1. ¿Jas wa xbʼobʼ alxuk sbʼaja keremtik yiʼuneje jaʼ?

JA WEʼNLEX keremtik, jelni jas oj bʼobʼa kʼap-ex. Jitsan bʼa weʼnlex jeltoni tsatsex sok aytoni lek awipex (Prov. 20:29). Jelni la koltaniyex ja bʼa kongregasyoni. Seguro jitsan bʼa weʼnlex waxa kʼanawex oj ajuk ochanik skoltanum ansyano. Pe bʼobʼta jujuntik wa xyabʼye wa x-iljiye yuja tuk jelto kereme ma mito oj snaʼe skʼulajel jun aʼtel bʼa tʼilan. ¿Jach maʼ waxa wabʼ ja weʼn? Ama keremato, ayni jastik oj bʼobʼa kʼuluk bʼa oj jipjuk akʼujol sok bʼa lek oj yil-a ja hermanoʼik ja bʼa wa kongregasyoni.

2. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

² Ja bʼa artikulo it, oj jpaklaytik ja sakʼanil ja mandaranum David. Cha oj jpaklaytik tʼusan bʼa jujuntik ja jas ekʼ ja bʼa sakʼanil chabʼ mandaranum bʼa Judá: Asá sok Jehosafat. Oj kiltik jastik wokolik stʼaspune, jasa skʼulane sok jas wa xbʼobʼ snebʼ-e ja keremtik ja sjejel bʼa yeʼnle.

3. Ja keremtiki, ¿jastal oj bʼobʼ skoltaye ja hermanoʼik bʼa ayxa skʼujole ja bʼa kongregasyon?

³ Yajni keremto, ja David snebʼa skʼulajel jastik bʼa chaʼanyabʼal yilawe ja tuki. Chikani lek juni kerem bʼa lek wa xtax soka Dyosi; cha skʼujolan bʼa oj kʼot jun lekil kʼinanum sok ya makunuk ja jaw bʼa skoltajel ja Saúl, ja mandaranum bʼa stʼojunej ja Dyosi (1 Sam. 16:16, 23). Junxtani, jitsan keremtik wani snaʼawe skʼulajel jastik bʼa bʼobʼ oj skoltay ja tuk ja bʼa kongregasyoni. Jun sjejel, jujuntik hermano bʼa ayxa skʼujole wa xyaʼawe tsʼakatal yuja wa xjejiyile jastal yajel makunuk ja tableta ma tuk aparatoʼik wa xyawe makunuk ja bʼa spaklajel stuchʼile sok ja bʼa reunioni.  Ja waxa naʼa syamjel ja aparatoʼik it jelni wa xbʼobʼa koltaye.

4. Jastalni ja David, ¿jastal tʼilan oj kʼotuke ja keremtiki? (Kʼela ja dibujo ja bʼa skʼeʼulabʼil bʼa spatiki).

⁴ Ja David sjeʼa wani skʼujolan sok wani xbʼobʼ jipjuk kʼujolal ja bʼa sakʼanil. Jun sjejel, yajni junto yal kerem, ajiyi bʼa oj stalnay ja xchejik ja stati, skʼujolan bʼa oj stalnay lek, ama ja jaw juni aʼtel bʼa xiwelani sbʼaj. Tʼusan mas tsaʼan, ja David xcholo yabʼ ja mandaranum Saúl: «Kajwal, kʼotelon jun stalna chej ja bʼa jtati. Jun ekʼele jak jun choj sok pilan ekʼele jun oso, yiʼaje jujune ja bʼa yal chejiki. Kiʼaj spatike, jmila sok jkoltaye ja yal chejik ja bʼa yejeʼi» (1 Sam. 17:34, 35). Ja David yila jastal sbʼaj ja chejiki sok skoltay bʼa mi xiwi. Ja keremtik ojni bʼobʼ snoch-e ja sjejeli bʼa skʼulajel lek chikan jas cholal oj ajukyile.

5. Jastalni wa sjeʼa ja Salmo 25:14, ¿jasa mas tʼilan oj bʼobʼ skʼuluke ja keremtik?

⁵ Chomajkil, man skeremil ja David ya ajyuk tsats ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba. Bʼa yeʼna, masni tʼilan ja jastal kʼot yil sbʼajsoki yuja jastal mi xiwi ma yuja wa snaʼa syamjel ja arpa. Bʼa David, ja Jyoba mini kechanuk ja sDyosi, cha kʼotni yamigoʼuk bʼa snaʼa lek sbʼaj (kʼuman ja Salmo 25:14). Keremtik, ja jas mas tʼilan oj bʼobʼa kʼulukexi jani yajel tsatsbʼuk ja jastal waxa wilabʼajex soka wa Tatex bʼa satkʼinali. Ta akʼulanexi, bʼobʼta masni oj ajukawilex mas cholalik ja bʼa kongregasyoni.

