1, 2. ¿Jastal wa xyaʼa kʼulan jkʼujoltik ja Jyoba, sok jas wa skʼapakitik ja Yabʼali?

JUN jmoj-aljeltik kerem, bʼa oj katik sbʼiʼiluk Eduardo, yala yabʼ ja Stephen, jun ansyano bʼa mas ayxa skʼujol, bʼa ay jas wa xcham skʼujol. Jelni kanel spensaraʼuk ja 1 Corintios 7:28 bʼa wa xyala: «Ja maʼ huax nupaniyei, oj ni ajyuc jitzan suocolea». Ja yuj sjobʼoyi ja Stephen, bʼa nupanelxa, jasa ja wokol jaw sok jastal oj kuchyuj ta ti nupani. Bʼajtanto oj sjakʼ, ja Stephen yala yabʼ bʼa a-spensaraʼuk sbʼaja jas stsʼijbʼan mas ja jekabʼanum Pablo, ja Jyoba «tola vida huax yaa ja snihuanil ja jcʼujoltiqui[.] Porque chican jas huocolil huala ectic ja quentiqui, huan nix yaa snihuanil ja jcʼujoltiqui» (2 Cor. 1:3, 4).

² Ja Jyoba jun Tatal jel syajtayotik bʼa wa xyaʼa kulan jkʼujoltik  ja bʼa jwokoltiki. Bʼobʼta ja weʼn wa xjula kʼujol jastal stojuneja sok skoltuneja bʼa jitsan ekʼele, bʼobʼta ja soka Yabʼali. Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja yeʼn wa skʼana bʼa ajyelotik mas lek ja keʼntik, jastalni skʼulanyi soka yaʼtijumik ja bʼa tyempo najate (kʼuman ja Jeremías 29:11, 12).

3. ¿Jastik sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel?

³ Ta wa xnaʼatik jas yuj wa x-ekʼ jbʼajtik prebaʼik sok wokolik ja bʼa nupanel ma ja bʼa pamilya, masni pasil oj kuchkujtik. Anto, ¿jasa wokolik staʼa tiʼal ja Pablo? ¿Jasa sjejelik kiʼojtik ja bʼa najate sok ja bʼa jtyempotik bʼa wa xbʼobʼ ya kulan jkʼujoltik ja yajni wa xmakuni kujtiki? Snajel ja sjakʼjelik oj skoltayotik bʼa oj kuchkujtik.

4, 5. ¿Jastik wokol wa x-ajyi ja bʼa nupaneli?

⁴ Yajni ja Dyos ya nupanum ja bʼajtan winik soka ixuk, yala: «Ja winik oj yakan ja stat soka snan sok jaxa oj ajyuk soka xcheʼumi, sok oj paxuke junta bʼakʼet» (Gén. 2:24). Pe yuja mulanumotik, wani xbʼobʼ ajyuk wokol yajni wala nupanitik sok yajni wa x-ajyi jpamilyatik (Rom. 3:23). Ja tatamal yeʼnxa wa xyiʼajkan ja cholal yiʼoje ajyi ja nantatal, pes ja Dyos yaʼunej kujlajuk bʼa yeʼnxa oj kʼot olomal sbʼaja xcheʼumi (1 Cor. 11:3). Bʼobʼta wokolni bʼa jujuntik tatamal bʼa yijel ja cholal it. Sok jujuntik cheʼumal bʼobʼta jelni wokol xyabʼye ja tojelal wa xyaʼa ja statami yuja bʼa snantat ajyi. Chomajkil, bʼobʼta oj ajyuk wokolik soka tuk spamilya, sok ja it ojni ajuk wokolanuk ja ajkʼach nupanumi.

⁵ Ja chamkʼujolik wa x-ipaxi yajni ja cheʼumal wa xyala yabʼ ja statami oj ajyuk jun yalatse. Anima jel gusto yabʼye, pe cha wani xchamskʼujole bʼa ojni koʼuke chamel ja yajni mito xpojki ja yalatsi ma ja yajni ajyita. Sok jatoni skʼeʼulabʼil bʼa oj ajyukyujile mas gasto. Pe mini kechanuk ja it ja jas oj tukbʼuki. Ja nanali masxa oj spilyi tyempo stalnajel ja yal alatsi. Jaxa tatal ojni ajyukyuj mas cholalik, pes tʼilani oj waj skʼujol bʼa oj ajyukyuj ja jas wa xmakuniyuj ja spamilya. Ja yuj mixa jel oj kanyujile mas tyempo bʼa ajyele lajan jastal ajyi.

6-8. ¿Jastal wa xbʼobʼ yabʼye jun tatamal sok jun cheʼumal bʼa mey yuntikile anima wa skʼanawe?

