1. Jastalni wa xyala ja 1 Pedro 5:2, ¿jasa cholal yiʼoje ja ansyanoʼik?

 JA Jyoba yaʼunejyi ja ansyanoʼik ja cholal bʼa oj stalnaye ja yal xchejik. Ja yeʼnle jelni chaʼanyabʼal xyilawe aʼtel sbʼaja yermanoʼe sok wa skʼujolane kʼotel lekil talnanumik (Jer. 23:4; kʼuman ja 1 Pedro 5:2). ¡Jelni xkaʼatik tsʼakatal yuja bʼa kongregasyonik ay kiʼojtik ansyanoʼik jastal it bʼa jel x-aʼtijiye!

2. ¿Jastik wokol wa stʼaspune jujuntik ansyano?

² Yajni ja ansyanoʼik wa skʼulane ja xchol yiʼoje, wani stʼaspune jitsan wokol. Jun sjejel, bʼa oj stalnaye ja kongregasyon, tʼilani jel oj aʼtijuke. La jpensaraʼuktik ja jas ekʼ sbʼaj ja Tony, jun ansyano bʼa Estados Unidos. Ja yeʼn yila tʼilani mi oj jelxuk ja yajni wa x-ajiyi cholalik. Ja Tony wa xcholo: «Yajni kʼe ja COVID-19, ajyini jitsan aʼtel bʼa xchapjel ja reunionik sok ja bʼa xcholjeli, sok ja keʼn wani xkala oj chʼak jkʼuluk. Pe ama jel xkʼujolan, tolabida ayni jas mas oj kʼulaxuk. Yajni ekʼ ja tyempo, mixani x-ajyikuj tyempo bʼa skʼumajel ja Biblia, skʼulajel estudiar jtuchʼil sok yajelyi orasyonik». Ja Ilir, jun ansyano bʼa Kosovo, stʼaspuni jun pilan wokol. Tini ay bʼa jun lugar ay guerra sok wokolni xyabʼ snochjel ja tojelalik ja bʼa xchonabʼ ja Jyoba. Ja yeʼn wa xyala: «Yajni ja Naʼits Betel skʼanaki oj koltay ja hermanoʼik ti aye bʼa jun lugar jel xiwela sbʼaj, jelni xiwyon. Mini pasiluk mi oj xiwan, sok jaxa tojelalik lajansok mini jel xmakunikuj». Sok jun misionero bʼa Asia sbʼiʼil Tim wokolni xyabʼ skʼulajel spetsanil ja cholalik yiʼoj. Ja yeʼn wa xyala: «Ay ekʼele jel yajtik ayon xkabʼ bʼa stalnajel ja hermanoʼik». ¿Jas oj bʼobʼ skʼuluke ja ansyanoʼik bʼa oj kuchyujile ja wokolik jastal it?

3. ¿Ja yuj jelni lek jpetsaniltik la jpaklaytik ja sjejel bʼa Gedeón?

³ Ja ansyanoʼik jelni jas wa xbʼobʼ snebʼe ja sjejel bʼa jues Gedeón (Heb. 6:12; 11:32). Ja yeʼn stalnayni ja xchonabʼ ja  Dyos (Juec. 2:16; 1 Crón. 17:6). Ja bʼa jtyempotik, jastalni ja Gedeón, ja ansyanoʼik ayni yiʼoje ja cholal bʼa stalnajel ja xchonabʼ ja Dyos bʼa jun tyempo jel wokol (Hech. 20:28; 2 Tim. 3:1). Ja yuj ayni jastik chaʼanyabʼal wa xbʼobʼ snebʼe ta spaklaye ja jastal mi jelxi, ja chʼin yaʼa sbʼaj, ja kʼuʼabʼal waji sok ja jastal kuchyuj ja Gedeón. Chomajkil, ja sjejel ja bʼa jues it ojni koltajuk ja kongregasyon, bʼa mas chaʼanyabʼal oj yil-e ja yaʼtele ja ansyanoʼik sok bʼa oj skoltaye sok spetsanil skʼujole (Heb. 13:17).

