Pojkiyon bʼa 19 bʼa Mayo bʼa 1940 bʼa chonabʼ Amiún (Líbano). Jabʼilik tsaʼan, tixa wajtikon kulan bʼa chonabʼ Trípoli. Kʼiyon bʼa jun pamilya jel tsamal sok bʼa jel xyajtaniye, bʼa wani snaʼa sbʼaj ja Jyoba sok wa syajtay. Oxwane ja ixukotikoni, chawane winik sok keʼna ja ijtsʼinali. Ja jnantati ja mas wa xyaweyi stʼilanili jani skʼulajel estudiar ja Biblia wajel ja bʼa reunioniki sok skoltajel ja tuki bʼa oj snaʼe sbʼaj ja Dyosi bʼa mini jaʼuk ja takʼini.

Ja bʼa jkongregasyontikoni, ay jitsan matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal. June ja yeʼnle sbʼiʼil Michel Aboud, ja maʼ wa xya ekʼuk ja estudio del libro bʼa jachʼto wa xkatik sbʼiʼiluk. Ja yeʼn ti snebʼunej ja smeranil bʼa Nueva York sok yiʼaj och ja smeranil ja bʼa Líbano bʼa skʼeʼulabʼil ja bʼa jabʼilik 20. Wanto xjulek jkʼujol ja jastal jel skisa sbʼaje sok wa skoltay sbʼaje ja Anne soka Gwen Beavor, chawane akʼixuk wajele ja bʼa Eskwela bʼa Galaad. Ja yeʼnle kʼotye lekil amiga ja bʼa jpamilyatikoni. Jabʼilik mas tsaʼan, jelni gustoʼaxiyon yajni jtaʼa kʼot ja Anne ja bʼa Estados Unidos. Tsaʼan ekʼ ja tyempo cha kila ja Gwen bʼa nupanel sok ja Wilfred Gooch, bʼa wan koltanel bʼa Betel bʼa Londres (Inglaterra).

Yajni chʼinonto, jeltoni tʼusan ja Taʼumantiʼik ja bʼa Líbano. Anima jachuk, wa xjeʼatikonyi ja tuk ja jas wa xnaʼatikon bʼa Biblia. Wani xkʼulantikon anima kontra wa x-ilwaniye jujuntik olomalik bʼa relijyon. Man wego wanto xjulek jkʼujol jujuntik jastik junuk ekʼ jbʼajtikon.

Jun kʼakʼu, ja jmoj-alijel Sana soka keʼn wantikon xcholjel bʼa jun naʼits bʼa ayiʼoj jitsan kuartoʼik. Yajni wantikon loʼilanel sok ja matik teye ja bʼa kuartoʼik jaw, ti eljul jun sacerdote. Bʼobʼta ayni ma spaya. Ja sacerdote jaw och yut ja jmoj-alijeli sok jel malo tajki bʼa sjutbʼinko ja bʼa eskaleraʼik. Ayni ma spaya ja policía bʼa tixta jul sok skʼana bʼa akoltajuk ja Sana bʼa yajbʼel kani yuja mokʼi. Yiʼaje och ja sacerdote ja bʼa wa xtax ja policiaʼiki sok yilawe chapan sok arma ja sacerdote. Ja olomal bʼa policía sjobʼoyi «¿Machunkiluka ja weʼn? ¿Jun olomal bʼa relijyon, ma jun olomal bʼa jun banda?».

Cha mini xchʼay jkʼujol ja skʼulan rentar jun autobús ja jkongregasyon sok wajtikon xcholjel bʼa jun lugar najat ay. Jelni lek wajum ajyi, pe yajni yabʼ ja sacerdote teytikon ja bʼa lugari, stsomo jun nole kristyano bʼa oj yixtalaʼukotikon. Ja kristyano sjipawe jbʼajtikon ton, sok syajbʼese yi ja yolom ja jtati. Wanto xjul lek jkʼujol jastal mulan chikʼ kan ja sniʼ sat ja jtati, ja jnani yiʼaj och ja bʼa kanel ja autobusi sok ti jnochotikon och bʼa spatike pe jelni chamkʼujol aytikon. Mini xchʼay jkʼujol ja jas yala ja jnan yajni wan skusjel yi ja sniʼ sat ja jtati: «Jyoba aʼawe perdon, yujni mi snaʼawe ja jas wa skʼulane».

