1. ¿Bʼa jastik junuk oj bʼobʼ xiwkotikyuj?

 LA JPENSARAʼUKTIK ja sjejelik it bʼa meran ekʼeli. Ja Néstor soka xcheʼumi, ja María, wa skʼana oj koltanuke bʼa jun lugar bʼa wa xkʼanxi mas koltanel bʼa xcholjel. b Pe bʼa oj lajxukyujile, tʼilan oj kʼajyuke bʼa mi jel jas oj ajyuk yujile sok ja jaw wani x-aji xiwuke. Wani skʼuʼane ke mi oj bʼobʼ ajyuke gusto yuj yijel jun sakʼanile jastal jaw. Ja Biniam, juni hermano ti sbʼaj bʼa jun país bʼa wa skontraʼane ja kaʼteltik ja kristyanoʼiki. Yajni och testigoʼil bʼa Jyoba, yaʼani sbʼaj kuenta ke ja yeʼn ojni cha ijuk spatik. Ama wa xiw tʼusan yuja jaw, aytoni pilan jasunuk bʼa masto wa x-aji xiwyuj: jastal ma oj yabʼye ja spamilya ja yajni xyabʼye ja yajkʼachil relijyon yiʼoji. Sok tsaʼanxta, oj kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Valeria, bʼa ilji ayiʼoj jun tikʼe cáncer bʼa jel malo. Ja yeʼni wani skʼana oj skʼuʼuk ja jas wa xyala ja Biblia sok ja jastal yajel makunuk ja chikʼi, sok jelni wokolani bʼa oj staʼ jun cirujano bʼa oj skis ja jas wa skʼana. Jastalni wa x-ekʼ jbʼajtik, wani xiw bʼa oj chamuk.

2. ¿Jas yuj jel tʼilan oj kʼujoluktik bʼa yajel lamxuk ja jxiweltiki?

² ¿Ay maʼ bʼa awabʼunej jujuntik ja xiwelik it jastalni yabʼye ja hermano bʼa bʼajtan parrapo? Jitsan bʼa keʼntik ayniʼa. Ja jas xiwela sbʼaji jani mi oj jnatik jastal yajel lamxuk ja jxiweltik, pes ojni bʼobʼ yiʼotik bʼa oj jomtik ja jastal wala taxtik soka Jyoba. Sok jani jaw ja jas wa skʼana ja Satanás. Ja yeʼn wa skʼana oj ya makunuk ja jxiweltiki bʼa oj kʼoktik ja jas yaʼunej kujlajuk ja Jyoba, jastalni xcholjel ja lekil rasoniki (Apoc. 12:​17). Meraniʼa, ja yeʼn jel malo jel sok jel ja yipi. Pe ay jas wa xbʼobʼ skoltayotik bʼa oj kuchkujtik, ¿jasunkiluka?

3. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja xiweli?

 ³ Ja Satanás mini oj bʼobʼ ya xiwkotik ta wa xkʼuʼantik lek ke ja Jyoba wa syajtayotik, sok tey bʼa jpartetik (Sal. 118:6. Jun sjejel, ja tsʼijbʼanum ja bʼa Salmos 118 ekʼ sbʼaj jitsan wokolik. Ajyi jitsan skontraʼik, bʼa tini chʼikan ja matik jel naʼubʼal sbʼaje (bersikulo 9 sok 10). Ayni ekʼele jel tsats tʼenji (bersikulo 13). Sok chomajkil ayni ekʼele tsats tojiyuj ja Jyoba (bersikulo 18). Anima jachuk, ja yeʼn yala bʼa jun tsʼebʼoj: «Mini oj xiwkon». ¿Jas yuj seguro ay leki? Pes yujni wa snaʼa anima tojubʼalyuj ja yala Tat bʼa satkʼinali, pe wani xyajtajiyuj. Ja tsʼijbʼanumi wani skʼuʼan lek, ke chikan jas x-ekʼi, ja sDyos bʼa jel xyajtani tolanibida oj koltajukyuj (Sal. 118:​29).

4. ¿Jas tikʼe xiwelik oj bʼobʼ katik ekʼuk ta wa xkʼuʼantik ke ja Jyoba wa syajtayotik?

