1. ¿Jasa wa skʼana oj skʼuluke ja nantatalik?

 NANTATALIK, wa xnaʼatikon wani xa kʼanawex skoltajel jawa wuntikilex bʼa oj snaʼe sbʼaj sok oj syajtaye ja Jyoba. Pe yuja mi x-ilxi, ¿jas oja kʼulukex bʼa oj kʼot yil-e kʼotel jun Dyos sakʼan sok oj mojxukesok? (Sant. 4:8).

2. ¿Jastal oj bʼobʼ sjeʼeyi ja nantatalik ja yuntikile sbʼaja Jyoba sok ja bʼa smodoʼik?

² Jun modo jel tʼilan ke ja nantatalik oj bʼobʼ skoltaye ja yuntikile bʼa oj mojxuke soka Jyoba, jani oj spaklaye lajan ja Yabʼal (2 Tim. 3:14-17). Pe ja Biblia wa sjeʼa pilan modo ke ja keremtik akʼixuk wani xbʼobʼ snebʼe mas bʼa Jyoba. Ja libro bʼa Proverbios, jun tatal wa xloʼilani soka skerem sok lajansok wa stsatsankʼujolan bʼa mi oj yakan yiljel ja smodoʼik ja Jyoba, bʼa wa xchiknaji ja bʼa kʼulbʼen (Prov. 3:19-21). La kiltik jastal ja nantatal oj bʼobʼ yawe makunuk ja kʼulbʼen bʼa oj sjeʼeyi ja yuntikile sbʼaja Jyoba sok ja smodoʼik.

3. ¿Jasa koltanel wa xbʼobʼ yaweyi ja nantatalik ja yuntikile?

³ Ja Biblia wa xyala ke ja smodoʼik mi x-ilxi ja Dyos «wa x-ilxi jaman lek man kʼulaji ja luʼumkʼinali, pes wa xkʼot naxuk yuja jastik kʼulubʼali» (Rom. 1:20). Nantatalik, ¿anke jelni xa wabʼyex stsamalil yajel ekʼ tyempo bʼa jaman kʼinal soka wa wuntikilex? Awik makunuk ja ekʼeleʼik it bʼa skoltajel yiljel ja stukil yiʼoj ja «jastik kʼulubʼali» sok ja bʼa tsamalik smodo ja Jyoba. La kiltik jasa wa xbʼobʼ snebʼe ja nantatalik ja sjejel bʼa Jesús.

4. ¿Jastal ya makunuk ja kʼulbʼen ja Jesús bʼa sjejelyi ja snebʼumanik? (Lucas 12:24, 27-30).

 ⁴ Ila jastal ya makunuk ja kʼulbʼen ja Jesús bʼa sjejel. Bʼa jun ekʼele, yalyabʼ ja snebʼumanik ke a-skʼele ja joj jumasaʼ sok ja yal nichimik (kʼuman ja Lucas 12:24, 27-30). Ja Jesús ojni bʼobʼ staʼ tiʼal chikan jas chante ma yal kʼulik ajyi, pe stsaʼa jun yal chan sok jun nichim bʼa wa snaʼawe sbʼaj lek ja snebʼumanik. Seguro ayxa bʼa yiluneje ja joj jumasaʼ wane jujpel ja bʼa satkʼinal sok ja yal nichimik wan pojkel. Bʼobʼta ja Jesús sjeʼa ja jastik it yajni wan loʼilsoke. ¿Sok jasa skʼulan tsaʼan yajni yaʼata ja sjejelik it? Sjeʼayi ja snebʼumanik jun jasunuk jel chaʼanyabʼal sbʼaja jaman skʼujol sok ja bʼa lekil skʼujol ja sTat bʼa satkʼinal: ja Jyoba ojni yayi swaʼel sok oj skʼutes ja tojik yaʼtijumik jastalni wa skʼulanyi ja joj jumasaʼ sok ja yal nichimik.

5. ¿Jastik sjejel ja bʼa kʼulbʼen oj bʼobʼ yawe makunuk ja nantatal bʼa sjejelyile ja yuntikile sbʼaja Jyoba?

