1. ¿Jasa ijiyuj ja Caín bʼa ja stsaʼa skʼulajel ja bʼa mi lekuk, sok jasa ekʼ sbʼaji?

JA Caín jelni tʼilan oj stsaʼ ajyi skʼulajel chabʼ jasunuk. Wani xbʼobʼ skom ajyi ja jas mi lek xkʼankʼuniyuji, bʼa oj yil slekilal. Ma yajelkan mok skom ja jas mi lek xkʼankʼuniyuji, bʼa ojni yil ja swokolil. Ja Biblia wa xyala ja Caín jani stsaʼa skʼulajel ja bʼa mi lekuki. Ja yujil, smila ja smoj-alijel Abel sok sjomo ja jastal wa xtax soka Jyoba (Génesis 4:3-16).

2. ¿Jas yuj jel tʼilan stsajel lek ja jas oj jkʼuluktiki?

² Jpetsaniltik tʼilani ay jas wa stsaʼatik skʼulajel ja bʼa jsakʼaniltiki. Jujuntik jel tʼilan ja jas wa stsaʼatik skʼulajeli sok tuk miyuk. Anima jachuk, jitsan ja bʼa jas wa stsaʼatik skʼulajeli wani syama ja jsakʼaniltiki. Ta jnaʼatik lek stsajel, bʼobʼta mas mi jel oj wokolanukotik sok mas laman ajyel sakʼan. Pe yujkʼa jtsaʼatik bʼa mi lekuk, bʼobʼta bʼutʼel wokol oj ajyuk ja jsakʼaniltiki sok chamkʼujolil (Proverbios 14:8).

3. a) ¿Bʼa jas oj ajyukujtik skʼuʼajel ta wa xkʼanatik oj jnatik lek stsajel ja jas oj jkʼuluktiki? b) ¿Jastik sjobʼjel oj katik sjakʼjelik?

 ³ ¿Jasa oj skoltayotik bʼa stsajel lek ja jas oj jkʼuluktiki? Tʼilan ajyelkujtik skʼuʼajel bʼa Dyos. Cha tʼilan oj jipjkʼujoltik bʼa wani skʼana oj skoltayotik ja yeʼn sok oj yakitik ja biboʼil wa xmakunikujtiki. Sok pilan jas oj skoltayotik jani ajyelkujtik skʼuʼajel ja bʼa Yabʼal ja Dyosi sok sjipjel jkʼujoltik ja rasonik wa xyaʼa (kʼuman ja Santiago 1:5-8). Ta wa xkatik tsatsbʼuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba sok syajtajel mas ja Yabʼali, ojni jipjkʼujoltik bʼa wani snaʼa ja jas mas lek bʼa keʼntik. Ja it oj yakan bʼa oj jpaklaytik ja Yabʼal bʼajtanto ay jas oj jtsatik skʼulajel. Pe ¿jastal oj jnatik lek stsajel ja jas oj jkʼuluktiki? Sok ¿lekto maʼ oj jtukbʼestik ta ay jas jtsaʼunejtikxa skʼulajeli?

4. ¿Jasa tʼilan stsaʼa skʼulajel ja Adán, sok jasa swokolil yila?

⁴ Masan ja Dyos skʼulan ja ixuk winiki, tʼilani stsaʼuneje skʼulajel jastik junuk jel chaʼanyabʼalil. Jun sjejel, ja Adán tʼilani stsaʼa ta ja oj skʼuʼukyi ja Dyosi ma jaʼa xcheʼumi, ja Eva. Ja Adán jani skʼuʼanyi ja Eva, bʼa sjutbʼin stsajel bʼa mini tʼun lekuk. Ja swokolil yila, ja Jyoba ya eluk ja Adán ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edén, sok cham yajni ekʼ ja tyempo. Ja bʼa jtyempotiki, wantik yijel wokol yuja jas mi lek stsaʼa skʼulajel ja Adán.

5. ¿Jastal la kiltik ja chaʼan cholal bʼa stsajel ja jas oj jkʼuluktiki?

⁵ Jujuntik ixuk winik wa spensarane masni lek oj ajyuk ja jsakʼaniltik lekbʼi mi jas oj jtsatik skʼulajel. Bʼobʼta jachni wa xcha xpensaraʼantik. Jelni lek yajel juljkʼujoltik ja Jyoba mi skʼulanotik jastal jun makina, bʼa mi spensaraʼan sok mi stsaʼa jas oj skʼuluk. Ja yeʼn yaʼunejkitik ja Yabʼali, bʼa wa sjeʼakitik jastal stsajel lek ja jas oj jkʼuluktiki. Ja Dyos wa skʼana keʼn oj jtsatik ja jas oj jkʼuluktiki, sok ja it jun chaʼan cholal. La jpensaraʼuktik sbʼaja sjejel jakumi.

