1, 2. Jastalni wa xyala ja Salmo 25:14, ¿jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa kʼubʼan lek oj ajyukotiksok ja Jyoba?

 ¿JAS modoʼalik waxa kʼuʼan oj ajyukawuj bʼa oj kʼotan jun lekil amigo? Bʼobʼta oja wal ke ja lekil amigoʼik tʼilani oj skʼan sbʼaje sok oj skoltay sbʼaje. Seguro ke ja bʼa modoʼalik it mini oja chʼik ja xiwel. Pe jastalni wa xyala ja teksto bʼa yolomajel, ja matik wa skʼanawe kʼubʼan lek oj ajyukesok ja Jyoba tʼilani oj xiwukeyuj (kʼuman ja Salmo 25:14).

² Chikan janekʼxa tyempo aytik ja bʼa smeranil, kibʼanaltik tʼilani mi oj katikan xiwel yuja Jyoba. Pe ¿jas wa stojolan xiwel yuja Dyos? ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj ajyukujtik ja xiwel jaw bʼa lek? Sok ¿jasa wa xnebʼatik sbʼaja xiwel yuja Dyos ja sjejelik bʼa jun mayordomo sbʼiʼil Abdías, ja olomal sacerdote Jehoiadá sok ja bʼa rey Jehoás?

3. ¿Jastal wa skoltayotik ja xiwel?

³ Ja xiweli juni jasunuk kʼajyel wa x-ajyikujtik yajni wa xkilatik ay jas oj bʼobʼ syajbʼesotik. Ja tikʼe xiwel it jelni lek pes wa xya jnatik jas oj kʼuluktik. La kiltik jujuntik sjejel. Ja xiwel bʼa oj mokotik ojni skoltayotik bʼa mi jel oj mojxukotik bʼa jun jasunuk chaʼan lek. Ja xiwel bʼa oj yajbʼes jbʼajtik ojni skoltayotik bʼa mi oj mojxukotik bʼa jastik xiwela sbʼaj. Sok jaxa xiwel bʼa oj chʼaykujtik jun kamigotik bʼa jel chaʼanyabʼal xkilatik ojni skoltayotik bʼa mi oj kaltik sok mi oj kʼuluktik jastik bʼa wa xyajbʼesni.

4. ¿Jas tikʼe xiwel wa skʼana ja Satanás oj ajyukujtik bʼa Jyoba?

 ⁴ Ja Satanás wani skʼana ke ja kristyanoʼik aʼajyukyujile jun tikʼe xiwel bʼa Jyoba. Wa skʼana ke oj kʼuʼuktik ja jas aljiyabʼ ja Job yuja Elifaz: ke ja Jyoba juni Dyos bʼa wa xya jtuptik ja jas mi lek wa xkʼulantik, jel tajkel ay sok mini tʼun gusto ay jmoktik (Job 4:18, 19). Ja jas wa skʼana jani jel oj xiwkotik sok oj katikan yaʼteltajel ja Jyoba. Bʼa mi oj kokotik ja bʼa trampa jaw, tʼilani oj ajyukujtik ja xiwel bʼa Dyos, bʼa kʼotel jun modoʼal bʼa lek.

5. ¿Jas wa stojolan xiwel yuja Dyos?

⁵ Ja maʼ wa xiwyuj ma wa skisa lek ja Dyos wani syajtay sok mini skʼana ay jas oj skʼuluk bʼa xiwela sbʼaj oj ya ajyuk ja jastal wa xyila sbʼajsoki. Jun lekil sjejel sbʼaja maʼ «xiwyuj ja Dyosi» jani ja Jesús (Heb. 5:7). Ja yeʼn mini xiwelxta ajyisok ja Jyoba (Is. 11:2, 3). Jaʼuktoma, ja Jesús wani syajtay ja sTat sok spetsanil skʼujol sok wani skʼana oj ajyuksok kʼuʼabʼal (Juan 14:21, 31). Ja keʼntik cha jelni xkisatik ja Jyoba sok wani xkaʼteltaytik sok jun jsakʼaniltik bʼa wa xyayi stoyjel yujni kʼotel jun Dyos bʼa yajalkʼujolal, biboʼil, toj sok ay yip. Cha wa xnaʼatik ke yuja jel skʼanawotik, ja jas wa xkʼulantik ayni jas wa xbʼobʼ ijukjanyi. Ta wa xkʼokotikyi, wani xtristeʼaxi, pe ta wa xkʼuʼantikyi, wani xgustoʼaxi (Sal. 78:41; Prov. 27:11).

