Ja jtati ajyi jastal ansyano bʼa jun Iglesia Unida bʼa Canadá. Ja yuj, kada saʼan sakbʼel domingo wa sjekawotikon bʼa jun chapjelal bʼa yal untik wa xyaʼawe ja bʼa Iglesia. Tsaʼan, ja bʼa las 11 wala wajtikonsok ja bʼa yaʼtel wa skʼulan ja bʼa Iglesia. Sok jaxa bʼa och kʼakʼu wala wajtikonsok ja jnan ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjelal. Tukni lek wa xkilatikon bʼa xchabʼil ja relijyoni.

Ja jnani xcholo yabʼ ja jas snebʼunejxa ja Bob Hutcheson sok ja xcheʼum, Marion, bʼa jel yamigo sbʼaje, jaxa yeʼnle ochye Testigo. Ja bʼa 1958, ja Bob sok ja Marion yiʼajone soka oxwane yuntikil ja bʼa Asamblea wa xjakye bʼa tuktukil país «Voluntad Divina», bʼa albʼi waxake kʼakʼu sok ti ajyi bʼa Nueva York. Ja wego wa xkila ja janekʼto skʼujolane yuja yiʼajone och ja bʼa asamblea jaw, pes jani june ja bʼa ekʼele mas chaʼanyabʼal waj ja bʼa jsakʼanili.

Ja bʼa jkeremili tini ajyiyon bʼa jun rancho bʼa ay jitsan chanteʼik, sok jel xkiʼaj gusto stalnajel. Jpensaran oj kʼul estudiar bʼa oj kʼotkon Veterinario. Ja jnani xcholo yabʼ jun ansyano ja bʼa kongregasyon ja jas wa xkʼana oj kʼuluki, jaxa yeʼn loʼilani jmok. Tsamalxta ya julki jkʼujol ke tixa aytik sakʼan ja bʼa «tsaʼanikxta kʼakʼu» sok sjobʼoki jastal oj sjom ja jastal wa xkila jbʼajsok ja Jyoba ta wajyon jitsan jabʼil ja bʼa universidad (2 Tim. 3:1). Jpensaran ja jas yalakabʼi sok kala mi oj wajkon.

Pe mini xnaʼa jas oj kʼuluk ja yajni la elyonkan ja bʼa secundaria. Wani la elyon xcholjel ja bʼa xchʼakulabʼil ja semana, ama mini jel xkiʼaj gusto skʼulajel sok wa xpensaran mi xbʼajin ochel precursor. Ja jtat sok ja jtiyo, bʼa mi Testigoʼuke, wani skʼanawe oj aʼtijukon bʼa tyempo tsʼikan bʼa jun empresa wa xyaʼa jun seguro ja bʼa Toronto. Ja jtiyo jelni chaʼan ja xchol yiʼoj ja bʼa empresa jaw, sok jaxa keʼn kala oj aʼtijukon.

 Ja tiw wani xkan aʼtijukon mas oraʼik sok snajtil ja kʼakʼu wani la ajyiyonsok kristyanoʼik mi testigoʼuke. Ja jaw stimawoni wajel ja bʼa reunioni sok elel xcholjel tikʼan. Ja bʼa tyempo jaw tini ayonsok ja jtatawelo, bʼa cha mi Testigoʼuk. Pe mas tsaʼan, yajni chami, tʼilani jleʼa jun pilan lugar bʼa oj ajyukon.

