1, 2. Jastal snochumanotik Kristo, ¿jas wa stojolan jachukotik jastal ja chaʼan naʼits bʼa Tokio? (1 Corintios 15:58).

 BʼA XCHʼAKULABʼIL ja jabʼil 70, aji kʼeʼuk jun chaʼan naʼits bʼa ayiʼoj 60 piso ja bʼa Tokio (Japón). Yajni ja kristyanoʼik wa x-ekʼye ja tiw, wa sjobʼo sbʼaje ta oj kuchyuj ja terremotoʼik jel tikʼan x-ekʼi. Pe ¿jasa skʼulane ja ingenieroʼik bʼa mi oj mokʼuk? Skʼulane bʼa jun modo yij oj ajyuk sok bʼa oj kuchyuj ja yajni wa x-ekʼ ja terremotoʼik. Ja snochumanotik Kristo jachukotik jastal ja chaʼan naʼits jaw. ¿Jas wa stojolan?

² June maʼ wa xyaʼteltay ja Jyoba tʼilan yij oj ajyuk sok oj yaʼ sbʼaj. Wani skʼana yij oj kʼotuk sok puesto oj ajyuk bʼa skʼuʼajel yajni jaʼ ti chʼikan oj skoltay ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Jyoba sok ja sleyik (kʼuman ja 1 Corintios 15:58). ‹Puestoni oj ajyuk bʼa skʼuʼajelyi› ja Dyos sok bʼa mi oj skʼokyi ja srasonik. Sok tʼilan oj ‹och rason›, wa xkʼan alxuk, oj yaʼ sbʼaj ja janekʼ oj lajxukyuj ma ja yajni tʼilan (Sant. 3:17). Ta jach wala ajyitik, mini oj jelxukotik; mini jel estricto oj kʼotkotik sok cha mini alkaweto oj ajyukotik. Ja bʼa artikulo it oj kiltik jastik ekʼele tʼilan yij oj ajyukotik sok puesto ajyel bʼa skʼuʼajel. Cha oj kiltik joʼe jasunuk wa xya makunuk ja Satanás bʼa oj ya yopijuk ja jastal yij aytik sok jastal skʼulajelsok luchar.

3. ¿Jas leyik wa xyakitik ja Jyoba ja bʼa Hechos 15:28, 29?

³ Ja Jyoba yeʼn ja maʼ wa xyaʼakitik ja Leyik, ja maʼ mas chaʼan xchol bʼa wa xyaʼa leyik, sok bʼa tolabida yaʼunejyi ja xchonabʼ tojelalik bʼa pasil yabʼjel stojol (Is. 33:22). Jun sjejel, ja bʼa bʼajtan siglo, ja tsome tojwanum xchiktes oxe jasunuk ke jastal snochumanotik Kristo tʼilan oj ajyukotik yij. Xchiktes ke tʼilan 1) mok jtoytik kʼulubʼal dyosik sok jaʼita oj toytik ja Jyoba, 2) yiljel chaʼanyabʼal ja chikʼi jastal jun jasunuk sak sok 3) skʼuʼajel ja jastik kujlajel ja bʼa Biblia sbʼaja koʼel mulal sok ixuk winik (kʼuman ja Hechos 15:28, 29).  Ja bʼa jtyempotik, ¿jastal oj bʼobʼ ajyukotik yij ja bʼa oxe jasunuk it?

4. ¿Jas wa stojolan kechanta yeʼn ja Jyoba oj katikyi stoyjel? (Apocalipsis 4:11).

⁴ Mi xtoyotik ja kʼulubʼal dyosik sok kechanta yeʼn wa xtoyotik ja Jyoba. Ja yeʼn yayi mandar ja israʼelenyoʼik ke kechanta yeʼn aʼajukyi stoyjel (Deut. 5:6-10). Sok yajni ja Jesús kʼulaji probar yuja Dyablo, yani chiknajuk lek ke tʼilan kechanta yeʼn ja Jyoba oj katikyi stoyjel (Mat. 4:8-10). Ja yuj, mini xtoyotik ja kʼulubʼal Dyosik bʼa relijyon. Cha mini xtoyotik ja kristyano; mini xkilatik jastal dyose ja olomalik bʼa relijyon, ja politikoʼik, ja tajnumik ma ja matik wa xchapawe ja jastik yajel ekʼ gustoʼil. Tini wala ajyitik bʼa sparte ja Jyoba, ja Kʼuluman bʼa yibʼanal ja jastik, sok kechantani yeʼn wa xkatikyi stoyjel (kʼuman ja Apocalipsis 4:11).