Bʼa pilan ekʼele, wajtikon yulatajel jujuntik jpamilyatikon ja bʼa jchonabʼtikon. Yajni kʼotikon ja bʼa snaj ja jtatawelo tey ja obispo, jun olomal bʼa relijyon jel tʼilan. Ja yeʼn wa snaʼa ja jnantati taʼumantiʼik bʼa Jyoba. Anima kechanto wake jabʼil kiʼoj, sjobʼoki: «¿Jas yuj mito xa wiʼaj jaʼ ja weʼni?». Kalayabʼ jelto chʼinon sok bʼa oj ki jaʼ tʼilani oj naʼ mas bʼa Biblia sok yajel ajyuk jun skʼuʼajel bʼa tsats. Yuja mi lek yabʼ ja jastal jakʼayiʼi, yala yabʼ ja jtatawelo mini jkisunejuk.

Meran, ja experienciaʼik it mi stojoluki jelni tʼusan. Pe ja smeranili, ja swinkil ja Libano jelni lek smodoʼe sok jelni jaman xyaʼawe ja snajeʼi. Ja yuj jitsan ekʼele loʼilanitikon sbʼaja Biblia sok wani xkʼulantikon jitsan estudio bʼa Biblia.

Yajni tito ayon ja bʼa eskuela jun hermano bʼa Venezuela yulatay ja Libano. Wa x-och ja reunionik ja bʼa jkongregasyontikon sok kʼe snaʼ sbʼaj ja jmoj-alijel Wafa. Ekʼ ja tyempo, nupaniye sok ti wajye kulan bʼa Venezuela. Yajni ja Wafa wa stsʼijbʼankitikon, wa xyala yabʼ ja jtat oj wajkotikon bʼa Venezuela, yujbʼi jel snaʼawotikon. ¡Sok mani bʼobʼ ja jas wa skʼana!

Kʼotikon ja bʼa Venezuela bʼa 1953 sok ti wajtikon kulan bʼa Caracas, mojan ja bʼa  spalacio ja presidente. Yuja junto yal keremoni, jel xkʼulan gusto ja yajni wa xkila wa x-ekʼ ja presidente soka xchoper ja bʼa tsamal skarro. Pe ja jnantati mini pasil kʼajyiye, yujni tuk lek spetsanil: ja paisi, ja kʼumali, ja kostumbre, ja waʼelali, sok ja clima. Kʼeʼumto kʼajyuke yajni ekʼ jun jasunuk bʼa jel yaʼa tristeʼil.

Junta chʼaykʼujol ja jtati och yabʼ maloʼay. Jelni chamkabʼtikon, yujni ja yeʼn jel yij sok mi xyamji chamel. Mini bʼa yamubʼal chamel. Ilji ayiʼoj cáncer bʼa páncreas (jluʼumtik) sok ajiyi operación. Tristeni yabʼjel, pe jun semana tsaʼan chami.

Mini xnaʼa jastal oj kal yuja jastal jel yaj xkabʼtikoni. Kechanto 13 jabʼil kiʼoj. Jelni jomel aytikon sok mini xnaʼa jas oj jkʼuluktikon. Wajni jun tyempo lek wokolni yabʼ ja jnani ja mixani teyuk ja statami. Pe kaʼa jbʼajtikon kuenta bʼa mi oj jyopes jbʼajtikon, sok bʼobʼni kuchkujtikon stsʼakatal soka skoltanel ja Jyoba. Yajni ayto kiʼoj 16 jabʼil, jkʼulan jbʼaj graduar ja bʼa preparatoria ja bʼa Caracas sok kila ja stʼilanil bʼa skoltajel ja jpamilya.

Ja bʼa tyempo jaw, ja jmoj-alijel Sana nupani soka Rubén Araujo bʼa skʼulunej sbʼaj graduar ja bʼa Escuela bʼa Galaad sok kumxel ja bʼa Venezuela. Stsaʼawe ti oj wajuke bʼa Nueva York. Ja jpamilya yalawe oj jwajkon ja bʼa universidad, ja yuj ti wajyon ja bʼaye ja Sana soka Rubén bʼa skʼulajel estudiar. Yajni ti ajyiyonsoke, ja slekil smodoʼe jelni skoltayon kiʼel ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Chomajkil, ajyi hermanoʼik bʼa takʼanexa ja bʼa jkongregasyon ja bʼa Brooklyn Spanish. Chawane ja bʼa yeʼnle jelni chaʼanyabʼal kʼot kil-e, jaʼa Milton Henschel soka Frederick Franz bʼa ti wane aʼtel bʼa naʼits Betel bʼa Brooklyn.