6. ¿Jas jun modo oj kʼuluktik bʼa ajyelkujtik ja xiwel bʼa Dyos? (Salmo 34:11).

⁶ Ja xiwel bʼa Jyoba mini kʼoteluk jun modoʼal bʼa wala pojkitiksok; tʼilani keʼn oj katik ajyuk (kʼuman ja Salmo 34:11). Jun modo bʼa skʼulajel jani yiljel ja kʼulbʼen. Yajni wa xkilatik ja sbiboʼil ja Jyoba, ja yip sok ja janekʼto wa syajtayotik ja bʼa «jastik kʼulubʼali», wani xkʼi mas ja kiswanel sok ja yajtanel kiʼojtiksok (Rom. 1:20). Jun hermana sbʼiʼil Adrienne yala: «Yajni wa x-och kil ja skʼulbʼen ja Jyoba sok wa xkila ja janekʼto jel bibo, jelni xkʼot jkise sok wani xya jkʼuʼuk lek ke wani snaʼa ja jas mas lek bʼa keʼna». Yajni spensaranta sbʼaja jaw, kʼot yal ja it: «Mini xkʼana ay jas oj kʼuluk bʼa mi lekuk bʼa oj spilon soka Jyoba, ja maʼ yaki ja jsakʼanil». ¿Oj maʼ bʼobʼa pil tyempo ja bʼa semana it spensarajel jun jasunuk ja bʼa kʼulbʼen? Ja jaw ojni skoltaya bʼa skisjel sok syajtajel mas ja Jyoba (Sal. 111:2, 3).

7. ¿Jastal wa skoltayotik ja orasyon bʼa oj xiwkotik yuja Jyoba?

⁷ Pilan jasunuk oj skoltayotik bʼa oj xiwkotik yuja Jyoba jani oj ajyukujtik ja kostumbre bʼa yajelyi orasyon. Yajni mas wala loʼilanitiksok ja kala Dyostik, masni meran oj kʼot bʼa keʼntik. Kada ekʼele wa xkʼanatikyi ja yip bʼa kuchelkujtik jun prueba, la jpensaraʼuktik ja janekʼto jel ja yip. Yajni wa xkatikyi tsʼakatal yuja yaʼunejkitik ja Yunin, la katik juljkʼujoltik janekʼto wa syajtayotik. Sok yajni wa xpatatikyi skʼujol bʼa ayakitik ja tojelal bʼa kuchelkujtik jun wokol, la katik juljkʼujoltik ja janekʼto jel biboʼi. Ja orasyonik jaw wani skoltayotik bʼa skisjel mas sok bʼa mi oj kʼuluktik jastik bʼa oj sjom ja jastal wa xkila jbʼajtiksoki.

8. ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa mi oj katikan xiwel yuja Jyoba?

⁸ Bʼa mi oj katikan xiwel yuja Jyoba, tʼilani oj kʼuluktik estudiar ja Biblia bʼa yajel ajyuk ja jkʼelsatik snebʼjel ja sjejelik bʼa lek sok bʼa mi lekuk wa xtaʼatik ja bʼa slamik. La kiltik oxe ja bʼa sjejelik jaw. Bʼajtan, oj jtatik tiʼal bʼa chabʼ tojik yaʼtijumik ja Jyoba:  ja Abdías, bʼa yeʼn kajan sbʼaj skʼeljel ja snaj ja rey Acab sok ja bʼa olomal sacerdote Jehoiadá. Tsaʼan oj kiltik ja sakʼanil ja rey Jehoás bʼa Judá, bʼa jelni lek kʼeʼi pe tsaʼan yaʼakan yaʼteltajel ja Jyoba.

9. ¿Jastal koltajiyuj ja Abdías ja xiwel bʼa Dyos? (1 Reyes 18:3, 12).

