JA Jyoba wa skʼana ja yaʼtijumik chaʼanyabʼal ayil-e ja lamanil sok skʼujolajel bʼa ajyel laman. Ta jach wa xkʼulaxi, ja yaʼtijumik ja Dyos ojni kabʼtik stsamalil jitsan lamanil. Ja lamanil it wa spayajan jitsan ixuk winik ja bʼa kongregasyon.

Jun sjejel, jun ajnanum jel naʼubʼal sbʼaj ja bʼa Madagascar jel payji yajni yila jel laman aye ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba. Spensaraʼan jachuk: «Ta kʼot jun kʼakʼu oj ochkon bʼa jun relijyon, jani oj jtsaʼ ja it». Ekʼ ja tyempo, yaʼakan ja ajnaneli, yiʼajyuj ixawik bʼa stojbʼes ja snupanel jastalni wa xyala ja Biblia sok och jun taʼumantiʼ bʼa Jyoba, ja Dyos bʼa lamanil.

Jastalni ja winik jaw, jabʼil jabʼil jitsan mil ixuk winik wa staʼawe ja bʼa kongregasyon ja lamanil wane slejeli. Pe ja Biblia wa xyala jaman lek ja korajaʼanel soka kʼeʼel kʼumal ja bʼa yojol ja kongregasyon wani xbʼobʼ sjom ja jastal lek xkila jbʼajtiki sok wa xyijan wokolik (Sant. 3:14-16). Ja Biblia cha wa xyakitik lekil rasonik bʼa wa skoltayotik bʼa mi oj ekʼuk ja wokolik jaw sok koltanel bʼa ajyel laman. La kiltik jastal yaʼuneje makunuk jujuntik ja rasonik jaw.

«Mini jel lek xkila jbʼaj sok jun jmoj aʼtel. Jun kʼakʼu, yajni kʼakʼxta wantikon yutjel jbʼajtikon, ti ochyejul chawane sok yilawe» (CRIS).

«Jun jmoj-aljel ixuk bʼa ja mero wa smojtayon xcholjel junta chʼaykʼujol mixa x-el jmok, sok mixato skʼumanon. Mini tʼun xnaʼa jas yuj» (YANET).

«Wanotikon loʼil lajan oxwane bʼa telepono. June bʼa yeʼnle yala ojxa wajuk, sok jpensaraʼan mixa wanuk yabʼjel. Anto kʼe kalyabʼ ja juni jastik mi lekuk bʼa yeʼna. Pe mito skʼulan kolgar sok chʼak yabʼ yibʼanal ja jas kala» (MIGUEL).

«Chawane ixuk precursor ja bʼa kongregasyon kʼe ajyukyujile kʼumal. Ja juni jelxa tikʼan xyutaj ja jun smoji. Ja jas wa xyala sbʼaje kʼe jomjuke ja tuki» (GARY).

Yibʼanal ja kʼumalik jaw lajansok mini jeluk stʼilanil. Pe ja smeranili, ja kʼumalik jaw jelni xbʼobʼ syajbʼes ja matik ti chʼikan ja bʼa kʼumali sok sjomjel ja lamanil ja bʼa kongregasyon. Ja slekilal, yibʼanal ja jmoj-aljeltik jaw snochowe ja tojelal bʼa Biblia sok cha kʼe ajyuke laman. ¿Jastik rason bʼa Biblia koltajiye?

«Mokni kʼeʼanik kʼumal ja bʼa bʼeji» (Gén. 45:24). Ja José yayi ja rason it ja smoj-alijelik bʼajtanto oj kumxuke soka stati. ¡Jelni lek ja jas yala! Yujkʼa jun ixuk  winik mi xbʼobʼ skom ja jastal wa xyabʼ ayi sok jel wego xchʼinajbʼi, bʼobʼta ojni cha ya tajkuk ja tuki. Ja Chris yaʼa sbʼaj kwenta jel niwan xyaʼa sbʼaj sok jel wokol xyabʼ ja wa xtoji yuja tuki. Yuja wa skʼana oj stukbʼes sbʼaj, skʼanayi perdon ja smoj-aljel maʼ kʼeʼelsok kʼumali sok jel skʼujolan skomjel ja skalaxili. Yajni ja jmoj-aljeltik yila ja jastal wan skʼujolajel stukbʼesel sbʼaj ja Chris, ja yeʼn cha jachni skʼulan. Ja wego jelxa gusto aye sok lajan wane yaʼteltajel ja Jyoba.

