1, 2. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa jachuk ja Dyos lek oj yil ja jastal wa xtoyotiki?

 ¿BʼA JAS waxa pensaraʼan yajni waxa wabʼ ja yaljel stoyjel? Bʼobʼta wani x-ekʼ bʼa wa pensar jun hermano mekʼan ekʼ bʼa stiʼ xchʼat wan yajelyi orasyon ja Jyoba sok wa sjamayi ja skʼujoli. Ma bʼobʼta wani x-ekʼa pensar jun pamilya bʼa gustoxta wa spaklaye lajan ja Biblia.

² Ja kristyanoʼik bʼa chabʼ sjejel it waneni stoyjel ja Jyoba. ¿Lek maʼ wa xyila ja tikʼe toyjelal jaw? Lekniʼa, pe jani ta akuerdo ay soka jas wa skʼana ja jas wa xkʼulaxi, yuj yajalkʼujol sok yuj wa xkisatik. Yuja jel xyajtaytik ja Jyoba sok wa xnaʼatik ke wa sbʼajin oj toytik, wani xkʼanatik oj toytik lek.

3. ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

³ Ja bʼa artikulo it, oj jtaʼtik tiʼal sbʼaja tikʼe toyjelal lek wa xyila ja Jyoba ja bʼa tyempo najate sok oj jpaklaytik waxake modo bʼa lekni wa xyila ja jastal wa xtoyotik ja bʼa jtyempotiki. Yajni wantik spaklajel, la jpensaraʼuktik bʼa jastal oj tojbʼuk ja jastal wa xtoyotiki. Cha oj kiltik ke stoyjel ja jastal wa skʼana wani xya gustoʼaxukotik meran.

4. Bʼajtanto bʼa styempo ja Kristo, ¿jastal sjeʼawe ja yaʼtijumik ja Jyoba ke wa syajtaye sok wa skisawe?

⁴ Bʼajtanto bʼa styempo ja Kristo, tojil winike jastal Abel, Noé, Abrahán sok Job, sjeʼawe ke wa skisawe sok wa syajtaye ja Jyoba. ¿Jastal? Jani yuja kʼuʼabʼal wajye, yuja skʼuʼajel ajyiyujile sok yuja xchʼaka sbʼaje yuj yeʼna. Ja Biblia  mini wa xyala jastal mero stoyowe ja Jyoba. Pe chikani lek ke skʼulane ja janekʼ bʼobʼyujile bʼa stoyjel, sok lekni yila ja jastal toyjiʼi. Soka tyempo, ja Dyos yayi ja yintil ja Abrahán ja Ley bʼa Moisés. Ja bʼa Ley jaw, yayile tojelalik bʼa chikan lek stojol sbʼa jastal wa skʼana oj toyjuk.

5. ¿Jastalxa skʼana oj toyjuk ja Jyoba ja yajni cham sok sakʼwi ja Jesús?

⁵ Tsaʼan yajni milji sok sakʼwi ja Jesús, ja Jyoba mixani tʼilanuk yila bʼa oj skʼuʼuke ja Ley bʼa Moisés ja xchonabʼi (Rom. 10:4). Pes ja snochumanik Kristo, tʼilanxa kʼe snoch-e jun yajkʼachil ley, «ja ley bʼa Kristo» (Gál. 6:2). Sok sbʼaja it, mixani tʼilanuk oj chʼak snebʼe sok mixani oj yiʼe jun najtil lista bʼa mandarik sok jastik mi oj skʼuluke, pes jaxani oj snoch-e ja jas skʼulan ja Jesús sok ja jastik sjeʼa. Ja bʼa jtyempotiki, ja snochumanik Kristo wani skʼulane ja janekʼ wa xbʼobʼi bʼa skʼulajel ja jas skʼulan ja Kristo bʼa jachuk oj yaʼe gustoʼaxuk ja Jyoba sok oj ya kulan skʼujole (Mat. 11:29).

6. ¿Jastal wa xbʼobʼ skoltayotik ja artikulo it?

⁶ Yajni wana spaklajel jujune ja modoʼik bʼa stoyjel ja Jyoba, jobʼo abʼaj: «¿Janekʼxa jnebʼunej? ¿Wanto maʼ xbʼobʼ ka tojbʼuk ja jastal wa xtoyo?». Lekni ja gusto aya sbʼaja jastal wala taxi, pe cha jelni tʼilan oja kʼanyi ja Jyoba bʼa jastal oj bʼobʼ akʼuluk mas.

