ARTIKULO BʼA SPAKLAJEL 25
Ja Jyoba wa xya koʼ slekilal ja maʼ wa x-akʼwani perdon
«Ja Jyoba yaʼawex perdon sok spetsanil skʼujol, ja yuj cha jach kʼulanik ja weʼnlexi» (COL. 3:13).
TSʼEBʼOJ 130 La kaʼ jperdontik
JA JAS OJ PAKLAXUK a
1. ¿Jasa skʼapjelal wa xyayi ja Jyoba ja mulanumik matik wa sutxi skʼujoli?
JA Jyoba yeʼnani ja jKʼulumantiki, ja maʼ wa xya kujlajuk ja leyi sok ja jues, pe cha yeʼnani ja kala Tatik jel xyajtani tey bʼa satkʼinali (Sal. 100:3; Is. 33:22). Ja yuj, yajni wala kotik mulal ja bʼa stiʼ sati, pe meran wa sutxi jkʼujoltik, mi kechan wa xbʼobʼ yaʼotik perdon, wani skʼana oj yaʼotik perdon (Sal. 86:5). Ja Jyoba ya ekʼyi ja aluman Isaiasi jun skʼapjelal bʼa jel xyaʼa kulan jkʼujoltik, ja yeʼn yala: «Ama jawa mulexi xchakalanixta, oj pax sak jastal ja teʼewi» (Is. 1:18).
2. ¿Jasa oj jkʼuluktik ta wa xkʼanatik ajyel laman sok ja tuki?
2 Yuja mulanumotiki, jpetsaniltik wa xkʼulantik sok wa xkalatik jastik junuk bʼa wa xyajbʼestik ja tuki (Sant. 3:2). Ja it mi wa stojolan mi oj bʼobʼ ajyuk lekil kamigotik. Ja jas wa xbʼobʼ kʼulaxuki jani snebʼjel jastal awanel perdon (Prov. 17:9; 19:11; Mat. 18:21, 22). Ja Jyoba wa smajlay oj kaʼ jbʼajtik perdon sok ja chʼin wokol wa x-ajyikujtik sok ja tuk (Col. 3:13). Sok ayni kiʼojtik lekil rasonik bʼa skʼulajel. Yujni ja yeʼn, wa xyaʼawotik perdon sok spetsanil skʼujol (Is. 55:7).
3. ¿Jasa oj paklaytik ja bʼa artikulo it?
3 Ja bʼa artikulo it oj jpaklaytik jastal ja keʼntik, anima mulanumotik, wani xbʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Jyoba bʼa yajel perdon ja tuki. ¿Jas tikʼe mulal oj kaltik yabʼ ja ansyanoʼiki? ¿Jas yuj wa skʼana ja Jyoba oj kaʼ jbʼajtik perdon? Sok ¿jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik bʼa jujuntik kermanotik bʼa yiʼaje jitsan wokol yuj smul ja tuk?
YAJNI JUN KRISTYANO WA XKOʼ BʼA JUN CHAʼAN MULAL
4. a) ¿Jasa tʼilan oj skʼuluk jun nochuman Kristo bʼa koʼel jun chaʼan mulal? b) ¿Jasa cholal yiʼoje ja ansyanoʼik?
