Ja Biblia mi xyala, pe wani xyala jujuntik jas jel chaʼanyabʼal bʼa bʼobʼta tini chʼikansok ja jas stsaʼawe.

Yajni jun anjel yala yab ja María ke oj kan embarazada sok oj ajyuk jun yal, ja yeʼn sok ja José tini aye bʼa Nazaret, jun chonabʼ bʼa Galilea (Luc. 1:26-31; 2:4). Sok tsaʼan yajni elye ja bʼa Egipto kumxiye bʼa Nazaret. Yuja Jesús ti kʼi ja bʼa chonabʼ jaw, wani xbʼobʼ alxuk kʼotel nazareno (Mat. 2:19-23). Ja yuj jani wa xpensarantik bʼa Nazaret yajni wa xtaʼatik tiʼal ja bʼa oxwane it: ja José, ja María sok ja Jesús.

Pe jun jasunuk jel cham yabʼjel, ja Judea mini jun lugaruk bʼa mi snaʼa sbʼaj ja María. ¿Jastal wa xnaʼatik? Yujni ja yeʼn ay spamilya ja tiw. Tini ay tiw ja Elisabet, ja xcheʼum ja sacerdote Zacarías sok mas tsaʼan yeʼn waj ja snan ja Juan ja maʼ wa xya yiʼ jaʼ ja kristyano (Luc. 1:5, 9, 13, 36). Ja María waj yulatay ja Elisabet sok ti kansok junuk oxe ixaw, tsaʼan kumxi bʼa Nazaret (Luc. 1:39, 40, 56).

Ekʼ ja tyempo sok ajyi jun mandar bʼa oj ochuke juʼun yibʼanal ja swinkil ja luʼumi. Sok bʼa skʼuʼajel, ja José tʼilani skʼulan biajar bʼa Nazaret man Belén bʼa jani ja «xchonabʼ ja David» sok bʼa tini alubʼalxakan ke oj pojkuk ja Mesías (Luc. 2:3, 4; 1 Sam. 17:15; 20:6; Miq. 5:2). Tini pojki tiw ja Jesús, sok ja José mini oj skʼanyi ja María oj cha skʼuluke ja najtil biaje bʼa kumxel sok jun yal alats bʼa ajkʼachto pojkel. Tini kanye bʼa Belén, bʼa mojan yiʼoj ja Jerusalén, kechanta junuk 9 kilometro. Ja jaw jelni lek yilawe yujni jachuk oj bʼobʼ wajuke bʼa templo soka yal keremi bʼa skʼapjel ja majtanal wa skʼana ja Leyi (Lev. 12:2, 6-8; Luc. 2:22-24).

Cha tʼilani oj ka tʼabʼan jkʼujoltik ke ja yanjel ja Dyos yalunej yabʼ ja María ke ja skeremi ojni ajukyi «ja strono ja stat David» sok ojni kʼot Rey. ¿Yuj maʼ ja José sok ja María yilawe ke ay stʼilanil yuja ti pojki ja Jesús bʼa xchonabʼ ja David? (Luc. 1:32, 33; 2:11, 17). Bʼobʼta spensarane ke ja mas leki jani ti oj kanuke tiw bʼa Belén sok smajlajel ja tojelal oj ajukyile yuja Dyos.

Lajansok ojni albʼuk ja janekʼ tyempo oj ajyuke ja bʼa Belén. Ama mi xnaʼatik janekʼxa tyempo teye ja tiw yajni ulatajiye yuja matik wa skʼintaye kʼanal, pe ja bʼa tyempo jaw ja Jesús mixani jun yal alatsuk, junxani yal kerem sok ja spamilya ayxani jun snaje (Mat. 2:11). Jaʼuktoma oj kumxuke bʼa Nazaret, tini kanye jun tyempo bʼa Belén.

Ja Herodes «sjeka smiljel yibʼanal ja yal keremtik bʼa kechanto ayiʼoje chabʼ jabʼil ma menos ja bʼa Belén» (Mat. 2:16). Yuja jun anjel yala yabʼ ja José ja jas xiwela sbʼaj wan ekʼel, ja yeʼn sok ja María spakawe ajnel bʼa Egipto soka Jesús sok ti kanye tiw man cham ja Herodes. Tsaʼan, ja José yiʼaj och ja spamilya bʼa Nazaret. ¿Jas yuj mi ti wajye bʼa Belén? Yujni ja bʼa tyempo jaw ja bʼa Judea yeʼn mandaranum ja Arquelao, jun skerem ja Herodes bʼa jel malo. Sok jun anjel yala yabʼ ja José ja jas xiwela sbʼaji. Ja bʼa Nazaret ja Jesús mini jas oj ekʼ sbʼaj sok ojni bʼobʼ kʼi jastal jun lekil yaʼtijum Dyos (Mat. 2:19-22; 13:55; Luc. 2:39, 52).

Lajansok ja José cham bʼajtanto ke ja Jesús oj yaʼ ja sakʼanil bʼa jachuk jujuntik kristyano oj ajyuke sakʼan bʼa satkʼinal. Ja yuj ja José tini oj sakʼwuk bʼa Luʼum sok jitsan kristyano oj kʼot snaʼe sbʼaj sok oj sjobʼeyi ja jastik nikjiyuj bʼa stsaʼa ti kan bʼa Belén tsaʼan yajni pojki ja Jesús.