1. ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa oj kankotik sakʼan ja bʼa skʼakʼu ja Jyoba?

 JA Yaljel «ja skʼakʼujil ja Jyoba» ja bʼa Biblia, wani stojolan bʼa jun tyempo ke ja yeʼn oj xchʼak ja skontraʼik sok oj ya el libre ja xchonabʼi. Ja jaw ekʼtani ja bʼa tyempo najate, yajni ja Jyoba xchʼaya snajel jujuntik chonabʼ (Is. 13:1, 6; Ezeq. 13:5; Sof. 1:8). «Ja skʼakʼujil ja Jyoba» bʼa jelxa mojan ojni stulyi soka xchʼakelal ja Niwan Babilonia sok oj chʼakuk masan ja bʼa guerra bʼa Armagedón. Bʼa oj kankotik sakʼan ja bʼa ‹kʼakʼu› jaw, tʼilani ojxa kʼe jchap jbʼajtik. Ja Jesús, sjeʼa ke tʼilan ‹tolabida oj ajyukotik chapan› ja bʼa «niwan wokol», sok jach xchiktes ke mini oj katikan skʼulajel (Luc. 12:40; Mat. 24:21).

2. ¿Jas yuj jelni lek oj paklaytik ja sbʼajtanil karta bʼa Tesalonicenses?

² Ja sbʼajtanil karta bʼa Tesalonicenses, ja jekabʼanum Pablo yani makunuk jitsan sjejel bʼa skoltajel ja snochumanik Kristo bʼa oj ajyuke chapan ja bʼa niwan skʼakʼu ja Jyoba. Ja Pablo wani snaʼa jelto skʼana bʼa oj juluk ja kʼakʼu jaw (2 Tes. 2:1-3). Pe yala ke jelni tʼilan chapan oj ajyuke bʼa lajansok jelxa mojan. Ja keʼntik cha ojni bʼobʼ jnochtik ja rason jaw. La kiltik ja jas yala sbʼaja 1) jastal oj jakuk ja skʼakʼu ja Jyoba, 2) matik mi oj kanuke sakʼan sok 3) jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj chap jbʼajtik.

3. ¿Jas wa stojolan oj jakuk ja skʼakʼu ja Jyoba jastal jun elkʼanum ja bʼa akwal? (Cha kʼela ja dibujoʼik).

³ «Jastal jun elkʼanum ja bʼa akwali» (1 Tes. 5:2). Jani it ja sbʼajtanil ja bʼa oxe sjejel ya makunuk ja Pablo bʼa xcholjel jastal oj jakuk ja skʼakʼu ja Jyoba. Ja elkʼanumik wegoxtani wa x-elkʼaniye ja bʼa akwali, yajni mi maʼ wa smajlay. Jachni junxtatik, ja skʼakʼu ja Jyoba wegoxtani oj juluk sok bʼa tʼusan mi spetsaniluk ja kristyano chamtoni oj yil-e. Bʼobʼta cha jachni ja meran snochumane Kristo chamni oj yil-e ja jastal wegoxta  oj ekʼuk ja jastiki. Pe ja keʼntiki mini oj chʼakotik; jaʼitani ja matik malo.

4. ¿Jas wa stojolan ja oj jakuk ja skʼakʼu ja Jyoba jastal ja syajal wa xyabʼ jun ixuk bʼa ojxa pojkuk ja yalatsi?

⁴ «Jastal ja syajal wa xyabʼ jun ixuk bʼa ojxa pojkuk ja yalatsi» (1 Tes. 5:3). Jun ixuk bʼa wan smajlajel jun yalats mini snaʼa ja sjutsʼinil oj kʼe ajyukyuj syajal. Pe wani skʼuʼan lek ke ja kʼakʼu jaw ojni juluk, sok bʼa tʼusan mi spetsanil ekʼele wani xjul bʼa junta chʼaykʼujol, yaj sok mi xbʼobʼ kʼot tekʼan. Cha junxtani, ama mi xnaʼatik jas kʼakʼu sok jas yoraʼil oj kʼe stulyi ja skʼakʼu ja Jyoba, wani xkʼuʼantik lek ke ojni juluk. Wani xnaʼatik lek ke ojni yijan ja skastigo bʼa junta chʼaykʼujol sok ja matik malo mini oj staʼ skoltajele.

5. ¿Jas wa stojolan kʼotel ja niwan wokol jastal ja sat kʼakʼu?