6, 7. a) ¿Jasa stsaʼawe skʼulajel ja israʼelenyo? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) ¿Jas yuj jel yiʼaje wokol stsajel?

⁶ Yajni tixa aye ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali, ja israʼelenyo tʼilani stsaʼawe ta ja oj yaʼteltaye ja Jyoba ma jaʼa tuk dyosiki (kʼuman ja Josué 24:15). Ja stsajel it lajansok mey lek stʼilanil. Pe ja smeranili, ja jas oj stsaʼe ojni ijuke och bʼa sakʼanil ma bʼa chamelal. Ja bʼa tyempo kʼulajiye mandar ja israʼelenyo yuja jwesiki, mini lekuk ja jas stsaʼawe skʼulajeli. Yawekan yaʼteltajel ja Jyoba sok kʼe yaʼteltaye kʼulubʼal dyosik (Jueces 2:3, 11-23). Tsaʼan, ja bʼa styempo ja aluman Elías, ja israʼelenyo cha tʼilani stsaʼawe ta ja oj yaʼteltaye ja Jyoba ma jaʼa dyos Baal (1 Reyes 18:21). Bʼobʼta ja it oj kaltik mini wokoluk stsajel, yujni wa xnaʼatik yaʼteltajel ja Jyoba jani tolabida mas lek. Jun ixuk winik bʼa bibo mini oj yaʼteltay jun chamel dyos. Pe ja israʼelenyo  jelni wokol yabʼye stsajel. Ja Biblia wa xyala ja yeʼnleʼi chabʼ pensar aye. Ja Elías bibo waji sok sloko ja chonabʼ bʼa yaʼteltajel ja Dyos smeranil, ja Jyoba.

⁷ ¿Jas yuj jel yiʼaje wokol stsajel ja israʼelenyo? Bʼajtan, yujni mi ajyiyujile skʼuʼajel bʼa Jyoba sok mi smaklaye. Cha mini sjipa skʼujole bʼa yeʼn sok mi spilawe tyempo snajel sbʼaj ma snajel ja lekil srasoniki. Lekbʼi skʼulaneʼi, ojni snaʼe stsajel lek ja jas oj skʼuluke ajyi (Salmo 25:12). Xchabʼil, ja israʼelenyo ja snochowe ja spensare sbʼaja jas skʼulane ja tuk chonabʼiki. Yaʼawekan ja ixuk winike it bʼa aljiyabʼye jas oj skʼuluke. Ja jas ekʼ sbʼaje, ja israʼelenyo kʼe snoch-e sok jaxa yaʼteltaye ja skʼulubʼal dyose. Ja Jyoba yalunejxa yabʼye jitsan jabʼil bʼajtanxa bʼa jach oj ekʼ sbʼaje (Éxodo 23:2).

8. ¿Jasa wa sjeʼakitik soka jas skʼulane ja israʼelenyo?

⁸ Ja sjejel bʼa israʼelenyo wa xya kiltik wani xmakunikujtik ja stojel ja Yabʼal ja Dyosi bʼa snajel lek stsajel jas skʼulajel. Ja Gálatas 6:5 wa xya juljkʼujoltik jujune bʼa keʼntik oj katik kwenta soka jas wa stsaʼatik skʼulajel. Jachuk chikan lek mokni katikanyi ja cholal it bʼa pilan maʼ oj yalkabʼtik jas skʼulajel. Jelni tʼilan snebʼjel ja jas lek wa xyila skʼulajel ja Dyos soka jas mi lekuki.

9. ¿Jas yuj jel xiwela sbʼaj yajelkan pilan maʼ oj yalkabʼtik ja jas oj jkʼuluktiki?

⁹ ¿Jasa wa xbʼobʼ yakan bʼa pilan maʼ oj yalkabʼtik jas skʼulajel? Tey ja tʼenwanel bʼa wa xjutbʼini stsajel mi lekuk ja jas oj jkʼuluktiki (Proverbios 1:10, 15). Jelni xiwela sbʼaj yajelkan pilan maʼ oj yalkabʼtik ja jas oj jkʼuluktiki. Ayni kiʼojtik ja cholal bʼa wa stojowotik ja jas wa xyala ja jconcienciatiki, bʼa chapubʼal yuja Biblia. Pe ta wa xkaʼatikan pilan maʼ oj yalkabʼtik ja jas oj jkʼuluktiki, wantik yajelkan pilan maʼ wa stojowotik. Soka it wa xbʼobʼ yijankitik niwak wokol.

