1. Jastal snochumanotik Kristo, ¿jas wa stojolan ja oj kʼotkotik jastal jujuntik teʼik? (Cha kʼela ja dibujo).

 «JUN teʼ bʼa wa xkumtsʼiji, mini xkʼokji yuja ikʼi». Ja dicho it wani xchiktes jun jasunuk ayiʼoj jujuntik teʼik sok bʼa wa xkoltaji mi oj mokʼuk ama tsats lek x-ekʼ ja ikʼi: ja wa xkumtsʼijiye. Bʼa oj kʼikotik ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos, cha tʼilani puesto oj ajyukotik bʼa skumtsʼijel jbʼajtik, wa xkʼan alxuk, tʼilan oj ka jbʼajtik sok oj ochkotik rason. ¿Bʼa jastik modo? Jani oj kʼajyukotik yajni ay jas wa xtukbʼi bʼa keʼntik sok skisjel ja jas wa spensarane sok jas wa stsaʼawe skʼulajel ja tuki.

2. ¿Jas modoʼalik oj skoltayotik bʼa oj kʼajyukotik yajni ay jas wa xtukbʼi, sok jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

² Jastal yaʼtijumotik Jyoba wani xkʼanatik oj ochkotik rason. Sok cha wani xkʼanatik chʼin oj ka jbʼajtik sok oj natik syajulal ja tuki. Ja bʼa artikulo it, oj kiltik jastal jel lek wajelyujile jujuntik yaʼtijumik Dyos stsʼakatal yuj ja modoʼalik it, sok jastal junxta oj kʼuluktik ja keʼntik. Pe bʼajtan, oj paklaytik ja sjejel bʼa Jyoba sok ja Jesús bʼa yeʼnle ja mas wa x-ochye rason.

3. ¿Jastal wa xnaʼatik ke ja Jyoba wa x-och rason?

³ Ja Biblia wa xyala ke ja Jyoba yeʼnani «ja Toni» yujni yij ay ma tsats ay (Deut. 32:4). Pe cha wani x-och rason. ¿Jastal wa xnaʼatik? Yujni ja jDyostik kʼajyelnijan ja bʼa jastik wa xtukbʼi ja bʼa luʼumkʼinal, bʼa yiljel ke ja jastik wa skʼana akʼot smeranil. Yuja skʼulanotik jastal splanta, ja keʼntik cha wani xbʼobʼ kʼajyukotik ja bʼa jastik wa xtukbʼi. Ja Jyoba yaʼunejkitik rasonik bʼa Biblia bʼa chikan lek  stojol bʼa wa skoltayotik oj tsatik lek ja jas oj kʼuluktik ama chikan jas wokol wa xtʼaspuntik. Ja modo jastal wa skʼulan sok ja srasonik wani sjeʼakitik ke ja Jyoba juni Dyos bʼa yij ay, pe wani x-och rason.

4. Ala jun sjejel bʼa wa xchiktes ke ja Jyoba wani x-och rason (Levítico 5:7, 11).

⁴ Ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Jyoba tojni kʼotel sok wa x-och rason. Ja yeʼn mini estrictoʼuk soka kristyanoʼik. La kiltik jun sjejel jastal och rason ja Jyoba soka israʼelenyoʼik. Mini skʼana ke bʼa spetsanile, rikoʼe ma pobreʼe, ayaʼe ja junxta majtanalik. Bʼa jujuntik ekʼele, ja bʼa Leyi wani staʼa tiʼal tuktukil majtanalik bʼa yaʼakan ke oj yaʼe jastalni wa xtaxye (kʼuman ja Levítico 5:7, 11).

