1, 2. ¿Jas yuj oj jpaklaytik ja sjejelik ja bʼa chane mandaranum bʼa Judá?

LEKBʼI xkilatik jun ixuk winik jaxpuji ja bʼa bʼej wajumi sok mokʼi, ¿anke ojni jtalnay jbʼajtik yajni la ekʼtik ja bʼa lugar mokʼi? Junxta soka it, yajni xpaklaytik ja mulalik sleʼawe ja tuk, ojni skoltayotik bʼa mi oj jkʼuluktik junxta ja keʼntiki. Jun sjejel, wani xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa mulalik sleʼawe jujuntik ixuk winike wa staʼa tiʼal ja Biblia.

² Ja chane mandaranumik bʼa Judá jtaʼatik tiʼal ja bʼa artikulo ekʼi yaʼteltaye sok spetsanil skʼujole ja Jyoba. Anima jachuk, skʼulane chaʼanik mulalik. Ja jas skʼulane ti kanel tsʼijbʼunubʼal bʼa yojol ja Biblia bʼa wa xya jpensaraʼuktik sok wa xya jnebʼtik jastik junuk jel tʼilan. ¿Jastik maʼ wa sjeʼakitik? Sok ¿jasa oj jkʼuluktik bʼa mok kokotik ja bʼa mulalik skʼulaneʼi? (Kʼuman ja Romanos 15:4).

3-5. a) Anima ja Asá yaʼteltay sok spetsanil skʼujol ja Jyoba, ¿jasa mi lek skʼulani? b) ¿Jastik rason ijiyuj ja Asá bʼa sjipa skʼujol bʼa tuk ixuk winik yajni tiroʼani soka Baasá?

³ La kiltik ja bʼajtan sjejeli jani bʼa Asá. Ja yeʼn sjipa skʼujol bʼa Jyoba yajni jun miyon kʼakʼanumik bʼa Etiopía  waj yixtalaʼuke ja Judá. Pe mini sjipa skʼujol bʼa Jyoba yajni tiroʼani soka Baasá, ja mandaranum bʼa Israel. Ja Asá skʼanani stimjel ja Baasá bʼa mok xchap ja Ramá, bʼa kʼotel jun chonabʼ jel chaʼanyabʼalil ja bʼa Israel mojan yiʼoj ja mandaranel bʼa Judá (2 Crónicas 16:1-3). Ja Asá spensaraʼan masni lek oj sman ja mandaranum bʼa Siria bʼa oj koltajuk. Yajni ja kʼakʼanumik bʼa Siria tiroʼaniye soka chonabʼik bʼa Israel, ja Baasá wego yaʼakan stojbʼesel ja Ramá sok ya kʼot tekʼan ja yaʼteli (2 Crónicas 16:5). Ja bʼajtanto, bʼobʼta ja Asá spensaraʼan jelni lek ja jas skʼulani.

⁴ ¿Jastal maʼ yabʼ ja Jyoba yajni yila ja Asá mi sjipa skʼujol bʼa yeʼna? Ja Jyoba mini lek yila. Ja yuj sjeka ja aluman Hananí bʼa waj stoje (kʼuman ja 2 Crónicas 16:7-9). Ja Hananí yala yabʼ ja Asá: «Pes ja wego man tyempo jakum jelni oj ajyukawuj kʼakʼanel». Ja Asá sbʼajinkan ja chonabʼ Ramá. Pe snajtil ja bʼa smandaraneli ja yeʼn soka xchonabʼi jelni tiroʼaniye.

⁵ Ja bʼa artikulo jpaklaytikta kilatik jastal ja Asá ya gustoʼaxuk ja Jyoba. Ja Dyosi yila ja Asá yaʼteltay sok spetsanil ja skʼujoli, anima mulanum (1 Reyes 15:14). Anima jachuk, ja Asá masan yila ja swokolil ja bʼa jas mi lekuk stsaʼa skʼulajeli. ¿Jas yuj sjipa skʼujol bʼa yeʼna sok bʼa tuk ixuk winik sok mi jaʼuk ja Jyoba? Bʼobʼta spensaraʼan oj ya makunuk modoʼalik jel chapan bʼa oj skʼul ganar ja kʼakʼanel. Ma bʼobʼta ja skisa ja rasonik ajiyi yuja tuk ixuk winiki.

6. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa jas mi lek skʼulan ja Asá? Cholo jujuntik sjejel.

