1. ¿Jastik anebʼa yajni kʼe akʼul estudiar ja Biblia?

 ¿WANTO maʼ xjula kʼujol ja jastik anebʼa yajni kʼe akʼul estudiar ja Biblia? Bʼobʼta chamto awabʼ yajni wa naʼa ke ayni jun sbʼiʼil ja Dyos. Sok bʼobʼta yawi kulana kʼujol snajel ke mini ay jun inpierno bʼa wa xya yiʼ wokol ja Dyos ja kristyanoʼik. Chomajkil, seguro jel ya gustoʼaxan yajni anebʼa ke ja matik jelxa kʼana bʼa chamelexa ojni sakʼwukejan sok oj bʼobʼ ajyansoke ja bʼa Tsamal Lugar.

2. Yajni wa nebʼata ja smeranilik bʼa Biblia, ¿jas tuk modoʼik wa jeʼa ke wanani kʼiʼel? (Efesios 5:1, 2).

² Yajni wana skʼulajel estudiar ja Yabʼal ja Dyos, ochni kʼiʼuk mas ja yajtanela wiʼoj bʼa Jyoba sok ja yajtanel jaw, snikawa bʼa oj wa makunuk ja jas wana snebʼjel. Kʼe atsaʼ skʼulajel jastik lek stsʼakatal yuja rasonik bʼa Biblia. Cha wa tojbʼuk ja jastal waxa pensaran, sok ja jas waxa kʼulan yujni waxa kʼana oj wa gustoʼaxuk ja Dyos. Jastalni jun yal untik wa snocho ja stati, kʼeni anoch jawa Tat bʼa satkʼinal bʼa jel xyajtani (kʼuman ja Efesios 5:1, 2).

3. ¿Jastik sjobʼjel oj bʼobʼ ka jbʼajtik?

³ Oj bʼobʼ jobʼ jbʼajtik: «¿Maxa maʼ wa xyajtay ja Jyoba ja wego ke yuja yajni kiʼaj jaʼi? ¿Maxa maʼ wa slaja sbʼajsok ja jastal wa xpensaran sok ja jas wa xkʼulan jastal ja bʼa Jyoba, mas ja yajni wa xjeʼayi yajtanel ja hermanoʼik bʼa kongregasyon?». Ta chebʼel tʼusan ja yajtanel kiʼojtik, mokni-el jganatik. Ekʼtani sbʼaje ja jaw ja snochumanik Kristo bʼa bʼajtan siglo. Pe ja Jesús, mini spensaran mixa xmakuniye sok cha mini jach oj spensaraʼuk bʼa keʼntik (Apoc. 2:4, 7). Wani snaʼa ojni katik ajyuk ja yajtanel ke kabʼtik yajni jnebʼatik ja smeranil.

4. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

 ⁴ Ja bʼa artikulo it, bʼajtan oj kiltik jastal oj lajxukujtik yajel kʼiʼuk ja yajtanel kiʼojtik bʼa Jyoba sok ja bʼa jmojtik. Tsaʼan oj kiltik jastal oj katik el slekilal ja keʼntik sok ja tuk kristyanoʼik yajni wa xkʼulantik.

5, 6. a) ¿Jastik wokol stʼaspun ja jekabʼanum Pablo ja bʼa yaʼtel? b) ¿Jasa nikjiyuj bʼa mi yakan yaʼteltajel ja Jyoba?

⁵ Ja jekabʼanum Pablo jelni yabʼ stsamalil ja bʼa yaʼtel, pe cha stʼaspuni jitsan wokol. Tikʼanxtani najat lek skʼulan biajar, ama mini pasiluk ja biajeʼik ja bʼa tyempo jaw. Ja bʼa sbiaje, ay ekʼele stʼaspun «peligro ja bʼa yok jaʼi» sok «peligro yuja bandidoʼik». Ay ekʼeleʼik ixtalaji yuja skontraʼik (2 Cor. 11:23-27). Sok mini tolabida ajiyi tsʼakatal yuja yermanoʼik ja janekʼto skʼujolan bʼa skoltajele (2 Cor. 10:10; Filip. 4:15).

⁶ ¿Jasa nikjiyuj ja Pablo bʼa mi yakan yaʼteltajel ja Dyos? Ja yeʼn jelni jas snebʼunej ja bʼa smodoʼik ja Jyoba stsʼakatal yuja Yabʼal sok ja jastik ekʼel ja bʼa sakʼanil. Skʼuʼunejni lek wani xyajtajiyuj ja Jyoba (Rom. 8:38, 39; Efes. 2:4, 5). Jaxa Pablo jelni kʼot syajtay ja yeʼn. Sjeʼani ja yajtanel jaw yajni skoltay ‹ja matik tsaʼubʼalexa sbʼaja Dyosi sok yajni mi yakan skoltajele› (Heb. 6:10).

