1. Jastalni wa xyala ja Mateo 24:9, ¿jas yuj mini cham xkabʼtik ja wa xyilkʼujolanotik ja luʼumkʼinali?

JA JYOBA skʼulanotik bʼa oj yajtanukotik sok bʼa oj yajtajukotik. Ja yuj jelni yaj xkabʼtik sok bʼobʼta wala xiwtik yajni ay maʼ wa xyilkʼujolanotik. Jun sjejel, jun hermana bʼa Europa sbʼiʼil Georgina wa xyala: «Ja jnani wa xyilkʼujolanon yuja wa xkaʼteltay ja Jyoba. Aytoni kiʼoj 14 jabʼil, wa xkabʼ mini la kisjiyon sok kʼe jobʼ jbʼaj ta yuj jel malo kʼotelon». * Jun hermano sbʼiʼil Danilo stsʼijbʼan: «Yajni smakʼawone ja soldadoʼik, yalawe kabʼ jastik bʼa yaj sok yalawe kabʼ oj smil-one yuja Taʼumantiʼon bʼa Jyoba, kabʼ jelni xiwel ajyiyon sok mixa jas wa xbʼobʼ jkʼuluk». Ama jel yaj, mini cham xkabʼtik ja wala ilkʼujolajitiki, pes ja Jesús yala jani jaw ja jasa oj ekʼuki (kʼuman ja Mateo 24:9).

2, 3. ¿Jas yuj wa xyilkʼujolanotik ja luʼumkʼinali?

² Ja luʼumkʼinali wa xyilkʼujolanotik, yujni jastal ja Jesús mi sbʼajotik «ja mundo» (Juan 15:17-19). Ja yuj, ama wa xkisatik ja gobyernoʼik bʼa luʼumi, mini xtoyotike sok mini ja jastik chaʼanyabʼal wa xyilawe. Kechantani yeʼn wa xkatik stoyjel ja Jyoba. Ja keʼntiki wa xkoltaytik ja sderecho yiʼoj ja Dyos bʼa oj ya mandar ja kristyanoʼik jaxa ja Satanás sok ja yintili wa xyixtalane (Gén. 3:1-5, 15). Wa xcholotik kechantani ja sGobyerno ja Dyos oj ya tojbʼuk ja swokole ja kristyanoʼik sok ojxtani xchʼay snajel spetsanil ja skontraʼiki (Dan. 2:44; Apoc. 19:19-21). Sbʼaja it kʼotelni lekil yaljelik sbʼaja matik manso, pe yaljelikni bʼa mi lekuk sbʼaja matik malo (Sal. 37:10, 11).

³ Cha wa xyilkʼujolanotik ja luʼumkʼinali yuja wa xnochotik ja bʼa jsakʼaniltik jastik yaʼunej kujlajuk ja Dyosi, bʼa wa skontraʼan  ja jastal wa xyiʼaj ja sakʼanile. Jun sjejel, ja bʼa jtyempotik jitsan kristyanoʼik jelni lek xyilawe ja kuxil sakʼanil yiʼaje ja Sodoma soka Gomorra bʼa chʼayji snajele yuja Dyos (Jud. 7). Jitsan kristyanoʼik wa skʼulanotik burlar sok wa xyawe jbʼiʼiluktike mi jas wa xkʼanatik yuja wa xnochotik ja bʼa jastik kujlajel ja bʼa Biblia (1 Ped. 4:3, 4).

4. ¿Jas modoʼalik wa skoltayotik bʼa kuchelkujtik ja yilkʼujolanel ja kristyano?

⁴ ¿Jas modoʼalik oj skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja yilkʼujolanel sok ja jastik mi lekuk wa xyalawe ja kristyanoʼik? Wani skʼana oj ajyukujtik jun tsatsal skʼuʼajel bʼa ojni skoltayotik ja Jyoba. Ja skʼuʼajel jach jastal jun escudo bʼa wa skoltayotik stupjel «ja skʼajkʼalil» ja splechaʼik ja Dyablo (Efes. 6:16, Ja yajkʼachil sjuʼunil ja dyosi, [YD]). Pe mi kechanuk ja skʼuʼajel, cha wani skʼana oj ajyukujtik ja yajtanel. ¿Jas yuj? Yujni ja yajtanel «mi ni snicjiluc itaa», wa smajlay sok wa xkuchyuj spetsanil ja jastik wa xya kitik wokoli (1 Cor. 13:4-7, 13). La kiltik jastal wa skoltayotik ja yajtanel kiʼojtik sbʼaja Jyoba, ja bʼa kermanotik sok cha jachni sbʼaja jkontratik bʼa oj kuchkujtik ja ilkʼujolaneli.