Ja Bob sok ja Marion, ke yiʼajone ja bʼa asamblea bʼa 1958, kʼotyeni jastal jnantat. Slokowone bʼa ti oj ayukonsoke sok skoltayone kʼiʼel ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi. Ja bʼa 1960 kiʼajtikon jaʼ soka John, june ja bʼa yuntikile. Sok yuja John och precursor, snikawoni bʼa oj elkon mas ja xcholjeli. Ja hermanoʼik yilaweni jastal wanon kʼiʼel sok ekʼ ja tyempo yaweni ochkon siervo ja bʼa Escuela del Ministerio Teocrático. a

Ja bʼa 1966, nupaniyonsok ja Randi Berge, jun precursora bʼa jel xyiʼaj gusto oj koltanuk bʼa wa skʼana mas cholumanik. Ja jbiajantetikoni chamni skʼujol bʼa keʼntikon sok stsatsankʼujolanotikon oj wajtikon ja bʼa kongregasyon bʼa Orillia (Ontario). ¡Jchapa jbʼajtikon sok wajtikon!

Ja jastal jel skʼujolan ja Randi jelni xnikwani. Ja yuj, yajni kʼotikon ja bʼa Orillia, tixta ochyon precursor sok kala oj kʼotkon jun lekil jeʼuman. Yajel makunuk ja Biblia sok skoltajel ja tuk bʼa oj snaʼe ja smeranil jelni ya gustoʼaxukon. Wajni jun niwan slekilal yuja bʼobʼ jkoltaytikon jun nupanum ja bʼa Orillia bʼa stukbʼesel sbʼaje sok yajelyi ja sakʼanile ja Jyoba.

Bʼa jun ekʼele yajni wajyon ja bʼa Toronto, ti jnaʼa sbʼaj ja Arnold MacNamara, june ja bʼa hermanoʼik ay xchol ja bʼa Betel. Sok sjobʼoki ta wa xkiʼaj gusto oj ochkon precursor especial. Mixani jpensaran mas, jakʼayi: «Wani xkʼana, kechan konta mi tiʼuk bʼa Quebec». Jaxani wanon snochjel ja swinkil ja Canadá bʼa xkʼumaniye inglés sbʼaja jastal mi lek xyila sbʼajesok ja swinkil ja Quebec bʼa wa xkʼumaniye francés.  Ja bʼa jabʼilik jaw, ajyni kʼumalik bʼa politika ja bʼa Quebec bʼa wa skʼanawe oj spil sbʼaje.

Ja Arnold sjakʼaki: «Ja Naʼits Betel kechantani wan sjekjel precursorik especial ja bʼa Quebec». Jkʼulan aseptar sok mixani jpensaraʼan mas. Wani xnaʼa ke ja Randi ti wa skʼana oj waj koltanuk tiw. Ekʼ ja tyempo, kila ke jani june ja jas mas lek jtsaʼa skʼulajel ja bʼa jsakʼaniltikon.

Yajni chʼaktakujtikon jun curso bʼa francés bʼa albʼi joʼe semana, jekjitikon soka Randi, sok pilan nupanum, bʼa Rimouski, bʼa wa xkan junuk 540 kilometro ja bʼa noreste bʼa Montreal. Mitoni xnaʼa francés, sok jaw chiknajini yajni ka ekʼ jujuntik anunsyo bʼa jun reunión. Kala ke ja bʼa asamblea ti jakumi jel oj «jakuke avestruz», ke ja oj kal ajyi jaʼa jel maʼ oj «jakuke ja bʼa Austria».

Ja bʼa Rimouski, mini kechan ti ajyitikonsok ja pilan nupanumi. Ja bʼa naʼitsi cha tini ajyiye chanwane hermana soltera bʼa jel lek x-elye ja xcholjeli sok ja pamilya Huberdeau, jun nupanum bʼa ay chabʼ yakʼixe. Ja pamilya it skʼulan rentar jun naʼits bʼa ayiʼoj juke kuarto, sok lajani wa xtuputikon. Katikon sbʼiʼiluk «ja Sakal Naʼits» yujni sak ja yelawi. Ja tiw ajyitikon junuk 12 ma 14 kristyano. Yuja Randi sok ja keʼn kʼotelotikon precursor especial, wani la eltikon xcholjel ja bʼa saʼan sakbʼel man wa x-och ja akwali. Jelni xkaʼatikon tsʼakatal yuja tolabida ayi maʼ smojtayotikon, asta ja bʼa styempoʼil jel ja cheʼej ja bʼa och akwali.

