1. ¿Jasa wa xyiʼaje gusto ja matik sbʼajtanil ekʼele wa x-wajye ja bʼa reunión? (Cha kʼela ja poto).

 LA JPENSARAʼUKTIK jun nupanum wa x-ochye sbʼajtanil ekʼele bʼa jun reunión bʼa Naʼits bʼa Tsomjelal. Jel gustoʼaye yuja jastal jel lek kʼulajiye recibir yuja hermanoʼik sok ja jastal wa syajtay sbʼaje. Yajni kumxume bʼa snaje, ja cheʼumali wa xyala yabʼ ja statami: «Ja testigoʼik bʼa Jyoba ayiʼoje jun jasunuk jel chaʼanyabʼal, sok jel xkiʼaj gusto».

2. ¿Jas yuj jujuntik yaʼunejekan yaʼteltajel ja Jyoba?

² Ja yajtanel wa xjeʼatik ja bʼa kongregasyon juni jasunuk jel chaʼanyabʼal. Pe ja testigoʼotik bʼa Jyoba mini tojxa kʼotelotik (1 Juan 1:8). Ja yuj, yajni mas wa xnaʼatik sbʼaj ja kermanotik, bʼobʼta mas oj waj jkʼujoltik ja spaltaʼe (Rom. 3:23). Tristeni yabʼjel, jujuntik yaʼunejekan yaʼteltajel ja Jyoba yuja spaltaʼe ja tuk.

3. ¿Jasa wa xchiktes ja meran snochumanik Kristo? (Juan 13:34, 35).

³ La kiltik yajkʼachil ekʼele ja teksto ja bʼa yolomajel ja artikulo it (kʼuman ja Juan 13:34, 35). ¿Jasa oj xchiktes ja meran snochumanik Kristo? Jani ja yajtanel, mi jaʼuk ja tojxa oj kʼotuke. Chomajkil, jastalni wa xkilatik ja Jesús mi yala: ‹Jachuk ja weʼnlexi oja naʼex kʼotelex jnebʼumanik›, ja yeʼn yala: «Jach oj snaʼe yibʼanal kristyano ja weʼnlexi kʼotelex jnebʼumanik». Ja yuj ja Jesús ya chiknajukan lek ke ja snebʼumanik sok ja tuk kristyano ojni snaʼe sbʼaj ja meran snochumanik yuja yajtanel oj sjeʼe bʼa yeʼnle.

4. ¿Jasa bʼobʼta oj sjobʼ sbʼaje jujuntik?

⁴ Jujuntik maʼ mi testigoʼuk bʼa Jyoba bʼobʼta ojni sjobʼ sbʼaje: «¿Jas yuj jaʼa yajtanel ja wa xchiktes ja meran snochumanik Kristo? ¿Jastal sjeʼayi ja Jesús ja snebʼumanik ja yajtanel it? ¿Jastal snochjel ja Jesús?». Ja matik Testigoʼotikxa jelni lek yajel jbʼajtik ja sjobʼjelik it. Skʼulajel ja it ojni skoltayotik bʼa oj jetik mas ja yajtaneli, mas yajni ja tuk wa skʼulane jastik mi lekuk (Efes. 5:2).

5. ¿Jas tikʼe yajtanel wan stajel tiʼal ja Jesús ja bʼa Juan 15:12, 13?

⁵ Ja Jesús ya chiknajukan ke ja yajtanel oj sjeʼe ja snochumanik jelni chaʼanyabʼal oj kʼotuk (kʼuman ja Juan 15:12, 13). La kiltik ja mandar yala yabʼye: «Yajta abʼajik ja weʼnlexi jastalni jyajtunejex ja keʼn». ¿Jas tikʼe yajtanel wan stajel tiʼal? Ja yeʼn xcholo ke kʼotelni jun yajtanel ke jun snochuman Kristo puesto oj ajyuk bʼa oj chamuk yuja yermano. b

6. ¿Jastal wa xchiktes ja Yabʼal ja Dyos ja stʼilanil ja yajtanel?

⁶ Ja Yabʼal ja Dyos wa sjeʼa ke ja yajtanel jelni tʼilan. Jitsan wa xyalawe ke bersikuloʼik jastal it jelni xyiʼaje gusto: «Ja Dyosi yajalkʼujolal» (1 Juan 4:8); «yajtay jawa moji jastalni waxa yajtabʼaj ja weʼni» (Mat. 22:39); «ja yajalkʼujoli wa smusu jitsan mulal» (1 Ped. 4:8) sok «ja yajalkʼujoli nunka xchʼaki» (1 Cor. 13:8). Ja bersikuloʼik it sok tuk wa xchiktes ja stʼilanil yajel ajyuk sok sjejel ja modoʼal it jel tsamali.