5. Ala jun sjejel jastal chʼin wa xyaʼa sbʼaj ja Jyoba sok jun pilan ja bʼa syajulal skʼujol.

⁵ Ja Jyoba wani x-och rason yujni chʼin wa xyaʼa sbʼaj sok ay syajulal skʼujol. Jun sjejel, sjeʼani chʼin yaʼa sbʼaj yajni ojxta xchʼaysnajel ja matik jel malo ja bʼa Sodoma. Yani makunuk jujuntik anjel bʼa yalweyabʼ ja yaʼtijum Lot ke awajuk bʼa witsaltik. Pe ja Lot wani xiw ja tiwi. Ja yuj, spatayi skʼujol bʼa a-skʼan ke ja yeʼn soka spamilya ti oj wajuke bʼa Zóar. Jun yal chʼin chonabʼ ke ja Dyos cha spensaraʼunej oj xchʼaysnajel. Ja Jyoba ojni bʼobʼ skʼanyi ajyi ke a-skʼuʼuk jastalni mero alubʼalyabʼi, pe mini skʼulan, lekni yabʼi ama ja jaw wa stojolan ke mini oj xchʼaysnajel ja Zóar (Gén. 19:18-22). Sigloʼik tsaʼan, ja Jyoba sjeʼayi syajulal skʼujol ja swinkil ja Ninive. Sjeka ja yaluman Jonás bʼa oj waj yal yabʼye ke ja yeʼnleʼi sok ja xchonabʼe ojni chʼayuk snajele yuja smaloʼile. Pe yajni ja ninivitaʼik sutxi skʼujole, ja Jyoba snaʼa syajulale sok yaʼa perdon ja chonabʼ (Jon. 3:1, 10; 4:10, 11).

6. Jastik sjejel wa xchiktes ke ja Jesús wani x-och rason jastal ja Jyoba.

⁶ Ja Jesús wani x-och rason jastal ja Jyoba. Sok chiknaji ja jaw snajtil ja bʼa yaʼtel bʼa Luʼum. Ama jekji bʼa xcholjel yabʼ «sbʼaja chʼayel chejik ja bʼa chonabʼ Israel», bʼa jun ekʼele skoltay jun ixuk mi israʼelenyaʼuk. Ja ixuki spatayi skʼujol ke aya tojbʼuk ja yakʼixi bʼa «jel tsats wan ixtalajelyuj jun pukuj». Ja Jesús snaʼa syajulal sok ya tojbʼuk ja yakʼix ja ixuk it (Mat. 15:21-28). La jpensaraʼuktik pilan sjejel, tʼusan tsaʼan yajni kʼeta soka yaʼteli ja Jesús yala: «Chikan maʼ wa xyala mi snaʼa jbʼaj [...], ja keʼn ojni cha kal mi xnaʼa sbʼaj» (Mat. 10:33). Pe ¿yala maʼ mi snaʼa sbʼaj ja Pedro, yajni oxe ekʼele yala ke mi xnaji sbʼaj? Miyuk. Wani snaʼa ke ja Pedro sutxita skʼujol sok tojni ay. Tsaʼan yajni sakʼwi, ja Jesús sjeʼa sbʼajsok ja Pedro sok bʼobʼta yalyabʼ yaʼata perdon sok wani syajtay (Luc. 24:33, 34).

7. Jastalni wa xyala ja Filipenses 4:5, ¿jastal wa xkʼanatik ke ayilotik ja tuk?

⁷ Kilatikta ke ja Jyoba sok ja Jesús wa x-ochye rason. ¿Jaxa keʼntik? Ja  Jyoba cha wani smajlay oj ochkotik rason (kʼuman ja Filipenses 4:5). Ojni bʼobʼ jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xyilawe ja tuk ke wala ochyon rason sok wa xkaʼa jbʼaj, ma estrictoʼon sok kaprechudoʼon? ¿Wan maʼ xkʼana ke jaʼ akʼulaxuk ja jas wa xkʼana ja keʼn? ¿Ma wa xkiʼaj gusto smaklajel ja jas wa spensarane ja tuk sok yajel jbʼaj ja yajni oj bʼobʼuk?». Yajni mas wala ochtik rason, masni wa xnochotik ja Jyoba sok ja Jesús. Ja wego la jtatik tiʼal chabʼ jasunuk jel tʼilan bʼa oj ochkotik rason: yajni ay jas wa xtukbʼi bʼa keʼntik sok yajni ja jas wa spensarane sok ja jas wa stsaʼawe skʼulajel ja tuk mi slaja sbʼajsok ja jbʼajtik.

8. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj ochkotik rason yajni ay jas wa xtukbʼi bʼa keʼntik? (Cha kʼela ja nota).

⁸ Yajni ay jas wa xtukbʼi bʼa keʼntik tʼilani oj ochkotik rason sok oj ka jbʼajtik. Bʼobʼta junta chʼaykʼujol oj tʼasputik jun niwan wokol ja bʼa jsakʼaniltik ma oj kitik wokol ja meyuk ja takʼin ma yuja politika. Ja jastik it ojni bʼobʼ stukbʼes ja jsakʼaniltik sok oj yijankitik wokolik mi xmajlaytik oj ekʼ jbʼajtik (Ecl. 9:11; 1 Cor. 7:31). Asta yajni wa xtukbʼi jun jcholtik ja bʼa xchonabʼ ja Jyoba, ojni bʼobʼ ochkotik probar. Chikani jastal, ojni bʼobʼ kʼajyukotik ja bʼa jas yajkʼachil wa xtukbʼi ta jnochotik ja chane rasonik it: 1) skʼulajel aseptar ke tukbʼita ja jastal wala taxi, 2) pensaran jas oja kʼuluk sok mi jaʼuk ja jas ekʼta, 3) la waj jkʼujoltik ja jastik lek kiʼojtik sok 4) skʼulajelyi jastik lek ja tuki. b La kiltik jastal yaʼuneje-el slekilal jujuntik yajni snochowe ja rasonik it.

9. ¿Jasa skʼulan jun nupanum misioneroʼik bʼa oj kuchyujile ja wokolik mi smajlaye?

⁹ Skʼulajel aseptar ke tukbʼita ja jastal wala taxi. Ja Emanuele sok ja Francesca jekjiye jastal misioneroʼik bʼa pilan país. Yajni kʼotye, kʼeni snebʼe ja kʼumali sok kʼe snaʼe sbʼaj ja hermanoʼik ja bʼa yajkʼachil skongregasyone. Pe tixta kʼe ja chamel wa spuku sbʼaj ja COVID-19, ja yuj mixa bʼobʼ ajyuke lajan soka hermanoʼik. Chomajkil, ja snan ja Francesca junta chʼaykʼujol chami. Ja Francesca jelni skʼana oj waj yil ja spamilya, pe yuja chamel wa spuku sbʼaj, mini bʼobʼ wajuk. ¿Jasa koltajiyuj ja ekʼele it jel wokol? Bʼajtan, ja Emanuele sok ja Francesca yaweyi orasyon sok skʼanaweyi ja Jyoba ke aʼajukyile biboʼil bʼa oj kuchyujile. Ja Jyoba sjakʼayile bʼa jani ya makunuk ja xchonabʼ, ja bʼa mero styempoʼil wa xmakuniyujile. Jun sjejel, jelni tsatsankʼujolajiye yuja jas yala jun hermano bʼa jun bideo: «Yajni mas wego wa xkʼulantik aseptar ja jastik yajkʼachil wa xtukbʼi, masni wego cha wala ajyitik gusto sok mas pasil wa xkatik el slekilal ja jastik yajkʼachil wa xtukbʼi». c Xchabʼil, yalawe oj yawe tojbʼuk mas ja xcholjel bʼa telefono sok asta kʼe yaʼe jun estudio bʼa Biblia. Sok yoxil, yawekan ke atsatsankʼujolajuke sok akoltajuke yuja hermanoʼik sok yaweni tsʼakatal. Bʼa jun jabʼil, jekjiniyile mensajeʼik sok jun teksto bʼa Biblia yuj jun hermana bʼa jel lek ja smodo. ¿Jasa wa xnebʼatik? Ta wa xkʼulantik aseptar ja jastik yajkʼachil wa xtukbʼi, gustoni oj ajyukotiksok ja janekʼ oj bʼobʼ jkʼuluktik.

10. ¿Jasa skʼulan jun hermana bʼa oj kʼajyuk bʼa jun jasunuk tukbʼi bʼa yeʼna?

