1, 2. ¿Jasunuk wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

JA BʼA artikulo ekʼi, kilatik ja Dyablo wa xya jnatik ja Jyoba mi tojuk wa xyaʼa ja smandari. Cha wa xyala masni lek oj wajyujile ja ixuk winik ta yeʼnta wa skʼulan sbʼaje mandar. Pe ¿meran maʼ ja jaw? Pensaran lekbʼi ja matik wa stsaʼawe yeʼnta oj yaʼe mandar wa xbʼobʼ ajyuke sakʼan bʼa tolabida. ¿Mas maʼ lek oj wajyujile ta wa x-ajiye mandar yuja Dyosi? ¿Mas maʼ oj ajyan gusto ja weʼn ja mi maʼ oj yaʼa mandar sok cha ajyel sakʼan bʼa tolabida?

² Mini maʼ oj sjakʼawi ja sjobʼjelik it. Jpetsaniltik tʼilan la jpensaraʼuktik lek ja bʼa jasunuk jaw. Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Dyos ayni yiʼoj ja derecho bʼa yajel mandar sok ja smandaranel masni lek sok skoltajel spetsanil jkʼujoltik. Ja Biblia wa xyakitik rasonik bʼa jach wa xya jkʼuʼuktik. Jun sjejel, la kiltik ja jastal wa xyala ja Biblia sbʼaja sderecho yiʼoj ja Jyoba bʼa yajel mandar.

3. ¿Jas yuj ja Jyoba kechan yeʼn yiʼoj derecho bʼa yajel mandar?

³ Ja Jyoba kechanta yeʼn yiʼoj derecho bʼa yajel mandar, yujni yeʼn ja Dyos maʼ kechan jel ja yipi sok ja Kʼuluman (1 Crón. 29:11; Hech. 4:24). Bʼa jun nakʼsat, ja 144,000 bʼa oj yaʼe mandar  soka Kristo wa xyalawe: «Cajualticon Dios [Jyoba], sbej ni huala toyjia. Sbej ni huala yajtajia porque jel juntiro ja hua huipi. Huena ni acʼulan spetzanil ja jas ayi. Ti xa ni ay spetzanil ja cosa porque ja huen acʼulan. Jach ni acʼanaa» (Apoc. 4:11). Yuja Jyoba yeʼn skʼulan spetsanil, ja yuj kechan yeʼn yiʼoj derecho bʼa yajel mandar ja ixuk winik soka anjeliki.

4. ¿Jas yuj yajel patikajel ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba mi wantik yajel makunuk lek ja libreʼil kiʼojtiki?

⁴ Ja Satanás mini yeʼn skʼulunejuk ja jastik ayi. Ja yuj mini jun derecho yiʼoj bʼa yajel mandar ja sutsatkʼinali. Yajni ja yeʼn soka bʼajtan winik sok ixuk skʼokowe ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba, jelni niwan yaʼa sbʼaje (Jer. 10:23). Ama libre aye bʼa stsajel jas skʼulajel sok ja yuj wa xbʼobʼ stsaʼe bʼa spiljel sbʼaje soka Dyos, pe ¿ay maʼ yiʼoje derecho bʼa skʼulajel? Miyuk. Ja libreʼil it wa xyaʼakan bʼa stsajel skʼulajel jitsan jastik lek kʼakʼu kʼakʼu, pe mini xyakitik ja derecho bʼa skʼokjelyi yabʼal ja jKʼulumantiki. Chikani lek, yajel patikajel ja Jyoba mini wanukotik yajel makunuk lek ja libreʼil kiʼojtiki. Ja keʼntik wani xkilatik stʼilanil bʼa ayaʼotik mandar ja Dyos.

5. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik ja jas wa stsaʼa skʼuʼajel ja Dyos toj kʼotel?

