1, 2. a) ¿Jastik wokol stʼaspuneje jujuntik jmoj-aljeltik? b) ¿Jastik sjobʼjelik oj katikyi sjakʼjel?

JUN jmoj-aljeltik sbʼiʼil Lije wa xyala yajni kʼe ja tiroʼanel ja bʼa Burundi, ja yeʼn soka spamilya teye bʼa jun niwan tsomjelal. Wa xyilawe ja ixuk winik wane ajnel sok wane tujkʼanel. Ja snantat, sok ja lajune smoj-alijelik winik sok ixuk, sok ja yeʼn spakawe ajnel sok tʼusan jastik sbʼaje. Ja Lije wa xyala: «Ja tuk jpamilya kʼotye bʼa jun lugar bʼa tsoman ay ja repugiadoʼik bʼa Malaui, 1,600 kilometro ja snajtili. Jaxa keʼntikon soka tuk kʼotikon bʼa pilpil lugarik».

² Bʼa yibʼanal ja luʼumkʼinal, ay mas ja 65 miyon ja repugiadoʼik. Ja yeʼnle tʼilan yaʼunejekan ja snaje yuj smul ja guerra ma yuja wa x-iji spatike. Jastalni alubʼal, mini bʼa ajyel jitsan repugiadoʼik jastal ajyi * (kʼela ja nota). Jitsan mil ja bʼa repugiadoʼik kʼotele taʼumantiʼik bʼa Jyoba. Jitsan chʼayelyujile ja spamilyaʼe sok tʼusan mi yibʼanaluk ja jastik sbʼaje. ¿Jas pilan wokolik stʼaspuneje? ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja jmoj-aljeltik  bʼa oj yaʼteltaye gusto ja Jyoba anima wan ekʼel sbʼaje wokol jastal jaw? (Salmo 100:2). ¿Sok jas jun modoʼil bʼa xcholjel yabʼye ja repugiadoʼik bʼa mito snaʼawe sbʼaj ja Jyoba?

3. ¿Jas yuj ja Jesús soka snebʼumanik ajyiye repugiadoʼil?

³ Ja Jesús soka snantat tini wajye repugiadoʼil bʼa Egipto tsaʼan yajni ja anjel bʼa Jyoba yala yabʼ ja José ja mandaranum Herodes wa skʼana oj smil ja Jesús. Ja yuj ti kanye tiw man cham ja Herodes (Mateo 2:13, 14, 19-21). Jitsan jabʼil tsaʼan, ja snebʼumanik ja Jesús «xaan tican chʼac huajuque ecʼ ja ba sutanal ja Judea soc ja ba Samaria» yuj smul ja iji spatike (Hechos 8:1). Ja Jesús snaʼani jitsan ja bʼa snochumanik tʼilan oj yawekan ja snajeʼi. Ja yeʼn yala: «Ta ti cʼa ayex ba jun chonab, jel cʼa huax aaji ahuilex huocol, elanic xa. Caxic ba otro chonab» (Mateo 10:23). Mini pasiluk ja spakjel ajnel.

4, 5. a) ¿Jastik jujuntik wokol jel xiwela sbʼaj wa stʼaspune ja repugiadoʼik ja yajni wa spakawe ajneli? b) ¿Jastik wokol ay bʼa jel xiwela sbʼaj ja bʼa lugar aye ja repugiadoʼik?

⁴ Ja ixuk winik matik wa spakawe ajnel wani stʼaspune jitsan jastik jel xiwela sbʼaj ja bʼa bʼeji ma ja bʼa lugar aye ja repugiadoʼik. Jun yijtsʼin ja Lije sbʼiʼil Gad wa xcholo: «Kechanto kiʼoj 12 jabʼil. Bʼejyitikon jitsan semana sok kilatikon jitsan skwerpo chamwinik. Ja koki jelxani sitsʼelik sok kala yabʼ ja jpamilya a-sjiponekan. Pe ja jtati mini skʼana oj yaʼonkan ja bʼa skʼabʼ ja matik jel maloʼe, ja yuj stelawon och. Ay ekʼele, kechanta wa xkabʼtikon mango ja bʼa wa xtaʼatikon bʼa bʼeji. Yajelyi orasyon ja Jyoba sok sjipjel jkʼujoltikon bʼa yeʼna skoltayotikon bʼa ajyel sakʼan kʼakʼu kʼakʼu» (Filipenses 4:12, 13).