¹⁰ Pensaran jas oja kʼuluk sok mi jaʼuk ja  jas ekʼta. Ja Christina, juni hermana rumana tey bʼa Japón, jelni yaj yabʼ yajni ja skongregasyon bʼa wa xkʼumaniye inglés spila sbʼaj. Pe ja yeʼn mini ja spensaran ja jas ekʼi. Jaʼuktoma, yala oj skʼuluk ja janekʼ oj bʼobʼyuj bʼa jun kongregasyon wa xkʼumaniye japónes sok xcholjel gusto lek ja bʼa kʼumal jaw. Skʼanayi june ja bʼa smoj aʼtel ajyi ke ajejukyi oj kʼumanuk lek japónes bʼa jani oj ya makunuk ja Biblia sok ja poyeto Abʼan stsamalil jawa sakʼanili, sok ja ixuki lekni yabʼi. Ja Christina snebʼani lek kʼumanel japónes, sok mini kechanuk ja jaw, ja smoj aʼtel ajyi skʼanani oj snebʼ mas sbʼaja Biblia. ¿Jasa wa xnebʼatik? Ta wa xpensarantik jas oj kʼuluktik sok mi jaʼuk ja jas ekʼta sok wa xwaj jkʼujoltik ja jastik lek kiʼojtik, ja jastik junta chʼaykʼujol wa xtukbʼi ojni bʼobʼ yijankitik slekilal bʼa mi xmajlaytik.

11. ¿Jasa skʼulan jun nupanum bʼa oj kuchyujile ja wokol yuja takʼin?

¹¹ Skʼulajelyi jastik lek ja tuki. Jun nupanum bʼa ti aye bʼa jun lugar bʼa timubʼal ja kaʼteltik, ajini wokolanuke yuja takʼin yajni kan pobreʼil ja país. ¿Jasa skʼulane bʼa oj kʼajyuke yuja jas tukbʼi? Bʼajtan, skʼujolane bʼa oj yiʼe jun sakʼanil mi chaʼanyabʼaliluk. Xchabʼil, jaʼuktoma ja oj waj skʼujole ja swokole, jani waj skʼujole skoltajel ja tuk bʼa xcholjel yabʼye ja janekʼ tyempo yiʼoje (Hech. 20:35). Ja tatamali wa xyala: «Yuja latsan aytikon ja bʼa xcholjel mini ajyikujtikon lek tyempo bʼa spensarajel ja jwokoltikon, sok masni ay kiʼojtikon tyempo bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyos». ¿Jaxa ta ay jas tukbʼi bʼa keʼntik? Jani la ka tʼabʼan jkʼujoltik ke jel tʼilan mok katikan skoltajel ja tuk mas soka xcholjel.

12. ¿Jastal oj skoltayotik ja sjejel bʼa Pablo bʼa oj kʼajyukotik yajni ay jas wa xtukbʼi ja bʼa xcholjel?

¹² Ja bʼa xcholjel jelni tʼilan oj kʼajyukotik, wani xtaʼatik loʼil kristyanoʼik bʼa tuktukil ja skʼuʼajel yiʼoje, ja bʼa jakele sok ja skostumbreʼe. ¿Jas yuj tʼilan oj waj jkʼujoltik ja sjejel ja bʼa jekabʼanum Pablo? Yujni ja yeʼn kʼajyi. Ja Jesús ya och «jekabʼanumil ja bʼa tuk chonabʼiki» (Rom. 11:13). Sok bʼa oj skʼuluk ja cholal ajiyi, ja Pablo xcholo yabʼ ja judíoʼik, ja griegoʼik, ja matik jel chapane, ja kampesinoʼik, ja matik ay chaʼan xchol sok ja reyik. Bʼa oj ya kʼot bʼa skʼujole, ja Pablo skʼujolani bʼa skʼulajel «chikan jasa bʼa skoltajel tuktukil tikʼe kristyano» (1 Cor. 9:19-23). Yajni wa xcholo yabʼye, wani xyaʼa tʼabʼan skʼujol ja skostumbreʼe sok ja skʼuʼajel yiʼoje. ¿Jaxa keʼntik? Jelni lek oj wajkujtik ja bʼa xcholjel, ta wala kʼajyitik sok ta wa xleʼatik modo spensarajel ja bʼa modo mas lek bʼa skoltajel ja kristyanoʼik.