6. Bʼa jujuntik, ¿jas pensarik mi xtulwani yiʼoje sbʼaja David?

⁶ Ja jasa tʼilan kuchyuj ja David jani ja pensarik mi xtulwani yiʼoje ja tuk sbʼaja yeʼn. Jun sjejel, yajni skʼapa sbʼaj oj tiroʼanuk soka Goliat, ja mandaranum Saúl sleʼa modo stimjel sok yala yabʼ: «Ja weʼn jelto kerema» (1 Sam. 17:31-33). Tʼusan bʼajtanto, ja yermano leji yi smul bʼa mi bʼi xyila stʼilanil ja xcholi (1 Sam. 17:26-30). Pe ja Jyoba mini jach wa xyila bʼa june mito ay spensar ma mi xyila stʼilanil ja xcholi, pes wani snaʼa lek sbʼaj. Yuja David wani sjipa skʼujol ja bʼa yamigo Jyoba oj ajukyi yip, smilani ja Goliat (1 Sam. 17:45, 48-51).

7. ¿Jasa wa xbʼobʼa nebʼ ja bʼa jas ekʼ sbʼaj ja David?

⁷ ¿Jasa wa xbʼobʼa nebʼ ja bʼa jas ekʼ sbʼaja David? Ke tʼilani oj ajyuka pasensya. Ja matik wa snaʼabʼaj man a-chʼinil bʼobʼta  ojni yi yujile tyempo bʼa oj kʼe yila jastal jun kerem bʼa ayxa spensar. Pe ajyan seguro ke ja Jyoba mini jaʼukta wa xyila jawa planta. Ja yeʼn wa snaʼa bʼaj lek sok wa snaʼa ja jas wa xbʼobʼ akʼuluk (1 Sam. 16:7). Ja yuj atsatsbʼuk ja jastal waxa wilabʼaj soki. Ja David skʼulan ja jaw spaklajel ja kʼulbʼenik sok spensarajel ja bʼa jas wa xjeʼjiyi ja bʼa jastik jaw sbʼaja Jyoba (Sal. 8:3, 4; 139:14; Rom. 1:20). Pilan jasunuk oj bʼobʼa akʼuluk jani skʼanjelyi ayawi awip ja Jyoba. Jun sjejel, ta jawa mojik eskwela wa skʼulana burlar yuja Taʼumantiʼa, kʼanayi ja Jyoba a-skoltaya bʼa oj kuchukawuj. Chomajkil, amakunuk ja srasonik wa xtax ja bʼa Yabʼali soka bʼa juʼuniki sok ja bʼa bideoʼik. Kada ekʼele waxa wila ja Jyoba wa skoltaya bʼa jun wokol, ja sjipjel akʼujol bʼa yeʼn masni wa stsatsbʼi. Yajni ja tuk xyilawe waxa koltay abʼaj bʼa Jyoba, ojni sjip-e skʼujol bʼa weʼna.

8, 9. a) ¿Jasa koltaji ja David bʼa oj ajyukyuj spasensya bʼa smajlajel manto kʼe ya mandar? b) ¿Jas wa xbʼobʼ snebʼ-e ja keremtik ja bʼa sjejel bʼa David?

⁸ La kiltik pilan jasunuk bʼa wokol ekʼ sbʼaj ja David. Tsaʼan yajni tʼoji bʼa oj kʼot mandaranum, tʼilani smajlay jitsan jabʼil bʼa oj kʼot mandaranum bʼa Judá (1 Sam. 16:13; 2 Sam. 2:3, 4). ¿Jasa koltaji bʼa oj ajyukyuj spasensya bʼa smajlajel? Jaʼukto maʼ oj kan telan skʼabʼ yuja elel gana, jani waj skʼujol ja bʼa jas wa xbʼobʼ skʼuluki. Jun sjejel, yajni ti ajyi ekʼ ja bʼa sluʼume ja filisteoʼik yuja wan spakjel ajneli, yani makunuk ja styempo bʼa skʼulajel luchar soka skontraʼik ja Israel. Jachuk skoltay ja bʼa tikʼan wa xkʼot ja smandaranel ja Judá (1 Sam. 27:1-12).

