1. a) ¿Jas smajlajel yaʼunejkitik ja Jyoba? b) ¿Jas wa stojolan sjipjel jkʼujoltik bʼa Jyoba? (Kʼela ja nota).

 JA Jyoba yaʼunejkitik jun tsamal smajlajel jpetsaniltik ja maʼ wa xyajtaytiki. Ojxta xchʼay-el snajel ja chameliki, ja tristeʼili sok ja chamelali (Apoc. 21:3, 4). Ojni skoltay ja matik manso bʼa wa sjipa skʼujole bʼa yeʼna bʼa ojni ya paxuk ja Luʼum bʼa jun tsamal lugar (Sal. 37:9-11). Chomajkil, ojni yakan bʼa yajxta oj kil jbʼajtik lek soka yeʼn, mastoni lek ke yuja jastal wa xkila jbʼajtik soka wego. ¡Juni tsamal smajlajel! Pe ¿jas yuj wa xkʼuʼantik lek ke ojni kʼot smeranil ja jastik wa skʼapa ja Dyosi? Yujni ja yeʼn tolabida wa xya kʼotuk ja jas wa xyala. Ja yuj ayni kiʼojtik rasonik bʼa oj jipjkʼujoltik bʼa Jyoba (Sal. 27:14). b ¿Sok jastal wa xjeʼatik ke wa xjipa jkʼujoltik bʼa yeʼna? Jani gustoxta smajlajel sok pasensya bʼa oj chʼak ya kʼotuk ja jas skʼapuneji (Is. 55:10, 11).

2. ¿Jasa skʼulunejxa ja Jyoba?

² Ja Jyoba sjeʼunejxa ke wani xya kʼotuk ja jas wa xyala. La kiltik jun sjejel jel chaʼanyabʼal. Ja Jyoba skʼapa ja bʼa libro Apocalipsis ke ja bʼa jtyempotiki oj stsom jun niwan nole kristyanoʼik bʼa yibʼanal ja chonabʼiki, ja kʼoleʼiki sok ja kʼumaliki bʼa jachuk lajan oj yaweyi stoyjel. Sok ja kʼole jaw jel chaʼanyabʼali, wa xkatik sbʼiʼiluk ja bʼa jtyempotik ja «niwan nole kristyano» (Apoc. 7:9, 10). Ama ja kʼole it ay winike, ixuke sok yal untik bʼa tuktukil srasaʼe, skʼumale sok slugare, spetsanile kʼotele jun pamilya bʼa sutanal ja luʼumi sok laman aye (Sal. 133:1; Juan 10:16). Chomajkil, gustoxtani  wa xcholowe, tolabida chapan aye bʼa stajelyile tiʼal chikan maʼ wa skʼana oj smaklay ja smajlajel yiʼoje bʼa jun luʼumkʼinal mas lekxa (Mat. 28:19, 20; Apoc. 14:6, 7; 22:17). Ta ja weʼn teya ja bʼa niwan nole kristyano it, sen jelni chaʼanyabʼal waxa wila ja tsamal smajlajel it.

3. ¿Jasa wa skʼana ja Satanás?

³ Ja Dyablo wa skʼana oj sjapkitik ja smajlajel kiʼojtik. Ja jas wa skʼana jani oj ya jpensaraʼuktik ke mi xcham skʼujol bʼa keʼntik ja Jyoba sok bʼa mi oj ya kʼotuk ja jas skʼapuneji. Ta ja Satanás bʼobʼ sjapkitik ja smajlajel kiʼojtik, ojxani xiwkotik sok asta oj bʼobʼ katikan yaʼteltajel ja Jyoba. Jastalni oj kiltik, ja Dyablo sleʼa modo bʼa sjapjelyi ja smajlajel yiʼoj ja Job bʼa jachuk mixa oj stoy mas ja Jyoba.

4. ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it? (Job 1:9-12).

⁴ Ja bʼa artikulo it, oj jpaklaytik ja jastik ya makunuk ja Satanás ja yajni sleʼa modo ke ja Job ayakan ajyel toj (kʼuman ja Job 1:9-12). Cha oj kiltik ja jas wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja sjejel ja Job sok jas yuj jel tʼilan oj ka jul jkʼujoltik ke ja Dyos wani syajtayotik sok bʼa ojni ya kʼotuk ja jastik skʼapuneji.

5, 6. ¿Jastal wego tukbʼi ja sakʼanil ja Job?