«Mini x-elkʼot lek ja jas wa xchapxi yajni mi xjobʼxi» (Prov. 15:22). Ja Yanet kʼot snaʼe jelni tʼilan oj skʼuʼuk ja rason it, ja yuj waj staʼ loʼil ja smoj-aljel ixuki. Yajni wane loʼili, ja Yanet sjobʼoyi ja smoj-aljel ixuk jas yuj chʼinaj ayi. Ja bʼajtanto, mini xkʼan yiʼ lek sbʼej ja sloʼile, pe kʼe tukbʼuk yajni lamanxta kʼe xchap-e ja kʼumali. Ja smoj-aljel ixuk snaʼa mini yabʼ lek stojolil jun jasunuk sok mini ti chʼikanuk ja Yanet, ja yuj skʼanayi perdon. Sok cha kʼe yaʼteltaye lajan ja Jyoba.

«Ta huan cʼax huaj ahuaa yi ja smajtan ja Diosi, yutzil xa oja huaa yi cuando huax jac acʼujol que ja hua huermano, ay scoraja amoc, Aa tʼan cani. Cax tojbes abajex bajtan soc ja huermano» (Mat. 5:23, 24). Bʼobʼta wani xjul jkʼujoltik ja rason yaʼa ja Jesús ja bʼa sLoʼil bʼa Yaxkʼuli. Ja Miguel jelni pyero yabʼ yajni snaʼa jel kalax waji sok mi sjeʼa lekil skʼujol. Pe yalani oj skʼujoluk bʼa stojbʼesel ja kʼumali. Chʼin yaʼa sbʼaj sok waj staʼ loʼil ja smoj-aljeli bʼa yaljel yabʼ jelni snaʼa malaya. ¿Jasa ekʼi? Ja Miguel yala: «Ja jmoj-aljeli yaʼawon perdon sok spetsanil skʼujol». Cha och yamigoʼuk sbʼaje.

«Sbej oj caa jbajtic pasensia. Ta ay cʼa maʼ ay jas huas scʼulan quitic, sbej oj cʼul perdonar jbajtic» (Col. 3:12-14). ¿Wan maʼ xjula kʼujol ja chawane ixuk precursor bʼa ajyiyujile kʼumal? Koltajiye yuj jun ansyano bʼa aji snaʼe bʼa wane sjomjel ja tuki. Sok jobʼjiyile ta meran mi xbʼobʼ ya sbʼaje pasensya, sok jachuk oj koltanuke bʼa ajyel laman ja kongregasyon. Ja chawane jmoj-aljeltik it skʼuʼane ja srason ansyano sok skʼulane. Ja wego xchawanile jel lek xyila sbʼaje sok mini xyakan smojtajel sbʼaje ja bʼa xcholjeli.

Ja rason wanto kalatik bʼa Colosenses 3:12-14, ojni bʼobʼ skoltayotik yajni ay maʼ wa syajbʼesotik. Jitsan ixuk winik yiluneje ta chʼin wa xyaʼa sbʼaje wani xbʼobʼ yaʼe perdon sok wa xchʼay skʼujole. Pe ta wa xkilatik mi xlajxikujtik skʼulajel ja jaw, lekni oj bʼobʼ katik makunuk ja rason bʼa Mateo 18:15.  Anima ja Jesús ja wan stajel tiʼal jas oj kʼulaxuk yajni june skʼulunejyi jun chaʼan mulal ja smoji, ja rason it wa xmakuni yajni ay kiʼojtik jun kʼumal sok jun jmoj-aljeltik. Kechan la kaʼ jbʼajtik chʼin sok la jetik lekil jkʼujoltik, sok la jtaʼtik loʼil ja jmoj-aljeltik bʼa stojbʼesel ja kʼumali.