⁶ ¿Jasa wa xnebʼatik ja jas mi lek skʼulan ja Asá? Jani tolabida oj jipjkʼujoltik bʼa Jyoba, sok mi bʼa keʼnuktik. Tʼilani oj jkʼantikyi bʼa a-skoltayotik, anima chʼin ja jwokoltiki ma jel niwakik. Jelni lek oj jobʼ jbʼajtik jas wa xkʼulantik yajni ay kiʼojtik jun wokol. ¿Wan maʼ xjipa jkʼujoltik bʼa keʼntik sok wa xleʼatik modo stojbʼesel ja bʼa mas lek wa xkilatiki? ¿Ma kʼajyelotik wa xpaklaytik bʼajtan ja Biblia sok wa xkisatik bʼa stojbʼesjel ja wokoli? Jun sjejel, la jpensaraʼuktik ay kiʼojtik wokolik soka jpamilyatiki bʼa wajel ja bʼa tsomjeliki ma bʼa jun niwan tsomjelal. ¿Oj maʼ jkʼantikyi stojelal ja Jyoba bʼa oj jnatik jas oj jkʼuluktik ja bʼa ekʼele jaw? Ma lekbʼi ayxa kʼakʼu wantik slejel jun aʼtel sok man jtaʼatik june bʼa wa skʼana oj ya kaʼteltik. ¿Oj maʼ kaltikyabʼ ja maʼ oj ya kaʼteltiki wala wajtik bʼa tsomjelal spetsanil ja semanaʼiki, anima xiwela sbʼaj bʼa mi oj ajukitik ja aʼteli? Chikan jas tikʼe ja wokoli, la juljkʼujoltik ja rason it yaʼa ja tsʼijbʼanum bʼa Salmos: «Ayi jawa bʼej ja Jyoba; jipa akʼujol bʼa yeʼn, sok ja yeʼn ti oj ajyuka mok» (Salmo 37:5).

7, 8. ¿Jastik mulal sleʼa ja Jehosafat, sok jastik swokolil yila? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁷ La kiltik ja sjejel bʼa Jehosafat, ja  skerem ja Asá. Ja yeʼn jelni yiʼoj jitsan lekil modoʼal bʼa lek yila Jyoba. Yajni ja Jehosafat sjipa skʼujol bʼa Jyoba, jel skʼulan jastik junuk bʼa lek, pe anima jachuk stsaʼa skʼulajel jastik junuk mi lekuk. Jun sjejel, yaʼakan ja skerem anupanuk soka yakʼix ja mandaranum jel malo, ja Acab. Chomajkil skoltay ja Acab bʼa jun kʼakʼanel soka Siria, anima ja aluman Micaya yalunej yabʼ mok skʼuluk. Ja bʼa kʼakʼanel jaw, ja kʼakʼanumik bʼa Siria tiroʼaniye soka Jehosafat sok sleʼawe modo smiljel (2 Crónicas 18:1-32). Yajni ja Jehosafat kumxi ja bʼa Jerusalén, jobʼjiyi yuja aluman Jehú ta ja oj koltaxuk ja matik mi lekuki sok ja oj yajtaxuk ja matik wa xyilkʼujolan ja Jyoba (kʼuman ja 2 Crónicas 19:1-3).

⁸ ¿Ay maʼ jas snebʼa ja Jehosafat soka jas ekʼ sbʼaji soka bʼa jas aljiyabʼ yuja aluman Micaya? Tristeni yabʼjel, pe mini jas snebʼa. Anima wanto syajtay ja Jyoba sok wanto skʼana oj ya gustoʼaxuk, ja Jehosafat yamigoʼan jun winik bʼa mini skʼana yaʼteltajel ja Jyoba. Ja winik it jani ja Ocozías, ja skerem ja Acab. Ja Jehosafat soka Ocozías stojbʼese barkoʼik lajan. Pe ja barkoʼik it chʼak jomuk bʼajtanto oj yawe makunuk (2 Crónicas 20:35-37).

9. ¿Jas oj bʼobʼ ekʼuk ta mi lek ja maʼ wa stsaʼatik smojtajel?

⁹ ¿Jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa jas ekʼ sbʼaj ja Jehosafat? Ja yeʼn skʼulan jastik junuk bʼa lek sok sleʼa ja Jyoba sok spetsanil skʼujol (2 Crónicas 22:9). Pe ja yeʼn yamigoʼan ixuk winik mi syajtaye ja Jyoba, ja yuj ekʼ sbʼaj tsatsal wokolik. Iday, kolxani chamuk. La juljkʼujoltik ja jas wa xyala ja Biblia: «Ja maʼ wan bʼejyel soka bibo cha ojni kʼot bibo, pe ja  maʼ wa smojtay ja matik sonso mini lek oj elkʼota» (Proverbios 13:20). Meran, wani xkʼana oj koltaytike ja ixuk winike bʼa oj snebʼe bʼa Jyoba. Pe xiwelani sbʼaj ta och kamigoʼuktik ja matik mi xyaʼteltaye ja Dyosi.