4 Yajni ay maʼ wa xkoʼ bʼa jun chaʼan mulal, tʼilani oj alxuk yabʼ ja ansyanoʼik. Ja bʼa 1 Corintios 6: 9, 10, wa xtaʼatik jujuntik sjejel bʼa koʼye chaʼanik mulal. Ja tikʼe mulal it juni niwan mulal bʼa skʼokjel ja sley ja Dyos. Ta jun snochuman Kristo xkoʼ bʼa june ja tikʼe chaʼanik mulal it, tʼilani oj yayi orasyon ja Jyoba bʼa oj ajuk perdon sok yaljelyabʼ ja ansyanoʼik bʼa kongregasyon (Sal. 32:5; Sant. 5:14). ¿Jas cholal yiʼoje ja ansyanoʼiki? Kechani ja Jyoba ayiʼoj ja cholal bʼa yajel perdon ja mulali, sok wani skʼulan soka sakʼanil yaʼa ja Jesús. b Pe ja Dyosi yaʼunejyi ja ansyanoʼik ja cholal bʼa yiljel soka skoltanel ja yabʼal ja Dyosi ta ja mulanumi ojto bʼobʼ ajyuk ja bʼa kongregasyon ma miyuk (1 Cor. 5:12). Ja yujil, june ja jas wa skʼulaneʼi jani sjakʼjel ja sjobʼjelik it: ¿xchapa maʼ bʼa oj koʼuk ja bʼa mulali?, ¿sleʼa maʼ modo bʼa oj snakʼe?, ¿ayxa maʼ tyempo wan koʼel mulal? Sok ja mas tʼilani: ¿sjeʼunej maʼ meran sutxel skʼujol?, ¿ay maʼ pruebaʼik bʼa wa xchiktes ke akʼubʼal perdon yuja Jyoba? (Hech. 3:19).
5. ¿Jastal wa xya el slekilal ja kongregasyon ja yaʼtel ja ansyanoʼiki?
5 Yajni ja ansyanoʼik wa xloʼilaniye sok ja mulanumi, ja jas wa skʼana oj stsaʼe skʼulajeli jani ja jas tsajita skʼulajel ja bʼa satkʼinali (Mat. 18:18). ¿Jastal wa xya el slekilal ja kongregasyon ja it? Ta ja mulanum mi sutxi skʼujol, wani x-aji eluk ja bʼa kongregasyon, jachuk wa xtalnaxi ja xchejik ja Jyoba soka modoʼalik bʼa mi lekuki (1 Cor. 5:6, 7, 11-13; Tito 3:10, 11). Chomajkil oj koltajuk ja mulanum bʼa oj sutxuk skʼujol sok oj ajuk perdon yuja Jyoba (Luc. 5:32). Ja ansyanoʼiki wa xyaweyi orasyon bʼa jachuk ja kristyano oj sutxuk skʼujol sok wa skʼanaweyi ja Jyoba bʼa a-skoltay bʼa lek cha oj yil sbʼajsok (Sant. 5:15).
6. Cholo ta wani xbʼobʼ ajuk perdon yuja Jyoba june maʼ expulsado ay.
6 La jpensaraʼuktik bʼa jun mulanum mi sutxi skʼujol yajni wa xloʼilani soka ansyanoʼiki. Ta jachkʼa, ojni ajuk eluk ja bʼa kongregasyon. Sok ta skʼokunej ja sleyik ja paisi, ja ansyanoʼiki mini oj skoltaye ja wokolik oj yiʼi. Ja Jyoba yaʼunejyi permiso ja matik ay xcholi bʼa skʼulajel jusgar sok yajelyi kastigo chikan maʼ wa skʼoko ja leyi, ama sutxel skʼujol ma miyuk (Rom. 13:4). Pe ta mas tsaʼan ja kristyano snaʼa kʼinal, wa sutxi skʼujol meran sok wa stukbʼes ja smodo sok ja spensari, ja Jyoba puestoni ay bʼa oj ya perdon (Luc. 15:17-24). Jachni wa x-ekʼ ja it anima wa xkoʼ bʼa jun chaʼan mulal (2 Crón. 33:9, 12, 13; 1 Tim. 1:15).
7. ¿Jas wa stojolan yajel perdon june bʼa syajbʼesnejotik?