Yajni ojxta chʼakuj ja bʼajtan jabʼil bʼa universidad ja bʼa Nueva York, kʼe jobʼ jbʼaj jasa wanon skʼulajel soka jsakʼanili. Ja Juʼun Cholumani jkʼumunejxani jujuntik artikulo bʼa wa staʼa tiʼal sbʼaja kʼelsatik ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba, bʼa yaʼunejxani jpensaraʼuk. Wani xkila ja precursoriki sok ja betelitaʼik ja bʼa jkongregasyon jelni gusto x-ajyiye sok wani xkʼana jach oj ajyukon ja keʼn. Pe mitoni kiʼunejuk jaʼ, ja yuj kʼot jnaʼ tʼilani oj kayi ja jsakʼanil ja Jyoba. Jachni jkʼulana sok kiʼaj jaʼ bʼa 30 bʼa marzo bʼa 1957.

Yajni kiʼajta jaʼ, cha jpensaraʼan oj jtsaʼ skʼulajel pilan jasunuk: aʼtel bʼa tyempo tsʼikan. Masxani jel xkʼankʼunikuj ochel precursor, pe wani xnaʼa mini pasiluk skʼulajel. Wa xjobʼo jbʼaj jastal oj lajxukuj ja oraʼik bʼa ajyel precursor sok ja ajyel bʼa universidad. Wa xjeka sok wa xjuljbʼaj karta bʼa Nueva York sok bʼa Venezuela bʼa xcholjel yabʼ ja jnan soka jmoj-alijelik bʼa jtsaʼata yajelkan ja universidad, kumxel bʼa Venezuela sok ochel precursor.

 Ja bʼa junio bʼa 1957 kumxiyon ja bʼa Caracas. Pe kila ja jastal wane taxel ja jpamilya mini jel lekuk. Wani skʼanawe ay maʼ oj yiʼoch takʼin ja bʼa naʼitsi. ¿Oj maʼ bʼobʼ jkoltaye? Kʼapjiki oj aʼtijukon bʼa jun banco, pe ja jas wa xkʼana jani ochel precursor. Pes jani jaw yuja kumxiyonta ja bʼa paisi. Jtsaʼa oj jkʼuluk xchabʼil. Bʼa jitsan jabʼil, aʼtijiyon snajtil kʼakʼu ja bʼa banco sok cha ochyoni precursor. Mini bʼa jel latsan sok bʼa jel gusto ajyelona.

Jun jasunuk cha jel ya gustoʼaxukon jani yuja jnaʼa sbʼaj ja Sylvia, jun tsamal hermana ti sbʼaj bʼa Alemania bʼa jelni syajtay ja Jyoba sok tixa aye bʼa Venezuela sok ja snantati. Ekʼ ja tyempo nupanitikon sok ajyi chabʼ yal kuntikiltikon: ja Michel (bʼa wa xkatikon sbʼiʼiluk Mike) soka Samira. Chomajkil jpensaraʼantikon oj kitikon och bʼa jnajtikon ja jnani bʼa oj bʼobʼ jtalnatikon. Anima kakan ja ajyel precursoril bʼa stalnajel ja jpamilya, mini kakan ja xcholjeli. Yajni wa xbʼobʼkujtikon ja bʼa vacación, ja keʼn soka Sylvia wala ochtikon precursor auxiliar.

Ja yal untiki titoni aye bʼa eskuela yajni ekʼ ja jas kalata bʼajtani. Ja smeranili jelni lek wan wajelkuj sok ja kristyanoʼik bʼa wane aʼtel ja bʼa banco wani skisawone. Ama jachuk, wani xkʼana oj yil-one jastal jun yaʼtijum Dyos. Mini xkaʼakan spensarajel sbʼaja jaw. Ja yuj ja keʼn soka Sylvia wala ochtikon kulan bʼa yajel el jkuentatikon. Ta kaʼakan ja kaʼtel bʼa banco, ojni yaweki jitsan takʼin. Sok yuja mey jeltikoni, kʼot jnatikon ta kiʼajtikon jun jsakʼaniltikon bʼa chʼin, ja takʼini ojni ya kujtikon bʼa jun tyempo lek.

Stsajel skʼulajel ja jaw mini jel pasiluk. Pe ja kala cheʼum sok ja jnani jelni skoltayone. Ja yuj, cha ojni bʼobʼ kumxukon ja aʼtel bʼa tyempo tsʼikan. ¡Jelni gustoʼayon xkabʼi! Ojni wajkuj lek, pe tʼusan tsaʼan ay jas aljikabʼtikon bʼa junta chʼaykʼujol.