Jelni lajan ajyitikonsok ja precursorik jaw bʼa jel x-aʼtijiye bʼa kʼotikoni jastal jun niwan pamilya. Wa stsomotikon kʼakʼ bʼa yajel ekʼ gusto jun rato ma ayni wa x-ekujtikon snajtil kʼakʼu stojbʼesel pierogis, jun tikʼe waʼelal bʼa wa xtojbʼestikon ja jastal wa xkʼanatikon. Jitsan ekʼele, ja bʼa och akwal sábado, wala tsʼebʼanitikon sok wala chanitikon soka kʼin wa snaʼa yajel okʼuk june ja hermanoʼik.

Ja bʼa territorio Rimouski kʼeni satinuk. Ekʼ joʼe jabʼil, yiʼaje jaʼ jitsan estudianteʼik bʼa jel ya gustoʼaxukotikon, sok jaxa kongregasyon ochni kʼiʼuk bʼa kʼot ajyuk junuk 35 cholumanik.

Jelni xchapawotikon yajni ajyitikon ja bʼa Quebec: skoltayotikon bʼa kʼotel lekil cholumanik. Kilatikon jastal ja Jyoba skoltayotikon ja bʼa xcholjel sok yeʼnani yila bʼa mi jas oj skʼulkitikon palta ja bʼa jsakʼaniltikon. Chomajkil, kʼotni jnatikon sbʼaj lek ja kristyanoʼik wa xkʼumaniye francés, sok jelni kiʼajtikon gusto ja skʼumale sok ja skulturaʼe. Ja jaw sjama ja jpensartikon sok skoltayotikon bʼa syajtajel ja tuk kulturaʼik (2 Cor. 6:13).

Ekʼ ja tyempo, ja Naʼits Betel sjobʼokitikon ta oj bʼobʼ wajtikon bʼa Tracadie, jun yal lugar wa xkan bʼa costa lado este bʼa Nueva Brunswick. Juntani chʼaykʼujol waji. Ajkʼachtoni jkʼulunejtikon pirmar jun kontrato bʼa skʼulajel rentar jun naʼits sok wanon aʼtel jastal maestro bʼa tʼusan tyempo bʼa jun eskuela. Chomajkil, jitsan kestudiantetikon bʼa Biblia ajkʼachto ochele cholumanik sok wantikoni yajel kʼeʼuk jun Naʼits bʼa Tsomjelal. Mini tʼun pasil waj bʼa oj kaltikon ta oj wajtikon.

Snajtil ja bʼa xchʼakulabʼil ja semana katikonyi orasyon sbʼaja it. Wajtikon ja bʼa Tracadie sok kilatikon tukni lek yuja bʼa Rimouski. Pe kalatikon yuja Jyoba ti wa skʼana oj waj jkoltanukotikon tiw, ojni jkʼuluktikon. Katikon och probar ja Jyoba, sok kilatikon jastal ya el kada jujune ja jastik wa xya wokolanukotikon (Mal. 3:10). Yuja Randi tsats ay ja jastal wa xyila sbʼajsok ja Dyos, wa  xchʼaka sbʼaj sok jel gusto x-ajyi mini jel wokoluk eltikon.

Ja bʼa Tracadie kechani ansyano ja Robert Ross. Ja yeʼn sok ja xcheʼumi, ja Linda, tini kʼotye koltanel tiw jastal precursor sok stsaʼawe ti oj kanuke tiw yajni pojki ja bʼajtan yalatse. Anima jel latsan ajyiye bʼa stalnajel ja yal skereme, jelni stsatsankʼujolanotikon, pes jel jaman skʼujole, mi x-el sganaʼe sok jel sgustoʼe ja xcholjeli.