7. ¿Jas yuj ja Satanás mi oj bʼobʼ lajxukyuj yajel ajyuk tsoman sok syajtajel sbʼaje ja kristyano?

 ⁷ Jitsan kristyano wa sjobʼo sbʼaje: «¿Jastal oj jnaʼ bʼay ja relijyon smeranil? Spetsanil ja relijyon wa xyalawe ke wa sjeʼawe ja smeranil, pe tuktukilni ja jas wa sjeʼawe sbʼaja Dyos». Ja Satanás yaʼunej ajyuk jitsan relijyon mi meranuk, sok ja jaw wani sjomo yolom ja kristyano. Pe ja yeʼn mini oj bʼobʼ ya ajyuk jun pamilya bʼa yibʼanal ja luʼum bʼa oj syajtay sbʼaje. Kechani ja Jyoba wa xbʼobʼ skʼuluk jastal it. Wani xnaʼatik yujni ja yajtaneli ti jakel bʼa Jyoba. Kechani ja matik ay yiʼoj ja yip sok ja slekilal oj bʼobʼ syajtay sbʼaje meran (1 Juan 4:7). Ja yuj ja Jesús yala ke ja meran yajtanel jani oj xchiktes ja meran snebʼumanik.

8, 9. ¿Jastal koltubʼale jitsan kristyano yuja yajtanel yiʼoje ja testigoʼik bʼa Jyoba?

⁸ Jastalni yalakan ja Jesús, jitsan kristyano kʼotel snaʼe machunkiluk ja meran snochumanik Kristo yuja yajtanel yiʼoje. Jun sjejel, jun hermano sbʼiʼil Ian wa xjul skʼujol ja sbʼajtanil ekʼele waj ja bʼa asamblea, ke ti ajyi bʼa jun estadio mojan bʼa snaj. Wajtani ja bʼa estadio jaw jujuntik ixaw bʼa skʼeljel jun tajnel. Ja yeʼn wa xyala: «Ja bʼa ekʼele it ayni lek stukil. Ja Testigoʼiki jel lek smodoʼe sok tsamalxta skʼutunej sbʼaje, sok tojxta aye ja yuntikileʼi». Sok cha yala: «Ja jasa mas jel cham kila jelni gusto aye skʼeljele sok laman aye, sok jani jaw jas wanon slejel ja keʼn. Mixani xjul kʼujol jastik loʼil ekʼi, pe mini tʼun chʼay jkʼujol ja smodoʼe ja Testigoʼiki». c Ja modoʼalik yila jani yuja meran yajtanel kiʼojtik. Yuja jel xyajtaytik ja kermanotik wani xjeʼatikyile lekil jkʼujoltik sok wa xkisatike.

⁹ Jun hermano sbʼiʼil John cha ayni jas yiʼaj gusto yajni waj sbʼajtanil ekʼele bʼa jun Naʼits bʼa Tsomjelal. Jelni nikji yuja lekil smodoʼe bʼa spensaran ke jelni toje. Ja yeʼn yala: «Ja jastal meran wa syajtay sbʼajeʼi ya jkʼuʼuk ke jani yiʼoje ja relijyon smeranili». d Ja smeranili ayni jitsan experiencia bʼa wa xyalawe ke ja testigoʼik bʼa Jyoba yeʼnani kʼotele ja meran snochumanik Kristo.

10. ¿Jas ekʼeleʼik oj jetik ta ay kiʼojtik yajtanel? (Cha kʼela ja nota).

¹⁰ Jastalni kalatik ja bʼa skʼeʼulabʼil, mini june ja bʼa kermanotik tojxa kʼotele. Ayni ekʼele oj skʼuluke ma oj yal-e jun jasunuk bʼa oj syajbʼesotik (Sant. 3:2). e Ja ekʼeleʼik jaw ojni jetik ta ay kiʼojtik yajtanel. ¿Jas oj skoltayotik bʼa sjejel jun jmodotik bʼa stojol sok yajtanel? La kiltik ja sjejel bʼa Jesús (Juan 13:15).

11. ¿Jasa sjeʼawe ja Santiago sok ja Juan bʼa jun ekʼele? (Cha kʼela ja dibujoʼik).

