1. ¿Jas yuj ja Jesús skʼanayi ja Jyoba a-skoltay ja snebʼumaniki?

JA TSAʼANXTA akwal ajyi sakʼan ja bʼa Luʼumi, ja Jesús spensaran ja bʼa wokolik oj stʼaspuke ja snebʼumaniki. Yuja wa syajtaye, skʼanayi ja sTati bʼa akoltajuke yuja Dyablo (Juan 17:14, 15). Wani snaʼa, yajni xkumxi ja bʼa satkʼinali, ja Satanás ojtoni yixtalaʼuk ja matik wa skʼanawe oj yaʼteltaye ja Jyoba. Chikani lek wani skʼana skoltajel ja xchonabʼ ja Jyoba.

2. ¿Jas yuj seguro aytik ja Jyoba oj sjakʼ ja korasyontiki?

² Ja Jyoba sjakʼayi ja yorasyon ja Yunin yuja yajtanel yiʼoj sbʼaja yeʼn. Ta wa xkʼujolantik bʼa lek ayil-otik ja Jyoba, ja yeʼn oj cha syajtayotik sok oj sjakʼkitik yajni wa xkʼanatik a-skoltayotik. Yuja juni Tatal bʼa jel xyajtani tolabida oj skoltay ja yuntikili. Yujni mi ti chʼikanuk ja bʼa sbʼiʼili ma ja bʼa jastal wa xnaji sbʼaji ta mi skʼulani.

3. ¿Jas yuj wa xmakunikujtik ja skoltanel ja Jyoba?

³ Ja bʼa jtyempotik jelni xmakunikujtik ja skoltanel ja Jyoba. Ja Satanás ajitani eluk ja bʼa satkʼinali sok jel «qʼueel juntiro ja scoraja» (Apoc. 12:12). Sloʼlunejni jujuntik kristyano bʼa wa spensarane yajni wa xyiʼaj jpatiktik «huane ni yateltajel ja Dios» (Juan 16:2). Tuk mi skʼuʼane bʼa Dyos wani xyiʼaj jpatiktik yuja mi xkaʼatik a-swotsʼotik ja luʼumkʼinal it. Mini la xiwtik yujni ja Biblia wa xyala: «Ja Cajualtiqui mi ni nunca oj sipex cani. Oj scoltayex ba mi oj bob ayoopuc abajex. Oj stalnayex ja ba yoj maloili» (2 Tes. 3:3). La kiltik chabʼ modoʼik bʼa jastal wa skoltayotik ja Jyoba.

4. Jastalni wa xyala ja Efesios 6:13-17, ¿jas wa xyakitik ja Jyoba bʼa oj skoltayotik?

⁴ Ja Jyoba wa xyakitik jun yamkʼabʼal bʼa oj bʼobʼ skoltayotik ja bʼa strampaʼik ja Satanás (kʼuman ja Efesios 6:13-17). Ja yamkʼabʼal it jel tsats sok jel xmakuni, pe kechani oj skoltayotik ta tolabida wa xlapatik tsʼikan lek. Oj paklaytik jas wa stojolan jujune ja bʼa yamkʼabʼaliki.

5. ¿Jasunkiluk ja sincho bʼa smeranili sok jas yuj tʼilan oj jlaptik?

⁵ Ja sincho bʼa smeranili jaʼ wa senyaʼan ja smeranilik wa xtax ja bʼa Yabʼal ja Dyos, ja Biblia. ¿Jas yuj tʼilan oj jlaptik? Yujni ja Satanás yeʼn ja «statalil ja mentira» (Juan 8:44). Jitsanxa tyempo wan slejel abʼal sok sloʼlunej «spetzanil ja cristiano ja ba mundoi» (Apoc. 12:9). Pe ja smeranilik bʼa Biblia wa skoltayotik ja bʼa loʼlaneli. ¿Jastal wa xlapatik ja sincho it? Snebʼjel ja smeranil sbʼaja Jyoba, stoyjel «soc spetzanil» jkʼujoltik pe meran sok ajyel «toj» bʼa spetsanil (Juan 4:24; Efes. 4:25; Heb. 13:18).

6. ¿Jasunkiluk ja chaleco takʼin ja bʼa toji sok jas yuj tʼilan oj jlaptik?