10. ¿Jasa aji snaʼe ja nebʼumanik bʼa Galacia yuja Pablo?

¹⁰ Ja jekabʼanum Pablo ya snaʼ ja nebʼumanik bʼa Galacia bʼa mok yaʼekan pilan maʼ oj aljukyabʼye jas oj skʼuluke (kʼuman ja Gálatas 4:17). Jujuntik nebʼumanik ja bʼa kongregasyon jaw sleʼawe modo yaljelyabʼ jasa oj stsaʼe skʼulajel jujuntik smoj-aljele. Ja winike jaw, bʼa kechanta yeʼn wa syajta sbʼaje, wani skʼanawe ja smoj-aljelik ja oj skʼuluke ja jas wa xyalawe ja yeʼnle, sok mi jaʼuk ja jas wa xyalawe ja nebʼumaniki. Jel niwan yaʼa sbʼaje sok mi skisawe ja sderecho yiʼoje ja smoj-aljelik bʼa stsajel ja jas oj skʼuluke.

11. ¿Jastal wa xbʼobʼ jkoltaytik ja tuk yajni wa stsaʼawe jun jasunuk skʼulajel?

¹¹ Jpetsaniltik wani xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa lekil sjejel bʼa Pablo. Ja yeʼn skisa ja sderecho yiʼoje ja smoj-aljelik bʼa yeʼn oj stsaʼe jas skʼulajel (kʼuman ja 2 Corintios 1:24). Ja bʼa jtyempotiki, ja ansyanoʼik bʼa kongregasyon wani xbʼobʼ snoch-e ja sjejel it yajni wa xyaweyi rason jun jmoj-aljeltik bʼa jun jasunuk oj stsaʼ skʼulajel. Gusto lek  wa sjeʼaweyi ja jas wa xyala ja Yabʼal ja Dyosi. Pe wani stalnay sbʼaje bʼa mi yeʼn wa xyalawe jas oj stsaʼ skʼulajel jun jmoj-aljeltik yujni wa snaʼawe ojni yil ja slekilal ma ja swokolil ja bʼa jas oj stsaʼ skʼulajeli. ¿Jasa wa sjeʼakitik sbʼaja it? Wani xbʼobʼ jkoltaytik ja jmoj-aljeltik bʼa oj snaʼ stojol ja rason wa xyaʼa ja Biblia sbʼaja jas oj stsaʼ skʼulajel. Pe yeʼn yiʼoje ja derecho soka chaʼan cholal bʼa stsajel ja jas oj skʼuluke. Yajni yeʼn wa stsaʼawe jas oj skʼuluke, wani xyawe el slekilal. Chikan ay lek, mini ay kiʼojtik ja cholal bʼa keʼn oj kaltik jasa oj stsaʼe skʼulajel ja jmoj-aljeltiki.

12, 13. ¿Jas yuj xiwela sbʼaj stsajel jas skʼulajel yajni tajkel ayotik ma elel jganatik?

¹² Jitsan ixuk winik ja bʼa jtyempotiki jani wa snochowe stsajel ja jas wa xyala ja skʼujole. Pe ja it jelni xiwela sbʼaj. Ja Biblia wa xya jnatik bʼa mokni jtsatik skʼulajel ja jas wa xyala ja jkʼujoltiki ma ja jastal wa xkabʼ ayotik, pes yujni mulanumotik (Proverbios 28:26). Mokni jkʼuʼuktik ja jas wa xyala ja jkʼujoltiki yujni «ja kʼujolal jani ja jasunuk mas jel xchʼaykʼujolani yuj chikan jasa sok mi xmajlani» (Jeremías 17:9). Ja Biblia wa staʼa tiʼal bʼa jitsan ixuk winik bʼa mi lek wajyujile yuja jaʼ skʼuʼane ja jas yala ja skʼujole (1 Reyes 11:9; Jeremías 3:17; 13:10). Anto, ¿jas oj ekʼ jbʼajtik ta ja wa stsaʼatik skʼulajel ja jas wa xyala ja jkʼujoltiki?