7. ¿Jastal wa xyila ja Jyoba ja orasyonik wa xkatikyi sok spetsanil jkʼujoltik?

⁷ Wa xtoyotik ja Jyoba yajni wa xkatikyi orasyon. Ja Biblia wani xya slaj ja orasyonik jastal ja incienso bʼa wani xchapxi lek sok tini wa xkʼapxi ajyi bʼa tabernáculo, pe mas tsaʼan tixa bʼa templo (Sal. 141:2). Ja incienso jaw wa xya ajyuk jun yikʼil bʼa jelni x-ajbʼani sbʼaja Dyosi. Cha jachni junxta, ja korasyontik wa xkʼulantik sok spetsanil jkʼujoltik «jelni lek xyabʼ ja Yeʼni», ama xkatik makunuk yaljelik mi wokoluk (Prov. 15:8; Deut. 33:10). Ayni lekil rasonik bʼa skʼuʼajel ke ja Jyoba jelni lek xyabʼ ja oj kaltikyabʼ janekʼto wa xyajtaytik sok oj katikyi tsʼakatal. Sok ja yeʼn wani skʼana oj jtatikyi tiʼal sbʼaja jastik wa xkʼanatiki, sbʼaja jchamkʼujoltiki sok sbʼaja smajlajel kiʼojtiki. Ja yujil, bʼajtanto oja wayi orasyon, ¿jas yuj mixa pensaraʼan lek ja jas oja wali? Sok jachuk, ojni akʼapyi jawa Tat bʼa satkʼinal mero lekil «incienso».

8. ¿Jas tsamal cholal kiʼojtik bʼa stoyjel ja Dyosi?

⁸ Wa xtoyotik ja Jyoba yajni wa xkatik niwanbʼuk ja sbʼiʼili (Sal. 34:1). ¿Sok jastal wa xkatik niwanbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba? Jani gustoxta yaljel sbʼaja smodoʼik jel chaʼanyabʼali sok ja jastik wa skʼulani. Wani xkatik niwanbʼuk ja sbʼiʼili sok spetsanil jkʼujoltik. Ta wa xpilatik tyempo bʼa spensarajel ja bʼa lekil skʼujol ja Jyoba, sbʼa yibʼanal ja jastik lek skʼulunej bʼa keʼntik, tolabida oj ajyukujtik rason bʼa oj katik niwanbʼuk ja sbʼiʼili. Ja xcholjeli wani xyakitik ja niwan cholal bʼa yajelyi ja Dyos «jun majtanal bʼa toyjelal, wa xkʼan alxuk, ja jastik wa x-el ja bʼa jtiʼtiki» (Heb. 13:15). Jastal yajni tʼilan oj jpensaraʼuktik sbʼaja jas oj kaltik bʼajtanto oj katikyi jun orasyon ja Jyoba, jelni lek oj jpensaraʼuktik jas oj kaltikyabʼ ja kristyanoʼik ja yajni wa xwaj jcholtiki. Wani xkʼanatik oj katikyi jun lekil «majtanal bʼa toyjelal». Yajni wa xwaj kaltikyabʼ ja smeranil ja tuk, wani xkalatik sok spetsanil jkʼujoltik.

9. ¿Jastal wa xyayi el slekilal ja xchonabʼ ja Jyoba wajel ja bʼa reunionik, sok jastal skoltuneja ja weʼn?

 ⁹ Wa xtoyotik ja Jyoba yajni wala wajtik ja bʼa reunionik. Ja israʼelenyoʼik bʼa tyempo najate aljiyabʼye: «Oxe ekʼele ja bʼa jabʼili spetsanil jawa winiki tʼilani oj sjeʼ sbʼaje bʼa stiʼ sat ja Jyoba wa Dyos ja bʼa lugar oj stsaʼi» (Deut. 16:16). Tʼilani mi oj yaʼekan talnanum sbʼaja snaje sok ja yalaje. Pes kʼapjiyile yuja Jyoba: «Mini maʼ oj skʼan oj sjap jawa luʼumi yajni xwaja wil ja Jyoba wa Dyosi» (Éx. 34:24). Ja israʼelenyoʼiki wani skʼuʼane lek bʼa Jyoba ja yajni wajye ja bʼa kʼinik bʼa kada jabʼil. Sok jachuk ajyiyujile jitsan slekilal: wa xkʼot yabʼye mas stojolil sbʼaja sLey ja Dyosi, wa spensarane sbʼaja lekil skʼujoli sok wa xyabʼye stsamalil ajyelsok tuk yaʼtijumik Jyoba (Deut. 16:15). Ja keʼntiki cha wani xkatik el slekilal yajni wa xchʼaka jbʼajtik bʼa wajel ja bʼa reunioniki. Sok jelni xgustoʼaxi ja Jyoba yajni chapan wala wajtik bʼa yajel yal jkomentariotik sok jpensaraʼunejtik lek.

