Ja jnantati yawekan ja Estonia ja bʼa xchabʼil guerra ekʼ bʼa spetsanil ja luʼumi sok ti wajye bʼa Alemania, bʼa ti pojkiyona. Tsaʼan xchapa sbʼaje bʼa oj wajkotikon bʼa Canadá. Ja bʼajtan jnajtikon ja tiw mojani yiʼoj ja Ottawa. Tini ajyitikon bʼa jun chʼin naʼits bʼa wa xcha ajyi gayinaʼik. Jelni pobreʼotikon, pe ayni kiʼojtikon nolobʼ bʼa jaʼ wa xkabʼtikon ja bʼa saʼan sakbʼel.

Jun kʼakʼu ja jnani kʼumajiyi ja Apocalipsis 21:3, 4 yuja testigoʼik bʼa Jyoba. Ja jas snebʼa kʼotni man skʼujol bʼa ochni okʼuk. Ja yal inat bʼa smeranil ochni kʼiʼuk, sok bʼa tʼusanta tyempo ja jnan sok ja jtat yiʼajeni jaʼ.

Ama ja jnantat mi jel xyabʼye stojol ja inglés, yilaweni chaʼanyabʼal ja smeranil. Tʼusan mi spetsanil ja sábado, ama kada akwal ja jtati wa x-aʼtiji bʼa jun fábrica wa x-aji ulbʼuk jastik bʼa metal ja bʼa Sudbury (Ontario), wani xyiʼajotikon xcholjel soka kijtsʼin Sylvia. Sok spetsanil ja semana wani xkʼulantikon estudiar lajan Ja Juʼun Cholumani. Ja jnan sok ja jtati sjeʼaweniki syajtajel lek ja Dyosi, sok jani jaw ja jas snikawon bʼa yajelyi ja jsakʼanil ja Jyoba ja bʼa 1956, yajni ayto kiʼoj lajune jabʼil. Ja niwan yajtanel yiʼoje bʼa Jyoba ja jnantati skoltunejonijan snajtil ja bʼa jsakʼanili.

Tsaʼan yajni jkʼulanta jbʼaj graduar ja bʼa secundaria, mixani jel waj jkʼujol yaʼteltajel ja Dyos. Jpensaraʼan ta ochyon precursor, mini oj taʼ takʼin bʼa oj kʼotuk ja jas wa xkʼana bʼa kʼeʼel bʼa jun abyon sok snajel sbʼaj ja lugarik. Kʼe aʼtijukon bʼa jun estación bʼa radyo bʼa wa x-aji okʼ kʼinik grabado ay, sok jelni xkiʼaj gusto. Pe yuja akwal wala aʼtijiyon, wani xchʼaya ja reunionik; sok masni wa xka ekʼ tyempo soka kristyanoʼik bʼa mi syajtaye ja Dyos. Tsaʼan, ja jconciencia chapubʼal yuja Biblia snikawon bʼa stukbʼesel jbʼaj.

Wajyon bʼa Oshawa, (Ontario). Tini tiw jnaʼa sbʼaj ja Ray Norman, ja yermana Lesli sok tuk precursorik. Jelni lek yilawone. Yajni kila jastal jel gustoʼaye skoltayoni spensarajel ja bʼa jas wa xkʼana ajyi. Ja yeʼnle stsatsankʼujolanone bʼa oj ochkon precursor. Sok jachni jkʼulan ja bʼa septiembre bʼa 1966. Jel gusto ayon sok jel lek wan wajelkuj. Pe ayni jastik ojxta ekʼuk bʼa oj stukbʼes ja jsakʼanil.

Yajni tito ayon ja bʼa secundaria, jeka jun solicitud bʼa oj wajkon aʼtel bʼa Betel bʼa Toronto (Canadá).  Sok mas tsaʼan, yajni precursoronxa, lokjiyoni chane jabʼil aʼtel bʼa Betel. Pe jelni xkʼana ja Lesli sok wala xiwyon mixa ojto kil ta jkʼulan aseptar ja lokwaneli. Yajni katayi lek orasyon, kala oj wajkon ja bʼa Betel, pe tristextani jkʼulankan despedir ja Lesli.