5. ¿Jasa bʼobʼ skʼuluk ja Jesús stsʼakatal yuja yajtanel yabʼ sbʼaja stati?

⁵ Ja akwal bʼajtanto oj miljuk yuja skontraʼiki, ja Jesús yala yabʼ ja snochumanik toji: «Ja queni quechan huanon scʼulajel ja jas huax yala cab ja jTati ba oj snaa ja mundo que yaj huax cab ja yeni» (Juan 14:31). Ja yajtanel wa xyabʼ ja Jesús sbʼaja Jyoba ajiyi yip bʼa oj kuchyuj ja prebaʼik ojto ekʼ sbʼaji. Ja yajtanel kiʼojtik bʼa Jyoba jachni junxta oj cha skʼulkitik.

6. Jastalni wa xyala ja Romanos 5:3-5, ¿jastal wa xkabʼtik ja yaʼtijumotik ja Jyoba yajni wa xyilkʼujolanotik ja luʼumkʼinali?

⁶ Ja yajtanel bʼa Dyos tolabida koltubʼale ja yaʼtijumik ja Jyoba bʼa oj kuchyujile ja yajni wa x-iji spatike. Jun sjejel, yajni ja tribunal mas chaʼan bʼa judíoʼik yayi mandar ja nebʼumanik bʼa ayawekan xcholjel, ja yajtanel yiʼoje bʼa Dyos nikjiye bʼa skʼuʼajel «bajtan ja Diosi, tzaan ni oj cʼuuctic ja yabal ja cristiano yen» (Hech. 5:29; 1Juan 5:3). Ja junxta yajtanel jaw bʼa Dyos cha wa xkoltajiye bʼa toj oj ajyuke ja kermanotik bʼa wan ijel spatike yuja gobyernoʼik jel yipe sok jel maloʼe. Yajni wa xyilkʼujolanotik ja luʼumkʼinali, mini xkabʼtik elel jganatik, gustoni xkabʼ ayotik (Hech. 5:41; kʼuman ja Romanos 5:3-5).

7. ¿Jastal oj jetik ja jmodotik yajni kontra wa xyilawotik ja jpamilyatik?

⁷ Bʼobʼta june ja bʼa prebaʼik mas wokol bʼa kuchelkujtik, jani ja wa xyilawotik kontra ja jpamilyatik. Yajni wa xyaʼa sbʼaje kwenta wa xkʼanatik oj jnatik sbʼa ja Jyoba, jujuntik ja bʼa jpamilyatik bʼobʼta wa skʼuʼane lolubʼalotik ma loko aytik (a-slaj sbʼaj sok ja Marcos 3:21). Ma bʼobʼta lajansok oj smakʼ-otik. Pe mokni jel cham kabʼtik ja it, yujni ja Jesús yala «Jun huinic, jaʼ ni ja scondra ja suinquil ja snaji» (Mat. 10:36). Pe ama chikan jastal la utjitik, mini xkilkʼujolantik ja jpamilyatik. Jaʼuktoma: yajni mas wa xyajtaytik ja Jyoba, mas wa xyajtaytik ja tuki (Mat. 22:37-39). Ama jachuk nunka oj jkʼoktik ja smandarik sok ja srasonik ja Jyoba ja bʼa Biblia bʼa kechanta oj katik gustoʼaxuk jun kristyano.

8, 9. ¿Jasa koltaji bʼa ajyi tsats jun hermana ja yajni ilji kontra?

⁸ Ja Georgina, bʼa taxi tiʼal ja bʼa parrapo 1, lajxiyuj bʼa ajyi tsats ja yajni  ilji kontra yuja snani. Ja yeʼn wa xcholo: «Jchawaniltikon kʼetikon skʼuljel estudiar ja Biblia soka Taʼumantiʼik. Pe wake ixaw tsaʼan, yajni jkʼana ochel ja bʼa reunionik, ja yeʼn stukbʼes sbʼaj. Kʼot jnaʼ wanxa x-och loʼil soka apóstataʼik sok wanxa yajel makunuk ja jastik wa sjeʼawe ja yajni wa xloʼilani jmoki. Cha wa xyalakabʼ jastik bʼa jel yaj, wa sjoko ja stsoʼotsil kolomi, wa stsʼoto ja jnukʼi sok wa sjipaki ja juʼuniki bʼa tsʼilel. Yajni ayxa kiʼoj 15 jabʼil kiʼaj jaʼ. Bʼa oj staʼ modo oj kakan yaʼteltajel ja Jyoba, xchʼikawon bʼa jun tikʼe naʼits bʼa tojwanel bʼa ay keremtik sok akʼixuk. Jujuntik wa xyabʼye drogaʼik sok wa staʼawe chaʼan smule. Mastoni wokol oj kuchukawuj ja kontra wala iljitik yajni ti wa xjak bʼa june waxa kʼuʼan wa syajtaya sok wa stalnaya».

