«JA LEKIL skʼujol ja hermanoʼik jani ja jas snikawoni». Jun hermana sbʼiʼil Lisa a jachni wa xcholo sbʼaja jas payjiyuj ja bʼa smeranili. Cha jachtikni ekʼ sbʼaj ja Anne. Ja yeʼn wa xjul skʼujol: «Yajni jnaʼa sbʼaj ja Testigoʼiki, jani mas spayawon ja lekil smodoʼe ke yuja jas wa sjeʼaweʼi». Anima ja hermanaʼik it wanxa xyabʼye stsamalil skʼumajel ja Biblia sok spensarajel, ja lekil skʼujole sok ja lekil smodoʼe ja hermanoʼiki wajni jun jasunuk jel tʼilan.

¿Jastal wa xbʼobʼ jetik jun lekil jmodotik sok snikjelyi skʼujol ja tuk? La kiltik chabʼ modo bʼa skʼulajel: soka jas wa xkalatik soka jas wa xkʼulantik. Sok tsaʼan, la jpaklaytik matik wa xbʼobʼ jetikyi lekil kʼujol sok lekil modoʼal.

Ja bʼa kapitulo 31 bʼa Proverbios wa xcholo sbʼa jun lekil cheʼumal sok wa xyala ke «ja bʼa yakʼi tey ja ley bʼa yajal kʼujoli» (Prov. 31:26). Ja yeʼn wani xyaʼakan ke ja ley it atojuk yuja jas wa xyala sok ja jastal wa xyala. Ja nantataliki tʼilani oj cha yaʼekan ke atojuke yuja ley it soka jas wa xyalaweʼi. Tʼusan mi yibʼanaluk ja nantataliki wani snaʼawe lek ta kʼakʼxta wa skʼumane ja yuntikileʼi jelni wa xbʼobʼ syajbʼese. Pe ta tsamalxta wa skʼumane sok yajal kʼujolal masni oj smaklaye sok oj ajyuke kʼuʼabʼal ja yuntikile.

Ama kʼotelotik nantatalik ma miyuk, ¿jasa oj jbʼobʼ jkʼuluktik bʼa jachuk ja lekil kʼujol a-stoj ja jas wa xkalatiki? Ja bʼajtan parte bʼa Proverbios 31:26 wa xchikteskitik tʼusan. Ja tiw wa xyala: «Jama jawa tiʼ sok biboʼil». Ja it wa stojolan stsajel lek ja yaljeliki sok ja snujkʼalil oj kaltiki. Ja bʼa ekʼele jaw jelni lek oj jobʼ jbʼajtik: «Ja jas oj kali, ¿oj maʼ ka kʼe skoraja ja maʼ oj smaklayoni ma oj kaʼ ajyuk lamanil?» (Prov. 15:1). Ja yuj jelni tʼilan oj jpensaraʼuktik bʼajtanto ay jas oj kaltik.

Pilan proverbio wa xyala: «Yajni mi xpensaraʼaxi ja jas wa x-alxi jach jastal ja syajbʼesnel jun espada» (Prov. 12:18). Ta wa xpensaraʼantik janekʼto oj yajbʼesnuk ja jas wa xkalatiki sok ja snujkʼali, bʼobʼta masxani oj jtalnaytik ja jas wa xkalatiki. Ta wa xkaʼatikan ke jaʼ oj stojotik ja «ley bʼa yajal kʼujoli», mini oj katik makunuk yaljelik bʼa wa xyajbʼesni sok bʼa jel kʼakʼ (Efes. 4:31, 32). Ja pensarik sok ja yaljelik mi xtulwani wani xkatik slokʼoluk sok jastik bʼa wa xtulwani sok tsamal yaljelik. Bʼa yibʼanal ja it, ja Jyoba wa xyakitik jun lekil sjejel. Yajni ja yaʼtijum Elías jel xiwel ay, ja Jyoba ya makunuk jun anjel bʼa yayi kʼulan skʼujol «lamanxta skʼuman sok takalxta» (1 Rey. 19:12). Pe ja lekil kʼujoli mini kechan ti chʼikanuk soka jas wa xkalatiki, cha ti chʼikan ja bʼa jastik wa xkʼulantiki. La kiltik jastal modo.