⁶ Jujuntik nupanum wa stʼaspune pilan wokol: yujni mey yuntikile anima jel skʼanawe. Mini ja nupanel sok mini aya wuntikil wa skʼapa oj ajyuk juna sakʼanil bʼa mi oj ajyuk chamkʼujolil, pe skʼanjel oj ajyuk awuntikil sok mi x-ajyi kʼotelni jun pilan wokol. Jujuntik cheʼumalik jelni xcham skʼujole yujni mi xbʼobʼ ajyuk jun yalatse (Prov. 13:12). Ja bʼa tyempo najate, ta mikʼa x-ajyi yuntikil jun ixuk jelni kʼixwela sbʼaj. Ja Raquel, ja xcheʼum ja Jacob, jelni tristeʼaxi yajni yila ja smoj-alijeli ayni yuntikil jaxa yeʼn miyuk (Gén. 30:1, 2). Jujuntik misioneroʼik teye bʼa paisik bʼa jel ja yuntikile ja ixuk winik wani xjobʼjiyile jas yuj ja mey yuntikile. Anima kʼunxta wa xcholowe yabʼ jas yuj ja meyuki, ayni ekʼele wa x-aljiyabʼye: «¡Jelni ajulabʼajex! Oj katikonyi orasyon bʼa weʼnlex».

⁷ La kiltik jasa ekʼ sbʼaj jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa Inglaterra bʼa jel skʼana oj ajyuk yuntikil, pe mini ajyi. Yajni staʼa ja sjabʼil mixa oj ajyuk yuntikil, jelni tristeʼaxi, yujni snaʼa mi oj kʼotuk ja jas wa skʼana ja bʼa tyempo it. Ja yuj ja  yeʼn soka statami xchapawe oj smajan yaluke jun yal kerem. Chomajkil, yala: «Ajyiyon triste jun tyempo. Wani xnaʼa tukni lek oja majinta jun yala kerem yuja weʼn oja walinta».

⁸ Ja Biblia wa xyala jun jmoj-aljeltik ixuk «oj koltajuk ta oj ya‘ pojkuk ja yali» (1 Tim. 2:15, Ja yajkʼachil sju‘unil ja Dyosi). Pe ja yaljelik it mi wa stojolan ajyel yuntikil oj staʼ ja sakʼanil bʼa tolabida. Ja it wani stojolan ja nanali ayiʼoj jun spamilya bʼa oj smakʼla bʼa jachuk mini oj bʼobʼ loʼiltanuk sok xchʼikjel sbʼaj soka sakʼanil ja tuki (1 Tim. 5:13). Pe ama jachuk, ojni ajyukyujile wokolik ja bʼa snupanele soka bʼa sakʼanile bʼa pamilya.

9. ¿Jas tsatsal wokol wa stʼaspune jujuntik ixuk winik?

⁹ Yajni wa xpensarantik sbʼaja wokolik wa xbʼobʼ ekʼuk ja bʼa nupaneli, ayni june mi x-ekʼ ja bʼa jpensartiki: ta ti cham jawa nupi. Ja tsatsal wokol it mini xmajla oj ekʼ jbʼajtik ja bʼa jtyempotiki. Ja kʼuʼumanik Dyos skʼuʼuneje lek ja bʼa jas skʼapa ja Jesús sbʼaja sakʼwelali, jun smajlajel bʼa jel x-aji kʼulan skʼujol ja maʼ wa xkan bigudo (Juan 5:28, 29). Ja it jun pilan modo ja Tatal Dyos wa xyaʼa kulan skʼujol sok wa skoltay soka Yabʼal ja matik wan ekʼel sbʼaje wokol. La kiltik jastal ja Dyos yaʼunej kulan skʼujol jujuntik yaʼtijum sok jastal koltubʼale.

10. ¿Jasa aji kulan skʼujol ja Ana? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

¹⁰ Ja Ana, ja xcheʼum ja Elqaná, ekʼ sbʼaj jun tsatsal wokol. Ja yeʼn mi xbʼobʼ ajyuk yuntikil, pe ja pilan xcheʼum ja Elqaná, ja Peniná ayni yuntikil (kʼuman ja 1 Samuel 1:4-7). Jabʼil jabʼil, ja Ana wa xkʼenaji yuja Peniná, sok ja it jelni aji wokolanuk. ¿Jasa aji kulan skʼujoli? Ja Biblia wa xyala albʼel lek yayi orasyon ja Jyoba bʼa yaljel yabʼ ja swokoli. Ja yeʼn smajlani oj jakʼjukyi ja yorasyoni. Ama chikan jas x-ekʼi, ja sniʼ sat mixa sjeʼa chamkʼujol (1 Sam. 1:12, 17, 18). Ja yeʼn sjipa lek skʼujol oj ajukyi jun yal yuja Jyoba ma pilanxa jas oj kʼulajukyi.