4. ¿Jastal sjeʼa ja Gedeón mi jelxi sok chʼin yaʼa sbʼaj?

⁴ Ja Gedeón mi jelxi sok chʼin yaʼa sbʼaj. b Yajni aljiyabʼyuj jun anjel ke tsajita yuja Jyoba bʼa oj ya el libre ja israʼelenyoʼik ja bʼa madianitaʼik jel ja yipe, ja Gedeón chʼin yaʼa sbʼaj sok sjakʼa: «Ja jpamilya jani ja mas skoʼelal ja bʼa kʼole bʼa Manasés sok keʼnon ja mas nux ja bʼa snaj ja jtati» (Juec. 6:15). Ja yeʼn wani spensaran mi chapanuk bʼa oj skʼuluk ja aʼtel jaw. Pe ja Jyoba wani snaʼa ojni lajxukyuj, soka skoltanel jelni lek skʼulan.

5. ¿Jastik ekʼele wokol oj yabʼye mi oj jelxuke sok chʼin oj yaʼ sbʼaje ja ansyanoʼik?

⁵ Ja ansyanoʼik wani skʼulane ja janekʼ wa xbʼobʼyujile bʼa tolabida mi oj jelxuke sok chʼin oj yaʼ sbʼaje (Miq. 6:8; Hech. 20:18, 19). Mini stoyo sbʼaje ja bʼa jastik wa snaʼawe, mini ja bʼa jastik wa xlajxiyujile, sok cha mini spensarane mixa xmakuniye yajni ay jas mi lek wa skʼulane ma mi lek xwajyujile bʼa jun jasunuk. Pe ayni ekʼele wokol oj yabʼye mi oj jelxuke sok chʼin oj yaʼ sbʼaje. La kiltik jujuntik sjejel. Bʼobʼta jun ansyano oj skʼul aseptar jitsan cholal sok tsaʼan oj yil mi oj chʼak bʼobʼyuj. Ma bʼobʼta oj kʼenajuk yuja jastal skʼulan jun jasunuk ma oj toyjuk yuj jun lekil aʼtel skʼulan. Ja bʼa ekʼeleʼik jastal it, ¿jastal oj bʼobʼ koltajuke ja ansyanoʼik ja sjejel bʼa Gedeón?

6. ¿Jastal mi oj bʼobʼ jelxuke ja ansyanoʼik jastal ja Gedeón? (Cha kʼela ja poto).

⁶ Kʼana akoltajelex. Ja maʼ mi xjelxi wani snaʼa mi oj chʼak bʼobʼyuj spetsanil. Yuja  Gedeón mi xjelxi, skʼananiyi ja skoltanel ja tuk (Juec. 6:27, 35; 7:24). Ja ansyanoʼik bʼa bibo jachni junxta wa skʼulane. Ja Tony, bʼa jtaʼatik tiʼal ja bʼa parrapo 2, wa xcholo: «Yuja jastal akʼubʼal kʼikoni, wani xkʼulan aseptar mas aʼtelik yuja bʼa janekʼ sbʼej wa xbʼobʼ jkʼuluk. Ja yuj kala oj taʼ tiʼal sbʼaja mi oj jelxan ja bʼa jtsomjeltikon bʼa pamilya sok jkʼanayi ja jcheʼum ke ayalkabʼ ja jas wa spensaran. Cha jkʼela jun bideo ja bʼa jw.org bʼa wa sbʼiʼilan Chapa, jipa akʼujol sok koltay ja tuki, jastal ja Jesús». Ja Tony kʼeni skʼanyi ja skoltanel ja tuk, sok wa xyala jastal wajyuj: «Ja aʼtelik ja bʼa kongregasyon jelni naka lek wan kʼulaxel, sok ja wego ayxani kiʼoj mas tyempo bʼa yajel tsatsbʼuk ja jastal wa xkila jbʼajsok ja Jyoba».