7. ¿Jasa oj koltanuk bʼa oj kʼiʼuk ja yajtanel kiʼojtik bʼa Jyoba?

⁷ Bʼa oj kʼiʼuk ja yajtanel kiʼojtik bʼa Dyos, tʼilani oj kʼultik lek estudiar ja Yabʼali. Yajni wa xkʼumantik ja Biblia, la jletik modo yiljel ja jas wa sjeʼakitik kada bersikulo sbʼaja Jyoba. Tʼilani oj jobʼ jbʼajtik: «¿Jastal wa sjeʼaki ja bersikuloʼik it ke wa syajtayon ja Jyoba? ¿Sok jastik rason wa xyaki bʼa syajtajel ja Jyoba?».

8. ¿Jastal wa xkoltani ja orasyon bʼa oj kʼiʼuk ja yajtanel kiʼojtik bʼa Dyos?

⁸ Jun jasunuk wa xcha koltani bʼa oj kʼiʼuk ja yajtanel kiʼojtik bʼa Jyoba jani sjamjelyi ja jkʼujoltik kada kʼakʼu bʼa orasyon (Sal. 25:4, 5). Jaxa yeʼn, ojni sjakʼ ja orasyonik jaw (1 Juan 3:21, 22). Ja Khanh, b jun hermana tey bʼa Asia, yala: «Ja bʼajtanto, wani xyajtay ja Jyoba yuja jas ita wa xnaʼa bʼa yeʼn. Pe ja yajtanel jaw ochni kʼiʼuk yajni kila jastal wa sjakʼa ja korasyonik, sok ja jaw ya ajyukuj ja kʼankʼunel bʼa skʼulajel ja jastik lek xyila».

9. Ja Timoteo, ¿jastal sjeʼa wa syajtay ja hermanoʼik?

⁹ Jujuntik jabʼil tsaʼan yajni ja Pablo ochta snochuman Kristo, snaʼa sbʼaj jun kerem bʼa wa xyaʼa jun lekil sjejel sbʼiʼil Timoteo. Ja yeʼn wani syajtay ja Jyoba sok cha wa syajtay ja kristyano. Tʼusan tsaʼan, ja Pablo yayi ja komentario it ja filipenseʼik sbʼaja Timoteo: «Mey kiʼoj tuk bʼa jachuk jastal yeʼna, june maʼ meran wa xcham skʼujola mokex» (Filip. 2:20). Ja Pablo mini jaʼ xchiktes ja jastal jel snaʼa yajel ekʼ loʼilik ja Timoteo ma skʼulajel organizar jastik. Ja jas mas jel yiʼaj gusto jani ja janekʼto wa syajtay ja hermanoʼik. Seguro ke ja kongregasyonik jelni skʼanawe aʼulatajuke yuja Timoteo (1 Cor. 4:17).

10. ¿Jastik modo sjeʼawe ja Anna sok ja statam ja yajtanel yiʼoje ja bʼa yermanoʼe?

¹⁰ Ja keʼntik cha wani xleʼatik modo  skoltajel ja hermanoʼik (Heb. 13:16). ¿Wanto maʼ xjula kʼujolex ja Anna, bʼa jtaʼatik tiʼal ja bʼa artikulo ekʼta? Tsaʼan yajni ekʼta jun tsatsal ikʼ jaʼ, waj sok ja statam bʼa yulatajel jun pamilya Testigo. Yilaweni ke mokʼta ja yolom snaje yuja tsatsal ikʼ jaʼi. Ja yuj mixani ayiʼoje skʼuʼe bʼa sak ay bʼa oj slap-e. Ja Anna wa xcholo ja jas skʼulane: «Kiʼajtikon och ja skʼuʼe, jchukʼutikon, planchadoxa ay katikon kumxukyile sok pakubʼal. Ja jas jkʼulantikoni tʼusantani, pe yuja jkʼulantikon, man wego kʼotel lekil kamigo jbʼajtikon». Jani ja yajtanel ja jas nikjiyuj ja Anna sok ja statami bʼa oj skoltaye ja yermanoʼe (1 Juan 3:17, 18).

11. a) ¿Jastal wa xyabʼye ja tuk yajni wa xjeʼatikyile yajtanel? b) Jastalni wa xyala ja Proverbios 19:17, ¿jastal wa xyabʼ ja Jyoba yajni wa xjeʼatik wa xyajtaytik ja jmojtik?