Chabʼxani jabʼil aytikon jastal precursor ja bʼa Tracadie yajni junta chʼaykʼujol juljbʼajtikon jun yajkʼachil lokjelal: aʼtel bʼa biajanteʼil. Snajtil ja bʼa juke jabʼil, kulataytikon kongregasyonik bʼa wa xkʼumaniye inglés, sok tsaʼan jekjitikon bʼa jun circuito wa xkʼumaniye francés ja bʼa Quebec. Ja tiw, ja biajantetikon bʼa distrito, ja Léonce Crépeault, wani skʼulanon felicitar yajni wa xka ekʼ jun jloʼil. b Pe tsaʼan wa xyalakabʼ: «¿Jas oj bʼobʼa kʼuluk bʼa mas oj koltanuk jawa loʼili?». Stsʼakatal yuja cham skʼujol bʼa keʼn, ja jloʼilik maxani koltani.

Jel xjul jkʼujol ja Asamblea ajyi jakye bʼa tuktukil país «Fe Victoriosa» ke kʼulaxi bʼa Montreal bʼa 1978. Tini wala aʼtijiyon bʼa Departamento bʼa waʼelalik, sok wani xmajlaytikon junuk 80,000 kristyano. Pe ja bʼa ekʼele it, ojni axuk makunuk jun yajkʼachil modo bʼa yajel waʼelalik, sok chʼakni tukbʼuk: ja maquinaʼik, ja tikʼe waʼelal sok ja jastal wa xchapji. Ay kiʼojtikon junuk 20 remolque bʼa snoljel ja waʼelalik bʼa cheʼej oj ajyuk, pe ay ekʼele wa xjomi. Sok mini bʼobʼ ochkotikon saj ja bʼa estadio bʼa xchapjel yibʼanal. Yujni jun kʼakʼu bʼajtanto ja asamblea, ajyi jun tajnel ja tiw bʼa chapubʼalxa bʼajtan. Nalan akwalxa ochtikon. ¡Sok tʼilani tsananxa oj katikon ajyuk ja hornoʼik bʼajtanto ja bʼa desayuno bʼa saʼan sakbʼel! Jelni yajtikaxitikon, pe jelni jas jnebʼa ja bʼa jastal jel tsats x-aʼtijiye ja hermanoʼik jkoltaye, ja jastal jelxa takʼane sok ja jastal gusto x-ajyiye. Ja experienciaʼit jelni ya ajyukotikon kʼubʼan, sok ja wego ayto kamigoʼik ja bʼa tyempo jaw. Jelni yakitikon gusto yuja ajyikujtikon ja asamblea jaw bʼa Quebec, jani ja mero lugar bʼaye ja jkontratikon bʼa yiʼaje jpatiktikon ja bʼa jabʼilik 1940 sok 1950.

Cha jelni jas jnebʼa sbʼaja tuk biajanteʼik ja bʼa niwan asambleaʼik wa x-ajyi ja bʼa Montreal. Bʼa jun ekʼele, ja David Splane, ke ja wego kʼotelxa  june ja bʼa Tsome Tojwanum, koltani jastal superintendente bʼa asamblea. Tsaʼan, yajni ja keʼn ajyikuj ja cholal jaw bʼa pilan asamblea ajyi, ja David jelni skoltayon.

Ajyitikon 36 jabʼil ja bʼa biajante, sok ja bʼa 2011 lokjiyon jastal jeʼuman ja bʼa Eskuela bʼa Ansyanoʼik bʼa Kongregasyon. Kechanta chabʼ jabʼil ekʼi, ja Randi sok ja keʼn waytikontani bʼa junuk 75 chʼat. Jelni jchʼakabʼajtikon, pe mini lomuk waji. Yajni wa xchʼak ja semana, ja ansyanoʼik jelni xyaʼawe tsʼakatal yujni wa xyilawe ke ja Tsome Tojwanum wani xcham skʼujol ja bʼa jastal wa xtaxyesok ja Dyosi.