10. a) ¿Jas wa xnebʼatik sbʼaja Jehosafat ta wa xkʼana oj nupanukotik? b) ¿Jasa tʼilan oj ka juljkʼujoltik?

¹⁰ Ta wa xkʼana oj nupanukotik, ¿jasa wa xnebʼatik ja bʼa sjejel bʼa Jehosafat? Bʼobʼta oj kʼe jkʼantik june bʼa mi syajtay ja Jyoba. Ma oj bʼobʼ jpensaraʼuktik mini oj jtatik jun jnuptik ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi. Ma bʼobʼta jujuntik jpamilyatik tikʼanxta wa xyalawe kabʼtik laxa nupanukotik bʼajtanto oj awelaxukotik. Meran, ja Jyoba skʼulanotik soka kʼankʼunel bʼa kʼanwanel sok bʼa oj kʼanjukotik. Pe jaxa ta mi xtaʼatik ja maʼ mero wa xkʼana oj nupanukotiksoki, ¿jas oj jkʼuluktik? Ja jas oj skoltayotik jani spensarajel sbʼaja jas ekʼ sbʼaj ja Jehosafat. Ja yeʼn tikʼanxta skʼanayi ja Jyoba bʼa atojukyuj (2 Crónicas 18:4-6). Pe mini smaklay ja rason ajiyi yuja Jyoba yajni yamigoʼan ja Acab, bʼa mini syajtay ja Jyoba. Ja Jehosafat ojni julskʼujol ajyi «ja sat ja Jyoba tixtani ay ekʼ bʼa yibʼanal ja luʼumi bʼa sjejel ja yip bʼa slekilal ja matik tsʼikan ja skʼujol soka yeʼn» (2 Crónicas 16:9). Chomajkil, ja keʼntiki tʼilani oj juljkʼujoltik ja Jyoba wani skʼana oj skoltayotik. Ja yeʼn wa skʼanawotik sok wa xyabʼ stojol ja jastal wala taxtiki. ¿Wan maʼ xjipa jkʼujoltik ja yeʼn oj yakitik june maʼ oj jkʼantik sok maʼ oj jmojtaytik? Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ojni yakitik ja bʼa mero styempoʼil lek xyila.

11, 12. a) ¿Jastal sjeʼa ja Ezequías ja jas ay ja bʼa skʼujoli? b) ¿Jas yuj yaʼa perdon ja Jyoba ja Ezequías?

¹¹ ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja Ezequías? Bʼa jun ekʼele, ja Jyoba skoltay bʼa oj snaʼ kʼinal ja jas meran ay ja bʼa skʼujoli (kʼuman ja 2 Crónicas 32:31). Ja yajni jel maloʼayi, ja Dyosi yala yabʼ ojni tojbʼuk sok yayi jun senya bʼa sjejel merani oj skoltay. Ja Jyoba yaʼakan jun axubʼ akumxuk spatik lajune grada ja bʼa eskalera. Tsaʼan, lajansok ja olomalik bʼa Babilonia skʼanaweni snajel mas sbʼaja senya it. Ja yuj sjekawe jujuntik winik ja bʼay ja Ezequías bʼa sjobʼjelyi sbʼaja it (2 Reyes 20:8-13; 2 Crónicas 32:24). Ja Jyoba mi yala yabʼ ja Ezequías jastal oj yil ja winike jaw. Ja Biblia wa xyala ja Jyoba yaʼakan stuchʼil bʼa oj yil jas oj skʼuluk. Ja Ezequías chʼak sjeʼ yibʼanal ja jastik jel chaʼanyabʼalil yiʼoji. Jach sjeʼa ja jas ay ja bʼa skʼujoli.