11. ¿Jastal wa xyaʼa kulan jkʼujoltik ja orasyon?

¹¹ Ojni ekʼ jbʼajtik wokol yuja mulanumotik sok yuja tini aytik ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás (1 Juan 5:19). Pe wani xnaʼatik «ja Dios Tatali, [...] huax yaa ja snihuanil ja jcʼujoltiqui». Ja yeʼn ojni bʼobʼ skoltayotik yajni x-ekʼ jbʼajtik wokoli, jastal ekʼ sbʼaj ja Ana, ta wa xkatikyi orasyon man jkʼujoltik. Jastalni ja Ana, mini kechanta oj kaltikyabʼ ja jwokoltiki; tʼilani la jcholtikyabʼ ja yeʼn ja jastal mero wala taxtiki sok la jpatikyi skʼujol man jkʼujoltik bʼa a-skoltayotik (Filip. 4:6, 7).

12. ¿Jas yuj ajyi gusto ja Ana anima ekʼ sbʼaj wokolik?

¹² Ta wa xkiʼajtik wokol yuja mey kuntikiltik ma ay maʼ wa xchamkujtik, ojni bʼobʼ jtatik kulan jkʼujoltik. La juljkʼujoltik ja bʼa Ana, jun aluman bʼa styempo Jesús. Kan biguda yajni kechanto juke jabʼil nupanele, sok ja Biblia mi xyala ta ajyi yuntikil. Yajni ayiʼoj 84 jabʼil «mi ni huas sipa can [wajel ja bʼa] temploa. Tola vida huas scomo ja suaeli. Jaʼ huajel scʼujol scʼumajel ja Diosi» (Luc. 2:37). Yaʼteltajel ja Jyoba aji kulan skʼujol ja Ana sok aji ajyuk gusto.

13. Aʼa jun sjejel jastal ja lekil kamigotik wa xbʼobʼ yaʼe kulan jkʼujoltik yajni mi x-ajikitik ja bʼa jpamilyatiki.

¹³ Cha wani xbʼobʼ yakitik kulan jkʼujoltik  ja lekil kamigotik jtaʼunejtik ja bʼa kongregasyon (Prov. 18:24). La kiltik jun sjejel. Ja Paula jelni tristeʼaxi yajni ja snan yakan ja smeranili. Ja wokol it mini pasiluk waj bʼa yeʼna, bʼa kechanto joʼe jabʼil yiʼoj. Pe jelni aji tsatsankʼujoluk yuja Ann, jun precursora ja bʼa kongregasyon bʼa jelni chamskʼujol ja jastal wa xtax soka Jyoba. Ja Paula wa xcholo: «Anima ja Ann mi jpamilyaʼuk, ja syajal skʼujol soka skiswanel jelni skoltayon». Sok cha yala: «Ja it skoltayon bʼa mok kakan yaʼteltajel ja Jyoba». Ja snani cha kumxi ja bʼa kongregasyon, sok jelni aji gustoʼaxuk ja Paula. Ja Ann cha jel gustoʼay, yujni skoltay ja Paula bʼa mok yakan yaʼteltajel ja Jyoba.

14. ¿Jastal wa xbʼobʼ katik el slekilal yajel kulan kʼujolal?

¹⁴ Jelni chamyabʼjel, pe yajni wa xjeʼatik syajal jkʼujoltik soka tuki sok meran kiswanel, wani xya el jujuntik pensarik bʼa mi lekuk. Jitsan jmoj-aljeltik ixuk, nupanele ma miyuk, wa snaʼawe skoltajel ja Dyos bʼa xcholjel ja lekil rason jelni xyaʼa gustoʼil. Ja skʼel sate jani stoyjel ja Dyos skʼulajel ja jas wa skʼana ja yeʼn. Sok bʼa jujuntik, ja xcholjeli kʼotel jun tikʼe aʼan bʼa yeʼnle. Yijel och ja lekil rason sbʼaja ixuk winik ja bʼa lugari jun modo wa sjeʼawe bʼa wa skisawe ja tuki. Sok ta wa xcham jkʼujoltik ja jmoj-aljeltik, wani la koltanitik bʼa ajyel tsoman ja bʼa kongregasyon  (Filip. 2:4). Jachni cha skʼulan ja jekabʼanum Pablo. Stalnani ja smoj-aljelik ja bʼa Tesalónica jastal wa skʼulan jun «nanal» sok yaʼa kulan skʼujol jastal jun tatal (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 2:7, 11, 12).