⁵ Ja Job jelni lek wan wajelyuj ajyi ja bʼa sakʼanili: juni lekil yamigo ajyi ja Jyoba, ayiʼoj ajyi jun niwan spamilya sok bʼa tsoman ay, sok chomajkil juni winik jel riko (Job 1:1-5). Pe bʼa kechanta jun kʼakʼu chʼayuj tʼusan mi yibʼanaluk. Bʼajtan chʼak chʼayuj ja jastik yiʼoji (Job 1:13-17). Sok tsaʼan, chʼak chamuk ja yuntikili, ja matik jel skʼana. La jpensaraʼuktik tʼusan ja jas ekʼ sbʼaji. Jelni yaj xyabʼye ja nantatal ja yajni wa xcham jun skereme; pes la jpensaraʼuktik ja syajali, ja yajni junta jalon ekʼi sok ja jastal jel yaj yabʼ ja Job sok ja xcheʼumi yajni yabʼ ke chamta ja lajune yuntikili. ¡Ja yuj ja Job xchʼiʼa ja stiʼ skʼu bʼa sjejel ke jel yaj wa xyabʼi sok sjipa sbʼaj luʼum! (Job 1:18-20).

⁶ Sok ja Satanás tixa kʼe yixtalaʼukyi ja sakʼanil ja Job, sok yaʼakan bʼa mixa oj najuk sbʼaj lek (Job 2:6-8; 7:5). Ja Job jelni xkisjiyuj ajyi ja kristyanoʼiki, asta wa sleʼawe bʼa skʼanjelyi rason (Job 31:18). Pe ja wego mixa xkʼan smojtaye sok wani xyawe ajyuk pilan. Asta mixani xkisjiyuj ja yermanoʼik, ja mero yamigoʼik sok ja yaʼtijumik (Job 19:13, 14, 16).

7. a) ¿Jasa kʼot skʼuʼuk ja Job sbʼaja wokolik yiʼaji, sok jasa mi skʼana oj skʼuluki? b) ¿Jastik junuk bʼa jastalni ekʼ sbʼaj ja Jobʼ oj bʼobʼ ekʼ sbʼaj jun snochuman Kristo? (Kʼela ja dibujo bʼa parrapo 7).

⁷ Ja Satanás wani skʼana oj ya spensaraʼuk ja Job ke wani wokol yuja mixa lek x-iljiyuj ja Jyoba. Sok bʼa oj ya skʼuʼuk, ya makunuk jun tsatsal ikʼ sok jachuk jem ja yolom naʼits bʼaye ja lajune yuntikili, bʼa wane yajel ekʼ gusto bʼa jun kʼin (Job 1:18, 19). Cha yaʼakan oj koʼkon kʼakʼ bʼa satkʼinal sok smilayi ja xchanteʼik ja Job, pe mi kechanuk, cha jachni ja aʼtijumik matik wane stalnajeli (Job 1:16). Chikani lek ke ja ikʼ sok ja kʼakʼ jaw, mini kechanta waj jastal desgrasyaʼik bʼa kʼajyel wa x-ekʼi. Ja yuj ja Job cha skʼuʼani ke yeʼn ja Jyoba sjeka, sok kʼot spensaraʼuk ke yujni ay jas skʼulan bʼa mi lek xyila ja Jyoba. Pe ama jachuk, ja Job mini skʼana oj staʼ tiʼal bʼa mi lekuk ja sTat bʼa satkʼinali. Sok kʼotni snaʼ ke ja janekʼ tyempo ekʼeljani akʼubʼalniyi jitsan jastik bʼa lek yuja Jyoba, sok ja jastal skʼulan aseptar ja jas leki, cha tʼilani  oj skʼul aseptar ja jas mi lekuki. Ja yuj yala: «Tolabida atajuk tiʼal lek ja sbʼiʼil ja Jyobaji» (Job 1:20, 21; 2:10). Ama soka wokolik ajyi yuja takʼin sok ja jastal ay xyabʼi, pe mini yaʼakan ajyel toj soka Jyoba. Pe ja Satanás mini oj el sgana.

8. ¿Jas pilan jasunuk ya makunuk ja Satanás bʼa oj yixtalaʼuk ja Job?