⁵ Ay pilan rason yuja Jyoba ayiʼoj derecho bʼa yajel mandar: stojolil lek wa xyaʼa ja smandari. Yeʼn wa xyala: «Keʼnani ja Jyoba, ja Maʼ wan sjejel yajal kʼujolal mey stikʼanil, stojolil sok sbʼejlal ja bʼa luʼum, yujni ja bʼa jastik it wa xya gustoʼaxukon» (Jer. 9:24). Yeʼn ja yajwalil ja bʼa stojolil. Ja Jyoba mini xmakuniyuj ja sleyik ja ixuk winik bʼa stsajel bʼay ja bʼa toji. Sok ja sleyik yayi ja ixuk winik tini ya eluk ja bʼa stojolil lek ja yeʼn. Ja Biblia wa xyala sbʼejlalil sok stojolil kʼotel ja bʼay ja skujlayubʼ ja Jyoba. Ja yuj, wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik spetsanil ja sleyik, ja srasonik sok ja jas wa stsaʼa skʼulajel toj kʼotel (Sal. 89:14; 119:128). Pe jaxa Satanás, bʼa wa xyala mi lekuk ja jastal wa xyaʼa mandar ja Jyoba, mini bʼobʼelyuj stojbʼesel jun luʼumkʼinal bʼa tolabida ajyel ja bʼa stojolil.

6. ¿Jas pilan rason yuja kechan ja Jyoba ayiʼoj derecho bʼa yajelyi mandar?

⁶ Jun rason mas yujni ja Jyoba ayiʼoj ja snajel sok ja biboʼil wa xmakuniyuj bʼa stalnajel spetsanil ja skʼulbʼeniki. Jun sjejel, la jpensaraʼuktik sbʼaja ipal yayi ja Yunin bʼa yajel tojbʼuk ja chamelik bʼa mini jun loktor wa xbʼobʼ skʼuluk (Mat. 4:23, 24; Mar. 5:25-29). Bʼa Jyoba, ja jas skʼulan ja Jesús mini kʼot jun milagro bʼa yeʼna. Ja Jyoba wa snaʼa jastal wa x-aʼtiji ja kwerpoʼal sok ayiʼoj ja biboʼil bʼa stojbʼesel. Cha ayiʼoj ja snajel bʼa yajel sakʼwuk ja chamwiniki sok stimjel ja desgrasyaʼik.

7. ¿Jas yuj ja sbiboʼil ja Jyoba mas ekʼxel yuja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás?

⁷ Ja luʼumkʼinal yamanyuj ja Satanás wani slejel modoʼik bʼa xchʼayjel snajel ja tiroʼanel ja bʼa chonabʼaltik. Ja Jyoba kechan yeʼn yiʼoj ja biboʼil bʼa oj yijan lamanil ja bʼa luʼumkʼinal (Is. 2:3, 4; 54:13). Yajni mas wa xnaʼatik sbʼaja snajel soka sbiboʼil ja Dyos, jachni wa xkabʼtik jastal ja jekabʼanum Pablo, bʼa yala: «¡Machuncʼa oj slaj ja Diosi! Jel huas snaa juntiro. Huas snaa spetzanil. Tey ba scʼab spetzanil ja jas ayi. Mi ni modo oj naatic ja jas huan ja Diosi. Mi ni tʼun huax naatic sbej ja jas huan scʼulajeli» (Rom. 11:33).

8. ¿Jastik modoʼal mas wa snikawa sbʼaja jastal wa xyaʼa ja smandar ja Dyosi?

⁸ Ja Biblia mi kechanta wa sjeʼa ja Jyoba ayiʼoj derecho bʼa yajel mandar. Cha wa xcholo jas yuj ja jastal wa skʼulani ekʼxel  yuja bʼa tuki. June ja bʼa rasonik yujni wa xyaʼa ja smandar sok syajal skʼujol. Sok wani snikawotik ja jastal wa xyaʼawotik mandar. Ja yeʼn «jel snaʼa yajulal sok wa xyabʼ syajal, mi xkʼe skoraja wego, jel lek smodo, mi xjipwanikan sok tolabida wa xyala ja smeranili» (Éx. 34:6). Wa xyila ja yaʼtijumik bʼa jun modo chaʼanyabʼalil sok wa skisa. Ja Jyoba masto jel lek wa stalnayotik yuja jastal wa xtalnay jbʼajtiki. Mini jachukuk ja jastal wa xyala ja Satanás, ja Jyoba mi stima yajelyi jastik bʼa lek ja yaʼtijumik toji. Mi kechanuk ja jaw, cha yaʼa ja Yunin jel skʼana bʼa ajyelkujtik jun smajlajel bʼa ajyel sakʼan tolabida (kʼuman ja Salmo 84:11 sok Romanos 8:32).

