1. ¿Jasa jel tsamal oj ekʼ sbʼaje ja judíoʼik matik ikʼubʼale och bʼa Babilonia?

 JA JUDÍOʼIKI jelxa gustoʼaye. Ja Jyoba «snikatayi skʼujol ja rey Ciro bʼa Persia» bʼa oj ya el libre ja israʼelenyoʼiki, bʼa ayxa yiʼoje jitsan jabʼil ikʼubʼale och bʼa Babilonia. Ja reyi yalata oj kumxuke bʼa slujmale sok oj stojbʼese «ja snaj ja Jyoba, ja Dyos bʼa Israel» (Esd. 1:1, nota, 3). ¡Juni tsamal notisya! Kʼotani ja styempoʼil bʼa yajel kumxuk ja stoyjelal ja Dyos smeranil ja bʼa luʼum yaʼunejyi ja xchonabʼi.

2. ¿Jasa skʼulane ja judíoʼik yajni kʼotye ja bʼa Jerusalén?

² Ja bʼa jabʼil 537 bʼajtanto bʼa styempo Jesús kʼotye ja bʼajtan judíoʼik ja bʼa Jerusalén, bʼa jani kʼotel ajyi ja skapital ja Judá, ja gobyerno bʼa suri. Yajni kʼotyeʼi, wegoxta kʼe aʼtijuke. Sok wajto staʼ ja jabʼil 536 yaweta ochuk ja simientoʼil ja templo.

3. ¿Jas wokol stʼaspune ja judíoʼiki?

³ Pe yajni ajkʼachto kʼeʼele stojbʼesel ja templo, jel tsats och iljuke kontra. Ja chonabʼik bʼa sjoyanale kʼe yawe-el sganaʼe ja judíoʼiki sok sjomoweyi skʼujole «bʼa mok snocheyi stojbʼesel» ja templo (Esd. 4:4). Ja it jelxani wokol  bʼa yeʼnle, pe ipaxito-el mas. Ja bʼa jabʼil 522 bʼajtanto bʼa styempo Jesús och jun yajkʼachil rey ja bʼa Persia, ja Artajerjes. b Ja skontraʼeʼi yilawe ja it jun modoʼal bʼa yajel kʼot tekʼan ja aʼteli sok «snikjel kʼumal bʼa sbʼiʼil ja leyi» (Sal. 94:20). Bʼa tuk jastik, sleʼaweyi smul ja judíoʼik bʼa wanebʼi xchapjel oj yil-e kontra ja reyi (Esd. 4:11-16). Ja Artajerjes skʼuʼan ja abʼalik sleʼaweʼi sok stima ja stojbʼesel ja templo (Esd. 4:17-23). Ja yuj ja aʼtel bʼa jel x-aji gustoʼaxuke ja judíoʼiki kʼot tekʼan (Esd. 4:24).

4. ¿Jasa skʼulan ja Jyoba yajni timji stojbʼesel ja templo? (Isaías 55:11).

⁴ Ja chonabʼik mojan aye bʼa mi xyaʼteltaye ja Jyoba sok jujuntik swinik ja gobyerno bʼa Persia jelni sganaʼe oj stim-e ja stojbʼesel ja templo. Pe ja Jyoba wani skʼana oj snochyi ja aʼteli, sok ja yeʼn tolabida wa xlajxiyuj ja jas wa skʼana (kʼuman ja Isaías 55:11). Anto, ¿jasa skʼulani? Ya och aluman ja Zacarías sok ya yil waxake nakʼsatal bʼa jel cham yabʼjel. Ja aluman it bʼa mi xiwi tʼilani oj yalyabʼ ja judíoʼik bʼa oj stsatsankʼujoluk. Stsʼakatal ja nakʼsatalik it, ja yeʼnle oj yabʼye stojol bʼa mokni xiwuke soka skontraʼe sok a-snocheyi ja aʼtel kʼanubʼalyile yuja Jyoba. Ja bʼa sjoʼil nakʼsati, ja Zacarías yila jun kandelabro sok chabʼ olivo.

5. ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

⁵ Ja sjoʼil nakʼsatal bʼa Zacarías jelni stsatsankʼujolan ja israʼelenyoʼik ja bʼa styempo. Ja bʼa jtyempotiki, kibʼanaltik ayni wa x-el jganatik. Ja yuj, spaklajel ja nakʼsatal it ojni bʼobʼ skoltayotik yaʼteltajel toj lek ja Jyoba yajni wala iljitik kontra, yajni ay jas wa xtukbʼi ma yajni wa x-ajikitik tojelalik bʼa mi xkabʼtik stojol.

6. ¿Jastal tsatsankʼujolajiye ja judíoʼik soka nakʼsatal bʼa Zacarías 4:1-3? (Kʼela ja dibujo ja bʼa skʼeʼulabʼil bʼa spatiki).

⁶ (Kʼuman ja Zacarías 4:1-3). Ja nakʼsatal bʼa kandelabro sok ja bʼa chabʼ olivo ajiyi yipe ja judíoʼik bʼa mi oj xiwuke yuja wane iljel kontra. ¿Jas yuj? Ja bʼa nakʼsatali wa x-ilxi ja aseyte wa xyaʼa ja chabʼ olivo ti wan tsomxel bʼa jun basija. Jaxa it wa xya ekʼyi ja juke kandil yiʼoj ja kandelabro. Stsʼakatal yuja mi xkʼot tekʼan ja aseyte, ja skandilik ja kandelabro mini xtupi. Ja Zacarías sjobʼoyi ja anjeli: «¿Jas wa senyaʼan ja jastik it kajwal?». Jaxa yeʼn wa sjakʼayi sok jun rason bʼa Jyoba: «‹Mini sok jun tsatsal soldado cha mini sok tuk ipal, jani soka kipi›, jach wa xyala ja Jyoba bʼa soldadoʼik» (Zac. 4:4, 6). Ja yaseyteʼil ja teʼiki jani wa senyaʼan ja yip ja Jyoba bʼa nunka xchʼaki. Pe ja yipe ja soldadoʼik bʼa Imperio bʼa Persia jelni skoʼelal yuja yip ja Dyosi. Soka skoltanel ja Jyoba, ja matik wane stojbʼesel ja templo ojni bʼobʼ kuchyujile ja jastal wane iljel kontra sok xchʼakjel ja aʼteli. ¡Juni tsamal notisya! Ja jas kechan oj skʼuluke jani oj sjip skʼujole bʼa Jyoba sok kumxel aʼtel. Sok jachni skʼulane, ama timubʼalto.

7. ¿Jasa ekʼi bʼa koltajiye ja judíoʼiki?

⁷ Junta chʼaykʼujol, tukbʼi ja jas wan ekʼeli bʼa koltajiye ja judíoʼiki. Ja bʼa jabʼil 520 bʼajtanto bʼa styempo Jesús wan yajel mandar jun yajkʼachil rey ja bʼa Persia, ja Darío I. Ja bʼa xchabʼil jabʼil ja bʼa smandaraneli, yila ke ja jastal timubʼal bʼa  stojbʼesel ja templo kontra ay soka leyi, ja yuj yaʼa permiso bʼa oj chʼak stojbʼese (Esd. 6:1-3). Ama ja notisya jaw jelxani cham yabʼjel, pe aytoni jas ekʼi. Ja reyi yayi mandar ja chonabʼik mojan aye bʼa axa yaktayekan ja judíoʼik sok cha ayaweyi takʼin sok ja jastik wa xmakuniyujileʼi (Esd. 6:7-12). Yuja jaw, ja judíoʼik chʼak stojbʼese ja templo bʼa yiʼaj tʼusan mas ja chane jabʼil, bʼa 515 bʼajtanto bʼa styempo Jesús (Esd. 6:15).

8. ¿Jas yuj mok xiwan ja yajni wala ilji kontra?