Tsaʼan aji ochkon jastal jeʼuman ja bʼa Eskuela bʼa Cholumanik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Jitsan ekʼele, ja estudianteʼik jelni axwela sbʼaj xyilawe yibʼanal ja jas ojto skʼulukeʼi: ajyel ja bʼa eskuela junuk juke ora, skʼulajel aʼtelik bʼa oxe ora ja bʼa kʼakʼu sok xchapjel chane ma joʼe asignación kada semana. Ja pilan jeʼuman sok ja keʼn tolabida wa xkalatikon yabʼye ke kechanta oj lajxukyujile soka skoltanel ja Jyoba. Nunka oj chʼay jkʼujol ja jastal jel cham xyilawe yajni wa sjipa skʼujole bʼa Jyoba, wani skʼulane mas yuja janekʼ wa smajlaye.

Ja jastal cham skʼujol ja jnani skoltay ja yestudianteʼik bʼa Biblia bʼa oj kʼiʼuke ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba sok asta stukbʼes ja smodo ja jtati sbʼaja smeranili. Oxe kʼakʼu tsaʼan yajni chamta, ja jtati skʼulan jun jasunuk mi xmajlaytikon: kʼot ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjelal bʼa smaklajel ja loʼil elel bʼa Biblia. Sok mini jun reunión xchʼaya snajtil ja bʼa 26 jabʼil. Ama mini yiʼaj jaʼ, pe ja ansyanoʼik yalawekabʼ ke tolabida yeʼn bʼajtan wa xkʼot ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjelal.

Ja jnani kʼotni jun lekil sjejel bʼa keʼn sok sbʼaja oxwane kermanaʼik. Ja oxwane kermana sok ja statame tojni lek wane yaʼteltajel ja Jyoba. Chawane bʼa yeʼnle tini aye bʼa Betel: june bʼa Portugal sok jaxa juni bʼa Haití.

Ja bʼa jtyempotik, ja Randi sok ja keʼn precursor especial aytikon ja bʼa Hamilton (Ontario). Yajni tito aytikon ja bʼa aʼtel bʼa biajante, jelni xkiʼajtikon gusto smojtajel ja hermanoʼik ja bʼa ulatanelik wa skʼulane sok ja bʼa yestudioʼe. Pe ja wego jelni xkʼanatikon oj ayuk kestudiantetikon sok yiljel jastal wa xkʼiye ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos. Cha ojni bʼobʼ jnatikon sbʼaj lek ja hermanoʼik bʼa kongregasyon, sok wani stsatsankʼujolanotikon yiljel jastal ja Jyoba tolabida altanto ay bʼa yeʼnle.

Yajni wa xpensarantikon bʼa yibʼanal ja matik cham skʼujole bʼa keʼntikon, jelni xkaʼatikon tsʼakatal. Jaxa keʼntikon, jelni jkʼujolanunejtikon sjejel wa ‹xcham jkʼujoltikon› ja tuk bʼa stsatsankʼujolajele oj yawe-el slekilal yaʼteltajel ja Jyoba ja janekʼ oj lajxukyujile (2 Cor. 7:6, 7). Ayni jun pamilya ke ja nanali, ja skereme sok ja yakʼixe precursor ajyiye. Jobʼoyi ja tatali ta ay bʼa spensaraʼunej oj och precursor ja yeʼn. Pe yalkabʼ ke wani skoltajel ja oxwane. Ti jobʼoyiʼa: «¿Mi maʼ wani xa kʼuʼan ke ja Jyoba masni lek oj bʼobʼ stalnay ke yuja weʼn?». Jtsatsankʼujolan oj skʼul probar ja jas wane yabʼjel stsamalil ja spamilya, sok wake ixaw tsaʼan och precursor.

Ja Randi sok ja keʼn mini oj katikonkan yaljel yabʼ «ja lame kristyano nochani» ja bʼa ‹tsamal yaʼtelik› ja Jyoba, sok wani xmajlaytikon ke ayabʼye stsamalil yaʼteltajel ja Jyoba jastalni ja keʼntikoni (Sal. 71:17, 18).