⁹ Ja sbʼajtanil ekʼele wa staʼa tiʼal ja Biblia sbʼaja Abdías b wa xyala: «Ja Abdías jelni xiwyuj ja Jyoba» (kʼuman ja 1 Reyes 18:3, 12). ¿Jastal koltajiyuj ja xiwel bʼa Dyos? Koltajiyuj bʼa kʼotel jun winik mi x-och skʼabʼ sok bʼa wa xjipji kʼujolal. Stsʼakatal yuja jaw, ja reyi yayi xchol bʼa oj skʼel ja snaji (cha kʼela ja Nehemías 7:2). Sok cha koltajiyuj bʼa sjejel mi xiw bʼa jun modo jel cham yabʼjel, juni modoʼal jel makuniyuj. ¿Jas yuj? Yujni ti ajyi sakʼan snajtil ja bʼa smandaranel ja Acab bʼa jel malo, bʼa «masto peor waj bʼa stiʼ sat ja Jyoba yuj spetsanil ja tuk [reyik] ajyi bʼajtanto yuja yeʼn» (1 Rey. 16:30). Chomajkil, ja Acab jani nupanelsok ja Jezabel, bʼa jaʼ wa xyaʼteltay ja Baal sok jel xyilkʼujolan ja Jyoba, bʼa skʼanani oj xchʼaysnajel ja meran toyjelal wa x-ajiyi ja Dyos ja bʼa mandaranel bʼa norte bʼa Israel. Asta smilani jitsan yaluman ja Dyos smeranil (1 Rey. 18:4). ¡Wajni jun tyempo jel wokol bʼa yaʼteltajel ja Jyoba!

10. ¿Jastal sjeʼa ja Abdías mi xiw bʼa jun modo jel cham yabʼjel?

¹⁰ ¿Jastal sjeʼa ja Abdías mi xiw bʼa jun modo jel cham yabʼjel? Yajni ja Jezabel kʼe yiʼ spatik ja yalumanik ja Jyoba bʼa oj smile, ja Abdías snakʼa bʼa yoj kʼeʼenik 100 bʼa yeʼnle «bʼa kʼoleʼik bʼa 50» sok mini yakan «yajelyile pan sok jaʼ» (1 Rey. 18:13, 14). Lek yabʼukxta ja Jezabel, ja winik it mi xiwi seguro ojni miljuk. Meran jastalni keʼntik bʼa chikʼ bʼakʼetotik, ja Abdías mini skʼana oj chamuk. Pe yuja yajtanel yiʼoj bʼa Jyoba sok ja bʼa yaʼtijumik masni jel niwan yuja yajtanel yiʼoj soka bʼa sakʼanili.

11. ¿Jastal wa snochowe ja sjejel bʼa Abdías jitsan yaʼtijum ja Jyoba? (Cha kʼela ja poto).

¹¹ Ja bʼa jtyempotik, jitsan yaʼtijum ja  Jyoba ti aye bʼa lugarik timubʼal ja kaʼteltik. Wani skisawe ja matik ay xchol, pe jastalni ja Abdías, ja hermanoʼik it wani xyaweyi ja jas yeʼn wa sbʼajin ja Jyoba: ja stoyjeli (Mat. 22:21). Wani sjeʼawe wa xiwye yuja Dyos ajyelsok kʼuʼabʼal ke yuja winike (Hech. 5:29). Ja yuj mini xyawekan xcholjel ja lekil rasonik sok stsomjel sbʼaje jach nakʼul (Mat. 10:16, 28). Chomajkil, yeʼnleni wa xyilawe oj ajukyile ja yermanoʼe ja waʼelal bʼa Dyos bʼa jel xmakuniyujile. La kiltik ja sjejel bʼa Henri, ke tey bʼa jun país bʼa África bʼa timubʼal ja kaʼteltik. Ja bʼa tyempo jaw, ja Henri skʼapa sbʼaj yijel ochyi ja hermanoʼik ja juʼunik bʼa Biblia. Ja yeʼn stsʼijbʼan: «Ja smeranili ja keʼn jela xiwyon. Ja yuj wani xkʼuʼan ja jas skoltayon bʼa mi oj xiwkon jani ja kiswanel kiʼoj bʼa Jyoba». Ja weʼn cha mini oj xiwan jastal ja Henri ta waxa nebʼa xiwel yuja Dyos.

12. ¿Jastal sjeʼawe ja Jehoiadá sok ja xcheʼum jel toj ajyiyesok ja Jyoba?