Ja bʼa Betel aʼtijiyon bʼa lavandería sok tsaʼan jastal secretario. Jaxa Lesli och precursora especial ja bʼa Gatineau (Quebec). Tikʼanxta wa xpensaran jas wan skʼulajel sok wa xjobʼo jbʼaj ta stojol ja jas jtsaʼa skʼulajel. Anto juljbʼaj jun jasunuk jel tsamal ja bʼa jsakʼanil: ja yermano ja Lesli, ja Ray, lokji bʼa Betel sok kʼotni jmojuk jbʼajtikon kuarto. Jachuk cha jtaʼa modo loʼilanelsok ja Lesli. Nupanitikon bʼa 27 bʼa febrero bʼa 1971, bʼa jaxtani ja kʼakʼu jaw ja bʼa chane jabʼil wanon aʼtel bʼa Betel.

Jekjitikon bʼa jun kongregasyon wa xkʼumani francés bʼa Quebec. Jujuntik jabʼil ekʼi jelni cham kabʼ ja lokjiyon biajante bʼa circuito. Ay kiʼoj 28 jabʼil, ja yuj jelto keremon xkabʼi sok mito ja xnaʼa. Pe jelni stsatsankʼujolanon ja yaljelik bʼa Jeremías 1:7, 8. Anima jachuk, wantoni xcham jkʼujol jastal oj wajkujtikon ja bʼa aʼtel bʼa biajante, pes yujni ja Lesli ekʼel sbʼaj jitsan accidente bʼa karro sok wani xwokolani bʼa wayel. Pe ja yeʼn yalakabʼi: «Ta ja Jyoba wa slokowotik ay jas oj kʼuluktik, ¿mi maʼ masni lek oj kʼultik probar?». Tsaʼan, jkʼulantikon aseptar ja cholali, sok ajyitikon 17 jabʼil ja bʼa aʼtel bʼa biajante.

Ja bʼa kaʼtel bʼa biajante jelni xya ajyukon latsan, bʼa mini jel xkankuj tyempo ajyelsok ja Lesli. Ja yuj jnebʼani pilan jun jasunuk jel tʼilan. Jun saʼan sakbʼel lunes, okʼ ja timbre ja bʼa puerta. Yajni jama, mini maʼ teya, kechantani jun moʼoch bʼa ayiʼoj jun mantel, sat tekʼul, queso, pan, jun vino, copaʼik sok jun nota bʼa wa xyala: «Iʼaj paxyal jawa cheʼumi». Juni kʼakʼu jel tsamal sok jel leman. Pe ojtoni jchap jujuntik jloʼil, ja yuj kala yabʼ ja Lesli ke mi oj bʼobʼkuj. Yabʼni stojol, pe ochni stristeʼil. Yajni och kulanukon bʼa aʼtel, ja jconciencia kʼeni syajbʼeson. Anto juljkʼujol ja Efesios 5:25, 28. ¿Mi maʼ yeʼnani ja Jyoba wan yajel juljkʼujol bʼa tʼilan oj kis ja jastal wa xtax ja jcheʼumi? Kayi jun orasyon, sok tsaʼan kala yabʼ ja Lesli: «Wajtik». Jelni gustoʼaxi. Wajtikonsok karro bʼa jun tsamal lugar bʼa stiʼ jun yok jaʼ, jlichʼatikon ja manteli… sok wajni june ja bʼa kʼakʼu mas tsamal ekujtikon. ¡Sok cha bʼobʼni jchap ja jloʼilik!

Kulataytikon jitsan ja bʼa circuito, man Columbia Británica masan bʼa Terranova, sok jelni kabʼtikon stsamalil. ¡Ja kʼankʼunel kiʼoj bʼa skʼulajel biajar wanxani kʼotel! Ayxani bʼa jpensaraʼunej sbʼaja Eskuela bʼa Galaad, pe mini ay kiʼoj ja kʼankʼunel bʼa ajyel misionero bʼa pilan país. Wani xpensaran ke ja misioneroʼik jelni chaʼanyabʼale, sok wa xkabʼ mini jachukukon jastal yeʼnle. Chomajkil, wani la xiwyon oj jekjukon bʼa jun país ja bʼa África bʼa ay chamelik sok guerra. Jelni gustoʼayon ja bʼayoni.

