1. ¿Jas yuj wa sbʼajin jujuntik ixuk winik oj toyxuk, sok jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

¿JASTAL wa xtoyxi jun ixuk winik? Jani yiljel jun modo chaʼanyabʼalil sok skisjel. Ja kʼajyel wa xkʼulaxi, wani xkatikyi stoyjel ja ixuk winik bʼa ay jas skʼuluneje bʼa wa sbʼajin stoyjel ma ayiʼoj jun cholal. Ja bʼa artikulo it, oj kiltik matik wa sbʼajin ja toyjelal sok jas yuj.

2, 3. a) ¿Jas yuj wa sbʼajin ja Jyoba ja toyjelal bʼa jun modo jel chaʼanyabʼalil? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) ¿Machunkiluk ja Chej wa staʼa tiʼal Ja swayichi [Apocalipsis] 5:13, (YD), sok jas yuj jel tʼilan oj toytik?

² Ja swayichi [Apocalipsis] 5:13, (YD), wa xyala «ja ma‘ kulan ekʼe ja bʼa skujlayubʼi» sok «ja yal cheji» wa sbʼajine oj toyxuk. Ja «ma‘ kulan ekʼe ja bʼa skujlayubʼi» yeʼn ja Jyoba. Ja kapitulo 4 bʼa Apocalipsis wa staʼa tiʼal sbʼaja matik teye bʼa satkʼinal bʼa wa xyaʼawe jun rason jas yuj sbʼej oj toyxuk ja Jyoba, «ja maʼ sacʼan ay ja ba spetzanil ja tiempo». Ja yeʼnle wa xyalawe: «Cajualticon Dios, sbej ni huala toyjia. Sbej ni huala yajtajia porque jel juntiro ja hua huipi. Huena ni acʼulan spetzanil ja jas ayi. Ti xa ni ay spetzanil ja cosa porque  ja huen acʼulan. Jach ni acʼanaa» (Apocalipsis 4:9, 11).

³ Ja «yal cheji» yeʼnani ja Jesukristo. ¿Jas yuj wa xnaʼatik? Yajni ti ajyi bʼa Luʼumi, ja Jesukristo sbʼiʼilan «ja chej huax aaxi ja ba sti sat ja Diosi. Yena ni oj xchʼay spetzanil ja smul ja cristiano» (Juan 1:29). Mini jun mandaranum jastal ja Jesús pwesto ajyel bʼa yajel ja sakʼanil sbʼaja matik wa xyayi mandari. Soka jaw juni lekil rason bʼa stoyjel. Cha wani sbʼajin ja toyjelal yujni «yen único rey. Srey ni ja maʼ rey ay ja ili» (1 Timoteo 6:14-16). Bʼobʼta jach wa xkabʼtik jastal ja matik tey bʼa satkʼinal bʼa tsʼebʼaniye: «¡Stzʼacatal ja chej iti! Milji nia pero ja huego, sacʼan xa. Sbej xa ni tzatz lec oj ajyuca. Sbej ni mi ni jas oj scʼul yi palta. Sbej mi ajtaben ja svivoil oj yii ba tzatz lec oj aajuc ja yipi. Sbej jel nihuan oj iljuc. Sbej toyobal lec» (Apocalipsis 5:12).

4. ¿Jas yuj jel stʼilanil stoyjel ja Jyoba soka Jesús?

⁴ Ja Juan 5:22, 23 wa xyala ja Jyoba stʼojunej ja Kristo jastal jwes bʼa spetsanil ja ixuk winik. Ja it juni rason jel tʼilan bʼa sbʼej oj jtoytik ja Jesús. Yajni wa xtoyotik ja Jesús, cha wantik stoyjel ja Jyoba. Ta wa xtoyotik ja Jesús soka sTati, ojni bʼobʼ ajyukotik sakʼan bʼa tolabida (kʼuman ja Salmo 2:11, 12).

5. ¿Jas yuj sbʼej oj kisjukotik sok oj toyjukotik ama ayta stikʼanil?