⁵ Tʼusan mi spetsaniluk ja spamilya ja Lije yawe ekʼuk jitsan jabʼil ja bʼa lugar aye ja repugiadoʼik ja bʼa Naciones Unidas. Pe ja tiw cha jelni xiwela sbʼaj. «Tʼusan mi yibʼanaluke mey yaʼtele, ja yuj wa xyawe ekʼ tyempo bʼa loʼiltanel, yujel, tajnel sok takʼin, elkʼanel sok jel kux ja sakʼanile», jach wa xjulskʼujol ja Lije, bʼa kʼotel jun biajante ja wego. Bʼa oj stalna sbʼaje ja bʼa jastik mi lekuki, ja Taʼumantiʼik jani wajel skʼujole yajel ekʼ tyempo ja bʼa kongregasyon (Hebreos 6:11, 12; 10:24, 25). Yuja wa skʼanawe stalnajel ja jastal lek wa xyila sbʼaje soka Jyoba, wani xyawe makunuke lek ja styempoʼe. Ja yuj jitsan ochye precursor. Wa spensarane oj kʼotuk jun kʼakʼu oj yawekan ja bʼa lugar aye ja repugiadoʼik, jastalni ja israʼelenyoʼik yawekan ajyel ja bʼa takin kʼinal. Ja it koltajiye bʼa mi el sganaʼe (2 Corintios 4:18).

6, 7. a) ¿Jasa wa snikawotik «ja syajal scʼujol ja Dios» bʼa skʼulajelyi ja jmoj-aljeltik? b) Cholo jun sjejel ja bʼa jastik skʼuluneje jujuntik jmoj-aljeltik.

⁶ «Ja syajal scʼujol ja Dios» wa sjutbʼinotik bʼa oj jetikyi syajal jkʼujoltik ja jmoj-aljeltik, pe mas ja yajni wan ekʼel sbʼaje wokol (kʼuman ja 1 Juan 3:17, 18). Jun sjejel, ja bʼa bʼajtan siglo ajyi jun tyempo bʼa ajyi waʼin, ja nebʼumanik bʼa Judea mini jas yiʼoje bʼa oj yabʼye. Ja yuj ja smoj-aljele sjekaweyi jastik sbʼaje (Hechos 11:28, 29). Ja jekabʼanum Pablo soka Pedro cha stsatsankʼujolane ja nebʼumanik bʼa aʼajyuk jaman ja skʼujole bʼa koltanel (Romanos 12:13; 1 Pedro 4:9). Ta ja keʼntik wa xjamatik ja jnatik sok syajal jkʼujoltik  ja jmoj-aljeltik maʼ wa xyulatayotik, jaʼukto maʼ mi jach oj jkʼuluktik soka jmoj-aljeltik matik xiwel ay ja sakʼanile ma ja matik wan ijel spatike yuja skʼuʼajeli * (kʼela ja nota) (kʼuman ja Proverbios 3:27).

⁷ Ja ajkʼachto, jitsan mil taʼumantiʼik bʼa Jyoba ja bʼa este bʼa Ucrania yawekan ja snaje yuj ja guerra sok yuja iji spatike. Tristeni yabʼjel, bʼa jujuntik ja yeʼnle miljiye. Pe tʼusan mi spetsaniluk ja bʼa jmoj-aljeltik jijliye bʼa snaje Taʼumantiʼik bʼa pilanik lugar ja bʼa Ucrania soka bʼa Rusia. Ja jmoj-aljeltik ja bʼa chabʼ país jaw mini xchʼika sbʼaje ja bʼa tiroʼaneli, sok jachuk sjeʼawe mini ‹sbʼajuke ja bʼa mundo›. Chomajkil, snochowe xcholjel kongana «ja yabal ja Diosi» (Juan 15:19; Hechos 8:4).

8, 9. a) ¿Jasa wokolik wa stʼaspune ja repugiadoʼik yajni wa xkʼotye bʼa pilan país? b) ¿Jas yuj tʼilan oj jkoltaytike sok pasensya?