⁶ Ja chaleco takʼin ja bʼa toji jaʼ wa senyaʼan ja jastik toj yaʼunej kujlajuk ja Jyoba. ¿Jas yuj tʼilan oj jlaptik? Jastalni ja chaleco takʼin wa stalnay ja skʼujol jun kʼakʼanum, ja chaleco takʼin ja bʼa toji wa skoltayotik bʼa mok sjom ja jkʼujoltik yuja pensarik malo ja bʼa luʼumkʼinal it, wa xkʼan kaltik, ja jastal mero kʼotelotik (Prov. 4:23). Ja Jyoba wa xyakitik ja mandar bʼa oj yajtaytik sok oj kaʼteltaytik sok spetsanil jkʼujoltik (Mat. 22:36, 37). Ja yuj, ja Satanás wa xkʼan spil ja jkʼujoltiki bʼa oj yajtaytik ja jas wa skʼapakitik ja luʼumkʼinal it, bʼa kʼotel jastik bʼa wa xyijnay ja Jyoba (Sant. 4:4; 1 Juan 2:15, 16). Sok ta jach mi la kʼokxitiyuj bʼa skʼokjel ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Jyoba, man oj sleʼ modo bʼa skʼulajel.

7. ¿Jastal wa xlapatik ja chaleco takʼin ja bʼa toji?

⁷ Wani xlapatik ja chaleco takʼin ja bʼa toji yajni wa xkiʼajtik jun jsakʼaniltik jastalni wa xyala Jyoba ja bʼa leki sok ja bʼa mi lekuki (Sal. 97:10). Bʼobʼta jujuntik kristyano wa spensarane ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Jyoba wa sjapakitik ja libreʼil kiʼojtiki. Pe ta wa xkaʼatikan snochjel ja rasonik bʼa Biblia, ojni kʼotkotik jastal jun kʼakʼanum bʼa wa xya eluk ja xchaleco takʼin bʼa snalan ja kʼakʼaneli yuja wa xyabʼ jel al juntiro. ¿Mi maʼ meranuk mini tʼun stojoluk? Sbʼaja matik wa xyajtaytik ja Jyoba, «mi huocoluc huax cabtic huax cʼuantic» wani xkʼabʼtik wa xyaʼa sakʼanil (1 Juan 5:3).

8. ¿Jas wa stojolan oj jlaptik ja jxanabʼtik sok ajyel chapan bʼa xcholjel ja lekil rasoni?

⁸ Ja Pablo yala cha tʼilani oj jlaptik ja jxanabʼtik sok chapan ajyel bʼa xcholjel ja lekil rason bʼa lamanil. Ja it wa stojolan tʼilan tolabida chapan oj ajyukotik bʼa xcholjel ja sGobyerno ja Dyosi. Yajni wa x-kaltikyabʼ ja tuk ja rason wa xyaʼa ja Biblia, ja skʼuʼajel kiʼojtik mas wa stsatsbʼi. Jelni stsatsankʼujolanotik yiljel bʼa yibʼanal ja luʼumi ja yaʼtijumik ja Jyoba wa xyawe el slekilal bʼa xcholjel bʼa chikan jas ekʼele ja lekil rasoni. Jun sjejel, wa xcholowe ja bʼa aʼtel, bʼa eskwela, bʼa negosyoʼik, bʼa naʼits naʼits, yajni ay jas wa xwa sman-e, ja wa xyulataye ja spamilyaʼe mi Taʼumantiʼik ma jawa x-loʼilaniye sok ja matik wa snaʼa sbʼaje sok cha jachni yajni mi xbʼobʼ eluke ja bʼa snaje bʼa jun tyempo. Ta katikan xcholjel yuja wala xiwtik mini lek oj wajkujtik. Ojni slaj jastal jun  soldado bʼa wa sopo ja xanabʼ ja bʼa kʼakʼaneli: mini jel oj albʼuk bʼa oj yajbʼuk, masni jel wokol bʼa oj skoltay sbʼaj sok mixani oj bʼobʼyuj snochjel ja smandarik ja maʼ olomal yuji.

9. ¿Jas yuj tʼilan oj ajyukujtik ja niwan escudo bʼa skʼuʼajeli?

⁹ Ja niwan escudo bʼa skʼuʼajel jaʼ wa senyaʼan ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa Jyoba. Wani xjipa jkʼujoltik bʼa ojni ya kʼotuk spetsanil ja jastik skʼapuneji. Ja skʼuʼajel jaw ojni skoltayotik bʼa stupjel «ja skʼajkʼalil» ja splechaʼik ja Dyablo. Tʼilan oj ajyukujtik ja escudo, yujni wa skoltayotik ja bʼa sjejelik mi meranuk ja bʼa apóstataʼik, ja burlaʼik sok ja yajni wala tselajitik bʼa oj el jganatik. Ta mey kiʼojtik skʼuʼajel mini oj ajyuk kiptik bʼa skʼuʼajelyi ja Jyoba yajni ja tuk wa stʼenawotik bʼa yajel ekʼ chaʼan ja jastik yaʼunej kujlajuki. Pe yajni wa xkoltaytik ja jasa wa xkʼuʼantik ja bʼa kaʼteltik ma ja bʼa eskwela, ja kescudotik bʼa skʼuʼajel wani koltanel (1 Ped. 3:15). Bʼa kada ekʼele mi xkʼanatik jun aʼtel bʼa wala tupjitik lek pe wa stimawotik yajelyi mas ja Jyoba, ja kescudotik bʼa skʼuʼajel wani skoltanel (Heb. 13:5, 6). Sok bʼa kada ekʼele wala ajyitik toj yajni wa x-iji jpatiktik, ja kescudotik bʼa skʼuʼajel wani koltanel (1 Tes. 2:2).