⁵ Ja ixuk winiki kʼulubʼalotik «jastal splanta Dyos» (Génesis 1:27). Ja it wa stojolan tʼusan mi spetsaniluk ja ixuk winik wa xbʼobʼ jetik ja lekil modoʼalik jastal bʼa Dyos. Jun sjejel, wa xbʼobʼ jetik yajalkʼujol, lekil kʼujolal sok yajulal kʼujol. Chomajkil, jpetsaniltik kʼulubʼalotik sok jun jconcienciatik, jun jasunuk bʼa wa xyalakabʼtik ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki, ja bʼa toji soka bʼa mi tojuki, ja bʼa sbʼeji soka bʼa mi sbʼejuki (Romanos 2:14, 15). Wani xkʼulantik gusto ja jastik asyado sok tsamal, sok wa xkʼanatik ajyel laman. Ja it mi chamyabʼjeluk, yujni ja Jyoba lek wa xyila ja jastik cholan leki soka lamanili. Chikani lek spetsanil ja ixuk winik kʼulubʼalotik bʼa jun modo wa xbʼobʼ jnochtik ja Dyosi bʼa tuktukil modo. Ja yujil, ama ayta stikʼanil, pe jpetsaniltik wa xbʼajintik ja toyjelal soka kisjelali (Salmo 8:5).

6, 7. ¿Jasa stukil yiʼoj ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba soka tuk ixuk winik yajni wa stoyowe ja tuki?

⁶ Wa xnaʼatik tʼilani oj jtoytik ja tuki, pe bʼobʼta wokol xkabʼtik yabʼjel stojolil jastal sok janekʼ ita stikʼanil. ¿Jas yuj? Pes tʼusan mi spetsaniluk ja ixuk winik jani wa xyawekan aʼijuke yuja modoʼalik yiʼoj ja sluʼumkʼinal ja Satanás. Jitsan wa xyilawe ja tuk ixuk winik jastal sdyose. Jelxelxa wa skisawe sok wa xyaweyi stoyjel bʼa mini jachuk jastal wa skʼana ja Jyoba. Jujuntik wa snochowe ja jastal wa skʼutes sbʼaje ma ja jastal ja smodo ja ixuk winik jel naʼubʼal sbʼaje. Bʼobʼta wa snochowe ja matik olomalik bʼa politika ma bʼa relijyon, matik jel naʼubʼal sbʼaje bʼa telebisyon, bʼa tajnel ma bʼa tuk.

⁷ Ja mero kʼuʼumanik Dyos wa xnaʼatik mini lekuk ja jelxelxa yajelyi stoyjelal ja ixuk winiki. Bʼa spetsanil ja matik ajyele sakʼan, kechanta ja Jesús yaʼunejkan jun lekil sjejel bʼa oj jnochtik (1 Pedro 2:21). La juljkʼujoltik «huan nix chʼac jlee ja jmultica. ¿Machuncʼa oj slaj ja jastal jel toj ja Dios ba? ¡Mi ni june!» (Romanos 3:23). Ja yuj mini sbʼejuk jun ixuk winik oj  kaʼteltaytik. Ta wanxa la jelxitik stoyjel jun ixuk winik, ojni jyajbʼestik ja Jyoba.

8, 9. a) ¿Jastal wa xyilawe ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba ja yaʼtijumik ja gobyerno? b) ¿Jastik ekʼeleʼik mi xkʼuʼantikyi ja matik ay xcholi?

⁸ Jujuntik ixuk winik wa sbʼajin oj jtoytik sok oj kistik yuja aʼtel wa skʼulane. Jun sjejel, la jpensaraʼuktik sbʼaja matik wa skʼulane aʼtel bʼa gobyerno. Ja yeʼnle wa x-aʼtijiye bʼa wa stalnayotik sok bʼa skʼeljel ja jas wa xmakunikujtiki. Jpetsaniltik wa xkatik el slekilal ja yaʼtele. Ja jekabʼanum Pablo yala ja kʼuʼumanotik Dyosi tʼilan oj kiltik ja yeʼnle jastal matik «ay yaʼtel» sok tʼilan skʼuʼajel ja leyiki. Cha yala ja yeʼn: «Aahuic yi ja ba tʼilan ni oja huaex yi. Sbej ni oja tupex ja contribucioni, jayuj aahuic nia. [...] Sbej ni oja cʼuluquex respetara [ma stoyjel]» (Romanos 13:1, 7).

⁹ Ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba wa xkʼujolantik skisjel ja matik ay xcholi. Jujune ja bʼa paisiki tuktukil ja skostumbre. Bʼobʼta jun gobyerno bʼa jun país oj skʼankitik jun jasunuk, jaxa tuki miyuk. Chikan bʼa lugar aytik, ja yaʼtijumik ja Dyos wa xkoltaytik ja matik ay xchol yajni wa skʼulane ja yaʼteleʼi. Pe ta ay jas wa skʼanawekitik bʼa wa skʼoko ja smandar ja Dyos, mini xkʼulantik. Ja bʼa ekʼeleʼik jaw, jani wa xkʼuʼantik sok wa xkisatik ja Jyoba sok mi jaʼuk ja ixuk winiki (kʼuman ja 1 Pedro 2:13-17).