⁹ Ja Georgina wa xcholo jasa koltaji bʼa kuchyuj: «Yajni ja jnan kʼe skontraʼukon, ja bʼa tyempo jaw chʼaktani jkʼumuk ja Biblia. Jkʼuʼunejxani bʼa taʼunejxani ja smeranili sok wa xkabʼ jelni mojan ayon sok ja Jyoba. Wa xkayi orasyon tikʼan sok ja yeʼn wa smaklayon. Yajni tito ayon ja bʼa naʼits jaw jun hermana slokowon oj wajkon bʼa snaj sok lajan wa xkʼulantikon estudiar ja Biblia. Snajtil ja bʼa tyempo jaw, ja hermanoʼik stsatsankʼujolanone. Yawe kabʼ kʼotelon spamilyaʼe. Bʼobʼni kil ja Jyoba masni jel ja yip yuja jkontratik, ama bʼa chikan maʼ kʼotel».

10. ¿Bʼa jas wa xbʼobʼ ajyukotik seguro?

¹⁰ Ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan, «mini jun ma‘ oj bʼobʼ yuj oj spil‘otik» ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi yuja Kristo Jesús ja Kajwaltiki (Rom. 8:38, 39, YD). Ama ay ekʼele wa xkiʼajtik wokol, ja Jyoba nunka oj skʼulkitik payar. Tolabida oj stsatsankʼujolukotik sok oj ya kiptik. Sok jastalni wa sjeʼa ja jas ekʼ sbʼaj ja Georgina, cha oj ni skoltayotik yajel makunuk ja hermanoʼik.

11. ¿Jastal oj koltajuke ja nebʼumanik ja bʼa yajtanel stsʼijbʼan ja Jesús ja bʼa Juan 15:12, 13? Aʼa jun sjejel.

¹¹ Ja akwal bʼajtanto oj chamuki, ja Jesús ya julskʼujole ja snebʼumanik a-syajtay sbʼaje (kʼuman ja Juan 15:12, 13). Ja yeʼn wani snaʼa ja jaw ojni koltajuke bʼa oj ajyuke tsoman sok kuchelyujile ja ilkʼujol bʼa luʼumkʼinali. La jpensaraʼuktik ja bʼa kongregasyon bʼa Tesalónica, bʼa iji spatike man kʼeyejani. Ja nochumanik bʼa Kristo  jaw kʼotyeni jun lekil sjejel bʼa yajtanel sok kuchelyujile toj lek (1Tes. 1:3, 6,7). Ja jekabʼanum Pablo stsatsankʼujolane bʼa mok yawekan sjejel «mas» ja yajtaneli (1 Tes. 4:9, 10). Ja yajtaneli oj nikjuke bʼa oj stsatsankʼujoluke ja matik yatsʼan-ay skʼujole sok oj skoltaye ja matik kʼumbʼel aye (1 Tes. 5:14). Sok skisawe ja jas yala, pes ja Pablo yalayabʼye jun jabʼil tsaʼan ja bʼa xchabʼil skarta: «mas to jel ja syajal ja hua cʼujolexi» (2 Tes. 1:3-5). Ja yajtanel yiʼoje koltajiye bʼa kuchyujile ja wokoliki sok ja iji spatike.

12. ¿Jastal sjeʼawe wa syajtay sbʼaje ja hermanoʼik bʼa jun país bʼa tyempoʼik bʼa guerra?