⁵ Nantatalik, ¿jastal oj bʼobʼa nochex ja jastal sjeʼa ja Jesús? Jun sjejel, ojni bʼobʼa taʼexyi tiʼal jawa wuntikilex jun jasunuk ja bʼa kʼulbʼen ke jelxa wiʼajex gusto, jun yal kʼul ma jun chante. Mok chʼayuka kʼujolex oja cholex ja jas wa sjeʼakitik bʼa Jyoba. Tsaʼan, ojni bʼobʼa jobʼexyi jawa wuntikilex jas chante ma jas yal kʼulik wa xyiʼaje gusto. Ta waxa taʼawexyi tiʼal bʼa Jyoba yajel makunuk jastik bʼa wa xyiʼaje gusto, masni oj skʼan oj smaklaye.

6. ¿Jas wa xnebʼatik ja bʼa snan ja Christopher?

⁶ Ja it mi wa stojolan ke ja nantatalik oj yawe ekʼ jitsan tyempo spaklajel jun chante ma jun yal kʼul. Ja Jesús mini yayi jun najat xcholjel sbʼaja jastal wa xwaʼye ja joj jumasaʼ ma ja jastal wa xpojki ja yal nichimik. Bʼobʼta jawa wuntikil wa xyiʼaj gusto snebʼjel sbʼaja jastik skʼulunej ja Jyoba, pe ayni ekʼele malanta sok jun yaljel mi wokoluk ma jun sjobʼjel bʼa oj yabʼ stojol. Jun sjejel, jun hermano sbʼiʼil Christopher wa xjul skʼujol: «Ja jnani wa xyalkabʼtikon jastik mi wokoluk sbʼaja jastik sjoybʼunejotikon bʼa wa skoltayotikon yiljel chaʼanyabʼal ja kʼulbʼen. Yajni mojan aytikon bʼa jun wits, wa xyala kabʼtikon: ‹¡Jel niwan ja witsi sok jel tsamal! ¿Anke jelni chamyabʼjel ja jastal kʼotel ja Jyoba?›. Ma yajni wala wajtikon ja bʼa mari, wa xyala kabʼtikon: ‹¡Kʼelawil jastal jel tsats ja spukʼtsinel ja mari! Ja Dyos jelni ja yip›». Ja Christopher wa xyala: «Ja jastal mi wokoluk ja jas wa xyala, jelni xya jpensaraʼuktikon».

7. ¿Jasa oja kʼulukex bʼa oja jeʼexyi jawa wuntikilex spensarajel sbʼaja kʼulbʼen?

⁷ Yajni wan kʼiʼel jawa wuntikilex, ojni bʼobʼa jeʼexyi spensarajel ja bʼa kʼulbʼen sok snebʼjel ja smodoʼik ja Jyoba. Ojni bʼobʼa taʼexyi tiʼal jun jasunuk ja bʼa kʼulbʼen sok sjobʼjel yile: «¿Jasa wa sjeʼawilex ja it sbʼaja Jyoba?». Bʼobʼta chamtoni oja wabʼyex ja jas oj sjakʼe (Mat. 21:16).

8. ¿Jas wa xbʼobʼ skʼuluke ja israʼelenyoʼik yajni ti aye ‹bʼa bʼej› soka yuntikile?

⁸ Ja israʼelenyoʼik ajiyile tojelal bʼa sjejelyile ja yuntikile ja smandarik ja Jyoba yajni ti aye ‹bʼa bʼej› (Deut. 11:19). Ja bʼa bʼejik bʼa Israel wani xbʼobʼ ilxuk tuktukil chante sok yal nichimik. Ja yuj, ja nantatalik israʼelenyoʼik wani xbʼobʼ yawe makunuk ja kʼulbʼen bʼa sjejelyile ja yuntikile sbʼaja Jyoba. Ja bʼa jtyempotik, junxtani oj bʼobʼ skʼuluke ja nantatalik. La kiltik jasa skʼuluneje jujuntik.

9. ¿Jas waxa nebʼa sbʼaja Punitha sok ja bʼa Katya?