5. ¿Jas yuj chaʼanyabʼal wa xkilatik ja sakʼanil sok ja chikʼ jastal jun jasunuk bʼa sak?

⁵ Wani xkilatik chaʼanyabʼal ja sakʼanil sok ja chikʼi jastal jun jasunuk bʼa sak. ¿Jas yuj? Yujni ja Jyoba wa xyala ke ja chikʼi jani wa stojolan ja sakʼanil, sok ja sakʼanil juni majtanal jel chaʼanyabʼal bʼa yeʼna (Lev. 17:14). Yajni ja Jyoba yayi mandar sbʼajtanil ekʼele ja kristyanoʼik ke ayabʼye ja sbʼakʼtel ja chanteʼik, ja yeʼn yala yabʼye ke mok sloʼe ja xchikʼel (Gén. 9:4). Tsaʼan, tikʼanxta yala ja it yajni yayi ja Israel ja Ley bʼa Moisés (Lev. 17:10). Sok ja bʼa bʼajtan siglo, ja Jyoba yaʼakan ke ja tsome tojwanum ayayi spetsanil ja nochumanik Kristo ja mandar bʼa a-stalnay sbʼaje soka chikʼi (Hech. 15:28, 29). Ja keʼntik wani xkʼuʼantik ja mandar it yajni ay jas oj tsatik skʼulajel bʼa ti chʼikansok ja anik. b

6. ¿Jasa oj kʼuluktik bʼa oj kʼuʼuktik ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Jyoba?

⁶ Wani xkʼujolantik bʼa skʼuʼajel ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Jyoba sbʼaja koʼel mulal sok ixuk winik (Heb. 13:4). Ja jekabʼanum Pablo wa xyakitik ja rason it: «Chʼayawik-el snajel ja parteʼik bʼa wa kuerpoʼex». Sok ja yaljel it wa stsatsankʼujolanotik bʼa yij oj ajyukotik bʼa xchʼayjel snajel ja kʼankʼunelik mi lekuk. Jun sjejel, mini xkʼelatik ma ay jas oj kʼuluktik bʼa oj bʼobʼ yiʼotik och ja bʼa koʼel mulal sok ixuk winik (Col. 3:5; Job 31:1). Sok yajni wa x-aji ochkotik probar bʼa skʼulajel jas mi lekuk, wegoxta wa xkatik eluk chikan jas pensar ma bʼa skʼulajel bʼa oj bʼobʼ sjom ja jastal wa xkila jbʼajtiksok ja Dyos.

7. ¿Bʼa jasa tʼilan puesto oj ajyukotik, sok jas yuj?

⁷ Ja Jyoba wa skʼana ‹kʼuʼabʼal oj ajyukotik sok spetsanil jkʼujoltik› (Rom. 6:17). Ja jastik yaʼunej kujlajuk sok ja sleyiki tolabida kʼotel bʼa jlekilaltik sok mini xbʼobʼ jtukbʼestik (Is. 48:17, 18; 1 Cor. 6:9, 10). Wani xkʼanatik oj kʼuluktik ja janekʼ oj bʼobʼkujtik bʼa yajel gustoʼaxuk ja Jyoba sok ajyelkujtik ja junxta modoʼal ajyiyuj ja salmista bʼa yala: «Kalunej ja bʼa jkʼujol oj kʼuʼuk jawa mandarik spetsanil tyempo, man xchʼakulabʼil» (Sal. 119:112). Meran, wani xnaʼatik ja Satanás oj sleʼ modo yajel yopijuk ja jastal yij aytiki. ¿Jasa wa xya makunuk?

8. ¿Jasa wa skʼana ja Satanás yajni wa xya makunuk ja wa x-iji jpatiktik?