¹² La kiltik jasa ekʼ sbʼaj ja Danilo sok ja xcheʼumi bʼa taxi tiʼal ja bʼa bʼajtan parrapo. Yajni ja xchonabʼ jomji yuja guerra wan ajyel ja bʼa spaisi, mini yawekan ochel ja reunionik, skʼulane ja jaye lajxiyujile ja bʼa xcholjeli sok skʼepaweyi ja swaʼele ja yermanoʼe. Jun kʼakʼu jujuntik soldado sok yarmaʼe ochye ja bʼa snaj ja Danilo. Ja yeʼn xcholo: «Yaweki mandar oj kakan ja skʼuʼajel kiʼoji. Yuja mi jkʼana sjeʼaweki oj stujkʼayone, pe tini stujkʼane bʼa sat kolom. Bʼajtanto oj wajuke, yalawe oj kumxuke bʼa oj skʼul-e violar ja jcheʼumi. Pe ja kermanotik wegoxta sjekawotikon bʼa jun tren bʼa pilan chonabʼ. Nunka oj chʼay jkʼujol ja yajtanel sjeʼawekitikon. Yajni kʼotikon, ja hermanoʼik ja bʼa chonabʼi yawekitikon waʼelal sok skoltayone bʼa oj taʼ jun jnaj sok jun kaʼtel. Stsʼakatal yuja jaw, ekʼ ja tyempo cha bʼobʼ jnoltikon tuk hermanoʼik bʼa wane spakjel ajnel yuja guerra». Ja experienciaʼik jastal it kʼotelni jun preba ja bʼa yajtanel kiʼojtik sbʼaja kermanotik ojni bʼobʼ skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja ilkʼujoli.

13. ¿Jastal wa skoltayotik ja yip ja Jyoba bʼa oj jnochtik yaʼteltajel ama ja kristyano wa xyilkʼujolanotik?

¹³ Ja Jesús yala tʼilani oj yajtaytik ja jkontratik (Mat. 5:44, 45). Ja it mini pasiluk, pe soka skoltanel ja yip ja Dyos ojni bʼobʼuk. Ja satinel ja yip ja Dyos tini chʼikan modoʼalik bʼa wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja ilkʼujoli, jastal ja yajalkʼujol, ja pasensya, ja lekil modoʼal, ja mansoʼil sok ja skomjel abʼaj (Gál. 5:22, 23). Jitsan kontraʼalik stukbʼesneje ja smodoʼe yujni ja xcheʼume, ja statame, ja yuntikile ma jun sbesinoʼe sjeʼuneje ja modoʼalik  it. Cha jitsan ochyetani Taʼumantiʼ. Yujkʼa jel wokol xkabʼtik syajtajel ja matik wa xyilkʼujolanotik kechanta yuja skʼuʼajel kiʼojtik, la jkʼantikyi ja yip ja Jyoba (Luc. 11:13). Wani xkʼuʼantik lek: masni lek tolabida oj jkʼuluktik ja jastik junuk jastalni wa skʼana ja Dyosi (Prov. 3:5-7).

14, 15. ¿Jastal koltajiyuj ja Romanos 12:17-21 jun hermana bʼa oj sjeyi yajtanel ja statam ama wa x-iljiyuj kontra?

¹⁴ La kiltik ja sjejel bʼa Yasmín bʼa ti sbʼaj bʼa Oriente Medio. Yajni och Taʼumantiʼ bʼa Jyoba, ja statami spensaraʼan lolubʼal sok sleʼa modo bʼa oj yakan yaʼteltajel ja Dyos. Yalyabʼ jastik bʼa yaj sok skʼanayi ja spamilyaʼik, jun olomal bʼa relijyon sok jun ajnanum bʼa oj sleʼeyi smul sok oj yalweyabʼ bʼa wan spiljel ja spamilya. Man sjeʼa sbʼaj bʼa jun reunion sok yawan ja hermanoʼik. Ja Yasmín okʼ jitsan ekʼele yuja jas wa xkʼulajiyiʼi.

¹⁵ Ja bʼa reunionik ja hermanoʼik yawe kulan skʼujol sok stsatsankʼujolane. Ja ansyanoʼik yalweyabʼ aya ya makunuk ja yaljelik bʼa Romanos 12:17-21 (kʼuman). Ja Yasmín xcholo: «Mini pasil waj skʼulajel ja jas wa xyala ja Biblia, pe jkʼanayi ja Jyoba a-skoltayon sok jelni jkʼujolan. Ja yuj, yajni ja jtatam gana wa xya kuxbʼuk ja piso ja bʼa cosina ja keʼn wa xkusu; yajni wa xyal kabʼ jastik bʼa yaj laman wala ajyiyon sok yajni wa xkoʼ chamel wa xtalnay».

16, 17. ¿Jas wa sjeʼawi ja sjejel bʼa Yasmín?