10. ¿Jas lekil sjejel yaʼunejekan jujuntik yaʼtijumik Jyoba bʼa najate?

¹⁰ Ja bʼa Biblia wa xtaʼatik jitsan lekil sjejel bʼa yaʼtijumik Jyoba bʼa skisawe sok kʼuʼabʼal ajyiye soka gobyernoʼik soka yaʼtijumiki. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaje ja José soka María. Yajni ja matik ay xchole bʼa Roma skʼanawe snajel janekʼ ixuk winik aye ja bʼa smandaranele, ja José soka María bʼejyiye man Belén bʼa oj ochuke juʼun anima ja María ojxa ajyuk yal (Lucas 2:1-5). Ja jekabʼanum Pablo cha juni pilan sjejel bʼa skisa ja gobyernoʼik. Yajni lom lejiyi smul, skoltay sbʼaj sok jun modo bʼa skisa ja mandaranum Herodes Agripa sok ja Festo, ja gobyerno bʼa Roma bʼa slujmalil bʼa Judea (Hechos 25:1-12; 26:1-3).

11, 12. a) ¿Jas yuj mi xkisatik bʼa jun modo chaʼanyabʼalil ja olomalik bʼa relijyoni? b) ¿Jasa ekʼ stsʼakatal jun Taʼumantiʼ bʼa Austria yuja skisa jun winik ay xchol bʼa gobyerno?

¹¹ Pe ¿sbʼej maʼ oj jkistik bʼa jun modo chaʼanyabʼalil ja olomalik bʼa relijyon? Miyuk. Jachni oj jkistike jastal wa xkisatik ja tuk ixuk winik. Anima ja yeʼnle wa smajlaye oj jkistike bʼa jun modo jel chaʼanyabʼalil, mini sbʼejuk ja oj jkʼuluktik. ¿Jas yuj? Yujni mi wa sjeʼawe ja smeranil sbʼaja Dyos soka Yabʼali, ja Biblia. Ja Jesús skʼenay ja olomalik bʼa relijyon yuja mi stojowe lek ja ixuk winik sok yala yabʼ chabʼ sat aye (Mateo 23:23, 24). Pe mini ay smaloʼil ja oj kistik bʼa jun modo chaʼanyabʼalil sok stoyjel ja matik ay yaʼtele bʼa gobyerno. Ayni ekʼele skoltunejotik yuja wa xyilawe wa xkisatik ja xchol yiʼojeʼi.

¹² June ja maʼ skoltayotiki jani ja Heinrich Gleissner, jun yaʼtijum ja gobyerno bʼa kʼotel jun lisensyado sok jun politiko bʼa Austria. Ja bʼa xchabʼil kʼakʼanel ekʼ bʼa spetsanil ja luʼumi, ja nazi jumasaʼ syamawe sok sjekawe bʼa jun tren bʼa iji och bʼa jun lugar yiʼoj ja nazi bʼa ajyiyujile presoʼanumik. Ja bʼa treni snaʼa sbʼaj ja Leopold Engleitner, jun Taʼumantiʼ jel skʼujolan sok ti sbʼaj bʼa Austria. Ja  jmoj-aljeltik Engleitner tsamalxta xcholoyabʼ ja Gleissner sbʼaja skʼuʼajel kiʼojtiki, jaxa ja yeʼn smaklay lek. Yajni chʼak ja guerra, ja lisensyado jaw ya makunuk jitsan ekʼele ja cholal yiʼoji bʼa skoltajel ja Taʼumantiʼik bʼa Austria. Bʼobʼta cha ayni kilunejtik ja keʼntik ja yajni wa xkisatik ja matik ay xcholi yiʼunejan slekilal.

13. ¿Matik sbʼej oj toytik sok oj jkistik, sok jas yuj?