Jun kʼakʼu, ja jloktortikon yalakabʼtikon ke ja Sylvia tukbʼel satkʼinal ay. Pes mini ja wantikon smajlajel. Jelni gusto kabʼtikon, pe ja keʼn mini xkakan spensarajel ja bʼa jas jtsaʼunej skʼulajel bʼa ochel precursor. ¿Ojto maʼ bʼobʼuk? Wegoxtani kʼot man jkʼujoltikon ja jas aljikabʼtikon sok jelxani gusto wantikon smajlajel june yajkʼachil ja bʼa pamilya.  Pe anto, ¿jasa oj ekʼuk soka jas jtsaʼunej skʼulajeli?

Yajni jpaklaytikonta sbʼaja jkʼelsatikoni, kalatikon oj jkʼuluktikon ja jas mero jtsaʼunejtikoni. Ja jkeremtikon Gabriel pojki bʼa abril bʼa 1985. Kaʼakan ja banco sok jtuluyi ja precursor regular bʼa junio bʼa 1985. Ekʼ ja tyempo, ajyikuj ja cholal bʼa kʼotel june ja bʼa Olomalik bʼa Naʼits Betel ja bʼa paisi. Yuja Betel wa xkan junuk 80 kilometro ja bʼa Caracas, ja yuj tʼilani oj jkʼul biajar chabʼe ma oxe ekʼele ja bʼa semana.

Ja Betel tey bʼa chonabʼ La Victoria, ja yuj kalatikon oj wajkotikon tiw bʼa mas mojan oj ajyukotikon. Ja jaw juni jasunuk jel tukbʼi bʼa keʼntikon. Jelni chamkabʼi sok wa xkaʼa tsʼakatal ja jasa skʼulane ja jpamilya. Ja jastal ajyiye puesto, jelni koltani. Ja jmoj-alijel Baha yalakabʼ ojni stalnay ja jnajtikoni. Ja Mike nupanita, pe ja Samira soka Gabriel titoni aye jmoktikon. Ja yuj tʼilani oj yawekan ja yamigoʼe ja bʼa Caracas. Chomajkil, ja kala cheʼum Sylvia tʼilani oj kʼajyuk bʼa jun yal chʼin chonabʼ sok yajelkan ja niwan chonabʼ bʼa jel x-ajyi buya. Sok jpetsaniltikon tʼilani oj kʼajyukotikon ajyel bʼa jun yal chʼin naʼits. Ja yuj ja jtsaʼatikon yajelkan ja Caracas bʼa wajel man La Victoria jelni jas tukbʼi.

Pe aytoni jas mas tukbʼi. Ja Gabriel nupani, jaxa Samira waj bʼa pilan lugar. Chomajkil, ja bʼa 2007 ja Sylvia sok ja keʼn lokjitikon ajyel ja bʼa pamilya Betel, juni cholal bʼa wantikon yabʼjel stsamalil man yan tyempo. Ja Mike ja jkeremtikon bʼankilali, juni ansyano sok precursor aye soka xcheʼum Mónica. Ja Gabriel cha juni ansyano sok wan koltanel bʼa Italia sok ja xcheʼum Ambra. Ja Samira jun precursora sok najat wan skoltajel ja Betel.

Ja bʼa jsakʼanili jelni jitsan jastik jtsaʼunej skʼulajel bʼa jel tʼilan. Pe mini xnaʼa malaya ja jas jkʼuluneji. Cha ojtoni jkʼuluk pilan ekʼele. Jelni xkaʼa tsʼakatal spetsanil ja jas bʼobʼel jkʼuluk bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Snajtil ja bʼa jabʼilik ekʼta, kilunej ja janekʼto stʼilanil yiʼoj ja yajel ajyuk tsats ja jastal wala taxtik sok ja yeʼni. Ama chʼin ma niwan ja jas wa stsaʼatik skʼulajel ja bʼa jsakʼaniltiki, ja Jyoba ojni yakitik ja lamanil «bʼa masto ekʼel yuj yibʼanal ja yabʼjel stojoli» (Filip. 4:6, 7, TNM). Ja Sylvia sok ja keʼn wantikon yabʼjel stsamalil ja kaʼteltikon jel chaʼanyabʼalil ja bʼa Betel sok wa xpensaraʼantikon ja jasa jtsaʼunejtikon skʼulajeli jelni lek elel kʼote yujni tolabida jnochunejtikon ja jas wa xyala ja Jyoba.