1. ¿Jastik prueba wa xtʼaspuntik ja yaʼtijumik ja Jyoba?

¿WAN MAʼ ekʼel jbʼajtik jun prueba bʼa jel tsats? Bʼobʼta ay jun hermano ja bʼa kongregasyon syajbʼesnejotik (Sant. 3:2). Ma bʼobʼta ja jmojtik eskwela ma bʼa aʼtel wa skʼulanotik burlar yuja wantik yaʼteltajel ja Jyoba (1 Ped. 4:3, 4). ¿Jaxa ta june ja bʼa jpamilyatik wan slejel modo bʼa oj katikan ja reunionik ma xcholjelyabʼ ja tuk sbʼaja jkʼuʼajeltiki? (Mat. 10:35, 36). Ta yujkʼa ja prueba jel xyakitik wokol bʼobʼta oj kabʼtik mi oj jnatik jas oj jkʼuluktik. Pe la ajyukotik seguro chikan jas wokol xjak jbʼajtik ja Jyoba ojni yakitik ja biboʼil sok ja kiptik bʼa oj kuchkujtik.

2. Jastalni wa xyala ja Romanos 15:4, ¿jastal oj skoltayotik ja skʼumajel ja Yabʼal ja Dyos?

² Ja bʼa Yabʼali, ja Jyoba xcholunej kabʼtik tsʼikan lek bʼa jastal kristyano mulanumik stʼaspuneje wokolik. Jachni skʼulunej bʼa oj jnebʼtik bʼa yeʼnle. Jani jaw ja jasa tsʼijbʼan ja jekabʼanum Pablo bʼa aji ekʼyi yuja Dyos ja bʼa Romanos 15:4 (kʼuman). Skʼumajel ja loʼilik it ojni bʼobʼ ya kʼulan jkʼujoltik sok oj yakitik jun smajlajel. Pe bʼa oj bʼobʼuk ja it, mini kechan oj jkʼumuktik ja Biblia. Tʼilani oj katikan a-swotsʼ ja jastal wa xpensarantiki sok akʼot bʼa jkʼujoltik. Yajni wa xkʼanatik jkoltajeltik bʼa snajel jastal oj kuchkujtik jun wokol, ojni bʼobʼ katik makunuk ja modo it: 1) skʼulajel orasyon, 2) aʼekʼ bʼa wa pensar, 3) pensaran sok 4) yajel makunuk. Ja yan oj jpaklaytik jastik xchol ja chane jasunuk it. * Sok tsaʼan oj katik makunuk ja modo it bʼa oj jnebʼtik bʼa chabʼ loʼilik bʼa Biblia: june ja sbʼaja mandaranum David sok jaxa juni ja sbʼaja jekabʼanum Pablo.

3. Bʼajtanto oj kʼekotik skʼumajel ja Biblia, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktik sok jas yuj?

 ³ 1) Skʼulajel orasyon. Bʼajtanto oj kʼekotik skʼumajel ja Biblia, la jkʼantikyi ja skoltanel ja Jyoba bʼa oj katik el slekilal ja jas oj jkʼumuktik. Jun sjejel, ta wantik slejel jun rason bʼa stojbʼesel jun wokol, la jkʼantikyi a-skoltayotik bʼa stajel ja bʼa Yabʼal rasonik bʼa oj stojotik (Filip. 4:6, 7; Sant. 1:5).

4. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj katik sakʼwukjan jun loʼil bʼa Biblia?

⁴ 2) Aʼekʼ bʼa wa pensar. Ja yajel ekʼ bʼa wa pensari juni tsamal majtanal bʼa Jyoba. Bʼa oj katik sakʼwujan jun loʼil bʼa Biblia, la kaʼ ekʼ bʼa jpensartik ja jas wan ekʼeli sok la jletik modo bʼa yiljel lajansok keʼn wan ekʼel jbʼajtik ja jas ekʼ sbʼaj ja kristyano jaw. La jletik modo yiljel ja jastik junuk yila sok ja jastal yabʼi.

5. ¿Jasunkiluk ja spensarajeli sok jasa oj skoltayotik bʼa skʼulajel?