7. Ja ansyanoʼik, ¿jastal oj bʼobʼ snoche ja Gedeón yajni ay maʼ wa xkʼenajiyeyuj? (Santiago 3:13).

⁷ Ajyanik laman ta wala kʼenajiyex. Yajni wa xkʼenaji jun ansyano wani xbʼobʼ ajuk och probar. Jun ekʼele mas, ja sjejel bʼa Gedeón jelni oj koltanuk. Ja yeʼn snaʼa ke mini tojuk, sok yajni kʼenaji yuja winike bʼa Efraín, ajyi laman (Juec. 8:1-3). Jaʼuktoma oj tajkuk, yaʼa sbʼaj chʼin sok smaklay, sok tsamalxta kʼumani bʼa ya lamxuk ja jas wan ekʼel. Ja ansyanoʼik bʼa bibo jachukeni jastal ja Gedeón. Yajni ay maʼ wa xkʼenajiyeyuj, wani smaklaye lek sok wa sjakʼawe bʼa jun modo laman (kʼuman ja Santiago 3:13). Skʼulajel ja it wani xkoltaniye bʼa oj ajyuk laman ja kongregasyon.

8. ¿Jastal oj sjeʼ ja smodoʼe ja ansyanoʼik yajni wa xtoyjiye? Aʼa jun sjejel.

⁸ Awikyi ja Jyoba yibʼanal ja toyjelal. Yajni toyji ja Gedeón yuja skʼulan ganar ja madianitaʼik, jani waj skʼujol ja xchonabʼ ja Jyoba (Juec. 8:22, 23). ¿Jastal oj bʼobʼ snoche ja ansyanoʼik ja sjejeli? Jani oj yaweyi ja Jyoba yibʼanal ja toyjelal yajni ay jas wa xlajxiyujile (1 Cor. 4:6, 7). Jun sjejel, ta jun ansyano wa xkʼulaji felicitar yuja jastal wa sjeʼa, ojni bʼobʼ sjakʼ ke ja jas yalunej tini yaʼunej el bʼa Yabʼal ja Dyos sok jpetsaniltik jelni jas wa xnebʼatik stsʼakatal yuja chapjelal wa xyakitik ja xchonabʼ ja Jyoba. Jelni lek bʼa jujuntik ekʼele ja ansyanoʼik a-sjobʼ sbʼaje ta ja jastal wa sjeʼawe jaʼ wa stoyo ja Jyoba ma kechan yeʼn wa skʼanawe atoyjuke. La jpensaraʼuktik ja jas ekʼ sbʼaj jun hermano sbʼiʼil Timothy. Yajni aji och ansyano, jelni xyiʼaj gusto yajel ekʼ loʼilik elel bʼa Biblia. Ja yeʼn wa xcholo: «Wani xchapa lek ja jastal wala kʼeyoni sok wa xchapa lek jujuntik sjejel wa xka makunuk, ja yuj ja hermanoʼik jelni stoyowone. Pe tristeni yabʼjel, kechani wa xwaj skʼujole bʼa keʼna, sok mini jaʼuk ja Jyoba ma ja Biblia». Ekʼ ja tyempo, ja Timothy yila tʼilani oj stukbʼes ja jastal wa sjeʼa bʼa jachuk ja tuk mi oj waj skʼujole bʼa yeʼna (Prov. 27:21). ¿Jastal wajyuj? Ja yeʼn wa xcholo: «Ja wego ja hermanoʼik wa xyalawekabʼ ke ja jloʼili wa xkoltajiye bʼa kuchelyujile jun wokol, jun prueba ma bʼa wa xyabʼye mas mojan ayesok ja Jyoba. Maxani jela gustoʼaxiyon yuja komentarioʼik it ke yuja jastal wala toyjiyon ajyi».

9. ¿Jastik ekʼele aji och probar ja jastal kʼuʼabʼal sok ja mi xiw ja Gedeón? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja spatiki).