10. ¿Jas yuj juni jasunuk jel tʼilan sbʼaja stoyjel ja Jyoba ja tsʼebʼaneli?

¹⁰ Wa xtoyotik ja Jyoba yajni wa stsʼebʼantaytik soka kermanotiki (Sal. 28:7). Sbʼaja israʼelenyoʼiki, ja tsʼebʼaneli kʼotni jun jasunuk jel tʼilan sbʼaja stoyjel ja Jyoba. Jun sjejel, ja rey David yaʼakan ke 288 levitaʼik oj ajyuke jastal tsʼebʼanum ja bʼa templo (1 Crón. 25:1, 6-8). Ja bʼa jtyempotiki, ayni kiʼojtik ja cholal bʼa sjejelyi janekʼto wa xyajtaytik ja Dyosi stsʼebʼantajelyi tsʼebʼojik. Ja jastal wa x-elkujtiki mini jaʼuk mas tʼilan. Pensaraʼan ja bʼa sjejel it: yajni wala kʼumanitik, «wa xleʼa jmultik jitsan ekʼele», pe ja jaw mini stimawotik bʼa kʼumanel ja bʼa kongregasyon sok ja bʼa xcholjeli (Sant. 3:2). Cha jachni junxta, mokni katikan ke yuja mi x-elkujtik lek tsʼebʼaneli oj stimotik bʼa stsʼebʼantajelyi ja Jyoba.

11. Jastalni wa xchiktes ja Salmo 48:13, ¿jas yuj jel tʼilan oj piltik tyempo bʼa spaklajel ja Biblia soka pamilya?

¹¹ Wa xtoyotik ja Jyoba yajni wa xpaklaytik ja Yabʼali sok wa xkalatikyabʼ ja kuntikiltik bʼa yeʼna. Kada sábado, ja israʼelenyoʼiki ayiʼoje ja cholal bʼa yajelkan ja jas kʼajyel wa skʼulaneʼi sok yajel tsatsbʼuk ja jastal wa xyila sbʼaje soka Jyoba (Éx. 31:16, 17). Ja israʼelenyoʼik bʼa toj aye wa sjeʼaweyi ja yuntikile bʼa Jyoba sok sbʼaja lekil skʼujoli. Jaxa keʼntiki, tʼilani oj piltik tyempo bʼa skʼumajel sok spaklajel ja Yabʼal ja Dyosi. Ja jaw kʼotelni parte ja bʼa jastal wa xtoyotik ja Jyoba sok wa skoltayotik bʼa mojxel mas soka yeʼn (Sal. 73:28). Chomajkil, yajni lajan wa xpaklaytik soka pamilya, wani xbʼobʼ jkoltaytik ja matik kʼiʼumto, ja kuntikiltiki, bʼa jachuk lek oj kʼot yil sbʼaje soka kala Tatik bʼa satkʼinal jel xyajtani (kʼuman ja Salmo 48:13).

12. ¿Jastal yila ja Jyoba ja aʼtel yiʼaj bʼa skʼulajel ja jastik junuk bʼa tabernáculo, sok jasa wa sjeʼakitik?

¹² Wa xtoyotik ja Jyoba yajni wa xkatik kʼeʼuk sok wa xtalnaytik ja naʼitsik bʼa stoyjel. Ja Biblia wa xyala ke ja aʼtel yiʼaj bʼa skʼulajel ja tabernáculo sok ja jastik wa xmakuni kʼotni jun «aʼtel sak» (Éx. 36:1, 4). Ja bʼa jtyempotiki, ja Jyoba wani xcha yila sak ja yajel kʼeʼuk Naʼitsik bʼa Tsomjel sok tuk naʼitsik bʼa stoyjel ja Dyosi. Jujuntik hermanoʼik wani spilaweyi lek tyempo sbʼaja aʼtel jaw. Sok jelni xkaʼatik tsʼakatal ja janekʼto wane skʼulajel sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Pe ja hermanoʼik it cha wani spilawe tyempo bʼa  xcholjel. Asta bʼobʼta jujuntik wani skʼanawe oj ochuke precursoril. Ja ansyanoʼiki wa sjeʼawe ke wa xkoltaniye ja bʼa yajel kʼe naʼitsik yajni wa xyaʼawekan bʼa oj ochuke precursorik ja hermanoʼik it bʼa jel x-aʼtijiye, ta wane skʼulajel ja jas tʼilan bʼa ochel precursoril. Ama jelxa xnaʼatik ma miyuk ja bʼa yajel kʼeʼuk naʼitsik, jpetsaniltik wa xbʼobʼ koltanukotik bʼa oj ajyuk sak sok lek ja naʼitsik it.