⁵ 3) Pensaran. Spensarajel jani oj jpensaraʼuktik lek ja bʼa jas wa xkʼumantiki sok ja bʼa jas oj sjekitik. Wa skoltayotik bʼa snajel sok yabʼjel stojol ja jas wa xkʼumantiki. Ta mi xpensarantik ja yajni wa xkʼumantik ja Biblia, jachni jastal jun ixtaʼal sbʼiʼil rompecabezas bʼa mi staʼunej sbʼaj ja piezaʼik bʼa xaʼantikan ay bʼa jun mesa. Spensarajel jachni jastal yajel staʼ sbʼaj kada piezaʼik ja bʼa slugari bʼa yiljel jastal mero ay. Jun jas junuk oj skoltayotik bʼa oj jpensaraʼuktik jani slejel ja sjakʼjelik ja bʼa sjobʼjelik jastal it: «¿Jasa skʼulan ja kristyano ja bʼa loʼili bʼa stojbʼesel ja swokoli? ¿Jastal koltaji yuja Jyoba? ¿Jastal oj kaʼ makunuk ja sjejelik jnebʼunej bʼa oj jkuchkuj ja pruebaʼik?».

6. ¿Jas yuj tʼilan oj katik makunuk ja jas wa xnebʼatiki?

⁶ 4) Yajel makunuk. Ja Jesús yala ta mi xkatik makunuk ja jas wa xnebʼatiki, kʼotelotik jastal jun winik bʼa ti wa xyaʼ kʼeʼuk ja snaj bʼa sat ja arena. Jelni tsats x-aʼtiji pe ja janekʼ wa skʼujolan mi tʼun xmakuni. ¿Jas yuj? Yujni yajni xjak ja tsatsal ikʼi sok ja bʼutʼ jaʼi ja naʼitsi oj mokʼuk (Mat. 7:24-27). Bʼa juntikxta, ta wa xkatikyi orasyon, wa xkaʼ ekʼ bʼa jpensartik sok wa xpensarantik pe ta mi xkatik makunuk ja jas wa xnebʼatiki, ja janekʼ jkʼujolantiki mini oj makunuk. Yajni xjak bʼajtik pruebaʼik sok wa x-iji jpatiktik ja skʼuʼajel kiʼojtiki mini jelukxta tsats oj ajyuk. Pe ta wa xpaklaytik sok wa xkatik makunuk ja jas wa xnebʼatiki masni lekxa oj jtsatik ja jas oj jkʼuluktiki, oj ajyukujtik mas lamanil sok ojni tsatsbʼuk ja jkʼuʼajeltiki (Is. 48:17, 18). La jnochtik ja chane jasunuk it bʼa oj kiltik jas oj bʼobʼ jnebʼtik ja bʼa loʼil sbʼaja mandaranum David.

7. ¿Jas loʼil bʼa Biblia oj jpaklaytik?

⁷ ¿Xchʼaykʼujolanunej maʼ ja jastal wa xjipa jkʼujoltik jun kamigotik ma june ja bʼa jpamilyatiki? Ta jachuk, jelni oj katik el slekil ja oj jpaklaytik ja loʼil bʼa jun skerem ja mandaranum David sbʼiʼil Absalón, bʼa xchʼaykʼujolan ja stati sok sleʼa modo oj sjapyi ja smandaraneli (2 Sam. 15:5-14, 31; 18:6-14).

8. ¿Jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj skoltayotik ja Jyoba?

⁸ 1) Skʼulajel orasyon. Yajel tʼabʼan jkʼujoltik ja loʼili, la kaltik yabʼ ja Jyoba ja jastal wa xkabʼ ayotik yuja kʼulajikitik bʼa mi lekuk (Sal. 6:6-9). Tsaʼan la jkʼantikyi a-skoltayotik bʼa oj jtatik rasonik bʼa oj sjekitik jas oj jkʼuluktik.

9. ¿Jastal oja chol bʼa tʼusanta yaljel ja loʼil bʼa David sok ja Absalón?

⁹ 2) Aʼekʼ bʼa wa pensar. La jpensarantik ja bʼa jas wa xcholokabʼtik ja loʼil it sok  la kaʼ ekʼ bʼa jpensartik ja jasa ijijanyi ja mandaranum David sbʼaja it. Ja skerem Absalón jitsan jabʼil skʼujolan bʼa lek aʼiljuk yuja kristyano (2 Sam. 15:7). Yajni spensaran kʼota ja sjutsʼinil bʼa oj skʼuluk, sjeka tsʼelsatinumik bʼa spetsanil ja Israel bʼa oj xchap ja chonabʼ skʼanjel aʼoch jastal mandaranum. Man ya kʼokxuk smonjel bʼa skʼokjel abʼal ja Ahitofel, jun lekil yamigo sok akʼa rason bʼa David. Anto ja Absalón yeʼnta yala sbʼaj bʼa kʼotel jastal mandaranum sok sleʼa modo oj syam-e sok smiljel ja David, bʼa bʼobʼta jelni malo ay ja bʼa jutsʼin jaw (Sal. 41:1-9). Yajni yabʼ spetsanil ja it ja David spaka ajnel man Jerusalén. Kʼotni ja sjutsʼinil, ja soldadoʼik ja Absalón och tiroʼanuke sok ja stojil winike ja David. Ja soldadoʼik kʼoka abʼali mini skʼulane ganar sok milji ja Absalón

