1, 2. a) Ala ja oxe jastik jel chaʼanyabʼal yaʼunejkitik ja Jyoba. b) ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

JA Jyoba kechan yeʼn mas jel riko bʼa yibʼanal ja sutsatkʼinali (1 Crón. 29:11, 12). Chomajkil, kʼotel jun Tatal jel lek skʼujol, sok ja yuj wa sjama ja skʼabʼ bʼa skʼepjelyi ja matik wa snaʼawe ja jastik jel chaʼanyabʼal yiʼoji. Jujuntik ja bʼa jastik jel chaʼanyabʼal yaʼunejkitiki tey 1) ja sGobyerno ja Dyosi, 2) ja xcholjeli sok 3) ja smeranilik jel chaʼanyabʼal ja bʼa Yabʼali. ¿Anke jelni xkatikyi tsʼakatal? Pe ta mi xtalnay jbʼajtik, wani xbʼobʼ katikan yiljel chaʼanyabʼalil sok oj bʼobʼ chʼaykujtik. Bʼa mi oj ekʼuk ja jaw, tʼilan la katik makunuk sok tikʼanxta la katik jitsanbʼuk ja syajtajeli. Ja Jesús yala: «Chican ja ba huaxa yajtayexi, ti ni huajel ja hua cʼujolexa» (Luc. 12:34).

² La jpaklaytik jastal oj bʼobʼ jtalnaytik sok yajel jitsanbʼuk ja syajtajel sok yajel tsʼakatal sbʼaja sGobyerno ja Dyosi, ja xcholjeli sok ja smeranili. Malan wantik spaklajel, la jpensaraʼuktik bʼa jastal oj katik jitsanbʼuk ja syajtajel ja jastik jaw.

3. ¿Jasa pwesto ajyi skʼulajel ja manbʼanum staʼa tiʼal ja Jesús bʼa oj sman jun perla? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

³ (Kʼuman ja Mateo 13:45, 46). Ja Jesús xcholo jun loʼil bʼa jun manbʼanum bʼa wa sleʼa perlaʼik. June maʼ jachuk ja yaʼteli bʼobʼta jelni jitsan smanunej sok xchonunej. Pe kʼot jun kʼakʼu, ja winik jaw staʼa jun perla jel chaʼanyabʼalil bʼa jelni aji gustoʼaxuk. Sok kechan bʼa oj smane, pwesto ajyi bʼa xchonjel yibʼanal ja jas yiʼoji. Ja yuj, ¡pensaraʼan janekʼto chaʼanyabʼal kʼotel bʼa yeʼna ja perla jaw!

4. Ta chaʼanyabʼalil wa xkilatik ja sGobyerno ja Dyos jastalni ja manbʼanum yila ja perla, ¿jasa oj jkʼuluktik?

⁴ ¿Jasa wa sjeʼakitik ja loʼil jaw? Ja smeranil sbʼaja sGobyerno ja Dyosi jach jastal ja perla jaw. Ta jel chaʼanyabʼalil xkilatik jastal yila ja manbʼanum ja perla, pwestoni oj ajyukotik bʼa yajelkan chikan jasa bʼa jachuk oj ajyukotik bʼa sparte ja sGobyerno ja Dyosi (kʼuman ja Marcos 10:28-30). La kiltik chawane bʼa jach skʼulane.

5. ¿Jasa pwesto ajyi skʼulajel ja Zaqueo yuja sGobyerno ja Dyosi?

⁵ Ja Zaqueo jun olomal bʼa tsoma kontribusyon bʼa jelxa riko yuja wa sloʼlay ja smoji (Luc. 19:1-9). Pe yajni smakla ja jas yala ja Jesús sbʼaja sGobyerno ja Dyosi, snaʼa jelni chaʼanyabʼalil ja jas yabʼi sok wegoxta skʼulan. Ja yeʼn yala: «Qʼuelahuil Cajual, ja jastic jbaji oj caa yi snalan ja pobre jumasa. Ta ay cʼa maʼ jlolonej satalajel abal, oj ni ca cumxuc yile chane vuelta mas». Pwestoni ajyi bʼa yajel kumxuk ja jas yelkʼuneji sok yaʼakan ja okʼel skʼujol ja jastik junuk.

6. ¿Jastik smodo stukbʼes ja Ros, sok jas yuj?