⁸ Ja bʼa jtyempotik jitsan yaʼtijumik ja Jyoba wa x-iljiye kontra. Jujuntik teye bʼa lugarik bʼa timubʼal ja kaʼteltiki. Ja tiw wani xbʼobʼ yamjuke ma ijel och «bʼa stiʼ sat ja mandaranumik sok ja reyiki», sok ja it wa xbʼobʼ koltanuk bʼa oj snaʼe sbʼaj ja Dyosi (Mat. 10:17, 18). Ay ekʼele, yajni wa x-och jun pilan gobyerno wa xbʼobʼ koltajuke. Ma bʼobʼta jun jues bʼa wa xyabʼ stojol wa stsaʼa jun jasunuk bʼa wa xya el slekilal ja kaʼteltiki. Tuk Testigoʼik pilan ja jastal wa x-iljiye kontra. Teye bʼa jun país bʼa libre ay ja stoyjel ja Jyoba, pe ay spamilyaʼe bʼa wa sleʼawe modo bʼa oj timjuke (Mat. 10:32-36). Bʼa jitsan ekʼele, yajni ja spamilyaʼe wa xyilawe ke mi xbʼobʼyujile, tixa wa xyaktayekana. Sok jujuntik bʼa kongana wa x-ilwaniye kontra ajyi wani xkʼotye lekil Testigoʼik ja yajni wa x-ekʼ ja tyempo. Ja yuj mokni eluka gana yajni wala ilji kontra. Mok xiwan. Teya mok ja Jyoba soka yipi, ¡ja yuj mini jas wa xbʼobʼ ya xiwan!

9. ¿Jas yuj och stristeʼile jujuntik judíoʼik yajni yawe ochuk ja simientoʼik ja yajkʼachil templo?

⁹ Yajni yawe och ja simientoʼik ja yajkʼachil templo, jujuntik judíoʼik bʼa ayxa skʼujole och okʼuke (Esd. 3:12). Yuja yilawe ja niwan templo stojbʼes ja Salomón, jel och stristeʼile yujni jel skoʼelal xyilawe ja yajkʼachil temploʼi ke yuja jun ajyi (Ageo 2:2, 3). ¿Jastal oj koltajuke yuja nakʼsat yila ja Zacarías bʼa oj cha gustoʼaxuke?

10. ¿Jastal koltajiye ja judíoʼik soka jas yala ja anjeli bʼa wa xtax bʼa Zacarías 4:8-10 bʼa oj cha gustoʼaxuke?

¹⁰ (Kʼuman ja Zacarías 4:8-10). ¿Jas kʼan yal ja anjeli yajni yala ke jel oj gustoʼaxuke ja judíoʼik sok oj yile ja plomo  tey bʼa skʼabʼ ja mandaranum judío Zorobabel? Ja plomo jun yamkʼabʼal bʼa yajel kʼeʼuk naʼits bʼa wa xkoltani yiljel ta toj wan kanel jun jasunuk. Ja yuj, ja anjeli wani yaljelyabʼ ja xchonabʼil ja Dyos ojni chʼak tojbʼuk sok oj kʼulaxuk ja jas wa skʼana ja Jyoba ama jujuntik jel skoʼelal xyilawe ja templo. Sok ta ja Jyoba gusto ay soka jaw, ¿jas yuj mi cha gusto oj ajyuke ja yeʼnleʼi? Sbʼaja Dyos ja mas tʼilani jani ke oj axukyi stoyjel ja bʼa yajkʼachil templo jastalni wa skʼana. Ja yuj, ta ja judíoʼik jaʼ wa xwaj skʼujole stoyjel jastal wa skʼana ja yeʼn sok bʼa lek oj iljuke, ojni cha gustoʼaxuke.

11. ¿Jastik junuk jel wokol xyabʼye jujuntik yaʼtijumik ja Jyoba?

¹¹ Jitsan bʼa keʼntik jelni wokol xkabʼtik ta ay jas tukbʼi. Jujuntik bʼa jitsanxa tyempo wane aʼtel ja bʼa tyempo tsʼikan jeltesjiyeta. Jaxa tuki, yuja sjabʼile, yawetakan ja xchole bʼa jel xyiʼaje gusto ajyi. Ja jastik it wani xya och jtristeʼiltik. Bʼobʼta ja bʼajtanto mi xkabʼtik stojolil jas yuj jach ekʼi ma mi akuerdo aytik. Bʼobʼta jel xnaʼatik ja jastal wa xkʼulaxi ajyi. Sok bʼobʼta oj el jganatik ta jpensarantik ke mixa jel jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa Jyoba (Prov. 24:10). La kiltik jastal oj skoltayotik ja nakʼsatal yila ja Zacarías bʼa mi oj katikan yajelyi ja Dyos ja jas mas lek bʼa keʼntik.

12. ¿Jastal wa skoltayotik ja nakʼsatal yila ja Zacarías bʼa mi oj el jganatik ama ay jas wa xtukbʼi?