10. ¿Jasunkiluk ja casco bʼa koltaneli sok jas yuj tʼilan oj jlaptik?

 ¹⁰ Ja casco bʼa koltaneli jani ja smajlajel wa xyakitik ja Jyoba, ja smajlajel bʼa oj ya elkotik libre ja bʼa chamel chʼakeli sok bʼa oj yayi stsʼakol ja matik wa skʼulan ja jas wa skʼana (1 Tes. 5:8; 1 Tim. 4:10; Tito 1:1, 2). Jastalni ja casco wa stalnay ja s-olom jun kʼakʼanum, ja smajlajel ja bʼa koltaneli wa stalnay ja jpensartiki. ¿Jastal? Wa skoltayotik bʼa ja oj waj jkʼujoltik ja jas kʼapunej ja Dyos sok bʼa mi ja ta oj waj jkʼujoltik ja wokoliki. ¿Jastal wa xlapatik ja casco bʼa koltaneli? Skʼujolajel bʼa spensarajel jastal ja Jyoba. Jun sjejel, mini jaʼ wa xjipa jkʼujoltik ja bʼa riquezaʼili jani sok «ja Dios» (Sal. 26:2; 104:34; 1 Tim. 6:17).

11. ¿Jasunkiluk ja espada bʼa ipali sok jas yuj tʼilan oj katik makunuk?

¹¹ Ja espada bʼa ipali jani ja Yabʼal ja Dyos, ja Biblia. Ja espada it ayni yiʼoj ja ipal bʼa oj xchiktes chikan jas loʼlanel, bʼa oj ya el libre ja kristyanoʼik ja bʼa sjejelik mi meranuk sok ja bʼa mal modoʼiki (2 Cor. 10:4, 5; 2 Tim. 3:16, 17; Heb. 4:12). La katik makunuk lek yajni wa xpaklaytik jtuchʼiltik sok ja bʼa xchapjelal wa xyakitik ja xchonabʼ ja Dyos (2 Tim. 2:15). Pe mi kechanuk wa xya makunuk ja Jyoba ja yamkʼabalik bʼa oj skoltayotik. La kiltik pilan.

12. ¿Jas mas wa xmakunikujtik sok jas yuj?

¹² Jun soldado bʼa ayiʼoj experiencia wani snaʼa mi oj skʼul ganar stuchʼil jun nole kʼakʼanum, wani xmakuniyuj ja skoltanel ja tuk smojiki. Bʼa juntikxta, mini oj jkʼultik ganar jtuchʼiltik ja tiroʼanel soka Satanás sok ja smojiki; wani xmakunikujtik ja skoltanel ja kermanotiki. Ja Jyoba yaʼoj kitik ja kermanotik wa xtax bʼa spetsanil ja luʼumi bʼa oj skoltayotike (1 Ped. 2:17).

13. Jastalni wa xyala ja Hebreos 10:24, 25, ¿jastal wa skoltayotik ja reunioniki?

¹³ Jun modo bʼa oj kitik ja skoltanel ja kermanotiki jani wajel ja bʼa reunionik (kʼuman ja Hebreos 10:24, 25). Ay ekʼeleʼik wa x-el jganatik jpetsaniltik. Pe ¿mi maʼ meranuk wajel ja bʼa reunionik maxa lek wa xkabʼ ayotik? Ja skomentaryoʼe wa xyawe el man skʼujole ja kermanotik wa stsatsankʼujolanotik sok ja sjejelik wa x-ekʼi sok ja loʼilik elel bʼa Biblia wa xya ajyukotik tsats bʼa mi oj katikan yaʼteltajel ja Jyoba. Cha jachni ja wala loʼilanitik soke yajni wa xkʼe ma wa xchʼak ja reunioni jelni cha stuluwotik (1 Tes. 5:14). Ja reunioni wa xcha skoltayotik bʼa oj jkoltaytik ja tuki sok ja it wa xya gustoʼaxukotik (Hech. 20:35; Rom. 1:11, 12). Pe kechanuk ja it. Ja bʼa tiw cha wa xnebʼatik jastal xcholjel sok sjejel lek. Jun sjejel, wa sjeʼakitik jastal oj katik makunuk lek ja juʼunik sok ja bideoʼik ja bʼa yamkʼabʼal bʼa sjejeli. Ja yuj la xchap bʼajtik lek ja bʼa reunioni, la jmaklaytik lek ja jas wa xkabʼtiki sok la katik makunuk. Ta jkʼulantik spetsanil ja it, jachuk kada jujune ja bʼa keʼntik chapan oj ajyukotik ja bʼa tiroʼaneli sok oj kʼotkotik «jun lekil skʼakʼanun ja kristojesusi» (2 Tim. 2:3, Ja yajkʼachil sjuʼunil ja dyosi [YD]).