⁴ Kada nochuman bʼa Kristo tʼilani oj skʼuʼuk lek ke ja Jyoba wani xyajtajiyuj. Ja skʼuʼajel jaw ojni koltajukyuj bʼa oj kuchyuj ja oxe xiwelik it: 1) ja xiwel bʼa mi oj bʼobʼ smakʼlay ja spamilya, 2) ja xiwel sbʼaja tuk, sok 3) ja xiwel bʼa oj chamuk. Ja hermanoʼik staʼa tiʼal ja bʼajtan parrapo bʼobʼni kuchyujile ja xiwele stsʼakatal yuja skʼuʼajel ajyiyujile bʼa wani xyajtajiyeyuj ja Jyoba.

5. ¿Jastik junuk oj bʼobʼ ajuk chamskʼujole ja olomalik bʼa pamilya? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja spatiki).

⁵ Ja nochumanik Kristo kʼotele olomalik bʼa pamilya jelni xyilawe chaʼan yabʼal ja cholal it bʼa smakʼlajel ja spamilyaʼe (1 Tim. 5:8). Ta jach kʼotela, bʼobʼta snajtil ja bʼa chamel wa spuku sbʼaj ja COVID-19 wa xchama kʼujol oja chʼay jawa waʼteli. Bʼobʼta wani xchama kʼujol bʼa mi oj bʼobʼa makʼlay jawa pamilya ma bʼa mi oj bʼobʼa tup ja renta ma tuk jelalik. Ma oja pensaraʼuk oja chʼay jawa waʼteli, sok mi oja ta pilan. Ma jastalni ekʼ sbʼaj ja Néstor soka María tax tiʼal bʼajtanto, bʼobʼta ja weʼn oja pensaraʼuk mini oj bʼobʼ ajyan sakʼan ta jel tʼusan awiʼoji. Ja Satanás yaʼunej makunuk ja xiwel it sok skʼulunej bʼa jitsan yaʼunejekan yaʼteltajel ja Jyoba.

6. ¿Jasa wa skʼana oj jkʼuʼuktik ja Satanás?

⁶ Ja Satanás wa skʼana ke la jkʼuʼuktik ke ja Jyoba mini xcham skʼujol bʼa keʼntik, yajni wa xkʼanatik ja skoltanel bʼa oj jmakʼlaytik ja jpamilyatik, mini oj skis-otik. Ta kotik ja bʼa trampa it, ojni bʼobʼ jpensaraʼuktik bʼa mi jas oj jkʼuluktik sok mini oj katikan ja kaʼteltik, anima xkʼokotik rasonik bʼa Biblia.

7. ¿Jas wa xya jkʼuʼuktik lek ja Jesús?

⁷ Mini maʼ mas wa snaʼa sbʼaj ja Tatal ke yuja Jesús. Ja yuj wa xyala kabʼtik jaman lek: «Pes jawa Tatexi wanxani snaʼa ja jas wa xmakuni awujilex bʼajtantoyuj oja kʼanexyi» (Mat. 6:8). Ja Jesús wani xcha snaʼa ke ja Jyoba tolabida puesto ay bʼa oj yakitik ja jas wa xmakunikujtiki. Ja snochumanik ja Kristo tini wala taxtik ja bʼa spamilya ja Dyos. Sok yuja yeʼn olomali, wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ke ojni skʼuluk ja jastalni wa skʼanayi ja olomalik ja bʼa 1 Timoteo 5:8.

8. a) ¿Jasa oj skoltayotik sbʼaja xiwel bʼa mi oj bʼobʼ jmakʼlaytik ja pamilya? (Mateo 6:​31-​33). b) ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa nupanum wa xtax ja bʼa poto?