⁵ Jastal ja sat kʼakʼu. Ja bʼa yoxil sjejel ya makunuk ja Pablo, cha staʼa tiʼal ja elkʼanumik wa x-elkʼaniye ja bʼa akwal, pe ja bʼa ekʼele it stukbʼesni tʼusan. Lajansok yani slaj ja skʼakʼu ja Jyoba jastal ja sat kʼakʼu (1 Tes. 5:4). Bʼobʼta ja elkʼanumik wajel lek skʼujole elkʼanel bʼa mi xyaʼa sbʼaje kuenta jastal wa x-ekʼ ja tyempo. Bʼobʼta mini xyaʼa sbʼaje kuenta bʼa kʼetani sakbʼuk sok ojxa chiknajuke. Ja bʼa niwan wokol junxtatikni oj ekʼuk. Ja matik teye bʼa kʼikʼinal, jastal ja elkʼanumik, sok bʼa wajel skʼujole skʼulajel ja jastik mi lek xyila ja Dyos ojni chiknajuke. Ja keʼntik mini jachukotik jastal yeʼnle, wani xjeʼatik ke chapan aytik ja bʼa skʼakʼu ja Jyoba. ¿Jastal? Jani mi oj kitik jun jmodotik bʼa mi lek xyila ja Jyoba sok skʼujolajel bʼa snochjel «tuktukil tikʼe lekil kʼujolal, stojolil sok smeranil» (Efes. 5:8-12). Tsaʼan ja Pablo tixa staʼa tiʼal chabʼ sjejel bʼa wa xchiktes matik mi oj kanuke sakʼan ja bʼa skʼakʼu ja Jyoba.

6. ¿Jas wa stojolan ja wane wayel tʼusan mi spetsanil ja kristyano? (1 Tesalonicenses 5:6, 7).

⁶ «Ja matik wa xwayeʼi» (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 5:6, 7). Ja Pablo yala ke ja matik mi oj kanuke sakʼan ja bʼa skʼakʼu ja Jyoba jachuke jastal ja matik wane wayel. Yajni june maʼ wan wayel, mini snaʼa ja jas wan ekʼeli sok jastal wan ekʼel ja tyempo. Cha mini snaʼa ja jastik ojto ekʼuk sok mini jas wa xbʼobʼ skʼuluk. Jachni junxta wa x-ekʼ ja bʼa jastal wa xkila jbʼajtiksok ja Dyos: tʼusan mi spetsanil ja kristyano wane wayel (Rom. 11:8). Mini skisawe ja prebaʼik bʼa wa sjeʼa tixa aytik ja bʼa «tsaʼanikxta kʼakʼu» sok bʼa jelxa mojan ja niwan wokol. Yajni ay jas wa xtukbʼi ja bʼa luʼumkʼinal, jujuntik wani xyaʼa sbʼaje tʼun kuenta sok wa skisawe ja rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos. Pe cha wa xwaye pilan ekʼele. Sok asta jujuntik wa skʼuʼane bʼa jun skʼakʼujil bʼa kastigo, pe lajansok jeltoni skʼana bʼa oj juluk (2 Ped. 3:3, 4). Pe ja keʼntik wani xnaʼatik ke ja rason bʼa ajyel kʼelan jakan mastoni tʼilan kada kʼakʼu.

7. ¿Jas wa stojolan kʼotele jastal maʼ wa xyakbʼiye ja matik oj xchʼaysnajel ja Dyos?

⁷ Ja «matik wa xyakbʼiyeʼi». Ja jekabʼanum Pablo ya slaj ja matik oj xchʼaysnajel ja Dyos jastal ja matik wa xyakbʼiye. Jun yakbʼum wa xchʼay ja spensari sok wa stsaʼa skʼulajel jastik mi lekuk. Jachni junxtatik, ja matik malo mini skʼulane ja jas wa xyala ja Dyosi sok wa stsaʼawe yijel jun tikʼe sakʼanil bʼa oj ijuke och bʼa xchʼakelale. Pe ja jekabʼanum Pablo yayi rason ja snochumanik Kristo ke ayawe ajyuk tsʼikan ja spensare (1 Tes. 5:6). Jun paklanum bʼa Biblia wa xyala ke yajel ajyuk tsʼikan ja jpensartik wani stojolan «ajyel laman, ajyel tsats sok snajel yajelyi stikʼanil ja jastik, bʼa wani xyaʼakan oj tsatik lek skʼulajel ja jastiki». Pe ¿jas yuj wani skʼana oj ajyukotik laman sok tsats? Yujni jel pasil oj chʼik jbʼajtik jastik bʼa politika sok bʼa jastik wa skʼulan ja luʼumkʼinal. Chomajkil, yajni wan mojxeljan ja skʼakʼu ja Jyoba, ja tʼenwanel bʼa xchʼikjel jbʼajtik bʼa jun partido jelni oj ipaxuk. Pe mini xbʼobʼ cham jkʼujoltik jas oj kʼuluktik yujni ja yip ja Dyos oj yakitik ja lamanil sok bʼa kuchelkujtik, sok ojni skoltayotik bʼa oj tsatik lek ja jas oj kʼuluktik (Luc. 12:11, 12).