⁹ Jun nanal sbʼiʼil Punitha, ke tey bʼa  chonabʼ India, wa xyala: «Yajni wa xkulataytikon ja jpamilyatikon ja bʼa lugari, wani xkatikon makunuk ja ekʼeleʼik jaw bʼa sjejelyi ja kuntikiltikon jastik sbʼaja tsamal skʼulbʼenik ja Jyoba. Lajansok ja ajyel najat bʼa jun chonab bʼa jel ja kristyano sok ja karro masni pasil wa xbʼobʼ yabʼye stojol ja yal untik sbʼaja jas wa sjeʼakitik ja kʼulbʼen». Nantatalik, bʼobʼta mini oj chʼay skʼujole jawa wuntikilex ja ekʼeleʼik wala ajyiyexsok bʼa jun tsamal lugar. Ja Katya, jun hermana bʼa Moldavia, wa xcholo: «Wa xkabʼ lajansok eketo waj ja ekʼeleʼik ajyiyon soka jnantat ja bʼa lugar. Jelni xkaʼa tsʼakatal yuja sjeʼunejeki man yal jchʼinil bʼa skʼeljel ja jas skʼulunej ja Jyoba sok spensarajel ja bʼa smodoʼik».

10. ¿Jas oj bʼobʼ skʼuluke ja nantatalik ta wokol xyabʼye elel ja bʼa chonabʼ? (Kʼela ja recuadro « Koltanel sbʼaja nantatalik»).

¹⁰ Pe ¿jaxa ta wokol xa wabʼ elel ja bʼa chonabʼ? Ja Amol, bʼa cha tey bʼa India, wa xyala: «Ja bʼa bʼaytikon, ja jnantat tʼilan oj aʼtijuke jitsan ora, sok skʼulajel biajar jelni karo. Pe wani xbʼobʼ ilxuk ja kʼulbʼen sok stajel tiʼal ja smodoʼik ja Jyoba bʼa jun parke ma bʼa jun barandal». Nantatalik, ta waxa kʼelawex lek, seguro oja taʼex ja bʼa wa joyanalex jitsan jastik ja bʼa kʼulbʼen bʼa wa xbʼobʼa jeʼexyi jawa wuntikilex (Sal. 104:24). Bʼobʼta oja wilex yal chanik, yal nuxik chanik, yal kʼulik sok tuk jastik. Ja Karina, bʼa Alemania, wa xcholo: «Ja jnani jel xyiʼaj gusto ja nichimik. Ja yuj, yajni chʼinonto sok wala eltikon paxyal, ja yeʼn wani sjeʼaki ja yal tsamal nichimik ja bʼa bʼej». Cha ojni bʼobʼ wawex makunuk ja bideoʼik sok ja juʼunik sbʼaja kʼulbʼen yaʼunej eluk ja xchonabʼ ja Jyoba. Chikan jastal ja bʼayexi, ojni bʼobʼa koltayex jawa wuntikilex bʼa skʼeljel ja jas skʼulunej ja Dyos. Ja wego, la kiltik jujuntik ja smodoʼik ja Jyoba bʼa oj bʼobʼa taʼexyi tiʼal jawa wuntikilex.

11. ¿Jas oj bʼobʼ skʼuluke ja nantatalik bʼa skoltajel ja yuntikile bʼa oj yil-e ja syajal skʼujol ja Jyoba?

¹¹ Bʼa skoltajel jawa wuntikilex bʼa oj yil-e ja syajal skʼujol ja Jyoba, ojni bʼobʼa taʼexyi tiʼal ja jastal yajxta wa stalnaye ja yuntikil jitsan yal chante (Mat. 23:37). Cha ojni bʼobʼa taʼexyi tiʼal ja tuktukil jas ay ja bʼa kʼulbʼen sok bʼa jel xkabʼtik stsamalil. Ja Karina, bʼa staʼa tiʼal ja parrapo ekʼta, wa xyala: «Yajni wala eltikon bʼejyel, ja jnani wa stsatsankʼujolanon oj kʼotkon tekʼan sok skʼeljel ja jastik tuktukil bʼa kada yal nichim sok ja bʼa jastal ja stsamalil wa sjeʼa ja syajal skʼujol ja Jyoba. Ama ekʼta jujuntik jabʼil, wantoni xkʼela ja tuktukil jas ay ja bʼa kʼulbʼen, ja jastal kʼulubʼal sok ja yelawik yiʼoj ja nichimik. Spetsanil ja it wa xya juljkʼujol ja janekʼto wa syajtayotik ja Jyoba».

12. ¿Jas oj bʼobʼ skʼuluke ja nantatalik bʼa skoltajel ja yuntikile bʼa oj yil-e ja sbiboʼil ja Jyoba? (Salmo 139:14; cha kʼela ja potoʼik).