⁶ Ayxa jujuntik jabʼil, jun ixuk bʼa oj katik sbʼiʼiluk Ros yabʼ ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos. Ja yeʼn yiʼoj jun smoj ixukil. Chomajkil, yeʼn tejkʼanubʼal bʼa jun partido bʼa skoltajel ja sderecho ja matik wa xyiʼaj smoj winikil. Yajni spaklay ja Biblia, ja yeʼn yila janekʼto chaʼanyabʼal ja smeranilik sbʼaja sGobyerno ja Dyos sok yaʼa sbʼaj kwenta bʼa tʼilan oj stukbʼes sbʼaj (1 Cor. 6:9, 10). Nikji yuja skʼujoli bʼa yajelkan ja xcholi sok sjipjelkan ja ixuk yiʼoji. Ja Ros yiʼaj jaʼ bʼa 2009, sok ja bʼa jabʼil snochoyi och precursora regular. Ja syajal skʼujol yiʼoj bʼa Jyoba soka bʼa sGobyerno masni jel tsats yuja kʼankʼunelik mi lekuk yiʼoji (Mar. 12:29, 30).

7. ¿Jasa tʼilan oj jtalnay jbʼajtik bʼa mi oj katikan syajtajel spetsanil jkʼujoltik ja sGobyerno ja Dyosi?

⁷ Jitsan ja bʼa keʼntik jelni jastik jtukbʼesnejtik bʼa oj ajyukotik bʼa sparte ja sGobyerno ja Dyosi (Rom. 12:2). Pe mini kechanukta ja jaw. Tʼilani la jtalnay jbʼajtik bʼa jachuk mini ja kʼankʼunel bʼa stajel jastik jbʼajtik sok mini ja kʼankʼunel bʼa koʼel mulal sok ixuk winik oj syopes ja yajtanel kiʼojtik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi (Prov. 4:23; Mat. 5:27-29). Ja Jyoba cha yaʼunejkitik pilan jasunuk jel chaʼanyabʼal bʼa oj skoltayotik syajtajel spetsanil jkʼujoltik ja sGobyerno.

8. a) ¿Jas yuj yala ja Pablo ja xcholjeli jelni chaʼanyabʼal sok tey bʼa basoʼik kʼulubʼal sok luʼum? b) ¿Jastal sjeʼa ja Pablo syajtay ja xcholjeli?

⁸ La juljkʼujoltik ja Jesús yakankitik ja cholal bʼa xcholjel sok sjejel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi (Mat. 28:19, 20). Ja jekabʼanum Pablo snaʼani janekʼto chaʼanyabʼal yiʼoj ja xcholjeli. Ja yeʼn yala ja xcholjel sbʼaja yajkʼachil trato jelni chaʼanyabʼal sok tey bʼa basoʼik  kʼulubʼal sok luʼum (2 Cor. 4:7, TNM; 1 Tim. 1:12). Ama mulanumotik, jastal basoʼik kʼulubʼal sok luʼum, ja rason wa xcholotiki ojni yiʼotik och bʼa sakʼanil bʼa tolabida sok cha jachuk ja matik wa smaklayotiki. Ja yuj, ja Pablo yala: «Yuj ja abal it jel tzamali, jayuj huax lea modo jastal oj bob jcolta ja cristiano» (1 Cor. 9:23). Ja yeʼn jelni syajtay ja xcholjeli, sok ja yuj kongana aʼtiji bʼa yajel och nebʼumanik (kʼuman ja Romanos 1:14, 15 sok 2 Timoteo 4:2). Soka jaw koltajiyuj bʼa kuchyuj ja tsatsal wokoli (1 Tes. 2:2). ¿Jastal oj bʼobʼ jetik jun yajtanel jastal jaw ja bʼa xcholjeli?

9. Ala jujuntik modo bʼa sjejel chaʼanyabʼal wa xkilatik ja xcholjeli.

⁹ Ja Pablo sjeʼa jel chaʼanyabʼal yila ja xcholjeli yajni chikanxta bʼa xcholo yabʼ ja ixuk winiki. Jastalni ja jekabʼanumik soka tuk nebʼumanik bʼa bʼajtan siglo, ja keʼntik cha wani xcholotik chikan bʼa wala taxtik ekʼ, bʼa ay ixuk winik sok bʼa naʼitsaltik (Hech. 5:42; 20:20). La jletik modo ja janekʼ xlajxikujtik bʼa xcholjelyabʼ ja ixuk winiki. Jun sjejel, anima chikan jastal wala taxtik, bʼobʼta oj lajxukujtik ochel precursor auxiliar ma regular, snebʼjel pilan kʼumal ma wajel koltanel bʼa pilan lugar ja bʼa jpaistik ma bʼa pilan país (Hech. 16:9, 10).