¹¹ Ja Jesús mini smajlay tojxa akʼotuke ja snochumanik. Jaʼuktoma, tsamalxta stojo ja spaltaʼe bʼa lek oj iljuke yuja Jyoba. Chawane ja bʼa jekabʼanumik, ja Santiago sok ja Juan, yalawe yabʼ ja snan bʼa a-skʼanyi ja Jesús aʼajuk yile  cholalik jel tʼilan ja bʼa sGobyerno ja Dyos (Mat. 20:20, 21). Ja chawane jekabʼanumik sjeʼawe ke niwan wa xyaʼa sbʼaje sok wa skʼanawe mas tʼilan oj kʼotuke yuja tuk (Prov. 16:18).

12. ¿Jas yuj wa xnaʼatik ke ja Santiago sok ja Juan mi kechan yeʼn sjeʼawe jun smodoʼe bʼa mi lekuk?

¹² Mini kechan yeʼn wajye ja Santiago sok ja Juan ja sjeʼawe jun smodoʼe mi lekuk ja bʼa ekʼele jaw. La kiltik jastal sjeʼa ja smodoʼe ja tuk jekabʼanumik: «Yajni yabʼye ja tuk lajune sbʼaja it, jel tajkiye soka chawane matik yermano sbʼajeʼi» (Mat. 20:24). Wani xbʼobʼ jpensaraʼuktik ja jastal jel tsats kʼeye kʼumal. Bʼobʼta ja tuk jekabʼanumik yalawe yabʼ ja Santiago sok ja Juan: «¿Machun waxa kʼuʼanex kʼotelex ja weʼnlex bʼa skʼanjel cholalik jel tʼilan ja bʼa sGobyerno ja Dyos? Mini kechan weʼnlex jel tsats aʼtelex soka Jesús. Ja keʼntikoni cha wani xbʼajintikon ja cholalik jaw». Chikan jas yalawe, ja bʼa ekʼele jaw mixani syajtay sbʼaje.

13. Ja Jesús, ¿jastal yila ja sjekabʼanumik ama mi stojoluk ja jas skʼulane? (Mateo 20:25-28).

¹³ ¿Jastal yabʼ ja Jesús? Mini tajki. Mini yala oj ya slokʼoluk winike mas chʼin wa xyaʼa sbʼaje, bʼa tolabida wa syajtay sbʼaje sok bʼa kʼotele lekil jekabʼanumik. Ja jasa skʼulan, tsamalxta tojwani yujni wa snaʼa ke ayiʼoje jun  lekil kʼujolal (kʼuman ja Mateo 20:25-28). Ama mi jaʼuk ja sbʼajtanil cha mini jaʼuk ja tsaʼanxta ekʼele kʼeye kʼumal ja sjekabʼanumik sbʼaja machunkiluk mas tʼilan, ja Jesús tolabida sjeʼayile yajalkʼujol (Mar. 9:34; Luc. 22:24).

14. ¿Jastal wa sjeʼa ja smodoʼe ja kristyano ja bʼa tyempo kʼiyejan ja sjekabʼanumik ja Jesús?

¹⁴ Mini ay duda, ja Jesús jani yaʼa tʼabʼan skʼujol ja jastal kʼiye ja sjekabʼanumik (Juan 2:24, 25). Ja bʼa tyempo jaw, ja olomalik bʼa relijyon jelni xyaweyi stʼilanil ja jastal wa xnaji sbʼaje ja bʼa jastik sbʼaje sok ja oj ajukyile cholalik (Mat. 23:6). Pes ja olomalik bʼa relijyon judío wa skʼuʼane ke mas chaʼanyabʼale ke yuja tuk (Luc. 18:9-12). f Ja Jesús wani snaʼa ke ja modoʼalik jaw ojni bʼobʼ jomjuke ja sjekabʼanumik ja bʼa jastal wa xyila sbʼaje soka tuk (Prov. 19:11). Ja yeʼn mini smajlay ke toj akʼotuke cha mini chʼinajbʼi yuja jastik mi lek skʼulane. Yuja wa snaʼa ayiʼoje jun lekil skʼujole, tsamalxta skoltay bʼa oj yaʼekan ja niwan wa xyaʼa sbʼaje, ja kechanta wa spensaran bʼa yeʼnle sok bʼa chʼin oj ya sbʼaje sok syajtajel sbʼaje.

15. ¿Jas wa xnebʼatik ja jas ekʼ sbʼaj ja Santiago sok ja Juan?