⁹ Tsaʼan yajni ja Jyoba ya och jues ja Gedeón, ajini och probar ja jastal kʼuʼabʼal sok ja mi xiwi. Ajiyi jun cholal jel xiwela sbʼaj: xchʼayjel snajel ja altar bʼa Baal yiʼoj ja stati (Juec. 6:25, 26). Mas tsaʼan, ja Gedeón sleʼa jun nole soldado, sok bʼa chabʼ ekʼele aljiyabʼ yuja Jyoba ke tʼilan oj ya tsʼujuk (Juec. 7:2-7). Sok cha aljiyabʼ yuja Jyoba  a-xchʼaysnajel bʼa nalan akwal ja bʼa wane jijlel ja skontraʼik (Juec. 7:9-11).

10. ¿Jastal oj bʼobʼ kʼulajuk probar ja jastal kʼuʼabʼal ay jun ansyano?

¹⁰ Ja ansyanoʼik tʼilan tolabida oj ajyuke kʼuʼabʼal (Sant. 3:17). Yajni jun ansyano kʼuʼabʼal, gustoxta wa snocho ja tojelal wa xyaʼa ja Yabʼal ja Dyos sok ja xchonabʼi, sok jachuk wa xyaweyi jun lekil sjejel ja tuk. Pe bʼobʼta mi tolabida pasiluk. Ay ekʼele bʼobʼta wokol oj yabʼye snochjel ja ajkʼach tojelalik. Bʼa jujuntik ekʼele bʼobʼta oj sjobʼ sbʼaje ta ojni makunuk ma jani mas lek. Ma bʼobʼta oj kʼanjukyile skʼulajel jun jasunuk bʼa xiwela sbʼaj oj ya ajyuk ja libreʼil yiʼoje. Ja bʼa ekʼeleʼik jastal it, ¿jastal oj bʼobʼ snoche ja ansyanoʼik ja jastal kʼuʼabʼal ajyi ja Gedeón?

11. ¿Jasa oj bʼobʼ koltajuke ja ansyanoʼik bʼa oj ajyuke kʼuʼabʼal?

¹¹ Maklayik ja tojelalik sok nochowik. Ja Dyos yala yabʼ ja Gedeón jastal oj xchʼaysnajel ja altar yiʼoj ja stati, bʼa lugar oj ya kʼe jun altar sok jas chante oj yaʼ jastal majtanal. Ja Gedeón mini skʼulan dudar ja tojelalik, wegoxtani snocho. Ja bʼa jtyempotik, ja ansyanoʼik wani x-ajiyile tojelalik ja bʼa xchonabʼ ja Jyoba jach bʼa kartaʼik, anunsyoʼik sok bʼa tuk tojelal. Spetsanil ja it wani stalnay ja jsakʼaniltik sok ja bʼa jastal wa xkila jbʼajtiksok ja Dyos. Yuja kansyanotik wa snochowe toj lek ja tojelalik wa xyaʼa ja xchonabʼ ja Jyoba, jelni xkʼanatike. Stsʼakatal yuja kʼuʼabʼal aye, spetsanil ja kongregasyon jelni xyawe el slekilal (Sal. 119:112).

12. ¿Jastal oj bʼobʼ yawe makunuk ja ansyanoʼik ja Hebreos 13:17 yajni ay jas wa stukbʼes ja xchonabʼ ja Jyoba?