7 ¿Anke jelni xlikiki yuja mi keʼn oj jtsatik ta ja Jyoba oj ya perdon jun mulanum? Anima jachuk, pe ayni jas wa xbʼobʼ jtsatik. ¿Jasunkiluka? Bʼobʼta ay maʼ wa skʼulankitik bʼa mi lekuk, sok wa skʼanakitik perdon ma ayni miyuk. Chikani jastal, wani xbʼobʼ jtsatik bʼa yajel perdon, wa xkʼan kaltik bʼa oj katik eluk ja tajkel sok ja koraja sbʼaja kristyano jaw. Ja smeranili mini jel pasiluk sok bʼobʼta ojni yiʼ tyempo mastoni ta ay jas skʼulankitik bʼa syajbʼesotik. Ja bʼa La Atalaya 15 bʼa septiembre bʼa 1994 wa xyala: «Yajel perdon jun mulanum mi wa stojolan ke akuerdo aytik soka jas skʼulani. Sbʼaja snochumanik ja Kristo, ja yajel perdon wa stojolan sjipjel skʼujole bʼa yeʼn oj yil ja Jyoba. Yeʼnani ja jues jel toj bʼa sutsatkʼinali, sok ojni skʼuluk ja bʼa stojolil ja bʼa styempoʼil». ¿Jas yuj ja Jyoba wa skʼana oj akʼwanukotik perdon sok oj katikan bʼa yeʼn oj yil ja jastik junuki, wa xkʼan alxuk, la jipjkʼujoltik bʼa yeʼn oj skʼuluk ja bʼa ja stojolili?
JAS YUJ WA SKʼANA JA JYOBA OJ KATIK PERDON
8. ¿Jastal wa xjeʼatik wa xkaʼatik tsʼakatal ja syajulal skʼujol ja Jyoba?
8 Yajni wala akʼwanitik perdon, wa xjeʼatik wa xkaʼatik tsʼakatal ja syajulal skʼujol ja Jyoba. Bʼa jun sjejel, ja Jesús yaj slaj ja Jyoba jastal jun ajwalal bʼa yaʼa perdon ja smoso bʼa chaʼanxa lek ja sjeli yuja mi xbʼobʼ stupi. Pe ja moso it mini sjeʼayi syajal skʼujol ja smoji bʼa tʼusan takʼin yaʼunejyi jel (Mat. 18:23-35). ¿Jasa kʼan sjeʼ ja Jesús? Ta meran wa xkatikyi tsʼakatal ja niwan syajal skʼujol wa sjeʼakitik ja Jyoba, ojni snikawotik bʼa yajel perdon ja tuki (Sal. 103:9). Xcholjel sbʼaja it, ayxa jujuntik jabʼil ja La Atalaya xcholo, chikan janekʼ ekʼele wa xkaʼatik perdon ja tuk, mini tʼun oj slaj «ja jastal wa x-akʼwani perdon sok ja syajulal skʼujol yiʼoj ja Dyos yuja Kristo».
9. ¿Machtik wa sjeʼayi syajulal skʼujola ja Jyoba? (Mateo 6:14, 15).
9 Ta wala akʼwanitik perdon, ja Jyoba oj yaʼotik perdon. Ja yeʼn wa sjeʼayi syajulal skʼujol ja matik ayiʼoj yajalkʼujoli (Mat. 5:7; Sant. 2:13). Ja Jesús xchiktes lek ja it yajni sjeʼayi ja snebʼumanik bʼa oj yaweyi orasyon (kʼuman ja Mateo 6:14, 15). Ja Jyoba xchiktesni ja it ja bʼa styempo ja Job. Ja yaʼtijum toj it ja Dyos tʼilani kuchyuj ja jas yalawe bʼa yajbʼesni ja oxwane winike it: ja Elifaz, ja Bildad sok ja Zofar. Ja Jyoba yalayabʼ ja Job ayayi orasyon yuj yeʼnle. Sok yajni ja Job skʼulan, ja Jyoba ya koʼyi slekilal (Job 42:8-10).
10. ¿Jas yuj kechanta wa xyiʼajan kitik wokol ja snoljel tajkeli? (Efesios 4:31, 32).