10. ¿Jasa oj bʼobʼ skʼuluk ajyi ja mandaranum David?

¹⁰ Aʼekʼ bʼa wa pensar jastal maʼ kʼot yabʼ ja David. Wa syajtay ja Absalón sok wa sjipa skʼujol bʼa Ahitofel. Pe ama jachuk xchawanile xchaykʼujolane. Jel yawe yi wokol sok sleʼawe modo bʼa oj smil-e. Bʼobʼta oj spensaraʼuk ajyi ja David ja tuk yamigoʼik cha wajye sok ja Absalón sok mixa oj sjip skʼujol bʼa yeʼnle. Ojni bʼobʼ sle modo bʼa oj spak ajnel stuchʼil ajyi ja bʼa paisi. Ma jaxa oj wa skʼujol ja bʼa jastal ay xyabʼi. Ma bʼobʼta oj el sgana bʼa mixa oj snaʼ jas oj skʼuluk. Pe mini skʼulan ja jaw. Kuchniyuj ja tsatsal prueba it. ¿jastal bʼobʼ skʼuluk?

11. ¿Jasa skʼulan ja mandaranum David ja bʼa ekʼele jaw jel tsatsi?

¹¹ 3) Pensaran. ¿Jas rasonik oj bʼobʼ jnebʼtik ja bʼa loʼil it? Ojni bʼobʼ jobʼ jbʼajtik: «¿Jasa skʼulan ja David bʼa oj skoltay sbʼaj?». Mi yaʼakan ja xiwel bʼa mixa oj snaʼ jas oj skʼuluk cha mini bʼa wegoxta ay jas oj stsaʼ skʼulajel sok bʼa mixa oj spensaraʼuk. Ja jasa skʼulani jani yayi orasyon ja Jyoba bʼa skʼanayi ja skoltaneli. Cha skʼanayi ja yamigoʼiki bʼa oj cha koltajuk. Sok yajni ay jas wa stsaʼa skʼulajel wegoni wa xkʼe ya makunuk bʼa mixani xya ekʼ tyempo. Anima jel yaj ay xyabʼi, mini chʼinajxta ajyi sok mini yaʼakan sjipjel skʼujol ja tuki. Mini yakan sjipjel skʼujol bʼa Jyoba sok ja bʼa yamigoʼiki.

12. ¿Jastal koltaji ja David yuja Jyoba?

¹² ¿Jastal koltaji ja David yuja Jyoba? Lek xpaklaytik tʼusan mas, ojni kʼot jnebʼtik ja Jyoba yayi ja yip wa xmakuniyuj bʼa oj kuchyuj ja prueba jaw (Sal. 3:1-8; encabezamiento). Ja Jyoba ya koʼyi slekilal ja jastik stsaʼa skʼulajel ja David sok cha skoltay ja tojik yamigoʼik ja mandaranum yajni wane skʼuljel luchar bʼa skoltajel.

13. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa David ta ay maʼ syajbʼesotik? (Mateo 18:15-17).

¹³ 4) Yajel makunuk. La jobʼ jbʼajtik: «¿Jastal oj noch ja sjejel bʼa David?». Jun modo, jani wego ay jas skʼulajel bʼa stojbʼesel ja wokol. Chikan jastal wala taxtik ojni bʼobʼ katik makunuk wego ma oj jpensaraʼuktik ja rason bʼa Jesús bʼa wa xtaʼatik ja bʼa Mateo kapitulo 18 (kʼuman ja Mateo 18:15-17). Pe mokni skʼulukotik ganar ja jastal wa xkabʼ ayotik ma wegoxta ay jas oj jtsatik skʼulajel. La jkʼantikyi ja Jyoba lamanil sok biboʼil bʼa oj kuchkujtik ja jas wan ekʼeli. Mok la katikan sjipjel jkʼujoltik ja kamigotiki sok la jkistik ja skoltanel wa xyaʼawe (Prov. 17:17). Sok ja mas tʼilani la jnochtik ja srasonik ja Jyoba ja bʼa Yabʼali (Prov. 3:5, 6).