Ja bʼa 1992 aji libre ja kaʼteltik bʼa jujuntik país yamanyuj ja Unión Soviética. Ja yuj jobʼjikitikon ta oj bʼobʼ wajkotikon jastal misioneroʼik ja bʼa Estonia. Juntani chʼaykʼujol waji, pe katikonyi orasyon ja Jyoba. Yajkʼachil ekʼele jpensarantikon: «Ta ja Jyoba wa slokowotik ay jas oj kʼuluktik, ¿mi maʼ masni lek oj kʼulktik probar?». Tsaʼan, jkʼulantikon aseptar, sok wa xjul jkʼujol ja jpensaran: «Mixani oj wajkotik ja bʼa África».

Wegoxta kʼe jnebʼtikon estonio. Jujuntik ixaw tsaʼan ja tixa aytikon ja bʼa país, lokjitikoni ja bʼa aʼtel bʼa biajante. Tʼilani oj kulataytikon 46 kongregasyon sok jitsan grupoʼik bʼa oxe paisik bálticos sok bʼa Kaliningrado (Rusia). Ja yuj tʼilani jnebʼatikon tʼusan bʼa letón, lituano sok ruso. Bʼa keʼntikon jelni wokol waji. Pe ja hermanoʼik yaʼaweni tsʼakatal yuja wa xkʼujolantikon sok jelni skoltayotikone. Ja bʼa 1999 jamxi ja Naʼits Betel bʼa Estonia sok aji ochkon june ja bʼa Tsome Olomalik bʼa Naʼits Betel lajansok ja Toomas Edur, Lembit Reile sok Tommi Kauko.

Jnaʼatikon sbʼaj jitsan Testigoʼik bʼa jekubʼale bʼa Siberia. Ama jelni wane yijel wokol ja bʼa preso sok yaʼunejekan ja spamilyaʼe, mini tajkel ayuke. Tolabida gusto aye sok ayni yiʼoje ja gustoʼil ja bʼa xcholjeli. Ja it sjeʼakitikon ke ojni bʼobʼ kuchkujtikon sok ajyel gusto man ja bʼa ekʼeleʼik jel wokol.

Yuja wan ekʼel ja jabʼilik sok mixa jel x-ajyikujtikon tyempo bʼa jijlel, ja Lesli kʼeni yabʼ jelxa yajtik ay. Ja bʼa ekʼele jaw mini kaʼa jbʼajtikon kuenta ta jaʼa jas wa xyijan ja chamel wa sbʼiʼilan fibromialgia. Anto kʼe jpensaraʼuktikon kumxel bʼa Canadá. Ja yuj, yajni lokjitikon oj wajkotikon bʼa Patterson (Nueva York) bʼa ochel bʼa jun eskuela bʼa Tsome Olomalik bʼa Naʼits Betel, jpensaran ke mi oj kʼuluktikon aseptar ja lokwanel. Pe tsaʼan yajni katikontayi lek orasyon, kalatikon ke ojo. Sok ja Jyoba ya koʼ slekilal ja jas jtsaʼatikon. Ja bʼa yojol ja kurso ja Lesli ajiniyi ja koltanel yuja loktorik. Ja slekilal kilatikon, cha bʼobʼni jkʼuluktikon ja kaʼteltikon jastalni kʼajyel wa xkʼulantikon.

Jun akwal ja bʼa 2008, yajni kumxumotikon ja bʼa Estonia, juljbʼaj jun llamada ja bʼa mero yechalil wa xkʼelxi ja kaʼteltiki bʼa wa sjobʼowekitikon ta puesto aytikon oj kʼultikon aseptar jun cholal ja bʼa República Democrática del Congo. Mini jnaʼa jas kala, mas yuja wanxa smajlaye oj kaltikon ta ojo ja x-el ja kʼakʼu. Mini jas kala yabʼ ja Lesli bʼa oj bʼobʼ wayuk. Pe ja keʼn snajtil akwal mi wayon bʼa yaljel yabʼ ja Jyoba ja jas wa xcham jkʼujol wajel ja bʼa África.