8. Jastalni wa xyala ja 1 Tesalonicenses 5:8, ¿jasa wa xmakunikujtik bʼa ajyel kʼelan jakan sok bʼa yajel ajyuk tsʼikan ja jpensartik? (Cha kʼela ja dibujo).

⁸ «La jlaptik ja chaleco takʼin […] sok ja casco». Ja Pablo ya slaj kʼotelotik jastal soldadoʼik bʼa aye kʼelan jakan sok bʼa lapanyujile yibʼanal ja yamkʼabʼalik (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 5:8). Ja bʼa styempoʼil ja guerra, jun soldado tʼilani tolabida chapan oj ajyuk. Junxtani wa x-ekʼsok ja keʼntik. Wani xjeʼatik ke chapan ayotik ja bʼa skʼakʼu ja Jyoba ta wa xlapatik ja chaleco takʼin bʼa skʼuʼajel, ja yajtanel, sok ja casco bʼa smajlajel. Ja modoʼalik it jelni oj skoltayotik.

9. ¿Jastal wa stalnayotik ja skʼuʼajel?

⁹ Jastalni ja chaleco takʼin wa stalnay ja bʼa yaltsil jun soldado, ja skʼuʼajel sok ja yajtanel wani stalnay ja jkʼujoltik bʼa kechanta wa senyaʼan. Ja modoʼalik it wani skoltayotik bʼa mi oj katikan yaʼteltajel ja Jyoba sok bʼa snochjel ja Jesús. Stsʼakatal yuja skʼuʼajel, wani xkʼuʼantik lek ke ja Jyoba ojni yayi stsʼakol ja matik kongana wa xlejiyuji (Heb. 11:6). Chomajkil, ja skʼuʼajel wani snikawotik bʼa ajyelsok toj ja maʼ wa sTojowotik, ja Jesús, ama yuja wokolik. Bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik sok bʼa kuchelkujtik ja wokolik, la waj jkʼujoltik jastal ja  hermanoʼik ajyele toj yajni wa x-iji spatike ma yuja wokolik soka takʼin. Sok bʼa mi oj kokotik ja bʼa kʼankʼunel bʼa slejel jastik junuk, ojni bʼobʼ jnochtik ja sjejel sbʼaja matik yiʼoje jun sakʼanil bʼa chʼin sok bʼa wa xyaʼawe bʼajtan bʼej ja sGobyerno ja Dyos. b

10. ¿Jastal wa skoltayotik ja syajtajel ja Dyos sok ja jmojtik?

¹⁰ Bʼa ajyel kʼelan jakan sok yajel ajyuk tsʼikan ja jpensartik, cha wani skʼana oj ajyukujtik yajtanel (Mat. 22:37-39). Jun sjejel, syajtajel ja Dyos wani skoltayotik bʼa mi oj katikan xcholjel ama wani x-ajyi wokolik bʼa skʼulajel (2 Tim. 1:7, 8). Yuja wa xcha jyajtaytik ja matik mi junxta skʼuʼajel kiʼojtiksok, wani xkʼulantik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa yajel snaʼe ja lekil rasoni, jach bʼa telepono ma bʼa karta. Mini xchʼaykujtik ja smajlajel. Wani xmajlaytik oj stukbʼes sbʼaje sok oj kʼe skʼuluke ja bʼa leki (Ezeq. 18:27, 28).

11. ¿Jastal wa skoltayotik ja yajtanel kiʼojtik sbʼaja kermanotik? (1 Tesalonicenses 5:11).

