¿Jas yuj ja «winik» jaw yala ke ja oj nupanuk soka Rut oj «xchʼay» ja sdote? (Rut 4:1, 6).

Ja bʼa tyempo najate, ta jun winik chami sok mi ajyi yuntikil, wani x-ajyi jujuntik sjobʼjel. ¿Jas oj ekʼ soka sluʼum? ¿Oj maʼ chʼay bʼa tolabida ja sbʼiʼil ja bʼa spamilya? Spetsanil ja it wani sjeʼa ja bʼa sLey ja Moisés.

Ta jun winik chami ma xchono ja sluʼum yuja pobreʼil, jun yermano ma june ja bʼa spamilya oj bʼobʼ smankan ja sluʼum. Jachuk ja luʼumi yeʼnto oj sbʼajuk ja spamilya (Lev. 25:23-28; Núm. 27:8-11).

¿Jas wa xkʼulaxi bʼa mi oj chʼayuk ja sbʼiʼil ja bʼa spamilya ja maʼ chamel? Ja yermano ja maʼ chameli wa xnupanisok ja xcheʼumi bʼa oj ajyuk jun yunin sok jachuk mi oj chʼayuk ja sbʼiʼil ja bʼa spamilya ja maʼ chamel sok oj sbʼajukan ja luʼum. Ja lekil kʼujolal it bʼa wa sbʼiʼilan nupanel bʼa bʼaluchal, cha wani skoltay ja biudaʼik bʼa lek oj ajyuke (Deut. 25:5-7; Mat. 22:23-28). Ja Rut jani snocho ja kostumbre jaw.

La jpensaraʼuktik ja jas ekʼ sbʼaj ja Noemí. Ja yeʼn jani nupanel soka Elimélec. Pe yajni ja yeʼn sok ja chabʼ yuntikil chamye, mixani ajyi maʼ oj talnajukeyuj (Rut 1:1-5). Yajni ja Noemí kumxi bʼa Judá, yala yabʼ ja yalibʼ Rut ke a-skʼanyi ja Boaz, bʼa kʼotel jun spamilya ja Elimélec, ke a-smankan ja sluʼum (Rut 2:1, 19, 20; 3:1-4). Pe ja Boaz wa snaʼa ke ay june ja bʼa spamilya mas mojan yiʼoj sbʼaj soka Elimélec, sok yeʼn oj bʼobʼ smankan (Rut 3:9, 12, 13). Ja bʼa Biblia ja winik jaw, wa xya sbʼiʼiluk «Fulano».

Ja bʼajtani puesto ajyi bʼa oj smankan ja luʼum (Rut 4:1-4). Ama wa snaʼa ke oj xchʼak takʼin, cha wa snaʼa ke ja Noemí ayxa skʼujol sok mixa oj ajyuk yuntikil bʼa oj sbʼajukan ja sluʼum ja Elimélec. Ja luʼumik jaw yeʼnani oj yikan ja winik jaw. Ja yuj lajansok jelni lek bʼa yeʼna.

Pe yajni snaʼa ke tʼilan oj nupanuksok ja Rut, stsaʼa mixa oj smankan ja luʼum. Yala: «Mi xbʼobʼ jmankani, yujni oj jchʼay ja jdote» (Rut 4:5, 6). ¿Jas yuj mixa skʼana oj smankan?

Ta ja winik jaw ma pilan ja bʼa spamilya xnupanisok ja Rut sok ja yeʼn x-ajyi jun skerem, ja kerem jaw yeʼni oj yikan ja sluʼumik ja Elimélec. ¿Jastal oj «xchʼay» ja jaw jas dote ja winik? Ja Biblia mi xyala, pe la kiltik jujuntik rason.

• Bʼajtan, bʼobʼta spensaran ke lomta oj xchʼay stakʼin, yujni ja sluʼumik ja Elimélec ja oj ya ekʼyi ja skerem ja Rut, sok mi yeʼnuk.

• Xchabʼil, tʼilan oj smakʼlay ja Noemí sok ja Rut.

• Yoxil, ta ja Rut sok ja winik ajyito mas yuntikile ojni skʼep sbʼaje ja dote.

• Xchanil, ta ja winik mey tuk yuntikil, ja yunin oj ajyukyuj soka Rut yeʼni oj yikan ja sluʼumik ja Elimélec sok ja bʼa winiki. Ja yuj, yajni xchami, ja sluʼumiki ojni yikan jun yal kerem bʼa ja oj yiʼ ja sbʼiʼil ja Elimélec, sok mi bʼa yeʼnuk. Ja winiki mini skʼana oj xchʼay ja sluʼum bʼa skoltajel ja Noemí. Skʼanani yajel ekanyi ja cholal jaw ja Boaz, bʼa yeʼnani cha ayiʼoj ja derecho bʼa smanjel. Ja Boaz lekni yila. ¿Jas yuj? Jastalni yeʼn mismo yala: «Bʼa jachuk ja sbʼiʼil ja maʼ chamta ti oj kanuk ja bʼa sdote» (Rut 4:10).

Jastalni kilatikta, ja winiki mini skʼana oj xchʼay ja sbʼiʼili sok ja sdote. ¡Kechantani yeʼn sleʼa slekilal! Pe ja jas skʼana oj skʼuluki mi makuni, kʼotni chʼayuk ja sbʼiʼil. Chomajkil, chʼayuj ja niwan cholal ajiyi ja Boaz: bʼa jani kʼot june ja maʼ ekʼpaxtayuj ja Mesías, ja Jesukristo. Tristeni yabʼjel, ja winiki jelni chaʼan stupu yuja yeʼnta sleʼa slekilal sok yuja mi skʼana skoltajel ja maʼ wa xmakuniyuji (Mat. 1:5; Luc. 3:23, 32).