13. ¿Jastal oj kiltik ja donasyonik wa xkaʼatik bʼa skoltajel ja aʼtel bʼa sGobyerno ja Dyosi?

¹³ Wa xtoyotik ja Jyoba yajni wa xkoltaytik ja sGobyerno ja Dyos soka jdonasyontik. Ja israʼelenyoʼik mini xbʼobʼ wajuke lom ja bʼa stiʼ sat ja Jyoba (Deut. 16:16). Tʼilani oj yiʼe och jun yal majtanal ja bʼa janekʼ wa xlajxiyujile. Jachuk wa sjeʼawe wa xyaʼawe tsʼakatal yuja slekilalik wa x-ajiyile yuja Dyosi. ¿Sok jastal wa xbʼobʼ jetik ja keʼntik ja syajal jkʼujoltik kiʼojtik sbʼaja Jyoba sok wa xkaʼatik tsʼakatal yuja slekilalik wa xyakitiki? Jun modo jani yajel ja jdonasyontik ja bʼa kongregasyon sok sbʼaja kaʼteltik bʼa sutanal ja luʼumi ja janekʼ wa xlajxikujtiki. Ja jekabʼanum Pablo xcholo jachuk: «Ta puesto ay bʼa yajel june, ja jas wa xyaʼa jelni lek xyila ja Dyosi, ja yajni wa xyaʼa ja bʼa jas yiʼoji sok mi jaʼuk ja bʼa jas mey yiʼoji» (2 Cor. 8:4, 12). Ja Jyoba jel chaʼanyabʼal xyila ja donasyonik wa xkaʼatik sok spetsanil jkʼujoltik, ama tʼusanuk (Mar. 12:42-44; 2 Cor. 9:7).

14. Jastalni wa xyala ja Proverbios 19:17, ¿jastal wa xyila ja Jyoba yuja wa xkoltaytik ja hermanoʼik wane stʼaspujel wokol?

¹⁴ Wa xtoyotik ja Jyoba yajni wa xkoltaytik ja kermanotik wan ekʼel sbʼaje wokol. Ja Jyoba skʼapa oj ya koʼuk slekilal ja israʼelenyoʼik bʼa wa skoltaye ja matik pobre (Deut. 15:7, 10). Kada ekʼele ke wa xkoltaytik jun hermano bʼa wan ekʼel sbʼaj wokol, ja Jyoba wa xyila bʼa lajansok yeʼn wantik yajelyi jun majtanal (kʼuman ja Proverbios 19:17). Jun sjejel, ja nochumanik Kristo bʼa Filipos sjekaweyi jun majtanal ja Pablo ja yajni lutubʼal preso, sok ja yeʼn yala ke ja majtanal jaw juni majtanal bʼa gustoxta wa xyila ja Dyosi (Filip. 4:18). La jpensaraʼuktik ja hermanoʼik bʼa jkongregasyontik sok la jobʼ jbʼajtik: «¿Ay ma maʼ oj bʼobʼ jkoltay?». Ja Jyoba jelni lek xyila yuja wa xkatik makunuk ja jtyempotik, ja kiptik, ja jastik wa xnaʼatik sok ja jastik kiʼojtik bʼa skoltajel ja matik wa xmakuniyuji. Bʼa yeʼna, ja jaw kʼotelni parte sbʼaja stoyjel wa xkatikyiʼi (Sant. 1:27).

15. ¿Jas yuj mini jun kargaʼuk spiljel tyempo sok skʼujolajel ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba?