¹¹ Cha wani xyajtaytik ja kermanotik sok wa xjeʼatik yajni wa stsatsankʼujolan jbʼajtik sok wa xkoltay jbʼajtik (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 5:11). Ja soldadoʼik bʼa wa xtiroʼaniye lajani wani skoltay sbʼaje. Pe yajni ti aye bʼa jun tiroʼanel, bʼobʼta ojni syajbʼes sbʼaje; pe mini gana oj skʼuluke. Junxtani bʼa keʼntik, mini oj jkʼultikyi jas bʼa mi lekuk ja kermanotik jach gana sok mini oj bʼobʼ katik stup-e (1 Tes. 5:13, 15). Pilan modo bʼa sjejel wa xyajtaytik ja kermanotik jani skisjel ja matik wane stojel ja kongregasyon (1 Tes. 5:12). La jpensaraʼuktik ja bʼa kongregasyon bʼa Tesalónica. Yajni ja Pablo stsʼijbʼan ja karta it, kechantoni tʼusan mi jun jabʼil kujlajel. Bʼobʼta ja ansyanoʼik mito jel yiʼoje experiencia sok wa skʼulane jastik mi lekuk, pe tʼilani oj kisjuke. Yajni wan mojxeljan ja niwan wokol, bʼobʼta masni oj leʼ jkoltajeltik sbʼaja ansyanoʼik bʼa kongregasyon, pes bʼobʼta mixani oj tatike loʼil ja bʼa mero yechalil wa xkʼelxi ja kaʼteltik ma ja bʼa Naʼits Betel, sok mixa oj bʼobʼ yawekitik tojelal. Ja yuj, man wego jel tʼilan la jnebʼtik syajtajel sok skisjel ja ansyanoʼik. Ama chikan ja x-ekʼi, la katik ajyuk tsʼikan  ja jpensartik sok mok la waj jkʼujoltik ja spaltaʼe. Mas lek, la ka tʼabʼan jkʼujoltik ke ja Jyoba jani wan yajel makunuk ja Kristo bʼa stojel ja tojik winike it.

12. ¿Jastal wa stalnay ja jpensartik ja smajlajel kiʼojtik?

¹² Jastalni ja casco wa stalnay ja yolom ja soldado, ja smajlajel sbʼaja koltanel wani stalnay ja jpensartik. Yuja jani wajel jkʼujoltik ja smajlajel kiʼojtik, wani xkilatik ke ja jastik wa skʼapa ja luʼumkʼinal it mini tʼun xmakuni (Filip. 3:8). Ja smajlajel kiʼojtik cha wani xya ajyuk laman ja jkʼujoltik sok wa xya ajyukotik tsats. Jani jaw ja jas ekʼ sbʼaj ja Wallace sok ja Laurinda, bʼa wane koltanel bʼa África. Kechanta bʼa oxe semana waji, ja hermano sok ja hermana chamni jujune ja bʼa snantateʼi. Sok mini bʼobʼ kumxuk ja bʼa spaise bʼa ajyel soka spamilyaʼe yuj smul ja COVID-19. Ja Wallace stsʼijbʼan: «Ja smajlajel sbʼaja sakʼwelal jelni skoltayon. Mini xwaj jkʼujol ja jastal ajyi ja sakʼanile ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu bʼa luʼumkʼinal it, jani wa xwaj jkʼujol ja jastalxa oj ajyuke ja bʼa sbʼajtanil kʼakʼu ja bʼa yajkʼachil luʼum. Stsʼakatal yuja smajlajel it, maxani laman ayon xkabʼi. Maxani wa xkuchkuj ja tristeʼil yuja xchamelale».

13. ¿Jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa jachuk ja Jyoba oj yakitik ja yip?

¹³ «Moka tupex ja skʼajkʼal ja yip ja Dyosi» (1 Tes. 5:19). Ja Pablo ya slaj ja yip ja Dyos jastal jun kʼakʼ wan ajlel bʼa keʼntik. Stsʼakatal yuja ipal jaw, konganani wa xya ajyukotik sok ayni kiʼojtik ja kʼankʼunel bʼa skʼulajel ja bʼa leki sok ja ipal bʼa aʼtel tsats sbʼaja Jyoba (Rom. 12:11). ¿Jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa jachuk ja Jyoba oj yakitik ja yipi? Jani skʼanjelyi, skʼulajel estudiar ja Yabʼal sok ajyel mas tsoman soka xchonabʼ. Ta jkʼulantik ja jaw, ojni ajyukujtik ja «satinel wa xyaʼa ja yip ja Dyosi» (Gál. 5:22, 23).

14. ¿Jasa tʼilan mi oj kʼuluktik bʼa mi oj chʼaykujtik ja yip ja Dyos? (Cha kʼela ja potoʼik).