⁸ Ta jkʼuʼunejtik lek ke ja Jyoba wa syajtayotik sok jachuk ja jpamilyatik, ojni ajyukotik seguro ke ojni yakitik ja jas wa xmakunikujtiki (kʼuman ja Mateo 6:​31-​33). Ja Jyoba wani skʼana oj yakitik ja jas wa xmakunikujtiki, wa xyaʼa sok syajal skʼujol sok aʼay lek. Yajni skʼulan ja Luʼumi, mini kechanta yaʼakan ja jas tʼilan bʼa oj bʼobʼ ajyukotik sakʼan. Pes  chomajkil skʼulan sok syajal skʼujol jitsan jastik junuk bʼa oj kabʼtik stsamalil (Gén. 2:9). Anima kechan ay kiʼojtik ja jas wa xmakunikujtik ja bʼa kʼakʼu, la katik tsʼakatal yujni ay kiʼojtik ja jas tʼilani. Ja Jyoba tini ajyel jmojtik sok yaʼunej jwaʼeltik «ja bʼa kʼakʼu iti» (Mat. 6:​11). La ka juljkʼujoltik ke chikan jas mi xbʼobʼ kabʼtik ja bʼa jtyempotiki mini jas oj slaj ja yajni xyakitik ja Jyoba ja bʼa tyempo ti jakumi. Jani it ja jas yilawe ja Néstor sok ja María (Is. 65:​21, 22).

9. ¿Jasa wa sjeʼawi ja sjejel bʼa Néstor soka María?

⁹ Ja Néstor sok ja María bʼa Colombia, jelni gustoʼaye soka tikʼe sakʼanil yiʼojeʼi. Wa xyalawe: «Wani xkʼanatikon oj tukbʼes ja jsakʼaniltikon bʼa oj bʼobʼ jkʼuluktikon mas ja bʼa xcholjeli, pe cha wani la xiwtikon ja mi jel oj ajyuk jas jbʼajtikoni. Wa xpensaraʼantikon mini oj bʼobʼ ajyukotikon gusto». ¿Jastal kuchyujile ja xiwel jaw? Jani spensaraʼane ja bʼa ekʼele jastal yiluneje sjeʼunej syajal skʼujol ja Jyoba. Skʼuʼane lek bʼa ojni talnajukeyuj ja Jyoba, ja yuj yaʼawekan ja yaʼtele bʼa jel lek xtupjiyeʼi. Chomajkil, xchonowe ja snajeʼi sok wajye bʼa jun lugar ja bʼa país bʼa wa xkʼanxi mas koltanel bʼa xcholjel. ¿Jastal wa xyabʼye yuja jas stsaʼawe skʼulajeli? Ja Néstor wa xyala: «Kilunejtikon lek jastal kʼotel smeranil ja yaljelik bʼa Mateo 6:​33. Mini jas skʼulunej kujtikon palta. Sok ja wego masni gusto ayotikon».

10. ¿Jas yuj mi cham xkabʼtik ke ja kristyano wa xiwyuj ja tuk smojeʼi?

¹⁰ Bʼa snajtil ja tyempo ekʼeljani, ja kristyanoʼiki yeʼnxta yaʼunej sbʼaje jitsan wokol (Ecl. 8:9). Jun sjejel, ayni jujuntik wa xjelxiye soka cholal yiʼojeʼi, wa sleʼa smule sok makʼwanel, wa x-utaniye sok wa xyalawe yabʼ ay jas oj ekʼ sbʼaje ja smoje eskuela, ma ixta wa xyilawe ja spamilyaʼe. ¡Jakʼayuj ja kristyanoʼiki wa xiwyeyuj ja smojeʼi! ¿Jastal wa xya makunuk ja Satanás sbʼaja xiwel jaw?

11, 12. ¿Jastal wa xya makunuk ja Satanás ja xiwel yuja tuki?

¹¹ Ja Satanás wa xya makunuk ja xiwel sbʼaja tuk kristyanoʼik bʼa oj katikan xcholjel ma mi oj jkʼuluktik ja jas wa skʼana ja Jyoba. Yeʼnani wa xyaʼakan ke jujuntik gobyernoʼik oj stime ja kaʼteltik sok oj yiʼe jpatiktik (Lucas 21:​12; Apoc. 2:​10). Ja bʼa luʼumkʼinal it yamanyuj ja Dyablo, jitsan kristyano wa spukuwe jastik bʼa mi  stojoluk ma mentiraʼik sbʼaja testigoʼik bʼa Jyoba. Bʼobʼta ja matik wa skʼuʼane ja mentiraʼik jaw oj skʼenayotike ma asta oj yixtalaʼukotike (Mat. 10:​36). Sok mini tʼun cham wa xkabʼtik ja jas wa xya makunuk ja Satanás, pes yani makunuk ja bʼa bʼajtan siglo (Hech. 5:​27, 28, 40).