⁹ ¿Jasa wa xbʼobʼa nebʼ ja sjejel bʼa David? Tʼilani oja wa makunuk chikan jas ekʼele bʼa skoltajel ja hermanoʼik. Pensaraʼan ja bʼa jas ekʼ sbʼaj jun hermano sbʼiʼil Ricardo. * Yajni junto kerem, wanxani skʼana oj och precursor regular, pe mitoni chapanuk. Jaʼukto maʼ oj el sgana ma oj kʼe yolom, spilani mas tyempo ja bʼa xcholjeli. Wa xyala: «Ja wego wa xkaʼa kwenta lekni ja ajyikuj tyempo bʼa oj kʼujoluk. Waj jkʼujol bʼa skoltajel ja matik wa xtaʼa bʼa wa skʼana oj snebʼ bʼa Biblia sok xchapjel jbʼaj lek bʼa yulatajele. Cha kʼe kaʼ ja bʼajtan kestudio bʼa Biblia. Yajni mas wa xcholo, masxani mi wala xiwyon». Ja bʼa jtyempotiki, ja Ricardo skoltuman ansyanoxa sok jun lekil precursor regular.

10. ¿Jasa skʼulan ja David bʼa jun ekʼele bʼa tʼilan oj stsaʼ skʼulajel jun jasunuk tʼilan?

¹⁰ La jpaklaytik pilan jasunuk stʼaspun ja David. Bʼa jun ekʼele, yajni ja yeʼn soka swiniki wane snakʼjel sbʼaje yuja mandaranum Saúl, yaʼawekan ja spamilyaʼe bʼa oj wajuke tiroʼanel. Pe jujuntik kontraʼanumik xchʼayawe snajel ja snajeʼi sok iji ja spamilyaʼe. Ja David ojni bʼobʼ spensaraʼuk yuja kʼotel jun kʼakʼanum jelni yiʼoj experiencia bʼa ayni jas oj bʼobʼ xchap bʼa oj ajuk kumxukyi ja spamilyaʼe. Pe jaʼukto maʼ oj skʼuluk ja jaw, sleʼa ja stojelal ja Jyoba. Soka skoltanel jun sacerdote sbʼiʼil Abiatar sjobʼo: «¿Oj maʼ kiʼ spatike ja elkʼanumik it?». Aljiyabʼ yuja Jyoba awajuk sok lekni oj wajyuj (1 Sam. 30:7-10). ¿Jasa wa xbʼobʼa nebʼ ja bʼa it?

11. ¿Jasa oj bʼobʼa kʼuluk bʼajtanto ay jas oja stsaʼ skʼulajel?

¹¹ Kʼana rason bʼajtanto ay jas oja tsaʼ skʼulajel. Loʼilanan soka wa nantati ma ja  ansyanoʼik bʼa ayxa yiʼoje experiencia. Ja yeʼnle ojni bʼobʼ yawi lekil rasonik. Ja Jyoba stʼojunej ja ansyanoʼik sok wa sjipa skʼujole bʼa yeʼnle, ja yuj ojni cha bʼobʼa kʼuluk ja weʼn. Ja yeʼn wa xyila jastal «majtanale» ja bʼa kongregasyoni (Efes. 4:8, TNM). Ta waxa nocho ja skʼuʼajel yiʼoje sok waxa maklay ja srasone, ojni a-tsaʼ skʼulajel jastik bʼa lek. Ja wego la kiltik ja jas wa sjeʼakitik ja sjejel ja bʼa mandaranum Asá.

12. ¿Jasa modoʼalik yiʼoj ja mandaranum Asá yajni kʼe ya mandar?

¹² Yajni keremto, ja mandaranum Asá chʼini yaʼa sbʼaj sok mi xiwi. Jun sjejel, yajni cham ja stati ja Abías sok ja yeʼn kʼe ya mandar, stuluyi jun campaña bʼa xchʼayjel snajel ja yajelyi stoyjel ja kʼulubʼalik dyosik ja bʼa país. Cha, «yala yabʼ ja Judá a-sleʼe ja Jyoba ja sDyose ja maʼ ekʼ paxta yujile sok bʼa cha a-skʼuʼuke ja sLey sok ja smandariki» (2 Crón. 14:1-7). Yajni ja Zérah, ja etíope och ja bʼa Judá sok jun miyon soldadoʼik, ja Asá biboni waji sok skʼanayi skoltajel ja Jyoba. Spatayi skʼujol: «Ah, Jyoba, bʼa weʼna mey stukil skoltajel ja matik tsats aye sok skoltajel ja matik mey yipe. Koltayotikon, ah Jyoba jDyosatikon, yujni wantikon sjipjel jkʼujoltikon bʼa weʼn». Ja tsamalik yaljel it wa xchiktes ke Asá ayni yiʼoj lek skʼuʼajel bʼa Jyoba bʼa oj koltajuk sok ja xchonabʼi. Ja Asá sjipa skʼujol ja bʼa sTat bʼa satkʼinal, sok «ja Jyoba xchʼaya snajel ja etíopeʼik» (2 Crón. 14:8-12).