¹⁵ Stoyjel ja Jyoba jastalni wa skʼana tʼilani oj piltik tyempo sok skʼujolajel. Pe mini jun kargaʼuk (1 Juan 5:3). ¿Jas yuj miyuki? Yujni wa xyajtaytik. La jpensaraʼuktik bʼa jun yal kerem wa skʼana oj yayi jun smajtan ja stati. Bʼobʼta ojni yiʼ yuj jitsan ora stojbʼeselyi jun dibujo, pe mini wokoluk xyabʼi pes jelni skʼana ja stati sok jel gusto xyabʼ yajelyi ja majtanal jaw. Cha jachni junxta, yuja wa xyajtaytik ja Jyoba, wani xyakitik gusto yajel makunuk ja jtyempotik sok ja kiptik bʼa stoyjel.

16. Jastalni wa xyala ja Hebreos 6:10, ¿jastal wa xyila ja Jyoba ja janekʼ waxa kʼujolan bʼa yajel gustoʼaxuk?

¹⁶ Ja nantatalik bʼa wa syajtaye ja yuntikile mini wa smajlaye bʼa oj ajukyile ja junxta majtanali. Wani snaʼawe ke tuktukil ja untiki sok ja jastal wa xtaxyeʼi. Cha jachni junxta, ja jTatik bʼa satkʼinali wani  xyabʼ stojol ja jastal wala taxtiki. Bʼobʼta ja weʼn mastoni ay jas wa xbʼobʼa kʼuluk yuja wa wamigoʼiki. Ma bʼobʼta, mini jel jas wa xbʼobʼa kʼuluk jastal ja tuki, bʼobʼta jani yuja wa jabʼili, yuja jastal wa xtax jawa sakʼanili ma yuja wa chol bʼa pamilya. Pe mok eluka gana yuja jaw (Gál. 6:4). Ja Jyoba mini oj chʼay skʼujol ja jas oja kʼuluki. Yajni waxa waʼa ja jas mas leki sok yuj jun rason bʼa stojolil, ja yeʼn jelni gusto oj yil (kʼuman ja Hebreos 6:10). Ja Jyoba asta wani xyila ja jas wa xyala jawa kʼujoli. Ja yeʼn wani skʼana ke gusto oj ajyan sok gusto oj ajyan ja jastal waxa toyo.

17. a) ¿Jasa oj jkʼuluktik ta wokol xkabʼtik jun jasunuk ja bʼa jastal wa xtoyotik ja Dyosi? b) ¿Skoltuneja maʼ june ja bʼa modoʼik wa xtax ja bʼa recuadro « Jastal oj ajyukotik mas gusto»?

¹⁷ ¿Jaxa ta wokol xkabʼtik jun jasunuk ja bʼa jastal wa xtoyotik ja Dyosi, jastal ja spaklajel jtuchʼiltik ma ja xcholjeli? Bʼobʼta ojni kiltik ke yajni mas tyempo wa xpilatik, mas wa xkatik el slekilal sok wa xkabʼtik stsamalil. Wani xbʼobʼ katik slaj jastal ja ejercicio ma yajel okʼ jun jasunuk bʼa kʼin. Ta jujuntik ekʼele wa xkʼulantik, bʼobʼta mini jel oj nebʼtik. Pe ta kada kʼakʼu wa xkʼulantik, bʼajtan mi jel jitsan tyempoʼuk, pe mas tsaʼan mas jitsanxa, ojni kiltik ja slekilalik. Soka tyempo bʼobʼta ojxani kʼankʼunukujtik ja tyempoʼik jaw sok oj kabʼtik stsamalil. ¿Jas yuj mi jach xkʼulantik soka stoyjel ja Jyoba?

18. ¿Jastal wa xbʼobʼ katik kʼotuk ja jas mas tʼilani, sok jasa wa xlajxikujtik soka jaw?

¹⁸ Ja janekʼ wa xkʼujolantik bʼa stoyjel ja Jyoba jani ja jas mas tʼilan wa xbʼobʼ jkʼuluktiki. Pes wani skoltayotik bʼa oj ajyukotik gusto sok bʼa oj ajyuk stojolil ja jsakʼaniltiki, sok bʼa oj ajyukujtik ja smajlajel bʼa stoyjel tolabida ja Jyoba (Prov. 10:22). Manxa wego wantik yabʼjel stsamalil ja lamanil yujni wa xnaʼatik ke ja Jyoba wa skoltayotik ja yajni wa xtʼaspuntik wokol (Is. 41:9, 10). Ayni kiʼojtik lekil rasonik bʼa ajyel gusto ja yajni wa xkaʼteltaytik ja kala Tatik bʼa jel xyajtani, ja maʼ wa sbʼajin oj ajuk niwanbʼuk sok oj ajukyi toyjelal yuja skʼulbʼeni (Apoc. 4:11).