¹² Soka jas skʼulani, ja Ezequías jel niwan yaʼa sbʼaj. Ja yuj yaʼakan yajel tsʼakatal spetsanil ja koltanel akʼubʼalyi yuja Jyoba. Ja Biblia mi xyala jas yuj  stukbʼes ja smodo. Bʼobʼta ja yuja skʼulan ganar ja kʼakʼanel bʼa Siria ma ja yuja aji tojbʼuk yuja Jyoba. Ma ja yuja paxta rikoʼil sok jelxa naʼubʼal sbʼaj. Anima ja Ezequías yaʼteltay sok spetsanil skʼujol ja Jyoba, kʼotni jun tyempo jel niwan yaʼa sbʼaj. Ja it mi lek yila ja Jyoba. Pe tsaʼan ja Ezequías yaʼa sbʼaj chʼinil, jaxa Dyosi yaʼa perdon (2 Crónicas 32:25-27; Salmo 138:6).

13, 14. a) ¿Jas ekʼele oj bʼobʼ jetik ja jas ay ja bʼa jkʼujoltiki? b) ¿Jastal maʼ oj jeʼ ja jmodotiki yajni wa stoyowotik ja tuki?

¹³ ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja Ezequías soka bʼa mulal staʼa? La juljkʼujoltik ja yeʼn kʼe ya sbʼaj niwanil tʼusan tsaʼan yajni ja Jyoba skoltay ja bʼa kʼakʼanel soka yajni aji tojbʼuki. Ja iti wa sjeʼakitik yajni wa xwajkujtik lek ma yajni wala toyjitik, tʼilani oj jtalnay jbʼajtik. ¿Jas yuj? Yujni ja jastal oj jeʼ ja jmodotiki jani oj sjeʼ ja jas meran ay ja bʼa jkʼujoltiki. Jun sjejel, jun jmoj-aljeltik bʼobʼta xchapunej lek ja sloʼil bʼa oj ya ekʼuk bʼa jitsan jmoj-aljeltik. Bʼobʼta jitsan oj stoy-e soka lekil sloʼili. ¿Jastal maʼ oj sjeʼ ja smodo yuja toyjelalik oj ajukyi?

¹⁴ Yajni wala toyjitiki, la juljkʼujoltik ja jas yala ja Jesús: «Ja‘ yajni xchʼak akʼulukex ja jastik alji awabʼyexi. alawik. ja ke‘ntikoni aʼtijumotikon. mi xbʼobʼ kujtikon. kechan jkʼulantikon ja jas alji kabʼtikoni» (Lucas 17:10, Ja yajkʼachil sjuʼunil ja Dyosi). La juljkʼujoltik yajni ja Ezequías yaʼa sbʼaj niwanil, yaʼakan yajelyi tsʼakatal spetsanil ja skoltanel ja Jyoba. Anto, ¿jasa oj skoltayotik bʼa oj kaʼ jbʼajtik chʼinil yajni wala toyjitik sok jun jloʼiltik? Wankʼa xpensaraʼantik ja jas skʼulunej ja Jyoba yuj keʼntik, ojni jtatik tiʼal bʼa yeʼn sok ja bʼa jastal skoltunejotiki. Pes yujni ta bʼobʼ katik ekʼ jun jloʼiltik, jani stsʼakatal yuja Biblia soka yip ja Jyoba.

15, 16. ¿Jasa ijiyuj ja Josías bʼa xchʼaya ja sakʼanil?

¹⁵ Ja tsaʼanxta sjejeli, ¿jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja mandaranum Josías? Ama waj jun lekil mandaranum, skʼulani jun jasunuk bʼa xchʼayani ja sakʼanili (kʼuman ja 2 Crónicas 35:20-22). ¿Jasa skʼulani? Ja Josías yala oj waj tiroʼanuk soka Nekó, ja mandaranum bʼa Egipto, anima mini ayiʼoj rason bʼa oj skʼuluk. Jaxa Nekó yala yabʼ ja Josías mi skʼana oj tiroʼanuksok. Ja Biblia wa xyala ja jastik yala ja Nekó ti elel bʼa stiʼ ja Dyosi. Pe ja Josías wajni ja bʼa tiroʼanel sok milji. Anto, ¿jas yuj tiroʼani soka Nekó? Ja Biblia mi xyala jas yujil.