Ja Biblia cha ayni yiʼoj tuk rasonik jel xmakuni. Pe bʼa oj koltanuk, tʼilani oj ajyukujtik ja satinel bʼa yip ja Dyosi: «Gusto huax ajyiye. Laman aye. Ay spasensiae. Jel tzamal, jel lec ja smodoei. [...] Mi huas stoyo sbaje. Huax bob scom sbaje» (Gál. 5:22, 23). Jastalni ja aseyte wa xmakuni bʼa kʼun oj aʼtijuk jun makina, ja modoʼalik jaw wa xya kʼumbʼuk ja jastal wa xkila jbʼajtiki.

Jujune bʼa keʼntik tuktukil ja yal jmodotiki. Kibʼanaltik tuktukil ja jastal wa xpensaraʼantik sok ja jastal wala kʼumanitiki. Soka jaw wani xya jtatik lekil kamigotik. Pe ja yal tuktukil jmodotik wani xbʼobʼ snik kʼumal. Jun ansyano bʼa takʼanxa yala: «June maʼ jel chʼabʼan mini gusto x-ajyi yajni teysok june maʼ jel jaman stiʼ. Anima lajansok mey stʼilanil ja abʼani, pe wani xbʼobʼ yijan niwak wokol». Anto, ¿mi xbʼobʼ yil sbʼaje lek chawane bʼa tuktukil ja smodoʼe? La jpensaraʼuktik bʼa chabʼ jekabʼanum: ja Pedro soka Juan. ¿Jastal ja Pedro? Wani xpensaraʼantik jun winik jel jaman stiʼ sok mixato spensaraʼan ja jas wa xyala. Pe ¿jastalxa ja Juan? Wani xpensaraʼantik jun winik jel yaj skʼujol sok wa spensaraʼan bʼajtan ja jas oj yali. Tuktukil lek ja smodoʼe, pe lajan lek aʼtijiye (Hech. 8:14; Gál. 2:9). Ja sjejel bʼa yeʼnle wa sjeʼa ja kʼuʼumanik Dyos ja bʼa jtyempotiki wani xbʼobʼ aʼtijukotik lajan anima tuktukil ja yal jmodotiki.

Bʼobʼta ay jun jmoj-aljeltik ja bʼa kongregasyon bʼa wa xyala ma wa skʼulan jastik bʼa wa syajbʼesotik. Ama jachuk, wani xnaʼatik  ja Kristo cham bʼa skoltajel ja jmoj-aljeltik jaw sok ja yuj tʼilan oj jyajtaytik (Juan 13:34, 35; Rom. 5:6-8). Ja yujil, jaʼukto maʼ oj jpensaraʼuktik mi xbʼobʼ kamigoʼuktik ma mini xbʼobʼ jmojtaytik, la jobʼ jbʼajtik: «¿Ay maʼ jas wan skʼulajel ja jmoj-aljel bʼa mini jachuk wa xyala ja Biblia? ¿Wan maʼ slejel modo bʼa ay jas oj skʼuluki? ¿Ma kechan yuj tuktukil ja jmodotikoni?». Pe ja sjobʼjel mas tʼilani jaʼa it: «¿Jasun wa xbʼobʼ jnebʼ ja bʼa lekil smodoʼiki?».

Ja tsaʼanxta sjobʼjeli jelni stʼilanil. Ta june jel jaman stiʼ pe ja keʼntik jel chʼabʼanotik, la jpensaraʼuktik ja mini wokoluk bʼa yeʼna stajel loʼil ja ixuk winik ja bʼa xcholjeli. Cha lekni la jloktik elel lajan ja bʼa xcholjeli sok yiljel jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik bʼa yeʼna. Ta ja jmoj-aljeltik mas jel jaman skʼujol yuja keʼntiki, ¿oj maʼ cha bʼobʼ jkʼuluktik jachuk sok yabʼjel ja gustoʼil wa xyaʼa skoltajel ja matik ayxa skʼujoli, ja matik maloʼayi sok ja matik ay snesesida? Ja stojolili jaʼa it: anima tuktukil ja yal jmodotiki, masni kʼubʼan oj ajyukotik soka jmoj-aljeltik ta ja wa xwaj jkʼujoltik ja bʼa jastik lek bʼa yeʼna. Bʼobʼta mi oj kʼota wamigoʼuk, pe ja jaw oj koltanuk bʼa mas lek oja wila bʼajsok, bʼa oj likikuk jawa kʼujoli sok masto yabʼjel stsamalil ajyel laman ja bʼa kongregasyon.

