1, 2. Ta mito chapanuka bʼa oja wiʼ jaʼ, ¿jas yuj mok eluka gana? (Kʼela ja potoʼik bʼa skʼeʼulabʼil ja spatiki).

 TA JA weʼn aya kʼelsat bʼa oja wiʼ jaʼ, wa xkʼulanatikon felicitar. ¿Chapanaxa maʼ bʼa skʼulajel? Ta waxa wabʼ chapanaxa sok akuerdo aye ja ansyanoʼik, mokxa wa ekʼ mas tyempo. Jachuk oj ajyukawuj jun tsamala sakʼanil bʼa yaʼteltajel ja Jyoba.

² Pe ¿jaxa ta aljiwabʼ mito chapanuka bʼa oja wiʼ jaʼ? ¿Ma ta weʼn jach waxa wabʼ? Mok eluka gana, moka wakan takʼanbʼel bʼa oja taʼ jawa kʼelsat jaw, ama keremato ma ayxa akʼujol.

3. ¿Jasa aljiyabʼ ja Felipe yuj jun winik etíope jel chaʼan ja xcholi, sok jas sjobʼjel wa xbʼobʼ ajyuk? (Hechos 8:36, 38).

³ (Kʼuman ja Hechos 8:36, 38). Jun winik etíope jel chaʼan ja xcholi sjobʼoyi ja choluman Felipe: «¿Jas yuj ja mi ojxa kiʼ jaʼi?». Chikani lek wanxa skʼana oj yiʼ jaʼ. Pe ¿chapanxa maʼ bʼa oj skʼuluk?

4. ¿Jastal sjeʼa ja etíope ke mi skʼana oj yakan snebʼjel?

⁴ Ja etíope «ti wajel bʼa Jerusalén bʼa stoyjel ja Dyosi» (Hech. 8:27). Seguro ke mi mero judíoʼuk, wa xkʼan alxuk, ke paxel judío. Wa snaʼa sbʼaj ja Yabʼal ja Dyos tsʼijbʼunubʼal bʼa Hebreo sok tini snebʼa tiw sbʼaja Jyoba. Pe wani skʼana oj snaʼ mas. Pes ¿jasa wan skʼulajel yajni ja Felipe  staʼa ja bʼa bʼeji? Wani skʼumajel jun royo ja bʼa aluman Isaías (Hech. 8:28). Ja jaw ayni yiʼoj jastik jel chaʼanyabʼal. Ja etíope mini malanta yabʼ snebʼjel jujuntik sjejelik ja bʼa Biblia; wani skʼana oj snebʼ mas.

5. ¿Jasa skʼulan ja etíope soka jas snebʼa?

⁵ Ja winiki jelni chaʼan ja xcholi bʼa akʼubʼalyi ja cholal bʼa skoltajel ja Candace, ja reina bʼa Etiopía. «Tey bʼa skʼabʼ yibʼanal ja stakʼin ja reina» (Hech. 8:27). Seguro jel jitsan ja xcholi sok jel latsan x-ajyi. Pe spilani tyempo stoyjel ja Jyoba. Mini malanta yabʼ snebʼjel ja smeranil; ja jas wa snaʼa nikji bʼa skʼulajel. Puesto ajyi yajelkan ja Etiopía bʼa oj wajuk ja bʼa templo bʼa Jerusalén bʼa stoyjel ja Jyoba. Ja jaw jelni maʼ najat sok karo, pe wani skʼana oj yayi stoyjel ja Jyoba, bʼa chikan jas oj skʼuluk.

6, 7. ¿Jasa skʼulan ja etíope bʼa oj ya kʼiʼuk ja yajtanel yiʼoj bʼa Jyoba?

⁶ Ja Felipe xcholo yabʼ ja etíope jastik mito snaʼa, smeranilik jel chaʼanyabʼal, jastal ja Jesús yeʼn ja Mesías (Hech. 8:34, 35). Seguro jelni nikji ja etíope ja yajni snebʼa yibʼanal ja jas skʼulunej ja Jesús bʼa yeʼna. ¿Jasa oj skʼuluk? Mini oj bʼobʼ yakan ja jastal kʼotel ajyi sok mi oj yakan ja jastal mi mero judíoʼik bʼa kisubʼal. Pe ja yajtanel yiʼoj bʼa Jyoba sok bʼa Jesús jelxani kʼita bʼa stsaʼa oj yiʼ jaʼ sok kʼotel snochuman ja Jesús. Ja Felipe yila ke chapanxa bʼa oj skʼuluk, ja yuj ya yiʼ jaʼ.