¹⁵ Jelni jas wa xnebʼatik ja jas ekʼ sbʼaj ja Santiago sok ja Juan. Mini lekuk yuja skʼanawe cholalik jel tʼilan ja bʼa sGobyerno ja Dyos. Pe cha mini lekuk yuja tuk jekabʼanumik yaʼawekan bʼa a-sjom ja jaw ja jastal tsoman aye. Pe ja Jesús sjeʼani lekil smodo soka 12 sjekabʼanumik. ¿Jasa wa xnebʼatik? Mini jaʼukta ja bʼa jastik mi lekuk wa skʼulane ja tuk, jani ja jastal wa xjeʼa ja jmodotik ja yajni wa skʼulane. Ja yuj, yajni wa xkabʼtik ke syajbʼesotik yuj jun jasunuk skʼulan jun hermano, la jobʼ jbʼajtik: «¿Jas yuj jel syajbʼeson yuja jas skʼulan? ¿Mi maʼ keʼn ayto jas wa skʼana oj ka tojbʼuk? ¿Mi maʼ wan ekʼel sbʼaj jun wokol ja hermano? ¿Mi maʼ mas lek oj jeʼ yajtanel sok oj ka ekʼ nalanchaʼan ama lajansok ay kiʼoj rason bʼa jach oj kabʼ?». Ta tolabida wa xleʼatik modo syajtajel ja tuk ojni jetik ke kʼotelotik meran snochumanik Kristo.

16. ¿Jas mas wa xbʼobʼ jnebʼtik ja sjejel bʼa Jesús?

¹⁶ Ja sjejel bʼa Jesús cha wa sjeʼakitik ke tʼilan oj jkʼujoluktik bʼa oj kabʼtike stojol ja kermanotik (Prov. 20:5). Meran, ja Jesús wa snaʼa ja jas ay ja bʼa kʼujolali, pe ja keʼntik miyuk. Pe ja jas oj bʼobʼ jkʼuluktik jani oj ajyuk jpasensyatik soka kermanotik yajni ay jas mi lek wa skʼulane (Efes. 4:1, 2; 1 Ped. 3:8). Jun jasunuk oj skoltayotik jani snajel sbʼaje lek. La kiltik jun sjejel.

17. ¿Jasa ekʼ yajni jun biajante skʼujolan bʼa snajel sbʼaj lek jun hermano?

¹⁷ Jun biajante wan aʼtel bʼa África oriental snaʼa sbʼaj jun hermano bʼa lajansok jel kʼakʼ. ¿Ja maʼ waj skʼujol ja biajante ja jaw? Ja yeʼn wa xyala: «Jaʼuktoma, kala oj jnaʼ sbʼaj mas». Jachuk snaʼa ja jastik ekʼel sbʼaj ja hermano  sok ja jastal jomjikan ja bʼa smodo. Ja yeʼn wa xyala: «Yajni kabʼ stojol ja janekʼto wokolanel sok skʼujolanunej bʼa stukbʼesel sbʼaj, jelni chaʼanyabʼal kʼot kile. Kʼotni kamigoʼuk jbʼajtikon». Ta wa xkʼujolantik snajel sbʼaj lek sok yabʼjel stojol ja kermanotik, masni pasil oj jyajtaytike.

18. ¿Jastik sjobʼjel oj ka jbʼajtik ta jun hermano syajbʼesotik? (Proverbios 26:20).

¹⁸ Bʼobʼta ay ekʼele oj kabʼtik mas lek oj jtatik loʼil jun hermano syajbʼesotik. Pe bʼajtanto oj jkʼuluktik ja jaw, tʼilan la jpaklay jbʼajtik. «¿Wan maʼ xnaʼa spetsanil ja jas ekʼel?» (Prov. 18:13). «¿Gana maʼ skʼulan?» (Ecl. 7:20). «¿Ay maʼ bʼa jun ekʼele jach jkʼulunej ja keʼn?» (Ecl. 7:21, 22). «Ta loʼilaniyonsok ja hermano, ¿mi maʼ oj ka ipaxuk ja wokol wan ekʼel?» (kʼuman ja Proverbios 26:20). Ta jpilatik styempoʼil spensarajel ja sjobʼjelik it, bʼobʼta ojni kiltik mas lek oj jetik yajtanel sok oj jchʼay jkʼujoltik ja jastik ekʼel.

19. ¿Jasa puesto aytik skʼulajel?

¹⁹ Ja testigoʼik bʼa Jyoba wa sjeʼawe yeʼn kʼotele ja meran snebʼumanik ja Kristo. ¿Sok jastal oj jetik bʼa kada jujune? Jani sjejelyi meran yajtanel ja kermanotik ama yuja spaltaʼe. Jachuk, bʼobʼta ja tuk kristyano oj snaʼe bʼay ja relijyon smeranil sok oj skʼan-e oj yaʼteltaye ja Jyoba, ja Dyos bʼa yajalkʼujol, lajansok ja keʼntik. Ja yuj puesto la ajyukotik bʼa mi oj katikan sjejel ja tikʼe yajtanel wa xchiktes ja meran snochumanik Kristo.