¿Akʼumta maʼ jaʼankʼujol ja tsaʼanikxta número Ja Juʼun Cholumani? Ila ta oj bʼobʼa jakʼ ja sjobʼjelik it:

¿Jasa oj skʼuluke ja jmoj-aljeltik, jastal ja biajanteʼik sok ja ansyanoʼik, yajni wa x-ajiyile tojelal yuja xchonabʼil ja Dyosi?

Tʼilani wego oj skʼuʼuke. Ja yuj a-sjobʼ sbʼaje: «¿Wan maʼ stsatsankʼujolan ja jmoj-aljelik bʼa ajyel toj soka Jyoba? ¿Wan maʼ xkʼuʼan wego ja tojelal wa xyaʼa ja xchonabʼ ja Dyosi?» (w16.11, slamik 11 sok 12).

¿Jas tyempo ajyi mosoʼil ja xchonabʼ ja Dyos yuja Babilonia?

Tʼusan tsaʼan yajni chamye ja nebʼumaniki. Kʼe ajyuk jun tsome olomalik bʼa relijyon. Ja Iglesya soka mandaranum bʼa Roma koltaniye bʼa yiljel kontra ja smeranili sok skʼanawe xchʼayjel ja meran nebʼumaniki, bʼa aji slaje jastal ja trigo. Pe ja bʼa jabʼilik bʼajtanto ja bʼa 1914, ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal kʼe eluke libre (w16.11, slamik 23 man 26).

¿Jas yuj jel tʼilan waj ja yaʼtel ja Lefèvre dʼÉtaples?

Ja bʼa jabʼiljan 1520, ja Lefèvre sutu ja Biblia bʼa kʼumal francés bʼa ajyel yujile chikan maʼ ixuk winik. Ja jastik xcholo sbʼaja tekstoʼik bʼa Biblia koltajiye ja Martín Lutero, William Tyndale sok ja Juan Calvino (wp16.6, slamik 10 man 12).

¿Jasa stukil yiʼoj «wajela pensar ja bʼa bʼakʼtelali» soka «wajela pensar ja bʼa yip ja Dyosi»? (Rom. 8:6)

Ja matik ti wajel ja spensar bʼa bʼakʼtelal jani wa xwaj skʼujol skʼulajel ja kʼankʼunel bʼa mi lekuki sok wa skʼulane ja jasa wa skʼanaweʼi sok jel staʼawe tiʼal. Jaxa matik ti wajel ja spensar bʼa yip ja Dyos jani wa xwaj skʼujol ja jastik ti chʼikan sbʼaja Dyosi sok wa spensaraʼan jastal ja yeʼn. Wa xyaʼakan ja spensar atojuk yuja yip ja Dyosi. Wajela pensar bʼa bʼakʼtelal wa stojolan chamelchʼakel; jaxa bʼa yip ja Dyos wa xyaʼa sakʼanil sok lamanil (w16.12, slamik 11 man 14).

¿Jastik oj bʼobʼ kʼulaxuk bʼa yajel lamxuk ja chamkʼujolil?

Kʼulan bʼajtan ja bʼa mas ay stʼilanil, naʼa ja janekʼ ita wa xlajxiwuj skʼulajel, pila tʼun tyempo spetsanil ja kʼakʼu bʼa oj jijlan tʼunuk, abʼan stsamalil ja skʼulbʼenik ja Dyosi, mok chʼayukawuj jawa chiltumili, ayi ejercicio sok wayan lek (w16.12, slamik 18 man 20).

¿Jas wa stojolan ja Enoc «iji el bʼa mi oj yil ja chamelchʼakel»? (Heb. 11:5)

Bʼobʼta ja Jyoba tsamalxta sjapayi ja sakʼanil ja Enoc, bʼa mi yabʼ jastal chami (wp17.1, slamik 12 sok 13).

¿Jas yuj jel stʼilanil ja mi oj jelxukotiki?

Ta mi la jelxitik ojni ajyuk tʼabʼan jkʼujoltik ja janekʼ ita wa xbʼobʼkujtiki sok ja janekʼ wa xlajxikujtik skʼulajel. Tʼilan la juljkʼujoltik ja jas wa xkʼulantik wa xbʼobʼ jomjuke ja tuk sok mok jpensaraʼuktik mas sbʼaja keʼntiki (w17.01, slam 16).

¿Jastik preba kiʼojtik ja Dyosi stojo ja tsome tojwanum ja bʼa bʼajtan siglo, sok cha wani stojel ja Tsome Tojwanum ja wego?

Ja yip ja Dyos skoltay bʼa yabʼye stojol ja sjejelik bʼa Biblia, koltajiye yuja anjelik bʼa skʼeljel ja xcholjeli sok sjipa skʼujole ja bʼa stojelal ja Yabʼal ja Dyosi. Jachni cha wan skʼulajel ja wego (w17.02, slamik 24 man 26).

¿Jastik oj skoltayotik bʼa yiljel chaʼanyabʼalil ja majtanali?

Chane jasunuk: maʼ skʼulan, jas yuj skʼulan, jastik skʼulan bʼa oj yakitik sok jas yuj jel stʼilanil. Tʼilani la jpensaraʼuktik ja bʼa jastik jaw (wp17.2, slamik 4 man 6).

¿Wan maʼ xbʼobʼ stukbʼes ja jas stsaʼunejxa skʼulajel jun jmoj-aljeltik?

Ama tʼilan oj katik kʼotuk ja jas kalunejtiki, pe ay ekʼele tʼilan oj cha jpensaraʼuktik ja jas jtsaʼunejtikxa skʼulajeli. Ja Jyoba stukbʼes ja jas stsaʼata skʼulajel yajni ja swinkil ja Nínive snaʼawe malaya. Ta wa xtukbʼi ja jas wan ekʼeli ma wa x-abʼxi stojolil jun yajkʼachil jasunuk, bʼobʼta tʼilan oj jtukbʼestik (w17.03, slamik 13 sok 14).

¿Jas yuj jel xiwela sbʼaj ja loʼiltaneli?

Yujni kechan wa xbʼobʼ ya ipaxuk jun wokol. Anima ay kiʼojtik rason ma meyuk, yaljel jun jasunuk yaj sbʼaja tuki mini oj ya tojbʼuk ja jas ekʼeli (w17.04, slamik 18 sok 19).