Ja el kʼakʼu yajni kala yab ja Lesli, kalatikon: «Ja Jyoba wa slokowotik wajel bʼa África. ¿Jastalxa oj natik mi oj bʼobʼkujtik sok yabʼjel stsamalil ta mi xkʼulantik probar?». Ja yuj, tsaʼan ja bʼa 16 jabʼil ajyitikonta ja bʼa Estonia, wajtikon bʼa Kinsasa, ja kapital bʼa país. Ja Naʼits Betel ayni yiʼoj jun tsamal jardín sok bʼa laman ajyel. Jun jasunuk bʼajtan ya ochuk ja Lesli ja bʼa jkuartotikon, juni yal tarjeta bʼa snolunej man yajni wajtikon ja bʼa  Canadá. Wa xyala: «Ajyan gusto ja bʼa wala taxi». Yajni jnaʼatikonta sbʼaj ja hermanoʼik, skʼulajel estudioʼik bʼa Biblia sok ajyelkujtikon ja gustoʼil ja bʼa misioneroʼil, kaʼa jbʼajtikon kuenta jastal jel gusto oj ajyukotikon. Sok yajni ekʼ ja tyempo ajyikujtikon ja niwan cholal bʼa yulatajel ja Naʼitsik Betel bʼa pilan 13 paisik ja bʼa África. Ja it, yaʼanikan bʼa oj kiltikon ja tuktukil sok ja stsamalil yiʼoj ja lugarik. Ja xiwel kiʼoj ajyi chʼakni chʼayuk, sok katikonyi tsʼakatal ja Jyoba yuja sjekawotikon ja bʼa África.

Ja bʼa Congo-Kinsasa wa skʼapawekitikon waʼelalik bʼa nunka jpensarantikon ta jbʼobʼ kabʼtikon, jastal ja yal nuxik chanik. Pe yajni kilatikon jastal jel skʼulane gusto ja hermanoʼik, jkʼulantikoni probar sok mini jnaʼatikon malaya.

Bʼobʼni jkoltaytikon ja bʼa jastik wa xmakuniyujile ja kristyano sok ja bʼa jastik bʼa Dyos ja bʼa lado este ja bʼa país, bʼa ay kʼole soldadoʼik wane tirosok ja lugar sok wane yixtalajel ja ixuke sok ja yal untik. Tʼusan mi spetsaniluk ja hermanoʼik mini ay lek jastik sbʼaje. Pe jelni cham kilatikon ja jastal tsats ay ja smajlajel yiʼoje ja bʼa sakʼwelal, ja yajtanel yiʼoje bʼa Jyoba sok ja toj ayesok ja xchonabʼ. Ja sjejel wa xyaʼawe ya jpensaraʼuktikon ja bʼa jas yuj wantikon yaʼteltajel ja Jyoba sok yani tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtikon. Jujuntik hermanoʼik chʼaytaniyujile ja snaje sok ja sbʼaʼal ja yalaje. Ja it yani juljkʼujol ja jastal ayni wegoxta oj bʼobʼ chʼayuk ja jastik jbʼajtik sok ja jastal wa xkila jbʼajtiksok ja Jyoba jani mas tʼilan. Ama yuja tsatsal wokol wan ekʼel sbʼaje, ja hermanoʼik mini jel xyaʼawe parte. Ja smodoʼe stsatsankʼujolanotikon bʼa kuchelkujtikon sok mini tʼun xiwel ja jwokoltikon.

Junta chʼaykʼujol ajikitikon jun pilan cholal. Kʼanjikitikon oj wajkotikon ja bʼa Naʼits Betel bʼa Hong Kong. Mini bʼa jpensaraʼunejtikon ta oj jbʼobʼ ajyukotikon ja bʼa Asia. Pe yuja jelni skoltunejotikon ja Jyoba bʼa spetsanil ja cholal akʼubʼalkitikon, ja ekʼele it mini jkʼulantikon dudar. Ja bʼa 2013, wantikoni okʼel ja jkʼulankan jbʼajtikon despedir soka kamigotikon sok ja tsamal lugarik bʼa África ama mi xnaʼatikon ja jas oj ekʼ jbʼajtikon.