¹² Ja xiwel sbʼaja ijel jpatiktik yuja gobyernoʼik mi kechan jaʼuk ja yamkʼabʼal wa xya makunuk ja Satanás. Cha wani xya makunuk ja xiwel sbʼa jastal maʼ oj yabʼye ja spamilyaʼe ta ochye Testigoʼil. Jujuntik jani mas wa xiwyeyuj ja jaw ke yuja oj ixtalajukeʼi. Jel skʼanawe ja spamilyaʼe sok wa skʼanawe bʼa oj kʼot snaʼe sbʼaj ja Jyoba sok oj syajtaye. Jelni yaj xyabʼye yajni wa staʼawe tiʼal mi lekuk ja Dyos smeranili sok ja yaʼtijumiki. Pe ayni wa xkʼot skʼuʼuke ja smeranil ja pamilyaʼik bʼa kontra wa xyilawotike ajyi. Pe jaxa lekbʼi june bʼa jpamilyatik mixa jas skʼana oj snaʼ bʼa keʼntik, ¿jasa oj jkʼuluktiki?

13. ¿Jas yuj jelni tʼilan oj jkʼuʼuktik ke wa syajtayotik ja Jyoba yajni ja jpamilyatik wa sjipawotikan? (Salmo 27:​10)

¹³ ¡Jelni tsamal sok jelni stsatsankʼujolanotik ja jas wa xyala ja Salmo 27:​10! (Kʼuman). Ta wa xkaʼa tʼabʼan jkʼujoltik ja janekʼto wa skʼanawotik ja Jyoba, ojni kabʼtik talnubʼalotik anima ja tuk x-ochye kontra jmoktik sok ojni jkʼuʼuktik ke ja yeʼn ojni ya koʼ jlekilaltik yuja wa xkuchkujtiki. Ja Jyoba yeʼnani oj yil ja bʼa jas wa xmakunikujtik ja bʼa jsakʼaniltiki, ja bʼa jastal wa xkabʼ aytiki sok ja bʼa jastal wa xkila jbʼajtik soki, sok mastoni lek oj skʼuluk. Jani jaw ja jas yila ja Biniam, ja it tax tiʼal ja bʼa parrapo 1.

14. ¿Jasa wa sjeʼawi ja sjejel bʼa Biniam?

¹⁴ Ja Biniam stsaʼa oj och testigo bʼa Jyoba anima wa snaʼa oj ijuk spatik yuja matik ay xcholi. Ja yeʼn wa xyala: «Yajni iji jpatik yuja gobyerno, mastoni jel xiwyon ja jastal wa xpensaraʼani, pe mastoni jel yaki xiwel yuja oj yil-one kontra ja jpamilya. Jelni xya xiwkon ja oj ka tristeʼaxuk ja jtati sok ja mixani oj skis-on ja jpamilya yuja ochyon testigoʼili». ¿Jasa koltajiyuj bʼa oj kuchyuj ja xiweli? Jani yajel tʼabʼan skʼujol ke wa xkʼanjiyuj ja Jyoba sok bʼa tolabida oj stalnay ja matik wa xyajtajiyuji. Ja Biniam wa xcholo jachuk: «Och jpensaraʼuk ja jas skʼulunej ja Jyoba bʼa skoltajel ja matik kuchelyujileʼi ama ja yajni mey takʼin, ja ilkʼujol ma ja yajni wa x-ixtalajiyeyuj kʼole kristyanoʼik. Wani xnaʼa lek ke ta wa xjipa kʼujol bʼa Jyoba ojni ya koʼuk jlekilal. Lutjiyon jitsan ekʼele sok ixta iljiyon. Ja bʼa jutsʼinik jaw jel wokol, keʼni mismo kila ke ta toj wala ajyitik soka Jyoba, ja yeʼn jelni skoltayotik». Ja Biniam, kʼotni yil ja Jyoba jastal jun stat, sok ja hermanoʼiki jastal jun mero spamilya.