¹³ Ja jmoj-aljeltik winik sok ixuk sbʼejni oj toytik sok oj jkistik. Pe mastoni ja maʼ wa stojowe ja kongregasyoni, jastal ja ansyanoʼik, biajanteʼik, olomalik bʼa Betel soka Tsome Tojwanum (kʼuman ja 1 Timoteo 5:17). Spetsanil ja jmoj-aljeltik it wa stalnaye ja xchonabʼ ja Dyos. Ja Biblia wa xyala kʼotele jun majtanal sbʼaja kongregasyonik (Efesios 4:8). Ja yuj sbʼejni oj jkistike ama chikan bʼa jakele, janekʼ xchapjelal yiʼoje, ja cholal yiʼoje sok ta ay stakʼine ma meyuk (kʼela ja rekwagro «¿Jas wa stojolan?»). Ja nebʼumanik bʼa bʼajtan siglo yaʼakan kitik jun lekil sjejel. Ja yeʼnle stoyowe ja jmoj-aljeltik matik tojwaniye sok jach wa xkʼulantik ja keʼntiki. Yajni teyotik soka yeʼnle, mi xkilatike jastal anjele ma ekʼxel yuja keʼntiki. Pe wani xkisatik sok wa xtoyotik yuja aʼtel wa skʼulane sok yuja chʼin wa xyaʼa sbʼaje (kʼuman ja 2 Corintios 1:24 sok Apocalipsis 19:10).

14, 15. ¿Jasa stukil yiʼoj ja ansyanoʼik bʼa kongregasyon soka jitsan olomalik bʼa relijyon?

¹⁴ Ja ansyanoʼik bʼa kongregasyon jach jastale talnachej bʼa chʼin wa xyaʼa sbʼaje. Mini skʼanawe oj kiltike jastal ja matik jel naʼubʼal sbʼaje. Sok mi jachukuke jastal ja olomalik bʼa relijyon ja bʼa jtyempotiki. Cha mini jachukuke jastal ja olomalik ja bʼa styempo ja Jesús. Ja Jesús yala sbʼaja  yeʼnle: «Jaxa huax huajye ba jun huaelal, huan ita sqʼuelahue ja lugar ja ba mas tzamali. Jach ni ba yoj yiglesiaei, ti ni huax huajye ja ba huax och culan ja maʼ ay yateli. Jaxa ba plaza, jel sgustoe oj jac tajuc scʼabe» (Mateo 23:6, 7).

¹⁵ Ja ansyanoʼik wa skʼuʼane ja yaljel it bʼa Jesús: «Mi lom xʼocʼ acʼujolex que oj aljuc ahuabyex Maestroil. Ay ni hua Maestroex meran ni, pero quechan june, jaʼ ni ja Cristoi. Jaxa huenlexi, puro ahuermano abajex. Soc quechan june ja hua tatexi, jaʼ ni ja maʼ tey ba satqʼuinali. [...] Moc lomuc acʼanex que oj aljuc ahuabyex jepeil porque quechan june ja hua jepeexi, jaʼ ni ja Cristo. Pero ja huenlexi, ja maʼ yutzil scʼujol huas scolta ja yermano, ja yeni, mas nihuan oj iljuc yuj ja Diosi. Pero ja maʼ jel nihuan huax yaa sbaji, chʼin ni oj aaji huajuca. Pero ja maʼ huax yaa sbaj chʼini, jel nihuan oj aaji huajuc» (Mateo 23:8-12). Yajni ja ansyanoʼik bʼa kongregasyon bʼa spetsanil ja luʼumkʼinal chʼin wa xyaʼa sbʼaje sok wa skʼuʼane ja jas yala ja Jesús, ojni yajtajuke sok oj kisjuke yuja jmoj-aljeltik.

16. ¿Jas yuj jel tʼilan oj jkʼujoluktik bʼa stoyjel ja tuki?

¹⁶ Bʼobʼta ojni yiʼ tyempo snebʼjel jastal mok jelxukotik stoyjel ja tuki. Ja nebʼumanik bʼa bʼajtan siglo cha yiʼajyujile tyempo snebʼjel (Hechos 10:22-26; 3 Juan 9, 10). Pe ojni kiltik slekilal ta wa xkʼujolantik. Ta wa xtoyotik ja tuk jastal wa skʼana ja Jyoba, ojni kiltik jitsan slekilal.

17. ¿Jastik jujuntik slekilal wa xkilatik yajni wa xtoyotik ja matik ay xchole?