⁸ Ja Satanás cha yani makunuk pilan jasunuk bʼa oj yixtalaʼuk ja Job. Ya makunuk oxwane bʼa sjeʼa sbʼaje kʼotel yamigoʼik ja Job bʼa kechan oj yawe yabʼ mi jas xmakuni. Ja oxwane winike jaw, yalaweyabʼ ja Job ke wan yijel wokol yuj ay jas skʼulunej bʼa mi lekuk (Job 22:5-9). Cha sleʼaweni modo yajel skʼuʼuk, anima mi jas skʼulunej bʼa mi lekuk, mini oj bʼobʼ ya gustoʼaxuk ja Dyosi anima jel lekuk smodo (Job 4:18; 22:2, 3; 25:4). Wani sleʼawe modo bʼa oj yawe skʼuʼuk ja Job ke ja Dyos mi xyajtajiyuj, mi xtalnaji sok mi chaʼanyabʼaluk xyila ja jastal wa syajtayi. Sok ja jastik yalaweʼi, bʼobʼta ijiniyuj bʼa spensarajel ke mixani oj tojbʼuk ja jastal ay xyabʼi.

9. ¿Jastal bʼobʼ ajyukyuj ja Job ja ipal sok ja mi oj xiwuk?

⁹ La jpensaraʼuktik ja jas wan ekʼeli. Ja Job tini kulan ekʼ bʼa taʼan, sok jelni xyiʼaj ja syajal kʼakʼu akwal (Job 2:8). Ja yamigoʼiki mini xyaʼawekan yixtalajel sok wa skʼulane ja janekʼ wa xbʼobʼyujile bʼa mixa oj najuk sbʼaj lek ja Job. Yuja jitsan wokoliki, ja Job mixa snaʼa jas oj skʼuluk, sok ja syajal wa xyabʼ yuja chʼakta chamuk ja yuntikili jelni yaj xyabʼ juntiro. Ja bʼajtani mini jas yala (Job 2:13–3:1). Jelni chʼayele ja yamigoʼik ta wa spensarane ke oj yakan patikajel ja sKʼulumani yuja kan chʼabʼani. Bʼobʼta ja Job, sjachani ja sat bʼa skʼeljel ja yamigoʼiki sok yala yabʼye: «¡Man la chamyon, mini oj kakan skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyosi!» (Job 27:5). ¿Jastal bʼobʼ ajyukyuj ja Job ja ipal sok ja mi oj xiwuk ja bʼa yojol ja wokoliki? Pes  asta ja yajni tsats lek wan ekʼel sbʼaj wokoli ajyiniyuj ja smajlajel bʼa ojni koltajukyuj ja sDyos bʼa jel xyajtani. Wani snaʼa, ama xchami, ojni ajuk sakʼwuk yuja Jyoba (Job 14:13-15).

10. ¿Jas wa sjeʼakitik ja jas ekʼ sbʼaj ja Job?

¹⁰ Ja loʼil bʼa Job wa sjeʼakitik ke ja Satanás mini xbʼobʼ stʼenotik bʼa oj katikan patikajel ja Jyoba, sok ja Jyoba altantoxtani ay ja bʼa jastik wa x-ekʼ jbʼajtiki. Ja jas ekʼ sbʼaj sok ja sjejel yaʼa ja Job wani sjeʼakitik tuk jastik chaʼanyabʼal. Ja wego la kiltik jujuntik.

11. ¿Jasa wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ta wa xjipa jkʼujoltik bʼa Jyoba? (Santiago 4:7).

¹¹ Ja Job sjeʼa, ta tolabida wa xjipa jkʼujoltik bʼa Jyoba, oj kuchkujtik chikan jas prueba sok ojni bʼobʼ kiltik kontra ja Satanás. ¿Sok jasa slekilal oj ilxuki? Ja Biblia wani xya jkʼuʼuktik lek ke ja Dyablo ojni spak ajnel (kʼuman ja Santiago 4:7).

12. ¿Jastal tsatsankʼujolaji ja Job yuja smajlajel bʼa sakʼwelal?