13. ¿Jasa ekʼ sbʼaj mas tsaʼan ja Asá, sok jas yuj?

¹³ Mini ay duda, tiroʼanel sok jun miyon soldadoʼik mini maʼ pasiluk waji. Pe ja Asá sjipa skʼujol bʼa Jyoba, sok ja yuj lekni wajyuj. Tyempo tsaʼan, och iljuk kontra yuja mandaranum jel malo ja Baasá bʼa Israel. Ama ja bʼa ekʼele jaw mini jel xiwelaʼuk abʼaj, ja Asá skʼulani jun jasunuk mi stojoluk. Jaʼukto maʼ oj skʼanyi ja skoltanel ja Jyoba, jani skʼanayi ja mandaranum bʼa Siria. Ja jas stsaʼa skʼulajeli jelni ijijanyi wokolik bʼa jel tsats. Ja Jyoba bʼa jani ya makunuk ja yaluman Hananí, yala yabʼ: «Yuja jani wa jipa akʼujol ja bʼa mandaranum bʼa Siria sok mi jaʼuk wa jipa akʼujol bʼa Jyoba wa Dyos, ja skʼakʼanumik ja bʼa  mandaranum bʼa Siria eltani libre ja bʼa wa kʼabʼi». Pes man tyempo jaw, ja Asá mixani jijli guerraʼanel (2 Crón. 16:7, 9; 1 Rey. 15:32).

14. a) ¿Jastal oj bʼobʼa jeʼ waxa jipa kʼujol bʼa Jyoba? b) Jastalni wa xyala ja 1 Timoteo 4:12, ¿jasa oj lajxukawuj ta wa kʼulani?

¹⁴ ¿Jas wa xbʼobʼ a-nebʼ sbʼaja sjejel bʼa Asá? Jani tolabida chʼin oja waʼabʼaj sok sjipjel akʼujol bʼa Jyoba. Yajni awiʼaj jaʼ, ja jeʼa aya wiʼoj jitsan skʼuʼajel bʼa yeʼn soka waxa jipa akʼujol. Sok ja Jyoba gustoxta ya ochan ja bʼa yoj spamilya. ¡Juni chaʼan cholal! Ja jas tʼilan oja kʼuluki jani mi oja wakan sjipjel akʼujol bʼa yeʼna. Ja it bʼobʼta lajansok pasilni ja yajni waxa stsaʼa skʼulajel ja jastik bʼa tʼilan ja bʼa wa sakʼanili. Pe tʼilani oja kʼuluk bʼa spetsanil ja jas oj tsaʼ skʼulajeli, ama ja it ti chʼikan ja bʼa yajel ekʼ gusto jutsʼin ma ja bʼa aʼtel sok jawa kʼelsat ja bʼa wa sakʼanili. Jaʼukto maʼ oja jipa kʼujol ja bʼa wa biboʼili, leʼa ja rasonik bʼa Biblia bʼa wa xkʼan sbʼaj ja bʼa ekʼeleʼik jastal wala taxi sok amakunuk (Prov. 3:5, 6). Jachuk oj wa gustoʼaxuk ja Jyoba sok oj sjip skʼujol bʼa weʼna ja hermanoʼiki (kʼuman ja 1 Timoteo 4:12).