⁸ Ja wa x-iji jpatiktik. Bʼa oj ya yopijuk ja jastal yij aytik, ja Satanás wani xyixtalanotik. Ja jas wa skʼana jani oj xchʼay ja jastal wa xkila jbʼajtiksok ja Jyoba (1 Ped. 5:8). Ja snochumanik Kristo ja bʼa bʼajtan  siglo ixtalajiye, makʼjiye sok miljiye yujni puesto ajyiye bʼa ajyel yij (Hech. 5:27, 28, 40; 7:54-60). Ja bʼa jtyempotik, ja Satanás cha wani xya makunuk ja wa x-iji jpatiktik. Jun sjejel ja bʼa it jaʼa jastal jel wane ixtalajel ja kermanotik bʼa Rusia sok bʼa tuk lugarik. Sok jitsan ja bʼa kermanotik waneni ijel spatike bʼa tuktukil modo yuja kontraʼanumik.

9. Cholo sok jun sjejel jas yuj tʼilan oj talnay jbʼajtiksok ja tʼenwanelik jel xloʼlani.

⁹ Ja tʼenwanelik jel xloʼlani. Ja Satanás mini kechanta wa xyixtalanotik yajni wa x-iji jpatiktik, cha wani xya makunuk ja «strampaʼik jel xloʼlani» (Efes. 6:11). La kiltik ja sjejel bʼa Bob, ke tixa ay bʼa hospital bʼa ojxa ajukyi jun operasyon. Ja yeʼn yala yabʼ ja loktorik ke mini oj bʼobʼ yiʼ chikʼ. Ja cirujano yala oj skis ja jas stsaʼuneji. Pe ja bʼa akwal bʼajtanto oj yiʼ ja operasyon, yajni wajyeta ja spamilya, jun pilan loktor waj skʼel ja Bob. Yala yabʼ ke bʼobʼta mini oj ajukyi chikʼ, pe tini oj ajyukyujile ta yuj tʼilan oj yiʼi. Bʼobʼta spensaran ke ja Bob oj stukbʼes ja jas stsaʼuneji yujni mixa teyuk ja spamilya. Pe ja Bob yijni ajyi sok yala ke mini oj yiʼ chikʼ ama chikan jas x-ekʼ sbʼaj.

10. ¿Jas yuj jel xiwela sbʼaj ja jastal wa spensaran ja matik mi xyaʼteltaye ja Jyoba? (1 Corintios 3:19, 20).

¹⁰ Ja jastal wa spensaran ja kristyano. Ta wa xkʼe jpensaraʼuktik jastal ja kristyanoʼik ja bʼa luʼumkʼinal, mixani oj kistik ja Jyoba sok jachuk ja jastik yaʼunej kujlajuk (kʼuman ja 1 Corintios 3:19, 20). «Ja sbiboʼil ja luʼumkʼinal it» wani snikawotik bʼa oj kʼuluktik ja jas wa xkʼanatik. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaje ja kongregasyonik bʼa Pérgamo sok Tiatira. Jujuntik snochumanik Kristo yawekan ajomjukeyuj ja kristyanoʼik bʼa ayiʼoj jun kuxil sakʼanile sok bʼa wa stoyowe kʼulubʼal dyosik. Ja Jesús tsats lek stojo ja chabʼ kongregasyon it yuja lek yilawe ja koʼel mulal sok ixuk winik (Apoc. 2:14, 20). Ja bʼa jtyempotik, bʼobʼta ja kristyanoʼik oj stʼenotik bʼa jaʼ oj kitik ja jastal wa spensarane. Bʼobʼta jujuntik jpamilyatik ma ja matik wa xnaʼatik sbʼaje oj snikotike bʼa oj kistik ja jas wa xyala ja jkʼujoltik sok oj kʼoktikyi ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Jyoba, bʼobʼta oj yal-e mey smaloʼil ja skʼulajel ja jas wa xkʼankʼunikujtik sok ja jastik kujlajel ja bʼa Biblia mixani ajkʼachuk.

11. ¿Jasa tʼilan mi oj kʼuluktik?