¹² Puesto ajyanik bʼa oj kʼajyanik soka jas wa xtukbʼi. La ka juljkʼujoltik ja Jyoba yala yabʼ ja Gedeón ke kechanxta oj yikan junuk 1% ja soldadoʼik (Juec. 7:8). Bʼobʼta spensaran: «Pe ¿jel maʼ tʼilan oj tukbʼuk ja it? ¿Lek maʼ oj el kʼote?». Ama jachuk ja Gedeón skʼuʼani. ¿Jastal wa snochowe ja ansyanoʼik ja sjejeli? Jani ajyel kʼuʼabʼal soka jas wa stukbʼes ja xchonabʼ ja Jyoba (kʼuman ja Hebreos 13:17). Jun sjejel, ja bʼa 2014, ja Tsome Tojwanum stukbʼes ja jastal wa tupxi ja Naʼitsik bʼa Tsomjelal sok ja Naʼitsik bʼa Asambleaʼik (2 Cor. 8:12-14). Ja bʼa tyempo ekʼta, wa x-ajiyi majan jun takʼin ja kongregasyonik bʼa oj kʼeʼuk ja Naʼits bʼa Tsomjelal, sok tsaʼan tʼilan oj yawe kumxuk ja takʼini. Pe ja wego ayxani jun takʼin tsoman bʼa wa xyaʼawe spetsanil ja kongregasyonik sok yajel kʼeʼuk lugarik bʼa reunión ja bʼa wa xkʼanxi, ama chikan janekʼ wa xbʼobʼ koltanuk ja kongregasyonik ja bʼa lugari. Yajni jun ansyano sbʼiʼil José yabʼ sbʼaja it, ajyini sdudaʼik. Spensaran: «Ja it ojni lajxuk ja bʼa tuk parteʼik bʼa luʼum, pe ja ili miyuk. Ti oja wila, mini jun Naʼits bʼa Tsomjelal oj kʼeʼuk». Pe kʼotni koltanuk. ¿Jas yuj? Ja yeʼn wa xcholo: «Juljkʼujol ja jas  wa xyala ja Proverbios 3:5, 6, ke tʼilani oj jipjkʼujol bʼa Jyoba. ¡Sok jelni lek elkʼote! Mini kechanta katikon kʼeʼuk mas Naʼitsik bʼa Tsomjelal, cha jnebʼatikon koltanel bʼa tuktukil modo bʼa jachuk junxta yabʼalil oj ajyuk ja jas wa xkʼanxi».

13. a) ¿Jasa wa skʼuʼan lek ja Gedeón? b) ¿Jasa oj bʼobʼ skʼuluke ja ansyanoʼik bʼa oj kʼotuke jastal ja Gedeón? (Cha kʼela ja poto).

¹³ Mok xiwanik skʼulajel ja jas wa skʼana ja Jyoba. Ja Gedeón kʼuʼabʼal ajyisok ja Jyoba anima xiwela sbʼaj ajyi sok wa xiwi (Juec. 9:17). Tsaʼan yajni aljiyabʼ ke oj koltajuk yuja Jyoba, ja Gedeón skʼuʼani lek ke ojni koltajuk yuja Dyos bʼa stalnajel ja xchonabʼ. Ja ansyanoʼik ti aye ja bʼa lugarik timubʼal ja kaʼteltik jachukeni jastal ja Gedeón. Mini xiwye, wa skʼulane ja reunionik sok wa stojowe ja xcholjeli ama ojni bʼobʼ yamjuke, oj ajukyile sjobʼjel, oj ajuk eluke ja bʼa yaʼtele ma ixta oj iljuke. c Ja bʼa niwan wokol, ja ansyanoʼik tʼilani mi oj xiwuke bʼa snochjel ja tojelalik oj ajukyile ama xiwela sbʼaj oj ajyuke. Bʼobʼta ja tojelal oj ajukyile jani ti chʼikansok ja rason oj alxuk bʼa wa senyaʼan niwak bʼat. Ma bʼobʼta jani tini chʼikansok ja jas oj kʼuluktik bʼa oj kankotik sakʼan ja bʼa yixtalanel ja Gog bʼa Magog (Ezeq. 38:18; Apoc. 16:21).

14. ¿Jastal aji och probar ja jastal wa xkuchyuj ja Gedeón?

¹⁴ Jastal jues bʼa Israel, ja Gedeón jelni tsats aʼtiji. Yajni spakaweyi ja madianitaʼik ja bʼa tiroʼanel jaw bʼa akwali, ja yeʼn yiʼajni spatik man bʼa slomanil ja Jezreel masan bʼa yok jaʼ Jordán, bʼa bʼobʼta ja bʼa stiʼtiki jelni ja kʼiʼixik (Juec. 7:22). Anto, ¿jasa skʼulan? ¿Kʼot maʼ tekʼan? ¡Miniʼa! Ama ja yeʼn sok ja 300 swiniki jelxa yajtike, skʼutsuweni ja yok jaʼ sok yiʼajetoni spatike. Tsaʼan, slajaweni ja madianitaʼik sok xchʼayawe snajel (Juec. 8:4-12).