¹⁴ Ja Jyoba wani xyakitik ja yipi, pe tʼilani oj talnay jbʼajtik. Mokni jas katikan bʼa oj stup «ja skʼajkʼal ja yip ja Dyosi». Bʼa oj yakitik ja yip ja Jyoba, tʼilani oj ajyuk sak ja  jmodotik sok ja jpensartik. Ta wa xkatikan ke ja pensarik bʼa kux akʼiʼuk bʼa keʼntik sok wa xkatikan bʼa oj skʼulukotik ganar, ojni chʼaykujtik ja yipi (1 Tes. 4:7, 8). ¿Jas mas tʼilan mi oj kʼuluktik? Ja Pablo yala: «Moka jeʼex waxa wijnayex ja jas alubʼalkani» (1 Tes. 5:20). Ja bʼa bersikulo it, ja yaljel «ja jas alubʼalkani» jani kʼotel ja rasonik wa xyakitik ja Dyos bʼa jani wa xya makunuk ja yipi. Sbʼaja jaw, tini ay ja srasonik sbʼaja skʼakʼu ja Jyoba sok ja jastal jelxa mojan. Ja keʼntik mini xpensarantik jelto skʼana ja skʼakʼu ja Jyoba ma mixa oj kiltik ja Armagedón. Jaʼuktoma, wani xkatik lijeroʼaxuk ja bʼa jpensartik, wa xkʼan kaltik, mini xchʼay jkʼujoltik. Ja yuj jelni xkatikyi stʼilanil ja bʼa jmodotik sok wani ‹xjeʼatik wala xiwtik yuja Dyos soka bʼa jastik wa xkʼulantik› bʼa kada kʼakʼu (2 Ped. 3:11, 12).

15. ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa mi maʼ oj sloʼlayotik? (1 Tesalonicenses 5:21).

¹⁵ Ja bʼa tyempo jelxa mojan, ja skontraʼik ja Dyos ojni yal-e «¡Ayxa lamanil sok mixa jas oj ekʼuk!» (1 Tes. 5:3). Ojni kʼe spuk-e bʼa tuktukil parteʼik ja bʼa luʼum rasonik jakel bʼa pukujik, bʼa ojni sloʼlaye tʼusan mi spetsanil ja kristyano (Apoc. 16:13, 14). ¿Jaxa keʼntik? ¿Oj maʼ katikan ke aloʼlajukotik? Ja jaw mini oj ekʼuk ta wa xnochotik ja rason it: «Ilawik ta meran ja jastik junuki» (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 5:21). Ja bʼa griego ja yaljel «ilawik ta meran» tini chʼikan bʼa yiljel ta meran kʼotel ja oroʼik sok ja plataʼik jel chaʼanyabʼal. Ja keʼntik tʼilani oj kʼuluktik junxtatik jastal jaw, yiljel ta merani kʼotel ja jas wa xmaklaytik ma ja jas wa xkʼumantik. Jelni tʼilan sbʼaja tesalonicenseʼik oj skʼuluke ja it, pe mastoni tʼilan bʼa keʼntik yajni wan mojxeljan ja niwan wokol. Jaʼuktoma oj kʼuʼuktik spetsanil ja jas wa xyalawe, wani xkatik makunuk ja jpensartik bʼa yajel slaj ja jas wa xkʼumantik ma ja jas wa xmaklaytik soka jas wa xyala ja Biblia sok ja xchonabʼ ja Jyoba. Jachuk, mini jun rason jakel bʼa pukujik oj sloʼlayotik (Prov. 14:15; 1 Tim. 4:1).

16. ¿Jasa tsamal smajlajel kiʼojtik, sok jasa tʼilan oj kʼuluktik ja wego?

¹⁶ Wani xnaʼatik ke ja yaʼtijumik ja Jyoba oj kanuke sakʼan ja bʼa niwan wokol, pe mini xnaʼatik ja jas ojto ekʼ jbʼajtik tsaʼan (Sant. 4:14). Ama sakʼanotik ma chamtikta yajni xkʼe ja niwan wokol, ja Jyoba ojni yaʼ jtsʼakoltik sok jun sakʼanil bʼa tolabida ta toj wala ajyitiksok. Ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal ojni ajyuke soka Kristo, sok jaxa pilan chejik ojni ajyuke sakʼan ja bʼa tsamal lugar bʼa Luʼum. Malan xkʼoti, la waj jkʼujoltik ja bʼa tsamal smajlajel kiʼojtik sok tolabida la ajyukotik chapan ja bʼa skʼakʼu ja Jyoba.