¹³ Ja kʼujolali jelni xmakuni yujni ja Jyoba wa skʼana oj yajtaytik sok spetsanil ja jkʼujoltik sok syajtajel ja tuk jastal wa xyajtay jbʼajtik (Mateo 22:37-39). Pe tʼilani oj jtalnay jbʼajtik. Ja tekstoʼik kilatik ja bʼa parrapo ekʼi wa sjeʼa jelni xiwela sbʼaj yajelkan ja jpensartik sok ja jas wa xkʼulantik jaʼ oj snoch ja jas wa xyala ja jkʼujoltiki.  Jun sjejel, jelni wokol stsajel lek jas skʼulajel ta tajkel ayotik (Proverbios 14:17; 29:22). Cha wokolni stsajel lek jas oj jkʼuluktik ta elel jganatik (Números 32:6-12; Proverbios 24:10). Tʼilani oj katikan ja sley ja Dyos bʼa a-stoj ja jpensartiki (Romanos 7:25). Ja yujil, yajni wa stsaʼatik skʼulajelik bʼa jel chaʼanyabʼalil, mokni katikan jaʼ oj jnochtik ja jas wa xyala ja jkʼujoltiki ma ja jastal wa xkabʼ ayotik.

14. ¿Jas yuj wa xnaʼatik lekni stukbʼesel jujuntik jas jtsaʼunejtikxa skʼulajel?

¹⁴ Jpetsaniltik wani xkʼanatik stsajel lek ja jas oj jkʼuluktiki. Ama jachuk, jun ixuk winik bibo wa snaʼa ayni ekʼele tʼilan oj cha spensaraʼuk ja bʼa jas stsaʼunejxa skʼulajel sok yiljel ta oj stukbʼes. Ja Jyoba yaʼunejkitik jun sjejel toj lek. La kiltik ja jas skʼulan soka swinkil Nínive ja bʼa styempo ja Jonás. Yajni ja Dyos smeranil yila ja jas skʼulane ja yeʼnle, bʼa yawekan skʼulajel ja bʼa mi lekuki, ja Dyos sutxi ja skʼujol sok mi yiʼajanyi ja wokol yaluneji (Jonás 3:10). Ja Jyoba stukbʼes ja jas stsaʼata skʼulajel yajni ja swinkil ja Nínive stukbʼes sbʼaje sok yawekan skʼulajel ja bʼa mi lekuki. Jachuk sjeʼa ja yeʼn wa xyabʼ stojolil, chʼin wa xyaʼa sbʼaj sok ay syajulal skʼujol. Ja Jyoba mi jachukuk jastal ja tuk ixuk winik, ja yeʼn mi stsaʼa skʼulajel jun jasunuk jach mi spensaraʼan, mini ja yajni tajkel ayi.

15. ¿Jas tyempoʼil ay ekʼele lek stukbʼesel ja jas jtsaʼunejtikxa skʼulajel?

¹⁵ Ayni ekʼele, tʼilan oj cha jpensaraʼuktik ta stojol ja jas jtsaʼunejtikxa skʼulajeli. Bʼobʼta ja yajni wa xtukbʼi ja jas wa x-ekʼ jbʼajtiki. La juljkʼujoltik ajyi ekʼele ja Jyoba stukbʼes ja jas yalunejxa oj skʼuluki (1 Reyes 21:20, 21, 27-29; 2 Reyes 20:1-5). Cha bʼobʼta oj bʼobʼ jtukbʼestik yajni wa x-aljikabʼtik jastik ajkʼach. La kiltik ja jas skʼulan ja mandaranum David. Ja yeʼn stsaʼa jun jasun skʼulajel sbʼaja yij ja Saúl bʼa mini stojoluk ja jas aljiyabʼi. Pe yajni yabʼ ja mero stojolili, stukbʼes ja jas stsaʼunejxa skʼulajeli (2 Samuel 19:24-29). Ayni ekʼele, lekni oj cha jkʼuluktik jachuk ja keʼntiki.

16. a) ¿Jastik oj skoltayotik yajni oj tsatik skʼulajel jun jasunuk? b) ¿Jas yuj tʼilan oj cha kumxukotik spensarajel bʼa jun jasunuk jtsaʼunejtikxa skʼulajel, sok jasa tʼilan oj jkʼuluktik?