¹² Ja olomal sacerdote Jehoiadá wani xiwyuj ja Jyoba, sok jani jaw ja jas nikjiyuj bʼa ajyel toj sok skoltajel ja meran stoyjel ja Dyos. Yajni ja Atalía, ja yakʼix ja Jezabel, yiʼajkan ja mandaranel bʼa Judá, ja Jehoiadá sjeʼa janekʼto wa xiwyuj ja Dyos. Ja Atalía juni ixuk jel xiwela sbʼaj. Jel malo sok yuja jelni skʼana oj ya mandar sleʼa modo oj smil spetsanil ja matik oj yikan ja mandaranel ja bʼa reyi, ¡ja mismo yijiki! (2 Crón. 22:10, 11). Pe stsʼakatal ja Jehosabeat, ja xcheʼum ja Jehoiadá, skoltayni june bʼa yeʼnle, jun yal kerem sbʼiʼil Jehoás. Ja yeʼn sok ja statami snakʼawe sok stalnaye. Jachuk skoltaye ja mandaranel ja bʼa reyik bʼa spamilya ja David. Ja Jehoiadá tojni ajyisok ja Jyoba sok mini xiwyuj ja Atalía (Prov. 29:25).

13. ¿Jastal sjeʼa yajkʼachil ekʼele toj ayi ja Jehoiadá?

¹³ Yajni ja Jehoás ayto yiʼoj juke jabʼil, ja Jehoiadá yajkʼachil ekʼele sjeʼa tojni aysok ja Jyoba. Ayni jas xchapa. Ta lek elkʼotyuj, ja Jehoás yeʼnani oj kʼot rey, june maʼ yeʼn wa sbʼajin ja bʼa smandaranel ja David. Pe ta chʼayi, ja Jehoiadá ojni miljuk. Stsʼakatal yuja skoltanel ja Jyoba, lekni elkʼotyuj. Soka skoltanel ja olomalik bʼa pamilya sok ja bʼa levitaʼik, ja Jehoiadá ya och rey ja Jehoás sok yaʼa mandar bʼa amiljuk ja Atalía (2 Crón. 23:1-5, 11, 12, 15; 24:1). Anto ja Jehoiadá tixa «ochsok jun trato ja Jyoba, ja rey sok ja chonabʼi; skʼapa sbʼaje bʼa mi oj yaʼekan kʼotel xchonabʼ ja Jyoba» (2 Rey. 11:17). «Cha yani ajyuk talnanumik ja bʼa spuertaʼil ja snaj ja Jyoba bʼa mini june maʼ kux oj bʼobʼ ochuk» (2 Crón. 23:19).

14. ¿Jasa toyjelal ajiyi ja Jehoiadá yuja yaʼunejyi stoyjel ja Jyoba?

¹⁴ Ja Jyoba yalunejni: «Ojni jtoy ja maʼ wa stoyowoni», sok jachni skʼulansok ja Jehoiadá (1 Sam. 2:30). Jun sjejel, yaʼanikan atsʼijbʼajuk ja bʼa Yabʼal ja jastik lek skʼulan ja olomal sacerdote it bʼa ay jas oj nebʼtik bʼa yeʼna (Rom. 15:4). Sok yajni ja Jehoiadá chami, ajiniyi jun cholal jel chaʼanyabʼal: «tini smukuwe ja bʼa xChonabʼ ja David lajansok ja tuk reyik, yujni skʼulunej bʼa lek ja bʼa Israel bʼa tini chʼikansok ja Dyos smeranil sok ja bʼa snaji» (2 Crón. 24:15, 16).

15. ¿Jas wa sjeʼakitik ja loʼil bʼa Jehoiadá? (Cha kʼela ja potoʼik).

¹⁵ Ja loʼil bʼa Jehoiadá wani skoltayotik jpetsaniltik bʼa xiwel yuja Dyos. Ja ansyanoʼik wani xbʼobʼ snoche ja sjejeli ajyel altanto bʼa stalnajel toj lek ja yal xchejik ja  Dyos (Hech. 20:28). Ja hermanoʼik bʼa ayxa skʼujole wani xbʼobʼ snebʼe ke ta wa xiwye yuja Jyoba sok toj ayesok, ojni koltajukeyuj bʼa oj skʼuluke ja jas wa skʼana; mini oj jipjukekan. Ja keremtik akʼixuk ojni bʼobʼ yil-e jastal ja Jyoba sjeʼayi ja smodo ja Jehoiadá, sok bʼa jach oj skis-e ja hermanoʼik bʼa ayxa skʼujole, mas sbʼaja matik jitsanxa jabʼil toj wane yaʼteltajel ja Jyoba (Prov. 16:31). Sok bʼa jpetsaniltik ayni jas oj bʼobʼ jnebʼtik sbʼaja olomalik bʼa pamilya sok ja bʼa levitaʼik: tʼilani toj lek oj koltaytik ja matik wa stojowotik sok skʼuʼajelyile (Heb. 13:17).