13. ¿Jasa jel xiwela sbʼaj mi oj kʼuluktik ta wa xkisatik ja jas wa spensarane ja tuk? (1 Corintios 8:9).

¹³ Ta wala ochtik rason, masni pasil oj kabʼtik oj kistik ja jas wa spensarane ja tuk. Jun sjejel, jujuntik hermanaʼik wa xyiʼaje gusto oj skʼul sbʼaje maquillar, jaxa tuk miyuk. Jujuntik snochumanik Kristo lek xyilawe oj yuʼe bʼa jun modo mi jelxeluk, jaxa tuk wa stsaʼawe mi oj yuʼe. Spetsanil ja snochumanik Kristo wani skʼanawe oj ajyukyujile jun lekil sakʼanile, pe tuktukilni ja jastal wa stsaʼawe bʼa oj stalnaye. Ta tolabida wa xkʼuʼantik ke ja jas wa xpensarantik jaʼa mas lek sok wa xleʼatik modo yajel kʼokxuk ja tuk bʼa junxta oj skʼuluke, ojni katik slok yoke sok oj katikan ke oj spil sbʼaj ja kongregasyon.  ¡Mini tʼun xkʼanatik oj kʼuluktik ja jaw! (Kʼuman ja 1 Corintios 8:9; 10:23, 24). Ta wa xkatik makunuk ja rasonik bʼa Biblia, ojni skoltayotik bʼa mi oj jelxukotik sok bʼa oj katik ajyuk ja lamanil. La kiltik jastal oj kʼuluktik bʼa chabʼ ekʼeleʼik tuktukil.

14. ¿Jastik rason bʼa Biblia tʼilan oj katik makunuk yajni wa xkʼutes jbʼajtik sok wa xchapa jbʼajtik?

¹⁴ Ja jkʼutik sok ja jastal wa xchapa jbʼajtik. Jaʼuktoma oj waj estricto sok ay jas oj ya kujlajuk sbʼaja jastal wa xkʼutes jbʼajtik, ja Jyoba yaʼunejkitik rasonik bʼa wa xya jnatik jas oj kʼuluktik. Ja jastal wa xkʼutes jbʼajtik tʼilani a-stoy ja Dyos sok a-xchiktes wala ochtik rason sok mi la ‹jelxitik sok wa xpensarantik lek› (1 Tim. 2:9, 10; 1 Ped. 3:3). Pe mini xkʼanatik ke ja jkʼutiki jaxta a-skʼele ja tuk. Ja rasonik bʼa Biblia cha ojni koltajuk ja ansyanoʼik bʼa mi ay jas oj yawe kujlajuk sbʼaja kʼuʼal sok ja bʼa stojbʼesjel ja kolomtik. Jun sjejel, bʼa jun kongregasyon jujuntik keremtik jelni kʼubʼan yaʼuneje eluk ja stsoʼotsil yolome sok mini tʼun tojbʼeluk yuja jach wa skʼulane ja tuk kristyano. Ja ansyanoʼik wani skʼanawe oj skoltaye ja keremtik it. Pe ¿jastal oj skʼuluke jach mi ay jas oj yawe kujlajuk? Ja biajante yalyabʼ ja ansyanoʼik ke ayalweyabʼ ja hermanoʼik it: «Ta kʼeya ja bʼa plataporma sok ja matik teyi jaʼ wa skʼelawe mas ja jastal wa chapunejabʼaj yuja jas wana yaljeli, ¿mi maʼ ayni jas mi lekuk ja bʼa jastal wa kʼutesnejabʼaj ma wa chapunejabʼaji»? Sok ja it, ja ansyanoʼik skoltaye ja keremtik bʼa oj yabʼye stojol ja jas tʼilan oj skʼuluke jach mi ay jas yawe kujlajuk. d

15. ¿Jas leyik sok jas rasonik bʼa Biblia wa stojowotik yajni ay jas oj tsatik skʼulajel bʼa ti chʼikansok ja jsakʼaniltik? (Romanos 14:5).