¹¹ Yajni yajxta wa xkilatik sok wa xjeʼatikyi lekil jkʼujoltik ja tuk, jani wantik snochjel ja jastal wa spensaran sok ja jas wa skʼulan ja Jyoba. Sok ja janekʼto wa xkʼujolantik mini lomuk. Bʼobʼta mini oj natik ja janekʼto wa xyaʼawe tsʼakatal ja tuk yuja lekil jkʼujoltik wa xjeʼatik. Ja Khanh, ja hermana bʼa jtaʼatik tiʼal ja bʼa parrapo 8, jelni xjul skʼujol ja matik koltajiyuji: «Jelni xkayi tsʼakatal spetsanil ja hermanaʼik bʼa yiʼajone xcholjel. Jelni xyajtaniye. Wani xjak sleʼone, wa slokowone slojel jun jasunuk ma asta waʼelsoke ja bʼa nalan kʼakʼu, sok tsaʼan tixa wa xwaj yaʼonekan bʼa jnaj sok jelni lek wala kʼotyon. Ja wego wa xkabʼ stojol janekʼto xchʼaka sbʼaje, pe skʼulanenisok jun yajtanel». Mini spetsaniluke oj yawekitik tsʼakatal yuja jastik wa xkʼulantikyile. Stajel tiʼal sbʼaja matik koltajiyuj, ja Khanh wa xyala: «Jabʼi lek wanto xbʼobʼ  ka kumxukyile ja jastik skʼulaneki, pe jujuntik mixa xnaʼa bʼaye ja wego. Pe ja Jyoba wani snaʼa sok wa xkʼanayi ke ayayi stsʼakole yuj keʼna». Jaʼi, ja Jyoba jani wa xwaj skʼujol ja lekil jkʼujoltik wa xjeʼatik bʼa mas chʼiniki. Wani xyila jastal jun majtanal jel chaʼanyabʼal sok jastal jun jelal bʼa wa skʼana oj ya kumxukitik (kʼuman ja Proverbios 19:17).

12. Ta jun hermanoʼa bʼa wiʼunejxa jaʼ, ¿jastal oj bʼobʼa jeʼ ja yajtanela wiʼoj ja bʼa kongregasyon? (Cha kʼela ja potoʼik).

¹² Ta ja weʼn jun hermanoʼa, ¿jastal oj bʼobʼa jeʼ ja yajtanela wiʼoj ja bʼa kongregasyon? Jani oj koltanan. Jun kerem sbʼiʼil Jordan sjobʼoyi jun ansyano jas oj bʼobʼ skʼuluk bʼa oj skoltay mas ja hermanoʼik. Ja ansyano skʼulan felicitar yuja janekʼ lajxelyuj skʼulajel sok yayi jujuntik rason bʼa oj ya tojbʼuk. Jun sjejel, yala yabʼ ke akʼot saj ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjelal sok a-skʼul saludar ja tuki, ayaʼ skomentarioʼik ja bʼa reunión, aʼel mas tikʼan ja xcholjel soka sgrupo sok a-sleʼ modoʼik bʼa oj skoltay ja hermanoʼik. Yajni ja Jordan ya makunuk ja rasonik it, mini kechanta xchapa sbʼaj bʼa oj yiʼ mas cholalik, cha kʼotni snebʼ syajtajel ja hermanoʼik. Chomajkil, snebʼa ke yajni jun hermano wa x-och siervo ministerial, mini ja ti wa xkʼe skoltay ja tuki; ja jas oj skʼuluk jani mi oj yakan koltanel (1 Tim. 3:8-10, 13).

13. ¿Jasa koltajiyuj ja Christian bʼa cha och ansyano?

¹³ ¿Kʼotela maʼ jun ansyano ma siervo ministerial ja ajyi? Ja Jyoba mini xchʼay skʼujol ja aʼtelik wa kʼulan sok ja yajtanel ajyiwuj bʼa snikawa skʼulajel (1 Cor. 15:58). Sok jelni altanto ay ja bʼa yajtanela wiʼoj ke wanato sjejeli. Jun hermano sbʼiʼil Christian jelni tuk yabʼ yajni aji  elkan jastal ansyano. Pe mini el skʼana, ja yeʼn wa xcholo: «Kala mini oj kakan skʼulajel ja janekʼ oj bʼobʼkuj yuja yajtanel kiʼoj bʼa Jyoba, ama mixa ansyanoʼukon». Yajni ekʼ ja tyempo cha aji och ansyano. Ja Christian wa xyala: «Mini jel seguro ayukon ta ojto jkʼul aseptar. Pe jpensaraʼan, ta ja Jyoba wa skʼana ojto aʼtijukon jastal ansyano ja bʼa kongregasyon, ojni kal ojo yuja yajtanel kiʼoj bʼa yeʼn sok ja bʼa hermanoʼik».

14. ¿Jasa wa xnebʼatik ja jas yala jun hermana bʼa Georgia?