¹² Koltayik jawa wuntikilex bʼa oj yil-e ja sbiboʼil ja Jyoba, bʼa tukni lek yuja jbʼajtik (Rom. 11:33). Jun sjejel, ojni bʼobʼa cholex yabʼ ke ja jaʼi wa xpax asonik sok wa x-ajyi ja bʼa ikʼi bʼa wa xbʼobʼ kʼot pasil bʼa jun lugar (Job 38:36, 37). Cha ojni bʼobʼa taʼexyi tiʼal ja jastal jel tsamal kʼulubʼal ja skuerpo ja kristyano (kʼuman ja Salmo 139:14). Ila jastal skʼulan jun tatal sbʼiʼil Vladimir. Ja yeʼn wa xcholo: «Jun kʼakʼu, ja jkeremtikon mokʼ bʼa jun bicicleta sok yajbʼi. Ekʼ jujuntik kʼakʼu, tojbʼi ja bʼa yajbʼeli. Ja jcheʼum soka keʼn jcholotikonyabʼ ke ja Jyoba skʼulan ja jkuerpotik bʼa yeʼnta oj tojbʼuk stuchʼil. Sok cha kaltikonyabʼ ke ja jaw juni jasunuk mey yiʼoj ja bʼa jastik wa skʼulane ja kristyano. Jun sjejel, jun karro mi xtojbʼi stuchʼil yajni wa x-ekʼ jun accidente. Soka xcholjel it, ja jkeremtikoni bʼobʼni yabʼ stojol ja sbiboʼil ja Jyoba».

13. ¿Jasa oj bʼobʼ skʼuluke ja nantatalik bʼa skoltajel ja yuntikile bʼa oj spensaraʼuke ja bʼa yip ja Jyoba? (Isaías 40:26).

¹³ Ja Jyoba wa slokowotik sjachjel ja jsatik bʼa satkʼinal sok spensarajel jastal ja yip wa skʼulan ke yibʼanal ja kʼanalik aʼajyuk bʼa slugar (kʼuman ja Isaías 40:26). Ja weʼnlex ojni bʼobʼa tsatsankʼujolukex jawa wuntikilex bʼa a-skʼele ja satkʼinal sok a-spensaraʼuke ja jas wa xyilawe. Jun hermana bʼa Taiwán sbʼiʼil Tingting wa xjul  skʼujol jun jasunuk bʼa jach ekʼ sbʼaj ja yajni chʼinto. Ja yeʼn wa xcholo: «Jun ekʼele, soka jnani wajtikon jijlel bʼa yoj jobʼ sok yuja najat kiʼojtikon ja chonabʼ, bʼobʼni kiltikon jastal jel leman ay ja satkʼinal sok bʼutʼel kʼanal. Ja bʼa tyempo jaw, wanon stʼaspujel ja stʼenwanel ja jmojik bʼa eskuela sok wa xcham jkʼujol mi oj ajyukonsok toj ja Jyoba. Ja jnani stsatsankʼujolanon spensarajel ja bʼa yip ya makunuk ja Jyoba bʼa skʼulan spetsanil ja kʼanal sok bʼa yajel juljkʼujol ke ja yeʼn cha ojni ya makunuk ja yip bʼa oj skoltayon ajyelsok toj. Yajni kila ja kʼulbʼen ja bʼa biaje jaw, jkʼanani snajel sbʼaj mas ja Jyoba sok yaʼteltajel ama chikan jas x-ekʼ jbʼaj».

14. ¿Jastal oj yawe makunuk ja kʼulbʼen ja nantatalik bʼa oj yil-e ja yuntikile ke ja Jyoba jun Dyos bʼa gusto ay?

¹⁴ Ja skʼulbʼen ja Jyoba wa sjeʼa ke gusto ay sok wani skʼana ke cha gusto la ajyukotik. Ja cientificoʼik yiluneje ke tʼusan mi spetsaniluk ja chante wa xtajniye, bʼa ti chʼikan ja yal chanik sok ja chayik (Job 40:20). Bʼobʼta jawa wuntikil ay bʼa yilunej jun yal mis wan snochjel jun bola laso ma jujuntik yal tsʼiʼik wane tajnel, sok tseniye yajni yilawe. Bʼa pilan ekʼele stseniye jawa wuntikil yajni xyilawe ja jas wa skʼulan jun yal chante, ¿jas yuj mi xwa julyi skʼujole ke wantik yaʼteltajel jun Dyos bʼa gusto ay? (1 Tim. 1:11).