⁷ Ja sjejel bʼa etíope oj skoltaya xchapjelabʼaj bʼa oja wiʼ jaʼ. Jastalni yeʼn, ojni bʼobʼa wal sok spetsanila kʼujol: «¿Jas yuj ja mi ojxa kiʼ jaʼi?». Ja yuj la kiltik jastal oj bʼobʼa kʼuluk: snebʼjel mas, skʼulajel ja jasa nebʼunej sok yajel yijbʼuk ja yajtanela wiʼoj bʼa Jyoba.

8. Jastalni wa xyala ja Juan 17:3, ¿jasa tʼilan oja kʼuluk?

⁸ (Kʼuman ja Juan 17:3 sok ja nota). ¿Stsatsankʼujolana maʼ ja yaljelik it bʼa Jesús bʼa oj kʼe akʼul estudiar ja Biblia? Jitsan jachni ekʼ sbʼaje. Pe ja yaljelik it cha wani snikawotik bʼa mi oj katikan skʼulajel. Snajel sbʼaj ja «unico Dyos smeranili» juni jasunuk mi oj chʼakuk (Ecl. 3:11). Ojni jnebʼtik mas bʼa tolabida. Yajni mas wantik snajel sbʼaja Jyoba, masni mojan oj ajyukotiksok (Sal. 73:28).

9. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik tsaʼan yajni jnebʼatikta ja bʼajtanik sjejelik bʼa Biblia?

⁹ Yajni june wa xkʼe snebʼ sbʼaja Jyoba,  wani xkʼe snebʼ ja bʼajtanik sjejelik bʼa Biblia, bʼa ya sbʼiʼiluk ja jekabʼanum Pablo ja bʼa skarta bʼa hebreos ja «jasunuka nebʼawex». Mini wa stojolan mi wan yajelyi stʼilanil «ja bʼajtanik sjejelik»; wani yaljel ke jach jastal ja lech wa xyabʼan jun yal alats (Heb. 5:12; 6:1). Ja yeʼn cha stsatsankʼujolan ja snochumanik Kristo bʼa mi kechanta oj snebʼe ja bʼajtanik sjejelik, cha tʼilani oj snebʼe ja smeranilik mas nakʼan ay ja bʼa Yabʼal ja Dyos. ¿Ay maʼ wiʼoj jun tsatsal kʼankʼunel bʼa snebʼjel? ¿Puesto maʼ aya oja kʼujoluk kʼiʼel mas sok snebʼjel sbʼaja Jyoba sok ja jastik wa skʼana?

10. ¿Jas yuj bʼa jujuntik jel wokol skʼulajel estudiar?

¹⁰ Bʼa jujuntik, skʼulajel estudiar jelni wokol. ¿Jaxa weʼn? ¿Jeji maʼ wiʼ skʼumajel sok skʼulajel estudiar ja bʼa eskuela? ¿Wan maʼ xa wiʼaj gusto skʼulajel? ¿Ma kʼota wabʼ mixa wiʼaj gusto snebʼjel sbʼaja libroʼik? Ta jachuk mi kechan weʼnuk. Pe ja Jyoba ojni skoltaya. Ja yeʼn jelni toj sok yeʼn ja lekil jeʼuman.

11. ¿Jas yuj yeʼn ja Jyoba ja «Niwan Jeʼuman»?

¹¹ Ja Jyoba wa xyala yeʼn ja «Niwan Jeʼuman» (Is. 30:20, 21). Wani sjeʼa sok pasensya, sok lekil smodo, wa xyabʼ stojol, sok tolabida ja wa skʼela ja jastik lek yiʼoj ja yestudianteʼik (Sal. 130:3). Ja yeʼn mini jas wa skʼanakitik bʼa mi oj lajxukujtik skʼulajel. Mok chʼay jkʼujoltik yeʼnani ja maʼ skʼulan ja jchijnakʼtik, jastal jun tsamal majtanal (Sal. 139:14). Cha skʼulanotik sok jun kʼankʼunel bʼa snebʼjel, sok wa skʼana mok katikan snebʼjel bʼa tolabida sok yabʼjel stsamalil. Ja yuj man wego tʼilan la katik ajyuk ‹jun kʼankʼunel› ja bʼa smeranilik bʼa Biblia (1 Ped. 2:2). ¿Jasa oj bʼobʼ skoltaya? Aʼajyuka kʼelsatik bʼa oj bʼobʼa taʼ, kʼuman sok kʼulan estudiar ja Biblia tikʼan (Jos. 1:8). Soka skoltanel ja Jyoba, ojni anebʼ yabʼjel stsamalil mas skʼumajel sok snebʼjel sbʼaja yeʼn.