¹² Tʼilani oj jkʼuʼuktik lek ja smajlajel kiʼojtik sbʼaja sakʼwelali. Jastalni cholxi ja bʼa bʼajtan artikulo, ja Satanás kʼajyelni wa xya makunuk ja xiwel sbʼaja chamelal bʼa jachuk oj katikan ajyel toj. La jpensaraʼuktik ja sjejel bʼa Job. Ja Satanás yala ke ja Job ojni skʼuluk chikan jasunuk bʼa skoltajel ja sakʼanili, asta ojni bʼobʼ yakan yaʼteltajel ja Jyoba. ¡Pe chʼayelni lek! Ama ja yajni jel wokol ajyi ja sakʼanili, ja yajni spensaraʼan ke ojxa chamuk, ja Job mini yaʼakan patikajel ja Dyosi. ¿Sok jastal bʼobʼ kuchyuj spetsanil? Yujni wa sjipa lek skʼujol ke ja Jyoba jelni lek sok wani skʼuʼan ke ojni kʼotuk ja styempoʼil bʼa oj stojbʼes ja jastik junuk ja sKʼulumani. Wani skʼuʼan lek, ta mi koltaji ja yajni sakʼanto, ja bʼa tyempo jakumi ojni koltajuk yuja Dyosi sok oj ajuk sakʼwuk. Sbʼaja Job, ja smajlajel sbʼaja sakʼwelali merani lek. Ta jach wa xkilatik ja keʼntik, mini oj katikan ajyel toj ama x-aljikabʼtik ke oj miljukotik.

13. ¿Jas yuj jelni lek oj jnatik ja jastik ya makunuk ja Satanás sbʼaja Job?

¹³ Jelni lek oj jnatik ja jastik ya makunuk ja Satanás sbʼaja Job, yujni oj slajtik ja jastik wa xya makunuk ja wego. La kiltik ja abʼal sleʼa, bʼa mini kechan jaʼuk soka Job, cha jachnisok spetsanil ja kristyanoʼik. Yala: «Jun winik oj ya spetsanil ja jastik yiʼoji kechanta bʼa oj kan sakʼan» (Job 2:4, 5). Ja Satanás kʼan yal ke mini meranuk wa xyajtaytik ja Jyoba, sok ta xiwela sbʼaj ay ja jsakʼaniltiki, ojni katikan patikajel ja Dyosi. Cha wa xyala ke mini syajtayotik ja Jyoba sok mini chaʼanyabʼaluk xyila ja jas wa xkʼulantik bʼa yajel gustoʼaxuk. Ja matik wa xjipa jkʼujoltik bʼa Yeʼn, ja Satanás mini xbʼobʼ sloʼlayotik yujni wanxa xnaʼatik ja jas wa xya makunuki.

14. ¿Jasa wa xbʼobʼ jchiktestik yajni wa x-ekʼ jbʼajtik jun prueba, sok jas sjejel wa skoltayotik bʼa yabʼjel stojol ja it?

¹⁴ Tʼilani oj kiltik ja prebaʼik jastal jun modo bʼa oj jnatik jastal mero kʼotelotik. Ja wokoliki koltajiyuj ja Job bʼa oj yil ke ayni jujuntik jasunuk tʼilan oj stojbʼes. Jun sjejel, yila ke tʼilani oj yaʼ sbʼaj mas chʼin (Job 42:3). Ja keʼntiki cha wani xbʼobʼ kiltik jitsan jastik ja bʼa jmodotik yajni wa xtʼaspuntik jun preba. Jani jaw ja jas ekʼ sbʼaj ja Nikolái, c bʼa lutji preso ama jel maloʼay. Ja yeʼn wa xyala: «Wajel lutan jachni jastal yajni oja wa elukabʼaj jun radiografía: wa xyaʼakan bʼa oja wil ja  smodoʼik jun snochuman Kristo». Yajni wa xkʼot jnatik ja jas wa skʼulanotik ganari, wani xbʼobʼ kiltik jastal oj bʼobʼ katik tojbʼuk.

15. ¿Machunkiluk tʼilan oj jmaklaytik sok jas yuj?

¹⁵ Tʼilani jaʼ oj jmaklaytik ja Jyoba, sok mi jaʼuk ja jkontratiki. Ja Job smaklay lek yajni kʼumajiyuj ja Jyoba. Bʼa oj yayi yabʼ stojol, ja Jyoba jachtik yala yabʼ: «¿Awilunej maʼ ja kip ja bʼa jastik jkʼuluneji? Ja keʼn altanto ajyelon ja bʼa jastik ekʼelabʼaji. ¿Wan maʼ xa kʼuʼan ta mi oj bʼobʼ jtalnaya?». Ja Job yaʼa sbʼaj chʼin sok yayi tsʼakatal ja Jyoba, ja yeʼn sjakʼa: «Ja jchikini yabʼunej bʼa weʼna, pe ja wego meran lek wa xkilawa soka jsati» (Job 42:5). Yajni ja Job yala ja jastik it, bʼobʼta titoni kulan ekʼ bʼa taʼan, sok bʼutʼel kʼoʼon ja skuerpo sok wantoni okʼel yuja cham ja yuntikili. Pes ja bʼa yoj wokoli ja Jyoba yala yabʼ ke wani syajtay sok yala yabʼ ke lekni wa xyila (Job 42:7, 8).