 Ja bʼa Hong Kong juni chonabʼ jel ja buya. Ayni kristyanoʼik bʼa tuktukil jakele, jelni jas tukbʼi bʼa keʼntikon sok snebʼjel chino cantonés juni niwan wokol. Pe ja hermanoʼik gustoxtani skʼulanotikone resibir sok jelni kiʼajtikon gusto ja waʼelali. Ja aʼteli jelni wego wan pojxel, sok yuja wanxta kʼeʼel ja stsʼakol ja jastiki, ja Tsome Tojwanum stsaʼa oj ya eluk ja Naʼits Betel sok xchonjelkan ja jastik yiʼoj. Ekʼ tʼusan ja tyempo, ja bʼa 2015 ja Lesli sok ja keʼn wajtikon bʼa Corea del Sur, bʼa ti aytikon man jtyempotik. Ja kʼumal ja ili juni yajkʼachil wokol, pe jelni stsatsankʼujolanotikon yiljel ke ama jelto jas skʼana oj nebʼtikon, ja hermanoʼik tikʼanxtani wa xyalwekabʼtikon jel wan tojbʼel ja jastal wala kʼumanitikon coreano.

Mini pasil stajel yajkʼachil kamigotikon. Pe kaʼa jbʼajtikon kuenta ta wa xkaʼa bʼa jpartetikon sok wa xkaʼa jaman ja jkʼujoltikon masni mi oj yiʼ tyempo snajel sbʼaj ja tuk. Ja hermanoʼik jelni junxta kʼotel ja skʼujole sok ja Jyoba jelni tsamal skʼulunejotik bʼa wa xbʼobʼ jamtik ja jkʼujoltik bʼa slejel yajkʼachil kamigotik sok syajtajel spetsanile (2 Cor. 6:11).

Jnebʼunejtikon ke jelni tʼilan skisjel ja kristyanoʼik jastal wa skʼulan ja Jyoba sok slejel modo yiljel jastal wa skʼanawotik sok wa stojowotik. Yajni wa xkabʼtikon elel jganatikon ma wa xjobʼo jbʼajtikon ta lek wa xyilawotikon ja tuki wani xkʼumantikon ja tarjetaʼik sok ja kartaʼik wa stsatsankʼujolani yaʼunejkitikon ja kamigotikon. Kilunejtikon jaman lek jastal ja Jyoba wa sjakʼa ja korasyontikon, wa skoltayotikon sok wa xyakitikon ja ipal wa xmakunikujtikon.

Snajtil ja bʼa jabʼil ekʼeljan, ja Lesli sok ja keʼn kaʼunej jbʼajtikon kuenta ke ama jel latsan aytikon, jelni tʼilan slejel jun sjutsʼinil bʼa ajyel lajan. Cha kilunejtikon ke jelni lek tsenel yajni ay jas mi lek xa kʼulan, mas ja yajni wana slejel modo snebʼjel jun kʼumal. Sok kada akwal wani xpensarantikon bʼa jun jasunuk jel kiʼunejtikon gusto sok wa xkatikonyi tsʼakatal ja Jyoba.

Ja smeranili, mini jpensaran ta oj kʼotkon misioneroʼil sok ajyel bʼa tuk país. Pe kilunejni ke soka skoltanel ja Jyoba wani xchʼak bʼobʼuk, sok jelni xya gustoʼaxukon ja jaw. Junxtani wa xpensaran jastal ja aluman Jeremías, yajni yala: «Wa loʼlunejon, ah Jyoba» (Jer. 20:7). Ja yeʼn yaʼunejkitikon jitsan jastik jel tsamal sok slekilalik bʼa mi xmajlaytikon. ¡Asta yaʼunej kʼot smeranil ja kʼankʼunel kiʼoj bʼa skʼulajel biajar bʼa abyon! Jkʼulunejtikoni biajar sok abyon bʼa mas lugarik ke yuja janekʼ jpensaraʼunej ja chʼinonto. Kulataytikon Naʼitsik Betel bʼa joʼe continente. Sok jelni jas wa xkayi tsʼakatal ja Lesli, pes yujni jel skoltunejonjani sok sjeʼunej jun lekil smodo.

Tolabida wa xkatikon juljkʼujoltikon ke wantikon skʼulajel spetsanil ja it yuja wa xyajtaytikon ja Jyoba. Ja slekilalik wantikon yabʼjel stsamalil ja wego kechantani tʼusan sjejel ja bʼa jastalxa oj ajyuk ja jsakʼaniltik bʼa tolabida yajni ja Jyoba sjama ja skʼabʼ sok xyayi «ja jasa wa skʼana spetsanil ja jastik sakʼani» (Sal. 145:16).