Snochjel ja smodo ja Jyoba wa stojolan oj kʼumanukotik kʼunxta sok tsamalxta (Efes. 4:32; 5:1, 2). Ja Lisa, ja it tax tiʼal bʼa bʼajtan parrapo, yila ja lekil modo wa sjeʼawe ja Testigoʼiki. Xcholo: «Yajni ja jpamilya soka keʼn junta chʼaykʼujol eltikon,  chabʼ nupanum Testigoʼik skʼanawe permiso ja bʼa yaʼtele bʼa oj skoltayotikon stsomjel ja jas jbʼajtikoni. Ja bʼa tyempo jaw, mitoni wanukon skʼulajel estudiar ja Biblia». Ja lekil modoʼal sjeʼawe nikjiyuj ja Lisa bʼa oj snebʼ ja smeranili.

Ja Anne, bʼa cha tax tiʼal ja bʼa bʼajtan parrapo, cha yilani la lekil smodoʼe ja Testigoʼiki. Ja yeʼn wa xyala: «Yuja luʼumkʼinal jelxa jomel, mixani maʼ xjipa jkʼujol; jelni wokol xkabʼ sjipjel jkʼujol ja kristyano». Cha wani xyala: «Yajni jnaʼa sbʼaje ja Testigoʼiki, wani xkʼulan dudar ja bʼa jas wa skʼanawe. Wa xjobʼo jbʼaj jas yuj jel xcham skʼujole bʼa keʼna. Pe yuja wa sjeʼaki meran lekil smodo ja maʼ sjeʼaki bʼa Biblia, yaʼanikan bʼa oj jipjkʼujol bʼa yeʼna». ¿Sok jastal koltajiyuj? Ja Anne wa xyala: «Ekʼ ja tyempo, kʼe waj jkʼujol mas ja bʼa jas wanon snebʼjeli».

Jelni cham yabʼjel ke soka lekil skʼujole sok ja lekil smodoʼe ja Testigoʼik jani ja jas nikjiye ja chabʼ hermanaʼik it. Sok ja it, kʼini ja kʼankʼunel bʼa snajel mas ja smeranili. Yuja lekil skʼujole sok ja lekil smodoʼe ja bʼa kongregasyon koltajiye bʼa oj kʼot man skʼujole.

Jujuntik mini wokoluk xyabʼye tsenel sok sjejel lekil smodoʼe yuja skulturaʼe ma ja smodoʼe. Sok ja jaw jelni lek. Pe ta kechan wa xkʼulantik yuja jaw, bʼobʼta mini wanukotik sjejel ja lekil smodo ja Dyos (cha kʼela ja Hechos 28:2).

Ja lekil kʼujol sok ja tsamal modo cha kʼotelni ja satinel wa xyaʼa ja yip ja Dyosi (Gál. 5:22, 23). Ja yuj, bʼa oj ajyukujtik ja modoʼalik it sok bʼa oj jnochtik ja smodo ja Jyoba sok ja Jesús, jelni tʼilan oj katikan ke ja yip ja Dyos oj stoj ja jas wa xpensarantik soka jas wa xkʼulantiki. Chomajkil, jastal nochumanotik bʼa Kristo, wani xcham jkʼujoltik meran ja tuk yujni wa xyajtaytik ja Dyos soka kristyano. Yajni jaʼ wa snikawotik ja yajal kʼujol jaw, ja lekil kʼujol sok ja tsamal modo wa xjeʼatiki jelni chaʼanyabʼal sok wa x-aji gustoʼaxuk ja Jyoba.

