¿Wan maʼ xa naʼa ajyi?
¿Jastal wa xchiktes ja ladriyoʼik staʼuneje ja bʼa poko Babilonia sok ja jastal kʼulaji ke wani xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja Biblia?
Ja paklanumik bʼa jastik pokoxa staʼunejeni jitsan ladriyo ja bʼa poko Babilonia bʼa yawe makunuk bʼa stojbʼesel ja chonabʼi. Jastalni wa xyala ja Robert Koldewey, jun paklanum bʼa jastik pokoxa, ja ladriyoʼik tini wa skʼulane «bʼa stiʼ ja chonabʼi, bʼa ay lekil barro sok ay jitsan yal ibʼe kʼulik wa x-aji makunuk bʼa stsikjel».
Ja poko juʼunik wani xchiktes ke ja matik ay xchol ja bʼa Babilonia cha wani xyawe makunuk ja ornoʼik, pe bʼajni jun modo jel xiwela sbʼaj. Ja Paul-Alain Beaulieu, jun maestro bʼa wa spaklay jastik pokoxa ja bʼa Universidad bʼa Toronto, wa xyala: «Jitsan juʼun bʼa babilonioʼik […] wa xcholo ke yorden yeʼn ja reyi, wani stsikji ja kristyanoʼik bʼa wa skʼokowe ja leyi sok bʼa mi skisawe ja jastik chaʼanyabʼali». Jun sjejel, jun juʼun ja bʼa styempo ja rey Nabucodonosor wa xyala: «Chʼayawik snajel, tsikawik, bʼakbʼesik […] bʼa yoj orno yiʼoj ja maʼ wa xchapa ja waʼelali, […] sok awik pax tabʼ. Ke soka snililel ja kʼakʼi a-xchʼak el yibʼanale».
Spetsanil ja it wani x-aji julskʼujole ja matik wa skʼumane ja Biblia sbʼaja jastik ekʼ ja bʼa kapitulo 3 bʼa Daniel. Jastalni wa xyala ja bʼa loʼil it, ja rey Nabucodonosor skʼulan jun niwan kʼulubʼal dyos bʼa oro bʼa stiʼ ja chonabʼ Babilonia, ja bʼa lajan kʼinal bʼa Dura. Oxwane keremtik hebreo, Sadrac, Mesac sok Abednego mini skʼanawe oj koʼuke sbʼaj mekʼan ja kʼulubʼal dyosi. Yuja it, jel aji tajkuk ja rey Nabucodonosor bʼa yaʼa mandar «akʼixnajuk juke ekʼele mas ja orno sbʼaja janekʼ kʼixin ayi» sok ajipjuke ja oxwane winike it «ja bʼa yoj orno bʼa kʼakʼi». Pe jun anjel jel ja yipi koltani bʼa oj kanuke sakʼan (Dan. 3:1-6, 19-28).
Ja ladriyoʼik taxel ja bʼa Babilonia cha wani xchiktes ke wani xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja Biblia. Jitsan ja bʼa ladriyoʼik it, ayni tsʼijbʼunubʼal tsʼebʼojik sbʼaja reyi. June ja bʼa jaw wa xyala: «Nabucodonosor, rey bʼa Babilonia […]. Keʼn ka kʼeʼuk ja palacio, ja bʼa oj ajyuk ja jreyi […]. Ke ja kintili ayaʼe mandar ja tiw bʼa tolabida». Ja stsʼijbʼajel it jelni slaja sbʼajsok ja yaljelik wa xtaʼatik bʼa Daniel 4:30, bʼa wa stoyo sbʼaj ja Nabucodonosor soka yaljelik it: «¿Mi maʼ jaʼuk ja it ja Niwan Babilonia, ja it keʼn jkʼulunej soka kip bʼa yajel mandari, sok bʼa stoyjel ja jniwanili?».