9. ¿Jastal wa xnaʼatik ja Dyos wa xcham skʼujol bʼa jujune ja keʼntiki?

⁹ Ja Jyoba wa xcham skʼujol ja jastal wa xtax yibʼanal ja xchonabʼi, pe cha jelni xcham skʼujol bʼa jujune ja keʼntiki. Jun sjejel, la jpensaraʼuktik ja jas ekʼ ja bʼa styempo ja jwesik bʼa Israel. Junuk 300 jabʼil, ja Jyoba ya makunuk jwesik bʼa skoltajel ja israʼelenyoʼik sbʼaja skontraʼe. Anima waj jun tyempo bʼa jel ajyi tiroʼanel, ja Jyoba waj skʼujol bʼa Rut, jun ixuk mi israʼelenyaʼuk. Pe ja Rut skʼulan jitsan jastik junuk bʼa ochel ja bʼa xchonabʼ ja Dyos. Ja Jyoba ya koʼ slekilal bʼa yayi jun statam sok jun skerem. Pe mi kechanuk ja jaw, yajni sakʼwijani, ja Rut oj snaʼ ja skerem waj yintil ja Mesías. Sok oj cha snaʼ ja jas ekʼ sbʼaji tini kanel june ja bʼa libro bʼa Biblia bʼa jani yiʼoj ja sbʼiʼili. Pensaran, ¿jastal maʼ oj yabʼi? (Rut 4:13; Mat. 1:5, 16).

10. ¿Jel maʼ xtimwani ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba? Cholo.

¹⁰ Ja Jyoba mi jun mandaranum bʼa wa xtʼenwani ma mi xkʼokxi. Ja ixuk winik matik wa xyayi mandar libre wa xyabʼ aye sok gusto (2 Cor. 3:17). Ja David yala ja yaljelik it: «Ja bʼa stiʼ sati tey ja niwanil sok chaʼanil; ipal sok gustoʼil tey ja bʼa lugar wa x-ajyi» (1 Crón. 16:7, 27). Sok jun tsʼebʼanum sbʼiʼil Etán yala: «Jel gusto kʼotel ja chonabʼ bʼa wa snaʼa ja awanel gusto. Ah Jyoba, ja yeʼnle wa xbʼejyiye bʼa yijlabʼ ja sniʼ asati. Ja yeʼnle snajtil ja kʼakʼu wa xgustoʼaxiye ja bʼa wa bʼiʼil, sok ja bʼa wa bʼejlal wa xtoyjiye» (Sal. 89:15, 16).

11. ¿Jasa wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj ya jkʼuʼuktik mas ja jastal wa xyaʼa ja smandar ja Dyos masni lek?

¹¹ Yajni mas wa xpensarantik ja bʼa slekil skʼujol ja Jyoba, masto wa xya jkʼuʼuktik ja jastal wa xyaʼa ja smandar masni lek. Jachni wa xkabʼtik jastal ja tsʼebʼanum: «¡Yujni jun kʼakʼu ja bʼa wa patyoʼik mas lek yuj mil kʼakʼu bʼa chikan jas lugar!» (Sal. 84:10). Mini ay pilan modo. Ja Jyoba yeʼn xchapawotik sok skʼulanotik, ja yuj wani snaʼa jasa mas tʼilan wa xmakunikujtiki bʼa ajyel meran gustoʼil sok wa xyakitik. Chikan jastik wa skʼanakitik bʼajni jlekilaltik, sok ajyel kʼuʼabʼal wa xyijan jitsan gustoʼil, ama ay ekʼele tʼilan oja chʼaka bʼaj (kʼuman ja Isaías 48:17).

12. ¿Jasa rason mas tʼilan bʼa skoltajel ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba?