10 Snoljel tajkel wani xya kitik wokol. Ja tajkeli jachni jastal jun karga, sok ja Jyoba wani skʼana la katik eluk ja karga jaw (kʼuman ja Efesios 4:31, 32). Wani xyakitik ja rason it: «Aʼeluk ja koraja sok aʼakan ja tajkeli» (Sal. 37:8). Snochjel ja rason it wani xkatik el slekilal yujni ja tajkeli mini lekuk ja bʼa jsakʼaniltik sok ja bʼa jastal wa xpensarantiki (Prov. 14:30). Snoljel tajkel jachni jastal yujel beneno: Keʼntani jel xyajbʼes jbʼajtik. Ja yuj, ta wa xkaʼatik perdon ja tuk, wantikni skʼulajel jun jasunuk lek bʼa keʼntik (Prov. 11:17). Wani xkabʼtik ja lamanil sok wani xbʼobʼ jnochtik yaʼteltajel ja Jyoba.
11. ¿Jasa wa xyala ja Biblia sbʼaja yajel stup june? (Romanos 12:19-21).
11 La katikan bʼa yeʼn aya stup ja Jyoba. Ja Jyoba mi yaʼunejukitik permiso bʼa yajelyi stup ja matik wa skʼulanekitik jastik bʼa mi lekuki (kʼuman ja Romanos 12:19-21). Yuja mulanumotiki sok ayta stikʼanil ja janekʼ wa xkabʼtik stojoli, mini xbʼobʼ jkʼuluktik jusgar ja jastik it jastalni Jyoba (Heb. 4:13). Chomajkil, ayni ekʼele wa xbʼobʼ sjom-otik ja jastal wa xkabʼ ayotiki. Ja Santiago stsʼijbʼan: «Yujni ja stajkelal ja winiki mini xyiʼajan ja stojolil ja Dyosi» (Sant. 1:20). Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ke ja Jyoba ojni skʼuluk ja bʼa stojolili sok yeʼnani xchol oj skʼuluk ja bʼa toji.
12. ¿Jastal wa xjeʼatik wa xjipa jkʼujoltik ja bʼa stojolil ja Jyoba?
12 Yajni wala akʼwanitik perdon, wani xjeʼa wa xjipa jkʼujoltik ja bʼa stojolil ja Jyoba. Ta wa xkaʼatikan bʼa skʼabʼ ja jastik junuk ekʼeli wani xjeʼatik ke wa xkʼuʼantik lek bʼa ojni stojbʼes ja jastik junuk sjomunej ja mulali. Ja bʼa yajkʼachil luʼum skʼapunejkitiki, ja jastik wa syajbʼesotiki «mixa maʼ oj julskʼujol sok mixa maʼ ti oj ajyuk bʼa skʼujol» (Is. 65:17). Pe ¿oj maʼ bʼobʼ katik eluk ja tajkel sok jasnoljelkoraja yajni june jel syajbʼesnejotik? La kiltik jastal lajxiyujile jujuntik.
JA JASTAL WA XKATIK El SLEKILAL JA AKʼWANEL PERDON
13, 14. ¿Jasa wa sjeʼawi ja jas ekʼ sbʼaj ja Tony sok ja José?
13 Jitsan ja bʼa kermanotiki stsaʼawe yajel perdon ja matik jel akʼubʼal yiʼe wokol yuji. ¿Jasa slekilal yiluneje yuj skʼulajel?
14 La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Tony, c bʼa ti sbʼaj bʼa Filipinas. Jitsan jabʼil bʼajtanto oj och testigo bʼa Jyoba, cham june ja sbʼankili. Sok kʼot snaʼ ke miljiyuj jun winik sbʼiʼil José. Yuja Tony jel kʼakʼ sok jel sgusto makʼwanel ajyi, ja yuj skʼana oj ya stupe. Ja José aji och bʼa preso yuja jas skʼulani. Yajni ja José el ja bʼa preso, ja Tony yala mani oj staʼe sok oj smile, ja yuj smana jun spistola. Pe ja bʼa tyempo jaw kʼe ajukyi estudio bʼa Biblia yuja testigoʼik bʼa Jyoba. Ja yeʼn wa xjul skʼujol: «Yajni wanon skʼulajel estudiar, jnebʼa ke tʼilan oj jtukbʼes bʼaj. Sok tʼilan oj chʼay ja tajkeli». Ja Tony yiʼaj jaʼ sok ekʼ ja tyempo kʼot jastal ansyano bʼa skongregasyon. ¡Jelni cham yabʼ yajni kʼot snaʼ ke ja José cha kʼotelxa testigo bʼa Jyoba! Yajni staʼa sbʼaje, stela sbʼaje, sok ja Tony yala yabʼ ja José ke yaʼata perdon. Ja Tony mixani snaʼa jas oj yal yuja gustoʼil ja yajni yaʼa perdon ja José. Ja nochuman it bʼa Kristo snaʼani jastal oj ya perdon, ja yuj ja Jyoba ya koʼyi slekilal yuja jach skʼulani.