15. ¿Machun yiʼoje ja cholal bʼa sjejelyi ja smeranil ja yal untiki?

¹⁵ Chomajkil jel tʼilan spensarajel sbʼaja kulan kʼujolal sok ja koltanel wa xkatikyi ja tuk pamilyaʼiki. Ay ekʼele, ja jmoj-aljeltik bʼa mito jitsan tyempo tey ja bʼa smeranili wani skʼanayi jun jmoj-aljeltik bʼa takʼanxa bʼa oj sjeyi ja yuntikil ja smeranili, cha wani skʼana oj spaklaye lajan ja Biblia soka yeʼnle. Ja Yabʼal ja Dyos wa xyala ja nantatalik yeʼn yiʼoje ja cholal bʼa sjejelyi ja yuntikile (Prov. 23:22; Efes. 6:1-4). Sok bʼa jujuntik ekʼele ja skoltanel ja tuki jelni xmakuni sok jelni xyaʼawe tsʼakatal. Ama jachuk, mini xjapjiyi ja cholal yiʼoj ja nantatalik. Ja yuj, jel tʼilan aʼochuke loʼil soka yuntikile.

16. ¿Jastik junuk jel tʼilan la juljkʼujoltik yajni ay maʼ wa skʼanakitik bʼa skoltajel jun yal untik?

¹⁶ Ta jun tatal xyala kabʼtik oj katikyi estudio ja skeremi, tʼilan la juljkʼujoltik mini wanukotik sjapjelyi ja cholal yiʼoji. Bʼobʼta ayni oj skʼankitik yajelyi estudio jun skerem june maʼ mi wanuk snebʼjel ja smeranili. Ja bʼa ekʼeleʼik it, tʼilan oj ajyuk tʼabʼan jkʼujoltik skoltajel bʼa snajel sbʼaj ja Dyosi mini wala kʼotik tatal ma nanal. Cha lekni oj jkʼuluktik ja estudio ja bʼa snaj ja spamilya lajan soka snantati ma jmojtik jun jmoj-aljeltik takʼanxa, ma bʼa jun jaman lugar. Jachuk mini jas oj spensaraʼuke bʼa mi lekuk. Bʼobʼta ojni kʼotuk ja tyempo ja nantatalik yeʼnxa oj sjeʼeyi sbʼaja Dyos ja yuntikileʼi, jastalni wa xyala ja Jyoba.

17. ¿Jastik modo wa xbʼobʼ yaʼe kulan kʼujolal ja untiki?

¹⁷ Ja keremtik akʼixuk bʼa snebʼuneje syajtajel sok kʼuʼabʼal ajyel soka Dyos wa xyaweyi kulan skʼujol ja snantate yuja wa skisawe, wa skoltaye sok takʼin ma pilan jastik sok jachuk wa skoltaye ja spamilya bʼa lek oj ajyuke soka Dyosi. Ja Lamec, jun yintil ja Set bʼa ajyi sakʼan bʼajtanto oj jakuk ja niwan Bʼutʼ Jaʼ, yaʼteltay ja Jyoba. Ja yeʼn yalaxakan sbʼaja yunin Noé: «Ja yeʼn oj yijan kulan jkʼujoltik ja bʼa jas wa xkʼulantik sok ja bʼa wokol kaʼteltik ja bʼa jkʼabʼtik yuja Jyoba staʼunej tiʼal malo ja sat luʼum». Ja jas yala kʼotni smeranil yajni ja Dyos ya eluk ja jas staʼunej tiʼal malo sbʼaja luʼumi (Gén. 5:29; 8:21). Ja bʼa jtyempotik, ja untik bʼa wa skoltaye ja smeranil wani xbʼobʼ yiʼejan kulan skʼujol ja spamilya. Wani xbʼobʼ skoltaye ja spamilyaʼe bʼa oj kuchyujile ja wokolik sok kanel sakʼan ja bʼa chʼakelal jakumi, bʼa masto ipaxel yuja niwan Bʼutʼ Jaʼi.

18. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa kuchelkujtik ama xtʼaspuntik wokolik?

¹⁸ Ja bʼa jtyempotik, miyonik ixuk winik wa staʼawe kulan skʼujole yajni wa xyaweyi orasyon, wa spensaraʼane ja bʼa sjejelik bʼa Biblia sok wa xyamigoʼane ja tuk yaʼtijumik ja Dyos (kʼuman ja Salmo 145:18, 19). Wa xnaʼatik ja Jyoba kechan yeʼn wa xbʼobʼ ya kulan jkʼujoltik tolabida, soka jaw wa skoltayotik bʼa kuchelkujtik chikan jas wokol ma preba wa xtʼaspuntik, ja wego ma ja bʼa tyempo jakumi.