¹¹ Ay ekʼele, bʼobʼta oj pensaraʼuktik ke jujuntik tojelalik wa xyakitik ja Jyoba mini jel chikanuk stojol. Asta bʼobʼta oj kabʼtik oj jelxukotik soka «jastik kanel tsʼijbʼunubʼali» (1 Cor. 4:6). Ja bʼa styempo ja Jesús, ja olomalik bʼa relijyon koʼye ja bʼa mulal jaw. Yawe kujlajuk jastik ja bʼa Ley bʼa ti yawe-el bʼa spensare, sok ja jaw ajini wokolanuk ja kristyanoʼik bʼa oj skʼuʼuke (Mat. 23:4). Pe ja Jyoba wani xyakitik tojelalik bʼa chikan lek stojol ja bʼa Yabʼal sok ja bʼa xchonabʼi. Mini wanto skʼana oj chʼiktikyi mas tojelalik (Prov. 3:5-7). Ja yuj mini la jelxitik soka jastik kanel tsʼijbʼunubʼal ja bʼa Biblia cha mini xkatik kujlajuk jastik junuk bʼa mi jach wa xyala ja Biblia bʼa yajelyile ja tuki.

12. ¿Jastal wa xya ajyuk ja Satanás ja pensarik bʼa mi meranuk?

¹² Ja pensarik bʼa mi meranuk. Ja Satanás wani xya makunuk ja «pensarik bʼa mi meranuk sok bʼa mey stojolil» sok «ja bʼa jastal wa spensaraʼan sok bʼa smodo ja luʼumkʼinal it» bʼa oj sloʼlay sok oj spil ja kristyanoʼik (Col. 2:8). Jun sjejel, ja bʼa bʼajtan siglo ya makunuk ja sbiboʼil ja kristyano sok tuk pensarik, ja jastik wa sjeʼawe ja judíoʼik bʼa mi ti eleluk ja bʼa Biblia sok ja skʼuʼajel ke ja snochumanik Kristo tʼilanto  oj skʼuʼuke ja Ley bʼa Moisés. Kʼotelni pensarik mi meranuk yujni wa snika ja kristyanoʼik bʼa mi oj skise ja meran biboʼil wa xjak bʼa Jyoba. Ja bʼa jtyempotik, ja Satanás wani xya makunuk ja modoʼik bʼa loʼilanel sok ja internet bʼa spukjel jastik mi meranuk jakel bʼa olomalik bʼa politika. Ja bʼa chamel wa spuku sbʼaj ja COVID-19 jelni pukji jastik mi meranuk. c Ja Testigoʼik bʼa snochowe ja tojelalik yaʼa ja xchonabʼ ja Dyos mini ekʼ sbʼaje ja wokolik sok ja estrés ajyiyujile ja matik skʼuʼane ja jastik mi meranuk pukjiʼi (Mat. 24:45).

13. ¿Jas yuj mok katikan bʼa ay jas oj bʼobʼ sjom kolomtik?

¹³ Ja jastik oj bʼobʼ sjom kolomtik. Tʼilani jaʼ oj waj jkʼujoltik ja «jastik junuk ja mas tʼilani» (Filip. 1:9, 10). Ja jastik oj bʼobʼ sjom kolomtik wani sjapakitik ja jtyempotik sok ja skʼulajel ja jastik mas tʼilani. Ja jastik wa xkʼulaxi jastal ja waʼel, yujel, yajel ekʼ gustoʼil sok ja aʼtel ojni bʼobʼ sjom kolomtik ta jaxa wa xkatikyi mas stʼilanil ja bʼa jsakʼaniltik (Luc. 21:34, 35). Chomajkil, jelni ja kʼumalik bʼa marchaʼanelik sok ja bʼa politikoʼik. Tʼilani mok katikan ke ja kʼumalik jaw a-sjom kolomtik. Ta mikʼa ojni kʼe jkoltaytik jun partido, ama kechanta bʼa jpensartik ma bʼa jkʼujoltik. Ja Satanás wani xya makunuk ja joʼe jasunuk it bʼa oj ya yopijuk ja jastal yij ayotik bʼa skʼulajel ja bʼa toj. La kiltik jasa oj skoltayotik bʼa skʼulajelsok luchar sok bʼa ajyel yij.