15, 16. ¿Jasa wa sjeʼawi ja sjejel bʼa Peter sok bʼa Sue?
15 Ja bʼa 1985, ja Peter sok ja Sue teye bʼa jun reunión bʼa naʼits bʼa tsomjelal yajni junta chʼaykʼujol bʼojti jun bomba. Jun winik yaʼunej och jun bomba ja bʼa naʼits bʼa tsomjelali. Sok yuja jel yajbʼikani, ja Sue mixa jas xyabʼ yikʼil sok jomkan ja sat sok ja xchikini. d Ja nupanum it tikʼanxta wa sjobʼo sbʼaje: «¿Maʼ skʼulan ja it?». Jitsan jabʼil mas tsaʼan, ja maʼ skʼulan ja it, bʼa mi taʼumantiʼuk bʼa Jyoba, lutji preso man oj chamuk. Ja Peter sok ja Sue jobʼjiyile ta yaʼaweta perdon, ja yeʼnle sjakʼawe: «Ja Jyoba wa sjeʼakitik ke ja koraja sok ja snoljel tajkel kechani wa xbʼobʼ sjom ja jastal wa xkabʼ ayotik sok ja jastal wala taxtiki. Ja yuj masan ekʼ ja it, jkʼanatikonyi ja koltanel bʼa mi oj ajyukujtikon tajkel sok koraja bʼa jachuk oj jnochtikon yaʼteltajel».
16 ¿Pasil maʼ waj bʼa yeʼnle ja nupanum it akʼwanel perdon? Miniʼa. La kiltik ja jas wa xyalawe. «Ay ekʼele wantoni la tajkitikon yajni ja Sue wa xyiʼaj wokol sbʼaja jas ekʼ sbʼaji. Pe yuja wa xkʼujolantikon bʼa mixa oj ka juljkʼujoltikon, ja yuj wani xchʼay jkʼujoltikon. Sok wani xbʼobʼ kaltikon sok spetsanil jkʼujoltikon, ta jun kʼakʼu ja winik jaw xkʼot jastal jun hermano, ojni katikonyi jun slekil sjulelal ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba. Ja sjejel it, sjeʼunejkitikon ke ja rasonik wa xyaʼa ja Biblia wani xkoltani bʼa oj tekʼxukujtikon ja wokolik wa x-ekʼi. Wa skoltayotikon sbʼaja jastal wa xpensaraʼantikon. Cha wa xyaʼa kulan jkʼujoltikon snajel ke ja Jyoba ojxtani stojbʼes spetsanil ja jas wan yajel kitik wokoli».
17. ¿Jasa wa sjeʼawi ja jas ekʼ sbʼaj ja Myra?