¹⁴ Ja yaʼtijumotik ja Jyoba cha wani xjeʼatikyi yajtanel ja matik mi Testigoʼuke (Mat. 22:37-39). Jun sjejel, ja Elena, jun hermana ja bʼa república bʼa Georgia, wa xyala: «Ja bʼajtanto, jun ita rason yuja wala elyon xcholjel jani yuja yajtanel kiʼoj bʼa Jyoba. Pe yajni och kʼiʼuk ja yajtanel kiʼoj ja bʼa kala Tat bʼa satkʼinal, cha ochni kʼiʼuk ja yajtanel kiʼoj ja bʼa kristyanoʼik. Wani xleʼa modo spensarajel jastik wokolik yiʼoje sok jastik tema oj bʼobʼ yiʼe gusto. Yajni mas wa xpensaran bʼa yeʼnle ja bʼa jastik it, masni wa xkʼana oj koltaye» (Rom. 10:13-15).

15, 16. Jastalni wa sjeʼa ja bʼa potoʼik, ¿jastik slekilal wa xyijan sjejelyi yajtanel ja tuk?

¹⁵ Yajni wa xjeʼatik wa xyajtaytik ja kermanotik, cha wani xyawe-el slekilal ja tuk. Ja bʼa chamel wa spuku sbʼaj ja  COVID-19, ja Paolo sok ja xcheʼumi skoltaye jitsan hermana bʼa ayxa skʼujole bʼa oj yawe makunuk ja aparatoʼik bʼa xcholjel. June bʼa yeʼnle jelni wokol xyabʼ yajel makunuk ja yaparato, pe mani snebʼa sok lajxiyuj slokjel ja spamilyaʼik ja bʼa Conmemoración. Bʼa spetsanil ajyiyeni 60 jach bʼa bideollamada. Ja yuj ja hermana sok ja spamilyaʼik yaweni-el slekilal ja janekʼto skʼujolan ja Paolo sok ja xcheʼumi. Tsaʼan, ja hermana stsʼijbʼanyi ja Paolo: «Tsʼakatal yuja wa jeʼakitikon ja matik ayxa jkʼujoltikon. Nunka oj chʼay jkʼujol jastal sjeʼa ja Jyoba wa xcham skʼujol bʼa keʼntikon sok ja pasensya ajyi wujilex bʼa keʼntikon».

¹⁶ Stsʼakatal yuja experienciaʼik jastal it, ja Paolo snebʼa jun jasunuk jel chaʼanyabʼal. Bʼobʼni yil ke ja yajtaneli masni tʼilan ke yuja snajel ma yuja jas wa xnaxi skʼulajel. Ja yeʼn wa xjul skʼujol: «Bʼa jun tyempo ajyiyoni jastal biajanteʼil. Seguro ja hermanoʼik mixani xjul skʼujole ja bʼa jloʼilik, pe wani xjul skʼujole ja koltanel kayileʼi».

17. ¿Machun mas wa xyawe-el slekilal yajni wa xjeʼatik yajtanel?

¹⁷ Yajni wa xjeʼatik yajtanel, cha wani xkatik el slekilal ja keʼntik bʼa mi wa xmajlaytik. Jachni wa xchiktes jun experiencia ja bʼa Nueva Zelanda. Bʼa jun sábado, ja Jonathan yila jun precursor stuchʼil wan xcholjel, bʼa jel yaj ja kʼaʼuj sok bʼa kulan kʼakʼu. Yala oj smojtay ja bʼa sabadoʼik bʼa och kʼakʼu. Ja ekʼele jaw mini snaʼa janekʼto oj ya el slekilal ja bʼa lekil skʼujol wan sjejeli. Ja Jonathan wa xyala: «Ja bʼa tyempo jaw, mini xkiʼaj gusto xcholjel. Pe yajni kila jastal wa sjeʼa ja precursor sok ja jastal jel lek xwajyuji, ochni kʼiʼuk ja yajtanel kiʼoj ja bʼa xcholjel. Chomajkil, kʼotni jun kamigo bʼa skoltunejonjan kʼiʼel ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos, bʼa yabʼjel stsamalil ja bʼa xcholjel sok bʼa mojxelsok mas ja Jyoba».

18. ¿Jasa wa skʼana ja Jyoba oj kʼuluktik?

¹⁸ Ja Jyoba wani skʼana jpetsaniltik oj katik kʼiʼuk ja yajtanel kiʼojtik bʼa yeʼn sok ja bʼa jmojtik. Jastalni kilunejtik, bʼa oj katik kʼiʼuk ja yajtanel bʼa Jyoba tʼilan oj kʼumuktik ja Yabʼal, spensarajel sok yajelyi orasyon. Sok bʼa oj jetik mas ja yajtanel kiʼojtik ja bʼa kermanotik, tʼilani oj koltaytike. Yajni wan kʼiʼel ja yajtanel kiʼojtik, masni oj mojxukotiksok ja Jyoba sok ja kermanotik jumasaʼ. ¡Sok ojni kabʼtik stsamalil ja bʼa amigoʼik jaw bʼa tolabida!