12. ¿Jas yuj tʼilan oj jpaklaytik ja sakʼanil sok ja yaʼtel ja Jesús?

¹² Pila tyempo spensarajel tikʼan ja sakʼanil sok ja yaʼtel ja Jesús. Bʼa yaʼteltajel ja Jyoba, pe masto ja bʼa jtyempotik jel wokol, jelni tʼilan jach mero oj jtsajlaytik ja Kristo (1 Ped. 2:21). Ja Jesús jaman lek yala yabʼ ja snochumanik ke ojni ekʼ sbʼaje wokolik (Luc. 14:27, 28). Pe wani snaʼa ke ojni ajyuke toj jastal yeʼna (Juan 16:33). Paklay ja sakʼanil ja Jesús sok aʼajyuka kʼelsat bʼa snochjel kada kʼakʼu.

13. ¿Jasa tʼilan moka wakan skʼanjelyi ja Jyoba, sok jas yuj?

¹³ Yajni wa xkʼulantik estudiar mini kechanta oj katik ajyuk snajel. Ja jas wa xkʼanatik jani snajel sbʼaj ja Jyoba, syajtajel sok ajyelkujtik skʼuʼajel bʼa yeʼna (1 Cor. 8:1-3). Moka wakan snebʼjel mas bʼa Jyoba sok skʼanjelyi aʼajyukawuj mas skʼuʼajel (Luc. 17:5). Ja yeʼn ojni sjakʼawi. Ta aya wiʼoj jun tsatsal skʼuʼajel ja bʼa snajel tsʼikan lek bʼa Dyos, mini oja wakan kʼiʼel (Sant. 2:26).

14. ¿Jastal xchiktes ja Pedro ja stʼilanil bʼa skʼulajel ja jas wa xnebʼatik? (Cha kʼela ja dibujo).

¹⁴ Ja jekabʼanum Pedro xchiktes ja stʼilanil ke ja snochumanik Kristo tʼilan oj skʼuluke ja jas wa snebʼawe. Xcholo yajel makunuk ja sjejel bʼa Noé. Ja Jyoba yala yabʼ ja Noé ke ojni ya jak jun niwan bʼutʼ jaʼ bʼa oj xchʼaysnajel ja kristyano jel malo ja bʼa styempo. Pe mi kechanta oj  snaʼe ja jaw. Ja Noé sok ja spamilya tʼilan ay jas oj skʼuluke bʼa oj kanuke sakʼan. Ja Pedro ya makunuk ja yaljel «malan wan ajel kʼeʼuk ja arka» bʼa kʼan yal ja janekʼ tyempo oj ekʼuk bʼajtanto oj jakuk ja Bʼutʼ Jaʼ (1 Ped. 3:20). Ja Noé sok ja spamilya skʼulane ja jastal aljiyabʼye yuja Jyoba sok yawe kʼeʼuk jun niwan arka (Heb. 11:7). Ja Pedro tixa ya slaj ja jas skʼulan ja Noé soka yijel jaʼ. Yala: «Ja jas ekʼi kʼotelni jun senya sok cha jani wa skoltayex ja wego» (1 Ped. 3:21). Ja yuj, ja jas wana skʼulajel bʼa oja chapabʼaj bʼa yijel jaʼ wani slaja sbʼaj soka jas skʼulan ja Noé sok ja spamilya bʼa jitsan jabʼil bʼa yajel kʼeʼuk ja arka. Anto, ¿jas oja kʼuluk bʼa oja chapabʼaj bʼa yijel jaʼ?

15. ¿Jasa ti chʼikan ja meran oj sutxuk jkʼujoltik?