15. ¿Jasa wa xbʼobʼ ya och probar ja jastal wa xkuchyuj jun ansyano?

¹⁵ Stalnajel ja kongregasyon sok ja pamilya  bʼobʼta jelni oj ajuk yajtikaxuk jun ansyano. ¿Jastal oj bʼobʼ snoche ja ansyanoʼik ja Gedeón ta jach wa xyabʼye?

16, 17. a) ¿Jasa koltaji ja Gedeón bʼa kuchelyuj? b) ¿Jasa wa xbʼobʼ ayuke seguro ja ansyanoʼik? (Isaías 40:28-31; cha kʼela ja poto).

¹⁶ Jipa akʼujolex bʼa ojni yaʼa wipex ja Jyoba. Jani jaw ja jas skʼulan ja Gedeón, sok ja Jyoba mini skʼulanyi payar (Juec. 6:14, 34). Bʼa jun ekʼele, ja Gedeón sok ja swiniki yiʼaje spatik sok yoke chabʼ reyik madianitaʼik bʼa lajansok kajane camelloʼik spakaweyi (Juec. 8:12, 21). Pe soka skoltanel ja Jyoba, ja israʼelenyoʼik it slajawe sok skʼulane ganar. Ja bʼa jtyempotik, ja ansyanoʼik cha ojni bʼobʼ sjip skʼujole bʼa Jyoba, ja Dyos bʼa ‹mi xyajtikaxi sok mi x-axwi›. Ja yeʼn tolabida oj yawilex ja ipal wa xmakuniwujilexi (kʼuman ja Isaías 40:28-31).

¹⁷ La kiltik ja yexperiencia ja Matthew, jun olomal ja bʼa Tsome wa skoltay ja kermanotik aye bʼa hospital. ¿Jasa wa xkoltajiyuj bʼa kuchelyuj? Ja yeʼn wa xyala: «Kilunej jelni meran ja jas wa xyala ja Filipenses 4:13. Jitsan ekʼele, yajni yajtik ayon sok wa xkabʼ mixa oj bʼobʼkuj mas, tikʼanxtani wa xkayi orasyon ja Jyoba sok wa xpatayi skʼujol ayaki ja ipal wa xmakunikuj bʼa skoltajel ja hermanoʼik. Ja bʼa ekʼeleʼik jaw wani xkabʼ jastal wa xyaki ja ipal bʼa kuchelkuj». Jastalni ja Gedeón, ja ansyanoʼik jelni x-aʼtijiye bʼa stalnajel ja xchej ja Dyos ama mi pasiluk. Meran, tʼilani mi oj jelxuke sok oj snaʼe mi tolabida oj lajxukyujile ja jas wa skʼanawe. Pe chikani jastal, ja ansyanoʼik wani sjipa skʼujole bʼa ojni maklajuke yuja Jyoba sok oj ajukyile ja ipal bʼa mi oj el sganaʼe (Sal. 116:1; Filip. 2:13).

18. Jastalni kilunejtik, ¿jastal oj bʼobʼ snoche ja ansyanoʼik ja Gedeón?

¹⁸ Jastalni kilunejtik, ja ansyanoʼik jelni jas wa xbʼobʼ snebʼe ja sjejel bʼa Gedeón. Tʼilani mi oj jelxuke sok chʼin oj yaʼ sbʼaje yajni oj ajukyile mas cholalik sok yajni xkʼenajiye ma xtoyjiye. Cha tʼilani kʼuʼabʼal oj ajyuke sok mi oj xiwuke, mas ja wego yuja wan mojxeljan ja xchʼakelal ja luʼumkʼinal it. Sok tʼilani oj sjip skʼujole bʼa Jyoba ke ama chikan ja x-ekʼi ojni ajukyile ja ipal bʼa kuchelyujile. Jelni «chaʼanyabʼalil» xkilatik ja talnanumik it bʼa jel tsats x-aʼtijiye (Filip. 2:29).