¹² Ja Biblia wa xcholo, tsaʼan ja bʼa sGobyerno bʼa Mil Jabʼil ja bʼa Kristo, jujuntik ixuk winik oj yile kontra ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba (Apoc. 20:7, 8). ¿Jas yuj jach oj skʼuluke? Yujni ja Satanás, bʼa ojni eluk libre ja bʼa lutani, ojni yakan ja ixuk winik bʼa aya sbʼaje niwan, pe kechanta bʼa sloʼlajel. Ja yeʼn jachni skʼulunej tolabida. Bʼobʼta ojni sleʼ modo bʼa yajel kʼokxuk ja ixuk winik bʼa oj bʼobʼ ajyuke sakʼan tolabida ama mi kʼuʼabʼal x-ajyiye soka Jyoba. Pe ja jaw, mini meranuk. Jelni tʼilan la jobʼ jbʼajtik ta oj jkʼuʼuktik ja abʼal jaw. Ta wa xyajtaytik ja Jyoba sok wa xkaʼteltaytik yuja jel leki sok yuja kechan yeʼn  yiʼoj derecho bʼa yajel mandar ja sutsatkʼinal, ojni kijnaytik ja abʼal jaw. Tolabida wa xkʼanatik ajyel sakʼan bʼa yibʼ skʼabʼ ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba, bʼa wa xyaʼa sok syajal skʼujol ja smandar.

13. ¿Jastal wa xkoltaytik ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba yajni wa stsajlaytik ja yeʼn?

¹³ Jastal kilatikta, ja Jyoba ayiʼoj ja derecho bʼa yajel mandar, sok ja jastal wa skʼulan jani mas lek. Ja yuj wani skʼana oj jkoltaytik sok spetsanil jkʼujoltik. Ja it wani xkʼulantik yajni mi xkaʼatikani sok yaʼteltajel toj. Chomajkil, skʼulajel ja jastik wa skʼana. Jachuk, mi kechanta wa xkoltaytik ja jastal wa xyaʼawotik mandar, cha wani xjeʼatikyi syajal kʼujoltik (kʼuman ja Efesios 5:1, 2).

14. ¿Jastal oj stsajlaye ja Jyoba ja ansyanoʼik soka olomalik bʼa pamilya?

¹⁴ Ja Biblia wa sjeʼakitik ja Jyoba wa xyaʼa sok syajal skʼujol ja smandar. Ja yuj, ja olomalik bʼa pamilya soka ansyanoʼik bʼa wa syajtaye ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba mini oj tʼenwanuke sok cha mini oj kalaxbʼuke, bʼa lajansok ayiʼoje derecho bʼa yajel mandar. Masni lek jaʼ oj stsajlaye ja Jyoba. Jachni skʼulan ja Pablo, bʼa stsajla ja Dyos soka Jesús (1 Cor. 11:1). Mi kʼixwi sok mi stʼena ja tuk bʼa oj skʼuluke ja bʼa toji, kechan stsatsankʼujolan sok yajtanel (Rom. 12:1; Efes. 4:1; Filem. 8-10). Jachni wa skʼulan jastal jaw ja Jyoba. Sok cha jachni oj skʼuluke ja matik wa syajtaye ja yeʼn sok wa skoltaye ja jastal wa xyaʼa mandar.

15. ¿Jas yuj skisjel ja matik yaʼunejyi xchol ja Dyos wa xjeʼatik wantik skoltajel ja sderecho bʼa yajel mandari?

¹⁵ ¿Jas pilan modo wa xkoltaytik ja smandar ja Dyosi? Jani skoltajel sok skisjel ja matik yaʼunejyi xcholi. Sok cha skoltajel ja yeʼnle ama mi xkabʼtik lek stojol jun jasunuk chapubʼal ma mi jel  akwerdo aytik. Jachni wa xkʼulaxi jastal jaw ja bʼa yibʼ smandaranel ja Dyos yujni ja bʼa luʼumkʼinal tukni lek ja modoʼal (Efes. 5:22, 23; 6:1-3; Heb. 13:17). Ta kʼuʼabʼal aytik, ojni katik el slekilal, pes ja Jyoba wa skʼana awajkujtik lek.

16. ¿Jastal wa xjeʼatik wa xkoltaytik ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba yajni ay jas wa stsaʼatik skʼulajel?