¹⁶ Ja Josías tʼilani oj spensaraʼuk ajyi ja jas yala ja Nekó ta meran ti jakel bʼa  Jyoba. Ojni bʼobʼ sjobʼyi ajyi ja Jeremías, june ja alumanik bʼa Jyoba (2 Crónicas 35:23, 25). Chomajkil tʼilani oj spensaraʼuk lek ajyi ja bʼa jas wan ekʼeli. Ja Nekó mini ja oj xchʼaysnajel ajyi ja Jerusalén. Ja yeʼn ti wajum bʼa Carquemis bʼa tiroʼanel sok pilan chonabʼ. Chomajkil, ja Nekó mini skʼana oj ya tajkuk ja Jyoba sok mini ja xchonabʼi. Ja Josías mini spensaraʼan lek bʼa yibʼanal ja jastik jaw bʼajtanto yuj ay jas oj skʼuluk. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa sjejel it? Ja yajni wan ekʼel jbʼajtik jun wokol sok wa skʼana oj jtsatik jas oj jkʼuluktik, tʼilani oj jpensaraʼuktik bʼajtan ta lek oj yil ja Jyoba ja jas oj jkʼuluktiki.

17. Yajni ay jas wa stsaʼatik skʼulajel, ¿jasa oj skoltayotik bʼa mi oj jkʼuluktik jastal skʼulan ja Josías?

¹⁷ Bʼajtanto ay jas oj jkʼuluktik, tʼilani oj jpensaraʼuktik bʼa jujuntik rasonik bʼa Biblia bʼa oj skoltayotik sok jastal oj katik makunuk. Bʼa jujuntik ekʼele, oj bʼobʼ jletik mas jkoltajeltik ja bʼa juʼuniki ma skʼanjelyi rason jun ansyano. Ja yeʼn oj bʼobʼ skoltayotik bʼa oj jpensaraʼuktik bʼa pilan rasonik bʼa Biblia. La jpensaraʼuktik sbʼaja it. Jun jmoj-aljeltik ixuk nupanel sok june mi Taʼumantiʼuk. Ja yeʼn stsaʼunejxa jun kʼakʼu bʼa oj eluk xcholjel (Hechos 4:20). Pe ja statami wa xyala yabʼ mok wajuk ja bʼa xcholjeli. Wa xyala yabʼ ja bʼa kʼakʼu jaw wa skʼana oj yiʼ paxyal bʼa jun lugar yujni mixa bʼa wa x-elye paxyal lajana. Ja yuj ja jmoj-aljeltik ixuki wa spensaraʼan bʼa jujuntik teksto bʼa oj koltajuk snajel jas oj skʼuluk. Ja yeʼn wa snaʼa jani oj skʼuʼukyi ja Dyosi sok ja Jesús bʼa yaʼakitik ja mandar bʼa oj katik och nebʼumanik ja tuki (Mateo 28:19, 20; Hechos 5:29). Pe chomajkil wa xjul skʼujol ja cheʼumali tʼilani oj skis ja cholal yiʼunej ja statami soka yaʼtijumik ja Dyosi wani xyabʼye stojolil (Efesios 5:22-24; Filipenses 4:5). Ja jmoj-aljeltik ixuk ojni bʼobʼ sjobʼ sbʼaj ta ja statami wa skʼana mokxa wajuk ja bʼa xcholjeli ma kechan wa skʼana ajyele lajan ja kʼakʼu jaw. Ja yaʼtijumik ja Jyoba wa xkʼanatik oj tsatik jasunuk bʼa chikan stojolil sok bʼa oj katik gustoʼaxuk.

18. ¿Jas yuj jelni tʼilan oj jpensaraʼuktik ja sjejel ja bʼa chane mandaranumik bʼa Judá?

¹⁸ Bʼobʼta ay ekʼele oj jkʼuluktik junuk ja bʼa mulalik sleʼawe ja chane mandaranumik it bʼa Judá. Bʼobʼta oj jipjkʼujoltik bʼa keʼntik, oj kamigoʼuktik matik mi lek smojtajel, oj kʼe ka jbʼajtik niwanil ma oj jtsatik skʼulajel bʼa mi oj jkistik ja jas wa skʼana oj jkʼuluktik ja Dyosi. Pe tikʼa jkʼulantik june ja bʼa mulalik jaw, mini ay rason bʼa oj jkʼuʼuktik bʼa mixa oj katik gustoʼaxuk ja Jyoba. Ja yeʼn ja wa xyilakitik ja lekil jmodotiki, jastalni yila ja modoʼalik yiʼoje ja chane mandaranumik bʼa Judá. Chomajkil, ja Jyoba wa xyila jelni xyajtaytik sok wani xkʼanatik yaʼteltajel man jkʼujoltik. Ja yuj yaʼunej kankitik sjejelik bʼa oj skoltayotik mi oj kokotik chaʼan mulal. La jpensaraʼuktik ja sjejelik ja bʼa mandaranumik jaw sok la katikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja ti yaʼunej ochkan juʼun ja bʼa Biblia.