Ja Evodia soka Síntique bʼobʼta tuktukilni lek ja smodoʼe. Ama jachuk, ja jekabʼanum Pablo stsatsankʼujolan bʼa «lajan a ajyuque ja spensare soc ja Cajualtiqui» (Filip. 4:2). ¿Junxta maʼ oj cha jkʼuluktik ja keʼntiki bʼa jachuk oj koltanukotik bʼa ajyel lamanil?

Ja watsʼwunel jkʼujoltik soka jmojtiki wa xbʼobʼ katik slaj jastal ja mal kʼul bʼa jun jardín, bʼa ojni kʼiʼuk ta mi xjotsotiki. Jachni oj ekʼuk ta mi xkatik eluk ja watsʼwunel jkʼujoltik sok jun jmojtik, sok cha ojni bʼobʼ sjom  yibʼanal ja kongregasyon. Pe ta wa xyajtaytik ja Jyoba soka jmoj-aljeltiki, ojni jkʼuluktik ja janekʼ xbʼobʼkujtik bʼa jachuk ja tuktukil yal jmodotik mok sjom ja lamanil ja bʼa kongregasyon.

Ta wa xleʼatik modo bʼa stojbʼesel ja kʼumaliki bʼa jachuk ajyel lamanil, bʼobʼta cham oj kiltik ja slekilali. La jpensaraʼuktik ja jas ekʼ sbʼaj ja jmoj-aljeltik ixuk it: «Ja keʼn kabʼ lajansok jun jmoj-aljeltik ixuk wa xyilawon jastal jun yal untik, soka jaw jel xya kʼe kolom. Yuja jelxa kʼeta kolomi, mixani xjoybʼin ja jas wa xkalyabʼi. Jpensaraʼan: ‹Ja yeʼn mi skisawon, ja yuj ja keʼn mini oj cha jkise›».

Tsaʼan, ja yeʼn kʼe spensaraʼuk sbʼaja jastik wan skʼulajeli: «Kʼe kil ja jpaltaʼiki, jelni ya och jpensar sok jel xkutaj jbʼaj. Kaʼa jbʼaj kwenta bʼa tʼilani oj jtukbʼes ja jpensari. Kayi orasyon ja Jyoba sbʼaja jas wan ekʼeli. Tsaʼan, jmanayi jun chʼin smajtan ja jmoj-aljeli sok jtsʼijbʼanyi bʼa jun yal juʼun bʼa skʼanjelyi perdon yuja jel tuk ja jmodo. Jtela jbʼajtikon sok kalatikon mixa oj juljkʼujoltikon sbʼaja jas ekʼi. Mixani bʼa kʼeʼelotikon kʼumal».

Ja ixuk winik jelni skʼanawe ajyel laman. Pe bʼobʼta yuja wa x-aji xiwuke ma yuja niwan wa xyaʼa sbʼaje, jitsan jelni kalaxe. Ja modoʼal it jelni wan ekʼel ja bʼa luʼumkʼinal it, pe ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba, tʼilani oj ajyuk lamanil sok ajyel tsoman. Ja Jyoba ya ekʼyi ja Pablo bʼa stsʼijbʼajel: «Oj xa cʼana huilex jun pavor. Toj la ajyiyex porque tzaubalex nia. Mi lom xa huaa bajex nihuan. Mi xa toya bajex. Aa pacencia abajex. Ta ay cʼa jas huax cʼulaji ahuilex, cʼulanic ahuantar. Yajta bajex soc ja hua mojexi. Leahuic modo jastal laman oj ajyanic ba oj slaj sbaj ja hua pensarexi» (Efes. 4:1-3). Ja ‹slejel modo bʼa laman ajyel› jelni chaʼanyabʼalil. Ja yujil, la waj jkʼujoltik yajel tsatsbʼuk sok stojbʼesel chikan jas kʼumal x-ajyikujtik.