10. ¿Jastik slekilal yilunej ja Irene yuja xchʼakunej sbʼaj bʼa xcholjel ja lekil rason?

¹⁰ La jpensaraʼuktik sbʼaja Irene, jun jmoj-aljeltik soltera bʼa Estados Unidos bʼa wani skʼana xcholjelyabʼ ja matik wa xkʼumaniye ruso. Yajni kʼetʼani, bʼa jabʼil 1993, kechan ay junuk 20 choluman ja bʼa kʼole matik wa xkʼumaniye ruso ja bʼa Nueva York. Ayxa junuk 20 jabʼil, ja Irene kongana wan aʼtel ja bʼa kʼumal jaw sok wa xyala mitoni xkʼumani tsʼikan lek ja ruso. Pe ja Jyoba yaʼunej koʼ slekilal ja kongana wan aʼtel sok cha jachuk ja bʼa tuk smoji. Ja bʼa wego, ay wake kongregasyon bʼa kʼumal ruso ja bʼa Nueva York. Ja 15 matik yaʼunejyi estudio ja Irene yiʼaje jaʼ sok jujuntik bʼa yeʼnle ti wane aʼtel bʼa Betel, kʼotele precursor ma ansyanoʼik. Ja yeʼn wa xcholo: «Ayni ekʼele wa xkala lekbʼi ay jas jkʼulan pilan, mini xpensaraʼan ta oj yaki mas gustoʼil yuja it». Soka jaw wa sjeʼa jelni chaʼanyabʼalil xyila ja xcholjeli.

11. ¿Jas slekilal wa x-ilxi yajni mi xkatikan xcholjel anima wan ijel jpatiktik?

¹¹ Ta chaʼanyabʼal wa xkilatik ja xcholjeli, jachni oj jkʼuluktik jastal ja Pablo sok mini oj katikan xcholjel anima x-iji jpatiktik (Hech. 14:19-22). Ja bʼa jabʼiljan 1930 sok bʼa skʼeʼulabʼil ja jabʼiljan 1940, ja jmoj-aljeltik bʼa Estados Unidos iji spatike. Pe jastalni Pablo, tsats ajyiye sok mi yawekan xcholjel. Bʼa stalnajel ja sderecho yiʼoje, wajye jitsan ekʼele soka matik  ay chaʼan xchole. Ja bʼa 1943, ja jmoj-aljeltik Nathan Knorr yala ja it sbʼaja jas kʼulaxi ganar ja bʼa Tribunal Supremo bʼa Estados Unidos: «Ja it kʼulaxi ganar apabor weʼnlex. Lekbʼi ja cholumanik kʼotyeta tekʼan xcholjel, mini jun kʼumal oj chapxuk bʼa stiʼ sat ja Tribunal Supremo; kʼulaxi ganar ja ijel jpatiktik stsʼakatal yuja weʼnlex, ja cholumanik, ja jmoj-aljeltik bʼa yibʼanal ja luʼumi yuja mi awaʼunejexkan sok mini oj awawexkan ja xcholjeli. Yuja tsats ajyel ja xchonabʼ ja Kajwaltiki, ja yuj kʼulaxel ganar». Sok cha kʼulaxel ganar tuk kʼumal jastalik jaw bʼa tuktukil lugar ja bʼa luʼumi. Jachukniʼa, ja yajtanel kiʼojtik sbʼaja xcholjeli wa xbʼobʼ skʼul ganar ja ijel jpatiktik.

12. ¿Jasa wa xkʼana oj jkʼuluktik soka xcholjeli?

¹² Yajni wa xkilatik chaʼanyabʼal ja xcholjeli, mini oj malxukotik bʼa kechanta slejel oraʼik. Ojni jkʼuluktik ja janekʼ xbʼobʼkujtik bʼa «[xcholjel]yab spetzanil ja cristiano jastal ja syajal scʼujol ja Diosi» (Hech. 20:24; 2 Tim. 4:5). ¿Sok jasa oj jetik ja bʼa xcholjeli? La kiltik pilan jasunuk jel chaʼanyabʼalil yaʼunejkitik ja Dyosi.

13, 14. a) ¿Jas wa stojolan ja jas jel chaʼanyabʼal staʼa tiʼal ja Jesús ja bʼa Mateo 13:52? b) ¿Jastal wa xkatik jitsanbʼuk?