15. ¿Jasa oj koltajuke ja nantatalik bʼa oj snaʼe ja jas wa spensarane ja yuntikile? (Proverbios 20:5; cha kʼela ja poto).

¹⁵ Ay ekʼele ja nantatalik jel x-aji wokolanuke bʼa lajxelyujile ke ja yuntikil aʼaljuk yabʼye yuja swokole. Ta jach wan ekʼelabʼaj ja weʼn, ¿jasa oj skoltaya bʼa oja naʼ ja jas wa spensaran jawa wuntikil? (Kʼuman ja Proverbios 20:5). Jujuntik nantatal lek wajel yujile loʼilanel soka yuntikile yajni wane yabʼjel stsamalil ja kʼulbʼen. ¿Jas yuj? Jun rason yujni mas mey jastik bʼa wa xbʼobʼ jomjuk yolome, bʼa cha jachuk ja yuntikile. Jun tatal bʼa Taiwán sbʼiʼil Masahiko wa xcholo pilan rason: «Yajni wa xkatikon ekʼ tyempo bʼa jaman kʼinal  soka kuntikiltikon, bʼa wits ma bʼa playa, masni laman wa x-ajyiye. Ja yuj masni pasil bʼa keʼntikon loʼilanel soka yeʼnle sok snajel ja jas wa spensarane sok ja jastal ay xyabʼye». Ja Katya, bʼa staʼa tiʼal ja parrapo 9, wa xyala: «Yajni elyonta ja bʼa eskuela, ja jnan wa xyiʼajon bʼa jun tsamal parke. Ja bʼa lugar jaw jel laman, masni lek wa xkabʼ loʼilanel soka yeʼn ja bʼa jas wan ekʼel jbʼaj ja bʼa eskuela ma ja jas wa xcham jkʼujol».

16. ¿Jastal oj bʼobʼ yabʼye stsamalil ja pamilya ja skʼulbʼen ja Jyoba?

¹⁶ Ja skʼulbʼen ja Jyoba cha wa xyaʼakan ke ja pamilyaʼik aʼajyuke laman sok ayawe ekʼ gusto, sok ja jaw wa x-aji ajyuke mas tsoman. Ja Biblia wa xyala ke ay «jun tyempo bʼa tsenel» sok «jun tyempo bʼa chanel» (Ecl. 3:1, 4, nota). Ja Jyoba skʼulunej tsamal lugarik bʼa ay jas wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa wa xkiʼajtik gusto. Jitsan pamilya jel xyiʼaje gusto yajel ekʼ tyempo bʼa jun lugar jel tsamal, bʼa alaj, bʼa wits ma bʼa jun playa. Jujuntik yal untik jel sgustoʼe ajnel sok tajnel bʼa jun parke, skʼeljel ja chanteʼik ma noxel bʼa jun yok jaʼ, bʼa jun laguna ma bʼa jun mar. Ayni jitsan modo bʼa yabʼjel stsamalil ja kʼulbʼen sok bʼa spetsanil ja jas skʼulunej ja Jyoba.

17. ¿Jas yuj tʼilan ja nantatalik oj skoltaye ja yuntikile bʼa oj yabʼye stsamalil ja skʼulbʼen ja Jyoba?

¹⁷ Ja bʼa yajkʼachil luʼumkʼinal, ja nantatalik sok ja untiki ojxani yabʼye stsamalil ja skʼulbʼen ja Jyoba bʼa mi xlajxiyujile ja wego. Mixani oj xiwkotik yuja chanteʼik, sok ja yeʼnle mixa oj xiwuke jmoktik (Is. 11:6-9). Ojxani ajyukujtik lek tyempo bʼa yabʼjel stsamalil spetsanil ja jas skʼulunej ja Jyoba (Sal. 22:26). Pe nantatalik, moka majlayex man tyempo jaw bʼa skoltajel jawa wuntikilex bʼa yiljel ja kʼulbʼen sok snebʼjel sbʼaja jaw. Ta man wego waxa wawex makunuk ja kʼulbʼen bʼa sjejelyi jawa wuntikilex sbʼaja Jyoba, seguro ke jach oj yabʼye jastal ja rey David, bʼa yala: «Mini ay june jastal ja weʼn, Jyoba, cha mini jas kʼulubʼal bʼa oj slaj jastal jawa bʼaj» (Sal. 86:8).