok ja jaw chamto oj yil yibʼanal ja luʼumkʼinali (Apoc. 18:8-10). * Ja xchʼakelal ja Niwan Babilonia ojni ya xiwuk ja luʼumkʼinali sok bʼobʼta ojni ya ajyuk jujuntik wokolik. Pe ja matik wa xkaʼteltaytik ja Jyoba ojni ajyukujtik chabʼ rason bʼa oj ajyukotik gusto. June, yujni ja spoko kontra it ja Jyoba ojni chʼayjuk snajel bʼa tolabida. Sok pilan, ja jkoltajeltik ja bʼa jastal wa xtax ja tyempo it bʼa jel malo jelxani mojan (Luc. 21:28).

17, 18. a) ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa oj katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik? b) ¿Jasa oj jtatik tiʼal ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁷ Ja Daniel yalaxakan: «Ja mero snajeli ojni pojxuk ele». Sok jachni kʼotel. Ja wego wanxa xkabʼtik stojol lek ja jastik alubʼalkan sbʼaja jtyempotiki (Dan. 12:4, 9, 10). Ja jastik alubʼalkan it merani kʼotel yujni wa xya kabʼtik jun meran kiswanel bʼa Jyoba sok ja bʼa Yabʼali (Is. 46:10;55:11). Ja yuj, mokni katikan yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik. ¿Jastal modo? Jani skʼujolajel spaklajel ja Biblia sok skoltajel ja tuk bʼa yamigoʼajel ja Jyoba. Ja jDyostiki ojni stalnay spetsanil ja matik wa skoltay sbʼaje bʼa yeʼn sok ojni yayile «lamanil bʼa mey stikʼanil» (Is. 26:3).

¹⁸ Ja bʼa artikulo ti nochani oj jpaklaytik jujuntik ja jas alubʼalkan bʼa ti chʼikan soka kongregasyon bʼa snochumanik Kristo ja bʼa xchʼakulabʼil ja tyempo. Ojni kiltik jastal wa syaka sbʼaj lek soka tuk jas alubʼalkan ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼuji. Sok oj paklaytik jujuntik jasunuk bʼa wa sjeʼa ke ja Jesús, ja jReytik bʼa satkʼinal, wani stojel ja snochumanik toji.