¹³ Ja yoxil jasunuk jel chaʼanyabʼal akʼubʼalkitik jani ja smeranilik jeʼubʼalkitik. Ja Jyoba yeʼn ja Dyos bʼa smeranil (Juan 17:17). Ja yeʼn kʼotel jun Tatal jel lek skʼujol bʼa wa sjeʼayi ja smeranilik jakel bʼa yeʼna ja matik wa xiwyeyuji. Masan yajni cholji kabʼtik sbʼaja smeranil, bʼobʼelni jnebʼtik ja smeranilik skʼumajel ja Biblia sok ja juʼunik, wajel ja bʼa niwak tsomjelik soka bʼa chʼin tsomjelik. Soka tyempo, jtsomunejtik ja jas ya sbʼiʼiluk ja Jesús jastik jel chaʼanyabʼalil bʼa poko sok bʼa yajkʼachil (kʼuman ja Mateo 13:52). Ja Jyoba ojni skoltayotik yajel jitsanbʼuk yajkʼachilik smeranil ta wa xleʼatik jastal jun jasunuk chaʼanyabʼal bʼa nakʼan ay (kʼuman ja Proverbios 2:4-7). ¿Jastal oj jkʼuluktik?

¹⁴ Tʼilani oj kʼotkotik jun lekil paklanum bʼa Biblia sok ja bʼa juʼuntik, sok spaklajel jaʼankʼujol lek. Jachuk oj jtatik yajkʼachil smeranilik bʼa mini jnaʼunejtik sbʼaj ajyi (Jos. 1:8, 9; Sal. 1:2, 3). Ja bʼa sbʼajtanil número ja bʼa rebista it (julio bʼa 1879) xcholo: «Ja smeranil, jach jastal jun yal nichim ja bʼa takin luʼum sbʼaja sakʼanil, joybʼanubʼal sok ojxta tupuk yuja jel ja mal kʼul sbʼaja mulal. Ta waxa kʼana oja taʼe, tʼilani oj ajyan kʼelan jakan; [...] ta waxa kʼana oja bʼajuk, tʼilani oj koʼan tinan bʼa slejel. Mokni malxan sok jun ita yal nichim sbʼaja smeranil. [...] Moka wakan stsomjel; moka wakan slejel». Jachukniʼa, tʼilani la kʼankʼunuk kujtik bʼa yajel jitsanbʼuk ja smeranilik jel chaʼanyabʼal bʼa Biblia.

15. a) ¿Jastik smeranilik wa xbʼobʼ kaltik kʼotelik «poko»? b) ¿Bʼaya ja mas chaʼanyabʼalik bʼa weʼna?

¹⁵ Wani xtaʼatik smeranilik jel chaʼanyabʼal yajni wa xkʼe jnebʼtik sbʼaja Biblia. Wani xbʼobʼ kaltik smeranilik bʼa «poko» yujni jaʼa jastik jnebʼatik bʼajtani sok kilatik chaʼanyabʼal. Jnebʼatik ja Jyoba yeʼn skʼulanotik sok ay jas wa skʼana oj skʼuluk sbʼaja ixuk winik. Cha jnebʼatik jel syajtayotik ja yuj yaʼa ja Yunin jastal majtanal bʼa elel libre ja bʼa mulal soka bʼa chamelchʼakel. Sok jejikitik ja sGobyerno oj xchʼaysnajel ja wokol sok ojni bʼobʼ ajyukotik sakʼan gusto sok laman bʼa tolabida (Juan 3:16; Apoc. 4:11; 21:3, 4).

16. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik yajni x-abʼxi stojol pilan ekʼele jun smeranil bʼa Biblia?

 ¹⁶ Ajyel ekʼele, ilubʼal stʼilanil xcholjel jastal abʼxel stojol jun jasunuk alubʼalkan oj ekʼuk ma jun xetʼan bʼa Biblia. Yajni wa x-ekʼ ja it, tʼilani oj jpiltik tyempo bʼa spaklajel jaʼankʼujol lek ja jas cholubʼali sok spensarajel (Hech. 17:11; 1 Tim. 4:15). Mini kechanuk la jletik modo yabʼjel stojolil lek ja bʼa jastik tukbʼeli, cha jachuk ja yal nuxik stukil ja bʼa jastal abʼubʼal stojol ja bʼajtani. Ta jach wa xkʼulantik, ja yajkʼachil smeranil jaw ojni kʼot kiltik chaʼanyabʼal. ¿Jas yuj mi lom aʼteluk skʼulajel ja jaw?