 ¹⁵ Stalnajel ja jsakʼaniltik. Kada jujune ja snochumanik Kristo, yeʼnleni oj stsaʼe ja jastal oj stalnaye ja sakʼanile (Gál. 6:5). Yajni oj tsatik yijel jun an bʼa loktor, tʼilani oj ka tʼabʼan jkʼujoltik ja mandarik bʼa Biblia bʼa stalnajel jbʼajtiksok ja chikʼi sok mi oj chʼik jbʼajtik bʼa espiritismo sok tuk jastik bʼa pukuj (Hech. 15:20; Gál. 5:19, 20). Pe jaxa bʼa tuk jastik ojni bʼobʼ jtsatik kada jujune. Jujuntik snochumanik Kristo kechanta wa xyiʼaje ja anik ja bʼa slugare, jaxa tuk wani skʼanawe oj yiʼe bʼa pilan. Ama ja jas wa xpensarantik sbʼaja temaʼik it tuktukilni, tʼilani oj kistik ja sderechoʼe ja kermanotik sbʼaja jas wa stsaʼawe bʼa stalnajel ja sakʼanile. Ja yuj, jelni lek oj katik juljkʼujoltik jas jastik it: 1) ja sGobyerno ja Dyos kechanta yeʼn oj xchʼaysnajel spetsanil sok bʼa tolabida ja chamelik (Is. 33:24); 2) kada jujune ja snochumanik Kristo «a-skʼuʼuk lek ja bʼa jas spensaraʼanta skʼulajeli» ja bʼa jas mas lek bʼa yeʼna (kʼuman ja Romanos 14:5); 3) mini xkʼulantik jusgar ja tuki sok mini jas xkatik slok yoke (Rom. 14:13), sok 4) ja snochumanik Kristo wani syajtay sbʼaje sok wani xyilawe ja ajyel tsoman ja bʼa kongregasyon jani mas tʼilan ke yuja jas wa spensarane (Rom. 14:15, 19, 20). Ta wa xkaʼa tʼabʼan jkʼujoltik ja jastik it, ojni kil bʼajtiksok lek ja kermanotik sok ojni koltanukotik bʼa oj ajyuk ja lamanil ja bʼa kongregasyon.

16. ¿Jastal oj ochuke rason ja ansyanoʼik soka smoje? (Cha kʼela ja potoʼik).

¹⁶ Ja ansyanoʼik tʼilani yeʼn oj yaʼe ja sjejel sok oj ochuke rason (1 Tim. 3:2, 3). Jun sjejel, jun ansyano mini smajlay tolabida jaʼita aʼijukyi ja jas wa spensaran kechanta yuja mas ayxa skʼujol yuja tuk. Wani snaʼa ke ja yip ja Jyoba ojni bʼobʼ snik chikan machʼa ja bʼa tsome ansyanoʼik bʼa oj yal jun jasunuk ke oj ijuke och lek skʼulajel. Sok ta mi wan kʼokxel jun rason bʼa Biblia, ja ansyanoʼik bʼa wa x-ochye rason, gusto lek wa xyiʼaje ja jas wa stsaʼawe ja tuki ama tukni ja jas wa skʼanawe.

17. ¿Jastik slekilalik wa x-ajyikujtik ta wala ochtik rason?

¹⁷ Ta wala ochtik rason wani x-ajyikujtik jitsan slekilal. Jun sjejel, wani xkila jbʼajtik lek soka hermanoʼik sok wa x-ajyi lamanil ja bʼa kongregasyon. Cha wani xkabʼtik stsamalil ja tuktukil modoʼal sok kostumbreʼik ke ay ja bʼa xchonabʼ ja Jyoba. Sok ja mas tʼilani gustoni wala ajyitik yujni wa xnaʼatik ke jani wantik snochjel ja Jyoba, ja Dyos bʼa wa x-och rason.