14. ¿Jas pilan koltanel kiʼojtik?

¹⁴ Cha tey kiʼojtik ja skoltanel jitsan miyonik anjelik bʼa jel ja yipe. Ta wanxa xnaʼatik ja jas oj bʼobʼ skʼul kechanta jun anjel, ¿wan ma x-ekʼ bʼa jpensartik ja jas oj bʼobʼ skʼul jun niwan nole? (Is. 37:36). Mini jun winik sok jun pukuj oj slaj ja jastal jel juntiro ja yip ja skʼakʼanumik ja Jyoba. Wani xbʼobʼ alxuk ama  jtuchʼil ayotik ta tey jmoktik ja Jyoba, tolabida masni jitsan aytik (Juec. 6:16). ¡Merani leka! La kaʼ tʼabʼan jkʼujoltik yajni wa xkabʼtik lajansok mixa ay kiptik yuj ay jas wa xyalakabʼtik ma ay jas wa skʼulankitik ja jmojtik aʼtel, ja jmojtik eskwela ma ja jpamilyatik bʼa mi Taʼumantiʼuki. La juljkʼujoltik mi xkʼulantik luchar jtuchʼiltik; yeʼnani wa stojowotik ja Jyoba.

15. Jastalni wa xyala ja Isaías 54:15, 17, ¿jas yuj mini maʼ oj bʼobʼ stim ja xchonabʼ ja Dyos?

¹⁵ Ayni yiʼoj jitsan rason yuja wa xyilkʼujolanotik ja luʼumkʼinal yaman yuj ja Satanás. Mini xchʼika jbʼajtik bʼa politika sok mini la wajtik bʼa guerra. Wa xkatik snaʼ ja tuk ja sbʼiʼil ja Dyos, cha wa xcholotik kechanta ja sGobyerno ja Dyos oj yijan ja lamanil sok wa xkʼuʼantik ja jastik toj yaʼunej kujlajuki. Wani xkalatik ja yajwalil ja luʼumkʼinal it, juni leʼa abʼal sok jun milwanum bʼa mini tʼun xyabʼ syajal (Juan 8:44). Sok wa xkalatik ja luʼumkʼinal it jel malo ojxtani chʼayjuk snajel. Pe ja Satanás sok ja smojiki mini oj stim-otik. Jaʼuktoma, mini oj katikan stoyjel ja Jyoba ja bʼa janekʼ wa xbʼobʼ kujtiki. Anima ja Satanás jel ja yipi, mini bʼobʼel yuj stimjel bʼa mi oj kʼot sbʼaj ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos ja kristyano bʼa yibʼanal ja luʼumi. Ja jas kechanta wa xbʼobʼ alxuk ja Jyoba wani koltanel (kʼuman ja Isaías 54:15, 17).

16. ¿Jastal oj skoltay ja Jyoba ja xchonabʼ ja bʼa niwan wokoli?

¹⁶ ¿Jas oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakumi? Ja bʼa niwan wokoli ja Jyoba oj yaʼotikan sakʼan bʼa chabʼ modo jel cham yiljel. Bʼajtan, oj skoltay ja yaʼtijumik toji, yajni ja mandaranumik «ba mundo» xchʼayawe snajel ja Niwan Babilonia, bʼa ti chʼikane ja relijyonik mi meranuk bʼa luʼumkʼinali (Apoc. 17:16-18; 18:2, 4). Sok xchabʼil, oj skoltay ja xchonabʼi yajni xchʼaya snajel ja tuk jastik wa xya makunuk ja Satanás bʼa Armagedón (Apoc. 7:9, 10; 16:14, 16).

17. ¿Jas yuj masni lek ajyel mojan soka Jyoba?

¹⁷ Yajni mojan ayotik soka Jyoba, mini jas oj bʼobʼ skʼulkitik ja Satanás. Yeʼnani ja maʼ oj chʼayjuk snajel bʼa tolabida (Rom. 16:20). Ja yuj, la jlaptik tsʼikan lek ja yamkʼabʼaliki sok mok la katik eluk. Mok jleʼtik modo bʼa skʼuljel luchar jtuchʼiltik, la jkoltay jbʼajtik sok ja hermanoʼik sok la jnochtik ja jas oj yalkabʼtik ja Jyoba. Ta jkʼulantik, ojni bʼobʼ ajyukotik seguro ja kala Tatik bʼa satkʼinal bʼa jel syajtayotik ojni ya kiptik sok oj skoltayotik (Is. 41:10).