¹⁶ Ja jas wa stsaʼatik skʼulajel cha wa xjeʼatik ta wantik skoltajel ma miyuk ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba. Ja yeʼn mi xyala kabʼtik ja jas tʼilan oj jkʼuluktik spetsanil tyempo. Pe ja yeʼn wa xya jnatik jastal wa spensaran. Jun sjejel, mini xyakitik jun lista bʼa jastik tikʼe kʼuʼal oj jlaptik, kechan wa xyalakabʼtik bʼa wa skʼana mok jelxukotik soka jkʼutiki sok tsamal skʼeljel jastalni bʼa jun kʼuʼuman Dyos (1 Tim. 2:9, 10). Chomajkil, mi skʼana oj katik slok yok ja tuki sok cha mokni ajuk kʼe yolome yuja jas wa stsaʼatik skʼulajel (1 Cor. 10:31-33). Yajni ja jas wa stsaʼatik skʼulajel jaʼa jastal wa spensaran ja Jyoba sok mi bʼa jpensar keʼntik, wani xjeʼatik wa xyajtaytik ja jastal wa xyaʼa mandari sok wa xkoltaytik.

17, 18. Ala jujuntik modo bʼa jastal ja matik nupanelxa wa skoltaye ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba.

¹⁷ La kiltik jastal ja matik nupanelxa wa xbʼobʼ skoltaye ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba. Bʼa jujuntik nupanum, mini jach wa smajlaye ajyi ja snupanele, ja yuj jelni wokol bʼa yeʼnle. Sok ay tuk jelxa jomel yolome. ¿Jas wa xbʼobʼ skʼuluke? Lekni oj bʼobʼ spensaraʼuke sbʼaja jastal yila sbʼaj ja Dyos soka Israel. Ja yeʼn yala bʼa kʼotel jastal jun tatamal (Is. 54:5; 62:4). Ja it waj jun «nupanel» jel wokol juntiro. Pe ja Jyoba mi wegoxta el sgana. Jitsan ekʼele yaʼa perdon ja israʼelenyo sok toj ajyi soka akwerdo skʼuluneje (kʼuman ja Salmo 106:43-45). ¿Anke wani spayawotik ja syajal skʼujol mey stikʼanil ja Jyoba?

¹⁸ Ja matik nupanelexa bʼa wa syajtaye ja Jyoba wani stsajlaye ja smodo. Mini sleʼawe modo skʼutsjel jun nupanel jel wokol ta mey jun rason bʼa Biblia. Wa snaʼawe yeʼn aji nupanuke yuja Jyoba sok cha wa skʼana oj ajyuke lajan. Jastalni wa xyala ja Biblia, ja kechan rason bʼa wa xbʼobʼ skʼuts ja snupanel june sok oj cha bʼobʼ nupanuk jaʼa ta koʼ mulal sok ixuk winik (Mat. 19:5, 6, 9). Yajni wa skʼulane ja janekʼ wa xbʼobʼyujile bʼa mi oj jomuk ja snupanele, wane skoltajel ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba.

19. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik yajni wa xkʼojchin koktik?

¹⁹ Yuja mulanumotiki, ay ekʼele oj jkʼuluktik jastik bʼa oj ajuk tristeʼaxuk ja Jyoba. Ja yeʼn wa snaʼa ja jaw, pe sjekakon ja Yunin bʼa yajel ja sakʼanil bʼa jkoltajeltik pes yujni wa syajtayotik. Ja yuj tʼilani la jkʼantikyi ja Jyoba bʼa ayaʼotik perdon yajni wa xkʼojchin koktik (1 Juan 2:1, 2). Mokxa waj jkʼujoltik ja jas wa xkʼulantik bʼa mi lekuki; mas lek la kiltik jasa sjeʼakankitiki. Ta kʼubʼan ayotik soka Dyos, ojni yaʼotik perdon sok oj skoltayotik stojbʼesel ja jyajbʼeltiki, cha jachni ja tuk wokol oj jtʼaspuntik tsaʼani (Sal. 103:3).

20. ¿Jas yuj tʼilan oj jkoltaytik ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba?

²⁰ Ja bʼa yajkʼachil luʼum, ja Jyoba ojni yayi mandar ja ixuk winik sok kibʼanaltik oj jnebʼtik ja tojik sbʼeji (Is. 11:9). Pe jelxa wantik snebʼjel sbʼaja jaw. Sok jelxa mojan ja kʼakʼu mixa maʼ oj yabʼaltay ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba sok jani sjutsʼinil it bʼa skoltajel. Ja it wa xjeʼatik yajni kʼuʼabʼal aytiki, ja yaʼteltajel toj sok skʼujolajel ja janekʼ wa xbʼobʼi bʼa stsajlajel ja smodo ja bʼa jastik wa xkʼulantiki.