15. Jastalni wa xyala ja 2 Crónicas 18:1-3 sok 19:2, ¿jastik mi lekuk skʼulan ja mandaranum Jehosafat?

¹⁵ Meran, jastalni ja keʼntikoni, mulanuma sok ayni ekʼele oja kʼojchuk awok. Pe ja jaw, mini sbʼejuk oj stima bʼa skʼulajel spetsanil ja jas oj bʼobʼa kʼuluk ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Pensaraʼan ja sjejel ja bʼa mandaranum Jehosafat. Ja yeʼn ajyini yuj jitsan lekil modoʼalik. Yajni junto kerem, «ja yeʼn sleʼa ja sDyos ja sTati sok snocho ja smandariki». Cha sjeka olomalik ja bʼa chonabʼik bʼa Judá bʼa oj sjeʼeyi ja chonabʼ sbʼaja Jyoba (2 Crón. 17:4, 7). Pe ama jachuk, ja Jehosafat ayni ekʼele tsaʼa skʼulajel bʼa mi lekuk. June ja bʼa jasa ijijanyi ja bʼa it, ja Jyoba stojo bʼa ya makunuk jun yaʼtijum (kʼuman ja 2 Crónicas 18:1-3; 19:2). La kiltik ja jas wa xbʼobʼ a-nebʼ ja bʼa sjejeli.

16. ¿Jas wa xbʼobʼa nebʼ ja bʼa yexperiencia ja Rajeev?

¹⁶ Tʼilani oja kis sok oja wa makunuk ja rasonik oj ajukawi. Jitsan keremtik jelni wokol xyabʼye yiljel stʼilanil ja bʼa sakʼanile ja yaʼteltajel ja Jyoba. Bʼobʼta jachni  wan ekʼelabʼaj. Pe mok eluka gana. Pensaraʼan ja bʼa yexperiencia jun hermano bʼa keremto sbʼiʼil Rajeev. Yajni wa xjulskʼujol ja masto keremi, yala: «Kʼot kabʼ och jomkon ja bʼa jabʼilik jaw. Jastalni jitsan keremtik, jani mas wa xkayi stʼilanil ja tajnelik sok yajel ekʼ gusto jutsʼin yuja wajel ja bʼa reunionik ma ja xcholjeli». ¿Jasa koltaji? Ja yeʼn wa xcholo ke jun ansyano tsamalxta ajiyi rason: «Skoltayon bʼa yabʼjel stojol ja rason wa xtax ja bʼa 1 Timoteo 4:8». Ja Rajeev chʼin ya sbʼaj bʼa skisjel ja rasoni sok yila ja jas mas tʼilan ja bʼa sakʼanili. Yala: «Jtsaʼa jaʼ oj ka bʼajtan bʼej ja jkʼelsat bʼa Dyos». Cha ja yeʼn xcholo ja jas ijijanyi: «Jujuntik jabʼil tsaʼan yajni ajiki ja rason jaw, jbʼutʼu ja jas wa xkʼanji bʼa oj ochkon jastal skoltuman ansyano».

17. ¿Jas wa spensarane ja matik ayxa skʼujol sbʼaja keremtik wa xyaʼteltaye ja Jyoba?

¹⁷ Keremtik, ja hermanoʼik bʼa ayxa skʼujole ja bʼa kongregasyoni jelni chaʼanyabʼal xyilawe yuja waxa waʼteltayex ja Jyoba «junxta lajan» soka yeʼnle (Sof. 3:9). Jelni sgustoʼe yuja kongana sok ja janekʼto waxa kʼujolanex skʼulajel ja cholalik wa x-aji awilexi. Chaʼanyabʼal wa xyilawex sok wa sjipa skʼujole bʼa weʼnlex (1 Juan 2:14).

18. Jastalni wa xyala ja Proverbios 27:11, ¿jas wa spensaraʼan ja Jyoba sbʼaja keremtik wa x-aʼteltajiyuji?

¹⁸ Kerem, mokni chʼayuka akʼujol ja Jyoba wa syajtaya sok wa sjipa skʼujol bʼa weʼn. Ja yeʼn yalaxakan ke ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu ojni oj ajyuk jun tsome kʼakʼanum bʼa keremtik bʼa oj skʼap sbʼaje aʼtel (Sal. 110:1-3). Ja yeʼn wa snaʼa waxa xyajtay sok waxa kʼana oja kʼuluk ja jasa mas lek bʼa weʼna. Ja yuj aʼajyuka pasensya soka tuk sok cha bʼa weʼna. Yajni xa kʼojchin awok, kisa ja rasonik sok ja tojelal oj ajukawiʼi. Ajuluka kʼujol tini wa xjak bʼa Jyoba (Heb. 12:6). Kʼujolan bʼa skʼulajel lek ja aʼtelik wa x-aji awi. Sok bʼa spetsanil, kʼujolan bʼa gusto oj ajyuk yuj weʼna jawa Tat bʼa satkʼinali (kʼuman ja Proverbios 27:11).