17, 18. ¿Jastal wa skoltayotik ja yip ja Dyosi?

¹⁷ Ja Jesús sjeʼa ja yip ja Dyos wani xbʼobʼ ya juljkʼujoltik ja jas jnebʼunejtiki (Juan 14:25, 26). ¿Jastal wa xkoltaji ja it jun jeʼuman bʼa Yabʼal Dyos? La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Peter ja bʼa jabʼil 1970, bʼa ayto yiʼoj 19 jabʼil ja tyempo jaw sok ajkʼachto kʼotel ja bʼa Betel bʼa Gran Bretaña. Jun kʼakʼu yajni wan xcholjel bʼa naʼitsaltik, el ja bʼa pwerta jun winik ay yisim bʼa junuk 50 ja sjabʼili. Ja Peter sjobʼoyi ta wa skʼana oj yabʼ stojol ja Biblia. Ja winik jaw kʼotel jun maestro judío sok chamto yabʼ ja wan kʼapjelyi oj jejukyi bʼa Biblia yuj jun kerem. Bʼa kechan aji och probar ja Peter, jobʼjiyi: «Kʼela, yal kerem, ¿wan maʼ xa naʼa jas kʼumal tsʼijbʼaxi ja libro bʼa Daniel?». Ja Peter sjakʼa jujuntik xetʼan tsʼijbʼaxi bʼa kʼumal arameo. «Ja maestro jaw jelni cham yabʼ yuja jnaʼa ja sjakʼjeli», jach wa xjulskʼujol ja Peter, «pe masto ja keʼn. ¿Jastal jnaʼa? Yajni kumxiyon bʼa jnaji sok jpaklay ja rebistaʼik Ja Juʼun Cholumani soka ¡Despertad! ja bʼa ixawik ekʼta, jtaʼa jun artikulo bʼa wa xcholo ja libro bʼa Daniel tsʼijbʼaxi bʼa arameo» (Dan. 2:4, nota). Ja yip ja Dyosi wani xbʼobʼ ya juljkʼujoltik ja jas jkʼumunejtik sok jnolunejtik (Luc. 12:11, 12; 21:13-15).

¹⁸ Ta wa xnolotik ja smeranilik wa sjeʼakitik ja Jyoba, ja jkʼujoltik oj snikotik bʼa slejel mas jastik chaʼanyabʼal, bʼa poko sok bʼa yajkʼachil. Ja yajtanel soka yajel tsʼakatal yuja sbiboʼil ja Dyos ojni jitsanbʼuk, sok jachuk chapan lek oj ajyukotik bʼa sjejelyi ja tuk.

19. ¿Jas yuj tʼilan oj jtalnaytik ja jastik jel chaʼanyabʼal yaʼunejkitik ja Jyoba?

¹⁹ Ja Satanás soka sluʼumkʼinal mini xjijli bʼa syopesel ma xchʼayjel ja yajtanel kiʼojtik sbʼaja jastik jel chaʼanyabʼal xcholunej ja artikulo it. Ta mi xtalnay jbʼajtiki, ojni bʼobʼ sloʼlayotik wego ja kʼankʼunel bʼa slejel jitsan takʼin ma skʼajel jkʼujoltik ja bʼa jsakʼaniltik sok ajyelkujtik jastik bʼa jel xpaywani. Ja jekabʼanum Juan wa xya juljkʼujoltik ja luʼumkʼinal it wanxta ekʼel sok cha jachuk ja jas wa xkʼankʼuniyuji (1 Juan 2:15-17). Ja yuj, tʼilan oj jkʼujoluktik bʼa mok katikan syajtajel ja jastik jel chaʼanyabʼal yaʼunejkitik ja Jyoba.

20. ¿Jasa waxa kʼana oja kʼuluk bʼa stalnajel ja jastik jel chaʼanyabʼal yaʼunejawi ja Jyoba?

²⁰ Mokni kʼul dudar yajelkan chikan jasa bʼa wa xbʼobʼ syopes ja yajtanel awiʼoj sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Cholo kongana ja lekil rason sok mokni awakan syajtajel ja xcholjeli. Mok axwan slejel ja smeranilik bʼa Biblia. Jachuk oja nol jastik jel chaʼanyabʼal ja bʼa satkʼinal, «ja tihui mi oj bob elcʼajuc soc mi ni ja huorhuojo, mi oj sote». Yujni jastal yala ja Jesús, ja bʼa jas «huaxa yajtayexi, ti ni huajel ja hua cʼujolexa» (Luc. 12:33, 34).