¹⁵ Jun jasunuk tʼilan oj jkʼuluktik jani meran oj sutxuk jkʼujoltik ja bʼa jmultik (Hech. 2:37, 38). Ja meran sutxel jkʼujoltik tini chʼikan stukbʼesel jbʼajtik. ¿Awatamakan skʼulajel ja jastik mi lek xyila ja Jyoba, jastal yijel jun kuxil sakʼanil, yabʼjel may, yaljel mal kʼumalik ma yaljelik bʼa wa xyajbʼesni? (1 Cor. 6:9, 10; 2 Cor. 7:1; Efes. 4:29). Ta mito xa kʼulan, moka wakan skʼujolajel bʼa oj lajxukawuj. Ojni bʼobʼa kʼanyi ja skoltanel sok rason ja maʼ wa xyawi estudio ma ja ansyanoʼik. Ta junto kerem akʼixa sok tito aya soka wa nantat, ojni bʼobʼa kʼanyi a-skoltaya skʼulajel ganar ja jas wa stimawa bʼa yijel jaʼ.

16. ¿Jasa ti chʼikan ajyelkujtik jun lekil kostumbre skʼulajel jastik bʼa Dyos?

¹⁶ Cha jelni tʼilan oj ajyukawuj jun lekil kostumbre skʼulajel jastik bʼa Dyos. Ja it tini chʼikan wajel ja bʼa reunionik sok yajel komentarioʼik (Heb. 10:24, 25). Sok yajni x-aji ochan jun choluman mito wiʼunejuk jaʼ, elan tikʼan ja xcholjel. Yajni mas waxa cholo, mas oja wabʼ stsamalil (2 Tim. 4:5). Ta junto kerem akʼixa sok tito aya soka wa nantat, jobʼo abʼaj: «¿Tolabida maʼ yeʼn wa xyalwekabʼ oj wajkon ja bʼa reunionik ma ja bʼa xcholjel? ¿Ma keʼn wa xkala oj wajkon?». Yajni waxa kʼulan ja jastik it yuj weʼn waxa kʼana, wani xa jeʼa aya wiʼoj skʼuʼajel,  waxa yajtay ja Jyoba sok waxa wayi tsʼakatal ja jastik wa xyawi. Ja oj wa ajyuk jun lekil kostumbre bʼa skʼulajel ja jastik bʼa Dyos ‹wanani sjejel wala xiwyuj ja Dyos soka jastik waxa kʼulani›; bʼa lajansok waxa wayi majtanalik ja Jyoba (2 Ped. 3:11; Heb. 13:15). Ja yeʼn jel xgustoʼaxi ja wa xkatikyi majtanalik yuj keʼn wa xkʼanatik, sok mi yuj wala kʼulajitik obligar (cha kʼela ja 2 Corintios 9:7). Sok ja keʼntik jelni xya gustoʼaxukotik ja wa xkatikyi ja jas mas lek.

17, 18. ¿Jas modoʼal oj skoltaya bʼa oj lajxukawuj jawa kʼelsat bʼa yijel jaʼ, sok jas yuj? (Proverbios 3:3-6).

¹⁷ Yajni wana xchapjelabʼaj bʼa oja wiʼ jaʼ ojni atʼaspuk wokolik. Bʼobʼta jujuntik oj skʼuluka burlar ma oj iljan kontra yuja skʼuʼajela wiʼoj (2 Tim. 3:12). Ma bʼobʼta wana skʼulajel luchar yajelkan skʼulajel jun jasunuk mi lekuk pe ay ekʼele mi xlajxi awuj. Ma bʼobʼta waxa wabʼ ke jawa kʼelsat bʼa yijel jaʼ mi oj lajxukawuj sok ja jaw wa xya eluka gana. Pe ¿jasa oj skoltaya bʼa mi oj eluka gana? Jun modoʼal jel tʼilan: jani ja yajtanela wiʼoj bʼa Jyoba.

¹⁸ Ja yajtanela wiʼoj bʼa Jyoba jani jaw ja jas mas tsamala wiʼoj (kʼuman ja Proverbios 3:3-6). Ta waxa yajtay ja Jyoba sok spetsanila kʼujol, mini oj eluka gana ja yajni xa tʼaspun wokolik. Ja Biblia wa staʼa tiʼal jitsan ekʼele jastal ja Jyoba sjeʼayi yajalkʼujol ja yaʼtijumik toj. Ja it wa xkʼan xyal ke mini xjipwanikan, sok mini tʼun oj yakan bʼa oj syajtayotik (Sal. 100:5). Pes kʼulubʼalani jastal splanta Dyos (Gén. 1:26). Anto, ¿jastal oj bʼobʼa jeʼ ja yajtanel jaw?