¹⁶ Ja Biblia wa xyala mokni jnuts jbʼajtik yajni stsaʼatik skʼulajel jun jasunuk jel chaʼanyabʼalil (Proverbios 21:5). Tʼilani la jpensaraʼuktik lek jaʼankʼujol. Jachuk oj jnatik lek stsajel ja jas oj jkʼuluktiki (1 Tesalonicenses 5:21). Jun sjejel, ja olomalik bʼa pamilya tʼilani oj spil-e tyempo bʼa slejel ja stojelal ja Biblia sok ja juʼunik eleli bʼajtanto ay jas oj stsaʼe skʼulajel. Cha lekni oj smaklaye ja jas wa spensarane ja matik tey bʼa spamilya. La juljkʼujoltik ja Dyos yayi rason ja Abrahán bʼa a-smaklay  ja xcheʼumi (Génesis 21:9-12). Ja ansyanoʼik cha tʼilani oj spil-e tyempo bʼa spaklajel. Yajni ay jas wa staʼawe yajkʼachil bʼa wa sjeʼa tʼilan stukbʼesel jun jasunuk tsaʼubʼalxa skʼulajel, ja yeʼnle mini xiwye stukbʼesel bʼa mixa oj kisjuke yuja tuki. Ja ansyanoʼik bʼa wa xyabʼye stojolil sok mi xjelxiye tʼilani pwesto oj ajyuke bʼa stukbʼesel ja jastal wa spensarane sok ja jas stsaʼunejexa skʼulajel ta ay stʼilanil. Soka it jelni lek snochjel ja smodoʼe, pes yujni oj koltanuk bʼa ajyel laman sok tsoman ja kongregasyoni (Hechos 6:1-4).

17. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa snajel lek stsajel ja jas oj jkʼuluktiki?

¹⁷ Jujuntik jasunuk bʼa stsajel skʼulajel masni chaʼanyabʼalil yuja tuki. Jun sjejel, stsajel ta oj jnupanukotik ma maʼ oj jnupanukotisok jelni chaʼanyabʼalil. Cha jelni chaʼanyabʼalil stsajel jas tyempoʼil kʼeʼel soka aʼtel bʼa tyempo tsʼikani. Bʼajtanto oj jtsatik skʼulajel jun jasunuk jastal jaw, tʼilani oj jpensaraʼuktik lek sok skʼanjelyi ja skoltajel ja Jyoba. Ja it ojni bʼobʼ yiʼ tyempo. Pe ta wa xkʼanatik stsajel skʼulajel jun jasunuk bʼa toj, tʼilani oj jipjkʼujoltik bʼa Jyoba, smaklajel ja jas wa xyala sok snochjel ja stojelal (Proverbios 1:5). Ja Jyoba wa xyaʼakitik lekil rasonik ja bʼa Yabʼali. Ja yuj jelni tʼilan spaklajel sok skʼanjel ja stojelal. Ja yeʼn wa xbʼobʼ yakitik ja modoʼalik bʼa snajel stsajel jas oj jkʼuluktik bʼa akwerdoʼay soka jas wa skʼana ja yeʼn. Bʼajtanto oj jtsatik skʼulajel jun jasunuk jel chaʼanyabʼalil, tʼilan la jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ sjeʼa ja bʼa jas wa stsaʼa skʼulajel wa xyajtay ja Jyoba? ¿Oj maʼ koltajuk ja jpamilya bʼa aʼajyuk gusto sok laman? Sok ¿wan maʼ sjeʼa ja bʼa jas wa stsaʼa skʼulajel ay jpasensya sok lek jkʼujol?».

18. ¿Jas yuj wa smajlay ja Jyoba bʼa keʼn oj jtsatik ja jas wa xkʼana oj jkʼuluktiki?

¹⁸ Ja Jyoba mi wa stʼenawotik bʼa oj jyajtaytik ma oj kaʼteltaytik. Ja yeʼn yaʼunejkitik ja libreʼil bʼa stsajel ta oj jkʼuluktik. Ja yeʼn wa skisa ja cholal kiʼojtik sok ja derecho bʼa stsajel ta oj kaʼteltaytik ma miyuk (Josué 24:15; Eclesiastés 5:4). Pe ja yeʼn wani smajlay oj katik kʼotuk soka jas wa stsaʼatik skʼulajel snochjel ja stojelal ja Yabʼali. Ta ay kiʼojtik skʼuʼajel ja bʼa stojelal ja Jyoba sok wa xkatik makunuk ja rasonik wa sjeʼakitiki, ojni jnatik lek stsajel ja jas oj jkʼuluktiki. Jach wa xjeʼatik mini xtukbʼestik ja jastik wa stsaʼatik skʼulajeli (Santiago 1:5-8; 4:8).