16. ¿Jastal sjeʼa ja Jehoás ke mi tsats ajyi ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba?

¹⁶ Ja bʼa skeremil, ja rey Jehoás skʼujolani bʼa yajel gustoʼaxuk ja Jyoba stsʼakatal yuja skoltanel ja Jehoiadá (2 Rey. 12:2). Pe tsaʼan yajni cham ja Jehoiadá, ja Jehoás kʼe smaklay ja olomalik apóstata. Yuja jaw, ja yeʼn sok ja chonabʼ «kʼeni yaʼteltaye ja posteʼik bʼa toyjelal sok ja kʼulubʼal dyosiki» (2 Crón. 24:4, 17, 18). Ama ja Jyoba jel aji tristeʼaxuk, «mini yakan sjekjelyile alumanik bʼa oj cha kumxuke». Pe «ja yeʼnle mini skʼana oj skʼuʼuke». Mini skisawe ja yunin ja Jehoiadá, ja Zacarías, c bʼa juni aluman sok sacerdote, sok cha jani sprimo ja Jehoás. Asta ja Jehoás  yaʼa mandar amiljuk ja Zacarías, ama koltubʼal yuja spamilya. ¡Mini tʼun yaʼa tsʼakatal! (2 Crón. 22:11; 24:19-22).

17. ¿Jastal chʼak ja sakʼanil ja Jehoás?

¹⁷ Ja Jehoás yaʼanikan xiwel yuja Dyos sok jelni chaʼan stupu, pes jastalni yalunej ja Jyoba: «Ja matik wa xyijnayoni cha ojni ijnajuke» (1 Sam. 2:30). Tsaʼan, jun nole soldadoʼik bʼa Siria bʼa «mi jel jitsanuke» skʼulane ganar ja soldadoʼik ja Jehoás, bʼa «jel jitsane», sok jaxa yeʼni «jelni yajbʼel kani». Yajni wajyeta ja soldadoʼik bʼa Siria, ja Jehoás jaʼitani milji yuja yaʼtijumik yuja yeʼn smila ja Zacarías. Yuja jel malo waji, mini ti mukji «ja bʼa mukubʼal ja reyiki» (2 Crón. 24:23-25).

18. Jastalni wa xyala ja Jeremías 17:7, 8, ¿jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa mi oj kʼotkotik jastal ja Jehoás?

¹⁸ ¿Jas wa xnebʼatik ja bʼa loʼil bʼa Jehoás? Ja yeʼn jachni jastal jun teʼ bʼa mi tsʼunanuk ay lek, bʼa yij oj ajyuk, wani skʼana ja skoltanel jun estaca, bʼa jani ja olomal sacerdote Jehoiadá. Yajni ja yeʼn chami sok kʼe ajyuk ja apóstataʼik, ja Jehoás kʼulajini ganar. Ja jas ekʼ sbʼaji wani sjeʼakitik jun jasunuk jel tʼilan: mini xbʼobʼ xiwkotik yuja Jyoba kechanta yuja kermanotik sok ja jpamilyatik jach wa skʼulane sok wa skoltayotike. Bʼa oj ajyukotik yij ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba, tʼilani oj katik tsatsbʼuk ja yajtanel sok ja kiswanel kiʼojtik bʼa yeʼn skʼulajel estudiar, spensarajel sok tikʼan yajelyi orasyon (kʼuman ja Jeremías 17:7, 8; Col. 2:6, 7).

19. ¿Jasa wa smajlay bʼa keʼntik ja Jyoba?

¹⁹ Ja Jyoba mini jas wa skʼanakitik bʼa mi oj bʼobʼkujtik. Ja jas wa smajlay bʼa keʼntik jani ja jas wa xyala ja Eclesiastés 12:13: «Xiwanyuj ja Dyos smeranil sok kʼuʼan ja smandarik, yujni jaʼita it spetsanil ja jas tʼilan oj skʼuluk ja winiki». Ta wala xiwtik yuja Jyoba, ojni kuchkujtik chikan jas wokol oj jak jbʼajtik sok ojni ajyukotik tsats jastal ja Abdías sok ja Jehoiadá. Ja jastal wa xkila jbʼajtiksok ja Jyoba mini jas oj sjome.