14. ¿Jas ekʼele oj stsatsankʼujolukotik skʼumajel ja 2 Timoteo 1:12-16 sok 4:6-11, 17-22?

¹⁴ ¿Kontra maʼ wa xyilawotik ja jpamilyatik yuja wantik yaʼteltajel ja Jyoba? Ma  ¿teytik bʼa jun país bʼa timubʼal ja kaʼteltiki? Ta yujkʼa jachuk oj stsatsankʼujolukotik skʼumajel ja 2 Timoteo 1:12-16 sok 4:6-11, 17-22. * Ja Pablo stsʼijbʼan ja parte it ja bʼa Yabʼal ja Dyos yajni tey bʼa preso.

15. ¿Jas oj bʼobʼ jkʼantikyi ja Jyoba?

¹⁵ 1) Skʼulajel orasyon. Bʼajtanto oj jkʼumuktik ja bersikuloʼik jaw, la kaltikyabʼ ja jwokoltik ja Jyoba sok ja jastal wa xkabʼ ayotiki. La kaltik ja jas mero wa xkʼanatiki. La jkʼantikyi ja Jyoba a-skoltayotik bʼa oj jtatik ja bʼa loʼilik ja bʼa pruebaʼik ekʼ sbʼaj ja Pablo rasonik bʼa oj stojotik.

16. ¿Jasa wan ekʼel sbʼaja Pablo?

¹⁶ 2) Aʼekʼ bʼa wa pensar. La kabʼtik bʼa lajan keʼn wa ekʼel jbʼajtik ja jas wan ekʼel sbʼaja Pablo. Ti lutan preso bʼa Roma. Anima lutubʼalxa ajyi, pe ja bʼa ekʼele it seguroxani ay bʼa ojxani miljuk. Mixani ay sgana sok jipjitakan yuj jujuntik ja bʼa smojiki (2 Tim. 1:15).

17. ¿Jas oj bʼobʼ skʼul ajyi ja Pablo?

¹⁷ Ja Pablo bʼobʼta jani oj waj skʼujol ajyi ja bʼa jas ekʼta sok oj spensaraʼuk bʼobʼta mini oj lutjuk preso ja lek pilanukto ay jas stsaʼa skʼulajel. Bʼobʼta ojni snol skoraja ajyi ja pablo soka winike bʼa yal komon bʼa Asia bʼa jipjikan yuj sok bʼa mixani oj sjip skʼujol ja tuk yamigoʼiki. Pe mini skʼulan ja jaw. ¿Jas yuj sjipatoni skʼujol sbʼaja yamigoʼik sok ja Jyoba?

18. ¿Jas modoʼal ajyi yuj ja Pablo?

¹⁸ 3) Pensaraʼan. Oj bʼobʼ jobʼ jbʼajtik: «¿Jasa skʼulan ja Pablo bʼa oj skoltay sbʼaj?». Anima wanxa snaʼa ojxta chamuk, mini chʼay skʼujol ja mas tʼilani jani yajelyi stoyjel ja Jyoba. Cha sleʼatoni modoʼik bʼa stsatsankʼujolajel ja tuk sok yajelyi orasyon ja Jyoba man bʼa skʼujol (2 Tim. 1:3). Mini ja waj skʼujol yuja jipjitakan yuj jujuntik ja bʼa smojiki, jani yala sbʼaja janekʼto wa xyaʼa tsʼakatal yuja yajtanel sok ja skoltanel ja bʼa tojik yamigoʼiki. Cha mani yaʼakan spaklajel ja Yabʼal ja Dyos (2 Tim. 3:16, 17; 4:13). Sok ja mas tʼilani, skʼuʼunejni lek wa xyajtaji yuja Jyoba sok ja Jesús, bʼa mi jipubʼalkani sok ojni ajukyi stsʼakol yuja toj ayi.

19. ¿Jastal koltaji ja Pablo yuja Jyoba?

¹⁹ Ja Jyoba yala yabʼ ja Pablo ojni ijuk spatik yuja kʼotel nochuman bʼa Kristo (Hech. 21:11-13). ¿Jastal koltaji ja Pablo yuja Jyoba? Sjakʼayi ja yorasyoniki sok yayi yipi (2 Tim. 4:17). Cha ya skʼuʼuk lek bʼa ojni ajukyi ja stsʼakol yuja janekʼto skʼujolan sok snikayi skʼujol ja tojik yamigoʼik ja Pablo bʼa oj skoltaye.

20. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja skʼuʼajel ja Pablo yala bʼa Romanos 8:38, 39?

²⁰ 4) Yajel makunuk. La jobʼ jbʼajtik: «¿Jastal oj bʼobʼ jnoch ja Pablo?». Jastalni ja Pablo, wani xnaʼatik ojni ijuk jpatiktik yuja skʼuʼajel kiʼojtik (Mar. 10:29, 30). Bʼa toj oj ajyukotik ja bʼa pruebaʼik, tʼilan oj katikyi orasyon ja Jyoba man bʼa jkʼujoltik sok ajyel kujtik jun lekil kostumbre bʼa spaklajel ja Yabʼali. Tʼilani mok jchʼay jkʼujoltik june ja bʼa mas tʼilan oj bʼobʼ jkʼuluktiki jani yajelyi stoyjel ja Jyoba. Ojni bʼobʼ ajyukotik seguro bʼa nunka oj sjipotikan ja Jyoba sok mini june maʼ oj bʼobʼ stim bʼa mixa oj syajtayotik (kʼuman ja Romanos 8:38, 39; Heb. 13:5, 6).

21. ¿Jasa koltajiyuj ja Aya sok ja Hector bʼa oj kuchyujile ja swokoleʼi?

²¹ Chikan jastal wala taxtik, ja sjejelik bʼa Biblia ojni bʼobʼ stsatsankʼujolukotik. Jun sjejel, ja Aya jun precursora bʼa Japón,  yala ja loʼil bʼa Jonás koltajiyuj bʼa mi oj xiwuk xcholjel ja bʼa jel ja kristyano. Ja Hector jun kerem bʼa Indonesia bʼa wan yaʼteltajel ja Jyoba anima ja snantati mi Taʼumantiʼuk, yala ja sjejel bʼa Rut koltajiyuj bʼa oj snebʼ mas bʼa Jyoba sok yaʼteltajel.

22. ¿Jastal oj katik el slekilal ja bideoʼik, ja dramaʼik elel bʼa Biblia sok ja xetʼan «La jnochtik ja skʼuʼajel sjeʼawe»?

²² ¿Bʼa oj jtatik mas sjejelik bʼa matik wa staʼa tiʼal ja Biblia bʼa oj stsatsankʼujolukotik? Ja bideoʼik, ja dramaʼik elel bʼa Biblia sok ja artikuloʼik ja bʼa xetʼan «La jnochtik ja skʼuʼajel sjeʼawe» wani xya sakʼwuk ja loʼilik bʼa Biblia. * Bʼajtanto oj jkʼeltik, oj jmaklaytik ma oj jkʼumuktik ja sjejelik it paklubʼalek, la jkʼantikyi ja Jyoba a-skoltayotik stajel sjejelik bʼa jel oj makunuk ja bʼa jsakʼaniltiki. La katik ekʼ bʼa jpensartik bʼa lajan sok keʼn wan ekʼel bʼajtik ja jas wan ekʼel ja bʼa sjejeli. La jpensaraʼuktik ja bʼa jas skʼulani soka jastal skoltay ja yaʼtijum toj ja Jyoba bʼa oj kuchyuj ja swokoli. La katik makunuk ja jas jnebʼunejtiki ja bʼa jastal wala taxtiki. Cha la katikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja koltanel yaʼunejkitik sok la jetik wa xkaʼatik tsʼakatal slejel modo bʼa stsatsankʼujolajel sok skoltajel ja tuk.

23. ¿Jasa wa skʼapakitik ja Jyoba ja bʼa Isaías 41:10, 13?

²³ Ja sakʼanil ja bʼa luʼumkʼinal bʼa ja yaman yuj ja Satanás jelni wokol, sok ay ekʼele mini oj natik jas oj jkʼuluktik (2 Tim. 3:1). Pe mokni och xiweltik ma oj chamjkʼujoltik. Ja Jyoba wa snaʼa ja jas wan ekʼel jbʼajtiki. Yajni wa xkʼana jkoltajeltik, wa skʼapakitik oj skoltayotiki sok ja yijil stojol skʼabʼi (kʼuman ja Isaías 41:10, 13). Seguro aytik bʼa ojni skoltayotik ja Jyoba, sok bʼa ojni ya kiptik ja Biblia oj bʼa oj kuchkujtik chikan jas wokol.