16. Jastalni wa xyala ja Isaías 49:15, 16, ¿jasa tʼilan oj kaʼ tʼabʼan jkʼujoltik yajni xtʼaspuntik prebaʼik?

¹⁶ Ja bʼa jtyempotiki, bʼobʼta ja kristyanoʼik oj yut-otik sok oj yil-otike mi jas la makunitik. Bʼobʼta oj sleʼe modo yajel kuxbʼuk ja jastal wa xnaji jbʼajtiki ma ja xchonabʼil ja Dyosi, sok oj yal-e «jastik mi lekuk» bʼa keʼntik (Mat. 5:11). Ja loʼil bʼa Job wa sjeʼa ke ja Jyoba wa sjipa skʼujol ke wani xbʼobʼ ajyukotik toj ama x-ekʼ jbʼajtik prebaʼik. Ja Jyoba wani syajtayotik sok mini tʼun oj chʼay skʼujol ja matik wa sjipa skʼujol bʼa yeʼn (kʼuman ja Isaías 49:15, 16). Mok jkistik ja abʼaltanelik wa xyalawe  ja skontraʼik ja Dyosi. La kiltik ja jas yala ja James, jun hermano bʼa Turquía bʼa ekʼel sbʼaje tsatsal wokolik soka spamilya. Ja yeʼn wa xyala: «Kaʼa jbʼajtikon kuenta, ta jel xkisatikon ja abʼalik wa xyalawe sbʼaja xchonabʼil ja Dyosi, ojni ya el jganatikon. Ja yuj jani waj jkʼujoltikon sbʼaja smajlajel ja sGobyerno ja Dyosi sok ajyitikon latsan yaʼteltajel ja Jyoba, sok jachuk bʼobʼ ajyukotikon gusto». La jnochtik ja sjejel bʼa Job sok la jmaklaytik ja Jyoba. ¡Mokni stup ja smajlajel kiʼojtik ja abʼalik wa xyalawe ja jkontratik!

17. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa winike sok ixuke bʼa toj wajye wa staʼa tiʼal ja kapitulo 11 bʼa Hebreos?

¹⁷ Ja Job mini kechanuk jaʼa yaʼtijum Jyoba bʼa mini tʼun xiwi sok ajyi tsats ja bʼa yoj wokoliki. Ja bʼa skarta bʼa hebreos, ja jekabʼanum Pablo staʼa tiʼal tuk jitsan yaʼtijumik Dyos sok yala ke kʼotele «jun niwan nole testigoʼik» (Heb. 12:1). Ama ekʼ sbʼaje tsatsal prebaʼik, spetsanile sjeʼawe ke tojni aye soka Jyoba (Heb. 11:36-40). ¿Ay maʼ jas makuni yuja jel skʼujolane sok kuchyujile? Ayniʼa. Ama mini chʼak yil-e ja jastik skʼapunej ja Dyosi, pe mini yawekan sjipjel skʼujole bʼa yeʼna. Sok yuja wa skʼuʼane lek ke lekni wa x-iljiye yuja Jyoba, mini tʼun skʼulane dudar ta oj kʼot smeranil ja skʼapjelal jaw (Heb. 11:4, 5). Spensarajel ja bʼa sjejel jaw wa xyaʼa kiptik bʼa oj jipjkʼujoltik bʼa Jyoba.

18. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik chikan jas x-ekʼi? (Hebreos 11:6).

¹⁸ Ja luʼumkʼinali wanxta ipaxel ele (2 Tim. 3:13). Sok ja Satanás mini xyaʼakan yajel och preba ja yaʼtijumik ja Dyosi. Chikan jas x-ekʼ ja bʼa tyempo jakumi, mokni katikan yaʼteltajel ja Jyoba sok spetsanil jkʼujoltik, sok la jkʼuʼuktik lek ke ja «smajlajel kiʼojtiki tey bʼa sakʼan Dyos» (Sant. 5:11). Jastalni Job, tolabida la ajyukotik toj soka Jyoba, sok la jkʼuʼuktik lek «ke wa xyayi stsʼakol ja matik kongana wa xlejiyuji» (kʼuman ja Hebreos 11:6).