19. ¿Jas oj bʼobʼa kʼuluk bʼa oja wa tsʼakatal ja jas wa skʼulanawi ja Jyoba? (Gálatas 2:20).

¹⁹ Bʼajtan aʼa tsʼakatal (1 Tes. 5:18). Kada kʼakʼu jobʼo abʼaj: «¿Jastal sjeʼaki yajtanel ja Jyoba ja kʼakʼu it?». Sok tsaʼan, ayi tsʼakatal bʼa orasyon ja jastik skʼulanawi. Ila ja yajtanel wa sjeʼawi jun jasunuk jel chaʼanyabʼal bʼa weʼna, jastalni skʼulan ja jekabʼanum Pablo (kʼuman ja Gálatas 2:20). Sok jobʼo abʼaj: «¿Wan maʼ xkʼana oj cha jeyi ja Jyoba ke wa xyajtay?». Ja yajtanela wiʼoj bʼa yeʼn oj skoltaya bʼa kuchelawuj chikan jas prueba, skʼulajel luchar ja wokolik sok bʼa mi oja wakan skʼulajel jastik bʼa Dyos. Jachuk  oja jeʼ ke tolabida waxa yajtay ja kala Tatik bʼa satkʼinal.

20. ¿Jas wa stojolan ja yajelyi jawa sakʼanil ja Jyoba, sok jas yuj jel tʼilan skʼulajel ja it?

²⁰ Yajni x-ekʼ ja tyempo, ja niwan yajtanela wiʼoj bʼa Jyoba oj snika bʼa oja wayi jun orasyon jel chaʼanyabʼal bʼa oja wayi jawa sakʼanil. Sok yajni awatayi jawa sakʼanil, ojxani ajyukawuj ja cholal jel chaʼanyabʼal bʼa yeʼnxa sbʼaja bʼa tolabida. Yajni waxa wayi jawa sakʼanil ja Jyoba, waxa kʼapayi oja waʼteltay anima chikan jas x-ekʼabʼaj. Juni kʼapjelal bʼa kechan jun ekʼele wa x-axiyi ja bʼa sakʼanil. Meran yajelyi jawa sakʼanil ja Jyoba juni jasunuk mi tajneluk. Pe ajuluka kʼujol: bʼa spetsanil ja jastik lek wa xbʼobʼa tsaʼ skʼulajel, ja it jani mas lek (Sal. 50:14). Ja Satanás ojni sleʼ modo oj ya chebʼuk ja yajtanela wiʼoj bʼa Jyoba bʼa oja wakan yaʼteltajel. Pe moka wakan oj skʼuluka ganar (Job 27:5). Ja niwan yajtanela wiʼoj ja bʼa kala Tatik bʼa satkʼinal oj skoltaya bʼa oj wa kʼotuk ja jasa kʼapayi sok bʼa mas oj mojxansok.

21. ¿Jas yuj wa xkalatik ke ja yijel jaʼ jani ja skʼeʼulabʼil?

²¹ Tsaʼan yajni awatayi jawa sakʼanil ja Jyoba, loʼilanansok ja ansyanoʼik sbʼaja jas ti nochan oja kʼuluk. Pe ajuluka kʼujol ke ja yijel jaʼ mini tiʼuk wa xchʼaka, jani skʼeʼulabʼil ja bʼa wa sakʼanil bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Ja yuj ayijbʼuk ja yajtanela wiʼoj ja bʼa kala Tatik bʼa satkʼinal sok aʼajyuka kʼelsatik bʼa jachuk tolabida oj kʼiʼuk ja yajtanel jaw. Ja jaw oj skoltaya bʼa oja taʼ jawa kʼelsat bʼa yijel jaʼ. Juni kʼakʼu mi oj chʼayuka kʼujol. Pe jaʼitani ja skʼeʼulabʼil. Ja yajtanela wiʼoj bʼa Jyoba sok ja bʼa Yunin mokni awakan yajel yijbʼuk.