¹⁶ Ja Yasmín wa xcholo ja yajtanel sjeʼayi ja statami jelni lek elkʼote: «Kʼeni sjip skʼujol mas bʼa keʼna yujni wa snaʼa nunka x-leʼa abʼal. Kʼe smaklayon bʼa wanxani xkiswani ja yajni wala loʼilanitikon sbʼaja relijyon sok ochni akuerdo bʼa yajel ajyuk ja lamanil ja bʼa naʼitsi. Asta wanxa stsatsankʼujolanon bʼa oj wajkon ja bʼa reunionik. Maxani jel lek wa xkila jbʼajtikon sok wanxani xkabʼtikon meran lamanil. Ayni kiʼoj ja smajlajel bʼa jun kʼakʼu oj skʼan ja smeranili sok oj kaʼteltaytikon lajan ja Jyoba».

¹⁷ Ja sjejel bʼa Yasmín juni preba ja yajtanel «wa xkuchwi yuj spetzanil», «wa smajla spetzanil» sok «wa xyi‘aj wokol spetzanil» (1 Cor. 13:4, 7, YD). Ja ilkʼujoli jelni ja yipi pe mastoni jel ja yajtaneli. Ja ilkʼujoli wani xyajbʼesni, pe ja yajtaneli wa skʼulan ganar ja skʼujol ja tuki. Yajni wa xjeʼatik yajtanel, wani xkatik gustoʼaxuk ja Jyoba. Ja yuj, ama ja jkontratik mi xyawekan ja wa xyilkʼujolanotik, ja keʼntiki mini oj katikan ajyel gusto. La kiltik jastal.

18. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ ajyukotik gusto ama yuja ilkʼujoli?

¹⁸ Ja Jesús yala: «Jel lec oj ecʼ ahuujilex ta coraja xta huax yilahuex ja cristiano» (Luc. 6:22). Chikani lek mini wa xleʼatik modo bʼa oj yilkʼujolukotike sok bʼa mini oj ya kitik wokol. Anto, ¿jas yuj wa xbʼobʼ ajyukotik gusto ama yuja ilkʼujoli? La kiltik bʼa oxe rason. Bʼajtan, yujni ja yajni wa xkuchkujtik wani xkʼulantik ganar bʼa lek ayil-otik ja Dyos (1 Ped. 4:13, 14). Xchabʼil, yujni ja skʼuʼajel kiʼojtik masni lek wa xkʼoti sok mas tsats wa x-ajyi (1 Ped. 1:7). Sok yoxil, yujni oj jtatik jun jtsʼakoltik bʼa jel chaʼanyabʼalil juntiro: ja sakʼanil bʼa tolabida (Rom. 2:6,7).

19. ¿Jas yuj gusto ajyiye ja nebʼumanik ama yuja makʼjiye?

¹⁹ Tʼusan tsaʼan ja bʼa sakʼwelal ja Jesús, ja nebʼumaniki yabʼ yeʼni ja gustoʼil bʼa yalunejkan ja yeʼni. Ama yuja makʼjiye sok ajiyile ja mandar bʼa oj yawekan xcholjel, ja yeʼnleʼi gustoni aye yujni, «stzʼacatal bi ja Diosi, huane bi yiijel huocol yuj ja sbiil ja Jesusi» (Hech. 5:40-42). Masni wa syajtaye ja Dyosi yuja xiwel ja bʼa yil kʼujole ja bʼa skontraʼeʼi. Sok sjeʼaweni ja yajtanel jaw yajni xcholowe ja lekil rason sok «mi nix yaahue cana». Ja bʼa jtyempotiki jitsan ja bʼa kermanotik waneni snochjelyi yaʼteltajel toj lek ja Jyoba ama yuja wokoliki. Wani snaʼawe ja Jyoba nunka oj chʼay skʼujol ja bʼa yaʼtele cha mini ja bʼa yajtanel wa sjeʼawe yuja sbʼiʼili (Heb. 6:10).

20. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi?

²⁰ Yajni tito wan taxel ja luʼumkʼinal it, tʼilantoni oj kuchkujtik ja yil kʼujoli (Juan 15:19). Pe mokni och jxiweltik. Jastalni oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi, ja Jyoba ojni stsatsankʼujoluk sok ojni skoltay ja yaʼtijumik toji (2 Tes. 3:3). Ja yuj, la jnochtik syajtajel ja Jyoba, ja hermanoʼik sok cha jachni ja jkontratiki. Ta jach wa xkʼulantik, ojni ajyukotik tsoman, tsats oj ajyukotik ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos, oj katikyi stoyjel ja Jyoba sok oj jetik ja yajtanel masni jel juntiro ja yip ke yuja ilkʼujoli.