17 Ja Myra snaʼa sbʼaj ja Jyoba yajni nupanelxa sok ay chabʼ yal yuntikil, pe ja statami mini skʼuʼan ja smeranili. Ekʼ ja tyempo, chʼaykʼujolaji sok jipjikan sok ja spamilya. Ja Myra wa xjul skʼujol: «Yajni sjipawotikonkan ja jtatami, mini xnaʼa jas oj jkʼuluk. Jelni tuk ay xkabʼ ja jpensari jastalni wa xyabʼye ja matik wa xchʼaykʼujolajiyeʼi: mi xbʼobʼ jipjkʼujol, wa xkabʼ syajal, mulal ayon sok tajkelon». Ama chʼakta ja snupaneli, pe mitoni x-ekʼ ja syajali. Ja Myra cha wa xyala: «Jachni kabʼ ajyiyon jitsan ixaw, sok kaʼa jbʼaj kuenta ke ja jaw wani sjomjel ja jastal wa xkila jbʼaj soka Jyoba sok ja tuki». Ja wego, ja Myra wa xbʼobʼ yal mixani xyabʼ ja tajkel jaw sok mixani skʼana bʼa ay jas mi lekuk oj ekʼ sbʼaj ja statam ajyi. Wani smajlajel, bʼa oj kʼotuk jun kʼakʼu oj skʼuʼuk ja smeranili. Ja Myra jaxa wajel skʼujol ja bʼa tyempo jakumi, sok mi jaʼuk ja bʼa jas ekʼta. Ama stuchʼil ya kʼiʼuk ja chabʼ yal yuntikil ja bʼa smeranili, ja wego wani xyabʼ stsamalil yaʼteltajel ja Jyoba soka spamilya.
JA JYOBA YEʼNANI JA TOJIL JUESI
18. Yuja Jyoba yeʼn ja Niwan Jues, ¿jasa wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik leki?
18 Yuja Jyoba yeʼna ja niwan jues, ja keʼntiki mini tʼilanuk oj cham jkʼujoltik bʼa jastal skʼulajel jusgar ja tuk, yeʼnani oj yile. ¡Janekʼto wa xyaʼa kulan jkʼujoltik! (Rom. 14:10-12). Wani xbʼobʼ ajyukotik lek seguro ke ja yeʼn tolabida oj kʼulwanuk jusgar soka jastik toj yaʼunej kujlajuki sok ja bʼa mi stojoluki (Gén. 18:25; 1 Rey. 8:32). Ja yeʼn mini oj skʼuluk ja bʼa mi stojoluki.
19. ¿Jasa oj lajxukyuj skʼulajel ja stojil ja Jyoba?
19 Ja Jyoba ojni ya tojbʼuk spetsanil ja jastik sjomunej ja mulali. ¡Janekʼto wa xkʼanatik oj kʼotuk ja kʼakʼu jaw! Ja yeʼn oj ya tojbʼuk ja syajalil kabʼunejtik ja bʼa jkuerpotiki sok ja bʼa jastal wa xkabʼ aytiki (Sal. 72:12-14; Apoc. 21:3, 4). Pes ojni chʼay jkʼujoltik. Malan xkʼot ja kʼakʼu jaw, la kiltik chaʼanyabʼal ja cholal yaʼunejkitik ja Jyoba bʼa snochjel ja sjejel bʼa yajel perdon ja tuk.
Tsʼebʼoj 18 Tsʼakatal yuja wa wunin
a Ja Jyoba wa skʼana oj yaʼ perdon ja mulanumik wa sutxi skʼujoli. Ja nochumanotik Kristo wa xkʼana oj jnochtik ja sjejel yaʼa bʼa yajel perdon ja matik wa syajbʼesotiki. Ja bʼa artikulo it, oj jtatik tiʼal sbʼaja mulalik oj katik perdon sok ja tikʼe mulalik oj kaltikyabʼ ja ansyanoʼik. Cha oj kiltik jas yuj ja Jyoba wa skʼana oj kaʼ jbʼajtik perdon sok ja slekilal oj katik eluk ta jkʼulantiki.
b Kʼela ja xetʼan, «Preguntas de los lectores» ja bʼa La Atalaya 15 bʼa abril bʼa 1996.
c Jujuntik ja bʼiʼilal tukbʼesnubʼal.
d Kʼela ja ¡Despertad! bʼa 8 bʼa Enero bʼa 1992, slam 9 man 13. Cha kʼela ja bʼa JW Broadcasting® ja bideo wa xyoloman Peter y Sue Schulz: La adversidad se puede superar.