Masni pasil sjejelyi lekil kʼujol ja matik sjeʼunejkitik lekil kʼujoli ma ja matik wa xnaʼatik sbʼaji (2 Sam. 2:6). Jun modo bʼa yajel kumxukyile jani oj katikyile tsʼakatal (Col. 3:15). Pe ¿jas oj ekʼuk ta wa xpensarantik bʼa june mi sbʼajin oj jetikyi lekil kʼujolal?

La jpensaraʼuktik ja it: ja Jyoba wa sjeʼayi lekil skʼujol ja matik mi sbʼajine sok mini maʼ skʼulan jastal yeʼna. Ja Biblia ayni jas wa sjeʼakitik sbʼaja it. Ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego wani x-axi makunuk jitsan ekʼele ja yaljel lekil kʼujol mi xbʼajixi. ¿Jastal wa sjeʼa ja modo it ja Dyos?

La jpensaraʼuktik ja bʼa jitsan miyon kristyanoʼik bʼa wa sjeʼayi lekil skʼujol ja Dyos bʼa oj ajyukyujile ja jas wa xmakuniyujile ja bʼa sakʼanile (Mat. 5:45). Bʼajtanto lek oj jnatik sbʼaj, wanxani sjeʼakitik lekil skʼujol (Efes. 2:4, 5, 8). Jun sjejel, yayi yibʼanal ja kristyano ja jas mas jel chaʼanyabʼali: ja Yunini. Ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan wani xbʼobʼ katik el slekilal ja koltanel yaʼa, stsʼakatal «ja srikesaʼil ja lekil skʼujol mi xbʼajintik ja Dyosi» (Efes. 1:7). Chomajkil, anima wala kotik mulal sok wa xkatik tristeʼaxuk ja Jyoba, mini xyaʼakan bʼa oj stoj-otik. Ja jas wa sjeʼa soka jas wa xyala yuja lekil skʼujoli jachni jastal ja «yal norte» (Deut. 32:2). Mini oj bʼobʼ jtuptikyi spetsanil ja lekil skʼujol wa sjeʼakitik ja Jyoba. Ja smeranili, ja bʼa tyempo ti jakumi jani oj koltanuk ja lekil skʼujol ja Jyoba (cha kʼela ja 1 Pedro 1:13).

¿Anke wani xya mojxukotiksok ja lekil skʼujol ja Jyoba sok wa snikawotik skʼulajel? Ja yuj mok kechan jetik lekil jmodotik sok lekil jkʼujoltik sok jujuntik. Mas lek la jkʼujoluktik kada kʼakʼu bʼa lek yiljel ja tuk jastalni wa skʼulan ja Jyoba (1 Tes. 5:15). Ta wa xjeʼa lekil jkʼujoltik bʼa yibʼanal, ojni kʼotkotik jastal skʼixnal kʼakʼ yajni jel ja cheʼe. Ja jpamilyatik, ja kermanotik bʼa kongregasyon, ja jmojtik aʼtel, ja jmojtik eskuela sok ja jbesinotik jelni gusto oj ajyuke jmoktik.

¿Ay maʼ june ja bʼa wa pamilya ma bʼa kongregasyon bʼa oja jeyi lekil kʼujol ma oja walyabʼ tsamal yaljelik? Bʼobʼta ay jun hermano ja bʼa kongregasyon bʼa wa skʼana skoltajel bʼa stalnajel ja snaji, ja yal sjardini, bʼa oj waj manbʼanuk bʼa merkado ma chikan bʼaʼa. ¿Sok jastal oj bʼobʼ jetik lekil jkʼujoltik ja bʼa xcholjel? Bʼobʼta jani skoltajele ja yajni wa xmakuniyujile.

La jnochtik ja sjejel wa xyaʼa ja Jyoba, sok tolabida atojukyuj ja jas wa xkalatik sok ja jas wa xkʼulantik «ja ley bʼa yajal kʼujoli».