14. ¿Jasa oj bʼobʼ skoltayotik bʼa oj ajyukotik yij soka Jyoba?

¹⁴ La jpensaraʼuktik jas yuj kaʼunejtikyi ja jsakʼaniltik ja Dyos sok kiʼajtik jaʼ. Jkʼulantik ja jastik jaw yujni wa xkʼanatik oj ajyukotik bʼa sparte ja Jyoba. Ajuluka kʼujol ja jas skoltaya bʼa ya kʼuʼuk jani wiʼoj ja smeranil. Kʼotni anaʼ sbʼaj ja Jyoba sok kʼe akis sok syajtajel jastal wa Tat bʼa satkʼinal. Ja skʼuʼajela wiʼoj ochni kʼiʼuk sok snikawa bʼa sutxel akʼujol ja bʼa wa mulik. Awanikan skʼulajel ja jastik wa xyilkʼujolan ja  Jyoba sok kʼe akʼuluk ja jastik wa xyiʼaj gusto. Jelni yawi kulana kʼujol yajni awaʼabʼaj kuenta ke ja Dyos yaʼawata perdon (Sal. 32:1, 2). Kʼe ochan ja bʼa reunionik sok kʼe awalyabʼ ja tuk ja sjejelik jel tsamal wana snebʼjel. Ja wego kʼotelaxa jun snochuman Kristo bʼa awaʼunejxayi jawa sakʼanil ja Dyos sok awiʼunejxa jaʼ, tixani aya ja bʼa bʼej wa x-ikʼwani och bʼa sakʼanili sok puesto aya bʼa mi oja wakani (Mat. 7:13, 14).

15. ¿Jastal wa skoltayotik ja skʼulajel estudiar ja Yabʼal ja Dyos sok ja spensarajel?

¹⁵ La jkʼultik estudiar ja Yabʼal ja Dyos sok la jpensaraʼuktik. Jun teʼ wani skʼana oj yiʼ lek yech ja bʼa luʼum bʼa yij oj ajyuk. Cha jachni junxta, ja keʼntik wani skʼana oj ajyukujtik jun tsatsal skʼuʼajel ja bʼa Yabʼal ja Dyos bʼa yij oj ajyukotik. Yajni wan kʼiʼel jun teʼ, cha wani xkʼi ja yechiki sok wa staʼa mas yip ja bʼa luʼum. Yajni wa xkʼulantik estudiar sok wa xpensarantik, wani stsatsbʼi ja skʼuʼajel kiʼojtik sok masni wa xkʼuʼantik ke ja jastik wa sjeʼa ja Dyos jani ja mas lek (Col. 2:6, 7). La jpensaraʼuktik jastal ja yaʼtijumik ja Jyoba ja bʼa tyempo ekʼta yawe el slekilal ja tojelalik ajiyile, ja srasonik sok ja skoltanel. Jun sjejel, bʼa jun nakʼsat ja Ezequiel yila jastal jun anjel wan yajel el smedidaʼil ja templo. Ja nakʼsat it mini kechanta ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoj ja Ezequiel, cha wani sjeʼakitik jastal oj kistik ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Jyoba ja bʼa meran stoyjeli (Ezeq. 40:1-4; 43:10-12). d Cha jelni skoltayotik spiljel tyempo skʼulajel estudiar ja jastik nakʼan ay ja bʼa Yabʼal ja Dyos sok spensarajel.

16. ¿Jastal koltajiyuj ja Bob ja ajyiyuj jun skʼujol bʼa yij? (Salmo 112:7).

¹⁶ La katik ajyuk jun jkʼujoltik bʼa yij. Bʼa jun tsʼebʼoj, ja rey David yala ke nunka oj yakan syajtajel ja Jyoba. Yala: «Ja jkʼujoli yijni ay, ah, Dyos» (Sal. 57:7). Ja keʼntik cha ojni bʼobʼ katik ajyuk jun jkʼujoltik bʼa yij, bʼa a-sjip lek skʼujol bʼa Jyoba (kʼuman ja Salmo 112:7). La kumxukotik ja sjejel bʼa Bob, bʼa jtaʼatik tiʼal ja bʼa parrapo 9.  ¿Jastal koltajiyuj ja ajyiyuj jun skʼujol bʼa yij? Yajni aljiyabʼ ke ja loktorik tini oj ajyukyujile ja chikʼ ta yuj tʼilan oj yiʼi, ja yeʼn yala ke ta oj ajukyi chikʼ, ojxani wajuk. Ja Bob wa xcholo: «Mini tʼun jkʼulan dudar sok cha mini cham jkʼujol ja jas oj bʼobʼ ekʼ jbʼaj».

17. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa yexperiencia ja Bob? (Cha kʼela ja potoʼik).

¹⁷ Ja Bob mini jato smajlay ja tixa ay bʼa hospital bʼa oj stsaʼ yij oj ajyuk. Bʼajtanxani lek stsaʼunej. Bʼajtan, wani skʼana sok spetsanil skʼujol yajel gustoʼaxuk ja Jyoba. Xchabʼil, skʼulani estudiar ja jas wa xyala ja Biblia sok ja juʼuntik sbʼaja janekʼto chaʼanyabʼal ja sakʼanil sok ja chikʼi. Sok tsaʼan, skʼuʼunejni lek ke ojni ajukyi stsʼakol yuja Jyoba ta skʼuʼan ja jastik yaʼunej kujlajuk. Jastalni ja Bob, ojni bʼobʼ katik ajyuk jun jkʼujoltik bʼa yij bʼa chikan jas prueba oj tʼasputik.

18. ¿Jasa wa xnebʼatik ja sjejel bʼa Barac? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja spatiki).

¹⁸ La jipjkʼujoltik ja Jyoba. La jpensaraʼuktik ja bʼa jues Barac sok ja jastal jel lek wajyuj yajni skʼuʼan ja tojelik ajiyi yuja Jyoba. Ja bʼa tyempo jaw, ja israʼelenyoʼik mitoni chapanuke bʼa oj tiroʼanuke. Mitoni ayiʼoje jun escudo sok jun lansa. Ama jachuk, ja Jyoba yala yabʼ ja Barac ke awaj tiroʼanuksok ja Sísara sok ja soldadoʼik cananeo, bʼa jelni armado aye (Juec. 5:8). Ja aluman ixuk Débora yala yabʼ ja Barac ke akoʼuk ja bʼa wits Tabor masan bʼa slajanil bʼa oj staʼ sbʼajsok ja Sísara sok ja 900 skarroʼik. Ama yuja lajan kʼinali ojni koltajuk yuja skarroʼe, ja Barac skʼuʼani. Yajni ja soldadoʼik waneto koʼel ja bʼa witsi, ja Jyoba ya jak jun tsatsal awasero. Ja karroʼik kanye tsʼapan ja bʼa lokoki, sok ja Jyoba ya skʼul ganar ja Barac (Juec. 4:1-7, 10, 13-16). Cha jachni junxta bʼa keʼntik: ja Jyoba ojni ya jkʼultik ganar ta wa xjipa jkʼujoltik sok ta wa xkʼuʼantik ja tojelalik wa xyaʼa ja bʼa xchonabʼi (Deut. 31:6).

19. ¿Jas yuj ja weʼn mixa kʼana oja wakan ajyel yij?

¹⁹ Yajni tito aytik sakʼan ja bʼa luʼumkʼinal it, mini oj katikan skʼulajel luchar bʼa oj ajyukotik yij (1 Tim. 6: 11, 12; 2 Ped. 3:17). Mokni katikan ke ja wa x-iji jpatiktik, ja tʼenwanelik jel xloʼlani, ja jastal wa spensaran ja kristyano, ja pensarik bʼa mi meranuk sok ja jastik wa sjomo kolomtik ayiʼotik chikan bʼaʼa (Efes. 4:14). Yij la ajyukotik, sok puesto la ajyukotik bʼa syajtajel ja Jyoba sok skʼuʼajel ja jastik yaʼunej kujlajuk. Pe cha tʼilan oj ochkotik rason. Ja bʼa artikulo jakum oj kiltik jastal ja Jyoba sok ja Jesús wa x-ochye rason sok jastal oj nochtike.