¹⁷ Yajni wa xtoyotik sok wa xkisatik ja matik ay xchol ja bʼa jkomontiki, bʼobʼta oj skoltaye ja jderechotik ja bʼa xcholjel. Bʼobʼta lek oj cha spensaraʼuke sbʼaja kaʼteltik wa xkʼulantik bʼa xcholjel. Jani it ja jas ekʼ jitsan jabʼil ja bʼa Alemania. Jun precursora sbʼiʼil Birgit wajni ja bʼa sgraduacion ja yal yakʼixi. Ja maestraʼik yalawe yabʼ ja Birgit jel gusto ajyiye yuja ajyiyujile eskwelanteʼik Taʼumantiʼik ja bʼa jabʼilik ekʼeljani. Cha aljiyabʼ ja Birgit ja yal untik Taʼumantiʼ koltaniye bʼa lek ajyel ja bʼa eskwela. Ja Birgit xcholo ja tatalik Taʼumantiʼik wa sjeʼaweyi ja yuntikil bʼa sjejel ja smodoʼe jastal wa skʼana ja Dyos, bʼa ti chikan skisjel sok stoyjel ja maestroʼik. Jun maestra yala lekbʼi spetsanil ja yal untik jachuke jastal ja Taʼumantiʼe, jelni tsamal sjejelyile. Ja maestraʼik jaw jelni lek staʼawe tiʼal sbʼaja yal untik Taʼumantiʼik, sok mas tsaʼan june bʼa yeʼnle waj bʼa jun niwan tsomjelal.

18, 19. ¿Jasa jel tʼilan oj katik juljkʼujoltik yajni wa xtoyotik ja ansyanoʼik?

¹⁸ Ja rasonik ja bʼa Yabʼal ja Dyos wa xbʼobʼ skoltayotik bʼa oj kabʼtik stojol jastal stoyjel ja ansyanoʼik ja bʼa kongregasyoni  (kʼuman ja Hebreos 13:7, 17) (kʼela ja rekwagro «¿Jas wa stojolan?»). Ja keʼntik wa xbʼobʼkujtik sok tʼilan yajelyi tsʼakatal ma stoyjel yuja aʼtel wa skʼulane. Yajni wa xkʼuʼantik ja bʼa tojelal wa xyaʼawe, wani xkoltaytike bʼa oj aʼtijuke gusto. Chomajkil, ja Biblia wa xyala tʼilan oj jnochtik ja skʼuʼajel yiʼojeʼi. Pe ja it mi wa stojolan tʼilan oj jnochtik jun ansyano jel naʼubʼal sbʼaj, ja jastal wa skʼutes sbʼaj, wa xloʼilani sok ja jastal wa sjeʼa. Ta jach wa jkʼulantik, bʼobʼta oj jetik ja wantik snochjel ja winikeʼi sok mi jaʼuk ja Kristo. Mokni chʼay jkʼujoltik ja ansyanoʼik mulanume jastal keʼntik.

¹⁹ Ta wa xtoyotik sok wa xkisatik ja ansyanoʼik sok mi xkilatik jastal ja matik jel naʼubʼal sbʼaje, ojni jkoltaytike. ¿Bʼa jasa? Bʼa chʼin oj ya sbʼaje sok bʼa mi oj spensaraʼuke jelxa toje ma mas jel chaʼanyabʼale yuja tuki.

20. ¿Jastik slekilal oj kiltik yajni wa xtoyotik ja tuki?

²⁰ Stoyjel ja tuki wa skoltayotik bʼa mi kechanta oj jletik jlekilaltik sok yajel jbʼajtik chʼin ta ja tuki wa xyilawotik bʼa jun modo chaʼankabʼaltik. Stoyjel ja tuki cha wani skoltayotik bʼa stalnajel jbʼajtik. Cha wa skoltayotik bʼa mok katikan ja Jyoba ta june maʼ wa xkisatik ay jas skʼulan bʼa mi jachuk wa xmajlaytik. Pilan slekilal bʼa stoyjel ja tuki wani xya ajyukotik tsoman ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba. Ja chonabʼ it mi xjelxi yajelyi stoyjel jun ixuk winik, ama Taʼumantiʼ ma miyuk.

21. ¿Jasa slekilal mas chaʼanyabʼalil wa xtaʼatik stoyjel ja tuki?

²¹ Ja slekilal mas chaʼanyabʼal yajni wa xtoyotik ja tuki jani wa xkatik gustoʼaxuk ja Dyos. Ta wa xtoyotik ja tuki, wani xjeʼatik kʼuʼabʼal aytik soka Dyos sok tojni aytik. Jachuk, ja Jyoba wani xbʼobʼ yayi ja sjakʼjel ja Satanás, bʼa yalunej mini june maʼ toj oj ajyuk soka Dyosi (Proverbios 27:11). Tʼusan mi yibʼanal ja ixuk winik wani xjelxiye ja jastal wa stoyowe ja tuki yujni mi snaʼawe jastal oj skʼuluke. Jel xkaʼatik tsʼakatal yuja Jyoba sjeʼunejkitik jastal yajelyi stoyjel ja tuki jastal wa skʼana ja yeʼn.