15. ¿Jas yuj mey smaloʼil xiwel yuja chamelal?

¹⁵ Ja Biblia wa xyala ke ja chamelali juni kontraʼal (1 Cor. 15:​25, 26). Spensarajel sbʼaja chamelali jelni wa xya cham jkʼujoltik pe mastoni ta keʼn maloʼaytik ma jaʼa jpamilyatik. ¿Jas yuj wa xya xiwkotik spensarajel sbʼaja chamelal? Yujni ja Jyoba skʼulanotik soka kʼankʼunel bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida (Ecl. 3:​11). Pe ta mi la jelxitik xiwel sbʼaja chamelali wani xbʼobʼ skoltayotik. Jun sjejel, bʼobʼta ojni snikotik bʼa oj jtalnaytik ja jwaʼeltik, bʼa oj katikyi ejersisio, bʼa mi xiwelaʼuk sbʼaj oj katik ajyuk ja jsakʼaniltiki, wajel bʼa loktor sok yujel jujuntik an ja yajni ay stʼilanili.

16. ¿Jastal wa xya makunuk ja Satanás ja xiwel sbʼaja chamel?

¹⁶ Ja Satanás wa snaʼa lek ke chaʼan yabʼal wa xkilatik ja sakʼanili. Ja yuj wa xyala puesto aytik oj chʼaytik chikan jasa, asta soka jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba, pe miyuk ja jsakʼaniltiki (Job 2:​4, 5). ¡Pe jelni chʼayel ay! Yuja ayiʼoj «ja jastik wa xmakuni bʼa milwanel» ja yuj wa xya makunuk ja xiwel bʼa chamel bʼa jachuk mi oj kistik ja Jyoba (Heb. 2:​14, 15). Ayni ekʼele, ja Satanás wa xya makunuk jujuntik kristyano bʼa oj yal-e kabʼtik ke ayni jas oj ekʼ jbʼajtik ta mi xkaʼatikan ja skʼuʼajel kiʼojtik, ojni smil-otike. Bʼobʼta ojni ya makunuk jun chamel bʼa oj kokotik luʼum sok oj jkʼuluktikyi payar ja Jyoba. Bʼobʼta ja loktori ma ja jpamilyatik mi testigoʼuk oj stʼenotik oj kitik chikʼ, bʼa juni jasunuk wa skʼoko ja sley ja Dyos. Ma bʼobʼta ayni maʼ oj ya jkʼuʼuktik bʼa oj kitik jun an bʼa wa skʼoko ja rason wa xyaʼa ja Biblia.

17. Jastalni wa xyala ja Romanos 8:​37-​39, ¿jas yuj mok xiwkotikyuj ja chamelali?

¹⁷ Mini june bʼa keʼntik wa xkʼana oj chamkotik, pe wani xnaʼatik, ke ta chamtik, ja Jyoba ojtoni syajtayotik (kʼuman ja Romanos 8:​37-​39). Ja yamigoʼik bʼa chamelxa ja Jyoba mini wa xchʼay skʼujol, lajansok sakʼantoni aye (Luc. 20:​37, 38). Sok ja yeʼn wani kʼankʼunelyuj oj ya kumxukyi ja sakʼanile (Job 14:​15). Ja Jyoba jelni chaʼan stupunej bʼa oj ajyukotik sakʼan bʼa tolabida (Juan 3:​16). Wani xnaʼatik lek janekʼ wa skʼanawotik sok wa stalnayotik. Ja yuj, yajni maloʼaytik ma wa x-alji oj miljukotik, mokni katikan patikajel ja Jyoba. Jaʼuktoma, la jleʼ jkoltajeltik bʼa yeʼna bʼa oj ya kulan jkʼujoltik, bʼa oj yakitik biboʼil sok kiptik. Jani it ja jas mero skʼulan ja Valeria sok ja statami (Sal. 41:3).

18. ¿Jasa wa sjeʼawi ja sjejel bʼa Valeria?