¹² Jun jasunuk oj skoltayotik bʼa kuchelkujtik ta ay jas tukbʼi jani oj kiltik ja jastal wa xyila ja Jyoba. Ja bʼa jtyempotiki, ja yeʼn wan skʼulajel jitsan jastik, sok ja keʼntik ay kiʼojtik ja chaʼan cholal bʼa skoltajel (1 Cor. 3:9). Wani xbʼobʼ tukbʼuk ja jcholtiki, pe miyuk ja jastal wa syajtayotik ja Jyoba. Ja yuj, ta ay jas tukbʼi ja bʼa xchonabʼil ja Dyos sok ti chʼikana ja weʼn, mok jela pensaraʼuk jas yuj jach ekʼi. Jaʼuktoma oja naʼ «ja kʼakʼujik ekʼeli», kʼanayi ja Dyos a-skoltaya yiljel ja slekilal oj yijan ja jas tukbʼi (Ecl. 7:10). Moka pensaraʼuk ja bʼa jastik mi xbʼobʼa kʼuluki, pensaran ja bʼa jastik wa xbʼobʼa kʼuluki. Ja nakʼsatal yila ja Zacarías wa sjeʼakitik ja stʼilanil bʼa mok jom kolomtik bʼa jachuk mi oj chʼaytik ja gustoʼili sok ajyel toj ama ay jas wa xtukbʼi.

13. ¿Jas yuj bʼobʼta jujuntik judío spensarane mini lek ja ojxa snocheyi stojbʼesel ja templo?

¹³ Ama timubʼalto ja stojbʼesel ja templo, ja winike matik wane stojel ja chonabʼi, ja mero olomal sacerdote Jesúa (Josué) sok ja mandaranum Zorobabel, «kʼe snocheyi stojbʼesel ja snaj ja Dyosi» (Esd. 5:1, 2). Bʼobʼta jujuntik judíoʼik spensarane mini lek ja jas xchapaweta skʼulajeli, yujni ja aʼteli mi xbʼobʼ nakʼxuk sok ojni sleʼe modo ja skontraʼe bʼa oj stime. Ja Josué soka Zorobabel, bʼa yeʼn olomale, wani skʼanawe snajel ke tey yiʼoje ja skoltanel ja Jyoba. Jaxa Jyoba yayile ja jas wa xmakuniyujileʼi. La kiltik jastal skʼulan.

14. ¿Jasa aji snaʼe yuja jas yala ja Zacarías 4:12, 14 ja mero olomal sacerdote Josué soka mandaranum Zorobabel?

¹⁴ (Kʼuman ja Zacarías 4:12, 14). Ja bʼa parte it bʼa nakʼsatali, ja anjeli xchiktesyi ja yaluman toj ja Dyosi ke ja chabʼ olivo jani wa senyaʼan «ja chawane matik tsaʼubʼale»: ja Josué soka Zorobabel. Wani x-alxi ke ja chabʼ winike it bʼa kechanta wa senyaʼan «ti tekʼane bʼa stiʼ sat ja Ajwalal bʼa yibʼanal ja luʼumi», ja Jyoba. Ja cholal it wa sjeʼa ja janekʼto wa xjipji skʼujole yuja Jyoba. Ja yuj ja tuk judíoʼiki ayni yiʼoje lek rason bʼa oj sjip skʼujole ja bʼa jas wa xchapaweʼi, yujni ja Jyoba yeʼn wan yajel makunuke bʼa stojel ja xchonabʼi.

15. ¿Jastal wa xjeʼatik wa xkisatik ja tojelal wa xyaʼa ja Jyoba ja bʼa Yabʼali?

¹⁵ Ja bʼa jtyempotiki, jun modo ja jastal wa stojo ja Jyoba ja xchonabʼi jani soka Yabʼali, ja Biblia. Ja tiw wa xyalakabʼtik jastal wa skʼana oj jtoytik. ¿Sok jastal wa xjeʼatik ke wa xkisatik ja tojelal wa xtax ja bʼa Yabʼali? Jani spiljel tyempo bʼa skʼumajel jaʼankʼujol sok yabʼjel stojolil. Jobʼo abʼaj: «Yajni wa xkʼuman ja Biblia ma june ja bʼa juʼuntiki, ¿wan maʼ xkan jpensaraʼuk ja bʼa jas wanon skʼumajeli? ¿Wan maʼ xpaklay ja smeranilik bʼa Biblia ja bʼa ‹jel wokol yabʼjel stojolil›? ¿Ma jel wego wa xkʼuman ja juʼuni?» (2 Ped. 3:16). Ta wa xpilatik tyempo bʼa spensarajel ja jas wa sjeʼakitik ja Jyoba, ojni bʼobʼ jnochtik ja stojelali sok skʼulajel ja kaʼteltiki (1 Tim. 4:15, 16).

16. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa skisjel ja stojelale «ja moso jel toj sok wa spensaraʼan leki» ta mi xkʼot kabʼtik lek stojolil?

¹⁶ Pilan modo jastal ja Jyoba wan stojel  ja xchonabʼi jani soka «moso jel toj sok wa spensaraʼan leki» (Mat. 24:45). Bʼobʼta ay ekʼele, ja moso it oj yakitik tojelalik bʼa mi xkʼot kabʼtik lek stojolil. Jun sjejel, bʼobʼta oj ajukitik tojelalik jaman lek bʼa jastal kanel sakʼan bʼa jun desgrasya bʼa bʼobʼta wa xpensaraʼantik ke mi oj ekʼuk ja bʼa jlugartiki. Ma bʼobʼta oj jpensaraʼuktik ke ja mosoʼali wanxa xjelxi ja bʼa jastal oj jtalnay jbʼajtik bʼa jun chamel wa spuku sbʼaj. Anto, ¿jasa oj jkʼuluktik ta wa xpensaraʼantik ke ja tojelalik wa x-ajikitiki mi jel xmakunikujtik? Bʼobʼta lekni oj ka juljkʼujoltik jastal yawe el slekilal ja judíoʼiki yuja skisawe ja tojelalik ajiyile yuja Josué sok ja Zorobabel. Cha ojni bʼobʼ jpensaraʼuktik bʼa tuk loʼilik bʼa Biblia bʼa jkʼumunejtikxa. ¡Jitsan ekʼele ajiyile tojelalik ja yaʼtijumik Dyos bʼa lajansok mi oj makunukyujile pe yuja jaw kanye sakʼan! (Juec. 7:7; 8:10).

17. ¿Jastal koltajiye ja judíoʼik yuja nakʼsatal bʼa kandelabro sok ja bʼa chabʼ olivo?

¹⁷ Bʼobʼta jelni kom ja sjoʼil nakʼsatal yila ja Zacarías, pe koltajiye ja judíoʼik bʼa oj tukbʼuk ja spensareʼi sbʼaja aʼtel wane skʼulajeli sok ja bʼa stoyjel ja Dyosi. Sok yajni yawe makunuk ja jasa snebʼawe ja bʼa nakʼsatal yila ja Zacarías, yabʼye ke wane koltajel yuja Jyoba sok yajxta wane tojel. Soka yipi, ja Jyoba skoltay bʼa oj snocheyi soka aʼteli sok bʼa oj cha gustoʼaxuke (Esd. 6:16).

18. ¿Jastal oj skoltaya ja nakʼsatal yila ja Zacarías?

¹⁸ Ja nakʼsatal bʼa kandelabro sok ja bʼa chabʼ olivo jelni oj skoltaya ja bʼa wa sakʼanili. Jastalni ilxi, oj yawi awip yajni wala ilji kontra, oj yawi ja gustoʼil bʼa oj kuchukawuj ja yajni ay jas xtukbʼi sok oj ya jipa kʼujol bʼa skʼuʼajel ja tojelalik bʼa bʼobʼta mi xkʼota wabʼ stojolil. Anto, ¿jasa oja kʼuluk yajni xa tʼaspun wokolik ja bʼa wa sakʼanili? Bʼajtan, ila ja jas yila ja Zacarías, ja prebaʼik sbʼaja jastal ja Jyoba wan stalnajel ja xchonabʼi. Sok tixa kʼulan ja jas waxa wila: jipa kʼujol bʼa Jyoba sok toyo sok spetsanila kʼujol (Mat. 22:37). Jachuk, ja Jyoba oj skoltaya bʼa oja waʼteltay gusto lek bʼa tolabida (Col. 1:10, 11).