¹⁸ Yajni ja Valeria ayto yiʼoj 35 jabʼil, ilji ayiʼoj jun tikʼe cáncer bʼa mi jel naʼubʼaluk sbʼaj sok jel malo. La kiltik jastal koltajiyuj ja syajal skʼujol ja Jyoba bʼa oj kuchyuj ja xiwel sbʼaja xchameli. Ja yeʼn wa xcholo: «Yajni aljikabʼ ay kiʼoj cáncer juntani chʼay kʼujol tukbʼi ja jsakʼaniltikoni. Tʼilani oj kiʼ jun niwan operasyon. Ja yuj jleʼa jitsan cirujanoʼik, pe mini june jtaʼa bʼa oj yaweki jach mi oj kiʼ chikʼ. Jelni xiwel ajyiyon, pe yuja wa xkʼana oj jkʼuʼukyi ja Dyosi, ¡ja yuj mini nunka oj kiʼ chikʼ! Snajtil ja bʼa jsakʼanili, ja Jyoba sjeʼunejki janekʼto wa skʼanawon..., ja yuj keʼnxani oj cha jeʼ janekʼto wa  xkʼana. Kada ekʼele ke wa xkabʼ jun jasunuk bʼa mi lekuk, wa xkabʼ mastoni ay kip bʼa mi oj kakan ke ja Satanás oj skʼuluk ja jas wa skʼana. Wani xkʼana ke ja Jyoba gusto oj ajyuk jmok. Tsaʼan, ajiki operasyon jach mi kiʼaj chikʼ sok lekni elyon. Wanon skʼulajel luchar soka wokolik bʼa sakʼanili, pe ja Jyoba wantoni yajel kitikon ja jas wa xmakunikujtikoni. Jun sjejel, ja bʼa xchʼakulabʼil ja semana bʼajtanto oj aljukabʼ ay kiʼoj cáncer, jpaklaytikon ja bʼa reunión ja artikulo ‹Afrontemos con valentía los golpes de la vida›. c Ja artikulo it jelni skoltayotikon. Ja yuj tikʼanxtani wa xkʼumantikon. Stsʼakatal ja artikuloʼik jastal it sok ja jastal wa xkila jbʼajtikon soka Dyosi, ja jtatam soka keʼn mini chʼaykujtikon ja lamanil soka jastal aytikoni, sok bʼobʼni jtsatikon lek ja jas jkʼulantikoni».

19. ¿Jasa ojxta ekʼuki?

¹⁹ Bʼa sutanal ja luʼumi ayni kermanotik ke soka skoltanel ja Jyoba, kuchelyujile ja tsatsal wokoliki sok mi skʼulunejuke ja jas wa skʼana ja Dyablo (1 Ped. 5:​8, 9). Ja weʼn ojni cha bʼobʼa kʼuluk. Xmojojixtajan ja Jyoba oj yalyabʼ ja Jesús sok ja matik oj yaʼe mandar lajansoki bʼa jaxani ja sjutsʼinil «bʼa xchʼayjel snajel ja jastik skʼulunej ja Dyablo» (1 Juan 3:8). Tsaʼan ja bʼa jastik it, ja yaʼtijumik ja Dyos ja bʼa luʼumi ojni yil-e jastal oj kʼot smeranil ja kʼapjelal it: «Mini oj xiwan sok mini oj ajyukawuj rason bʼa jel oj xiwan» (Is. 54:​14; Miq. 4:4). Malan xkʼot ja kʼakʼu jaw, la jkʼujoluktik bʼa oj kʼuluktik ganar ja jxiweltiki.

20. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj jkʼuluktik ganar ja jxiweltiki?

²⁰ Tʼilani oj jipjkʼujoltik mas ke ja Jyoba wa syajtay sok wa stalnay ja yaʼtijumiki. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj lajxukujtik? Jani spensarajel bʼa jastal skoltunej ja Jyoba ja tuk yaʼtijumiki sok stajelyi tiʼal ja jaw ja tuki. La cha ka juljkʼujoltik jastal skoltunejotik ja Jyoba yajni ekʼ bʼajtik tsatsal wokolik. Sok ja skoltanel ja Jyoba, oj bʼobʼ jkʼuluktik ganar ja jxiweltiki (Sal. 34:4).