⁸ Jujuntik repugiadoʼik tʼilani wa xwajye bʼa pilan lugar ja bʼa spaise. Pe jitsan bʼa yeʼnle tʼilani wa xwajye bʼa jun país mi snaʼawe sbʼaj. Bʼobʼta ja matik ay xchol bʼa gobyerno wa xyaweyi swaʼele, skʼuʼe sok jun lugar bʼa oj ajyuke. Ama jachuk, ja repugiadoʼik wani stʼaspune wokolik. Jun sjejel, bʼobʼta tʼilan oj kʼajyuke yabʼjel tuktukil waʼelal. Jujuntik ti jakele bʼa kʼixin kʼinal sok mi snaʼawe jastal oj smak sbʼaje soka cheʼeji. Jaxa tuk bʼobʼta tʼilan oj snebʼe syamjel aparatoʼik jach sbʼajtanil ekʼele.

⁹ Jujuntik gobyerno ayiʼoje programaʼik bʼa skoltajel ja repugiadoʼik bʼa oj kʼajyuke ja bʼa yajkʼachil país. Pe wani xmajlaxi bʼa tʼusan ixaw ja repugiadoʼik yeʼnxani oj yile ja jastik wa xmakuniyujile. Ja it bʼobʼta jelni wokol bʼa yeʼnle, yujni jel jitsan jastik oj snebʼe. Jun sjejel, tʼilan oj snebʼa jun yajkʼachil kʼumal, sok yajkʼachil kostumbreʼik. Cha tʼilan oj snebʼa yajkʼachil leyik sbʼaja stupjel ja impuestoʼik sok facturaʼik, ja ochel bʼa eskwela ja yuntikile sok jastal yajel kʼiʼuk. Ta ay jmoj-aljeltik wan ekʼel sbʼaje ja wokolik jaw, ¿oj maʼ bʼobʼ jkoltaytik sok pasensya sok skisjele? (Filipenses 2:3, 4).

10. ¿Jastal oj bʼobʼ katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoje ja repugiadoʼik yajni wa xkʼotye ja bʼa jlugartik ma jpaistik? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

¹⁰ Ay ekʼeleʼik ja matik ay xchol bʼa gobyerno wa xyawe wokolanuk ja jmoj-aljeltik repugiadoʼik bʼa mok staʼe lejel ja kongregasyon ja bʼa lugari. Jujuntik swinik ja gobyerno wa xyawe xiwuke bʼa mixa oj koltajuke. Bʼobʼta wa xyalawe yabʼ ta mi skʼanawe jun yaʼtele yuja wa xtimjiye wajel ja bʼa tsomjeli, mixani oj bʼobʼ ajyuke ja bʼa país. Jujuntik jmoj-aljeltik wani skʼanawe ja aʼtelik jaw yujni wa xiwye sok wa spensarane bʼa mi jas oj bʼobʼ skʼuluke. Ja yuj, mokni la katik ekʼ tyempo slejel ja jmoj-aljeltike jaw. Ja yeʼnle wani skʼana oj yil-e bʼa wa xcham jkʼujoltike. Ja skisjel sok ja meran koltanel wa xkatikyi wani xbʼobʼ tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoje (Proverbios 12:25; 17:17).

11. a) Ja bʼa bʼajtanto, ¿jasa wa skʼanawe ja repugiadoʼik? b) ¿Jastal oj sjeʼe bʼa wa xyaʼawe tsʼakatal ja repugiadoʼik?

¹¹ Bʼobʼta ja bʼajtanto tʼilan oj katikyi ja jmoj-aljeltik swaʼele, skʼuʼe sok pilan  jas junuk bʼa wa xmakuniyujile * (kʼela ja nota). Yajel jun yal chʼin majtanal, jastal skʼebʼjelyi jun korbata jun jmoj-aljeltik jelni chaʼanyabʼalil bʼa yeʼna. Meran, ja jmoj-aljeltik repugiadoʼik mokni jelxuke skʼanjel. Tʼilan a-sjeʼe yajel tsʼakatal yuja wa xkoltajiye. Jachuk, ja jmoj-aljeltik oj koltanuke gusto. Pe jel tʼilan soka tyempo ja repugiadoʼik yeʼnxa oj sleʼe modo ja bʼa jastik oj makunukyujile. Ta wa skʼulane, mini oj chʼayukyujile ja yajal kʼujol sok lekni oj yil sbʼaje soka tuk jmoj-aljeltiki (2 Tesalonicenses 3:7-10). Ama jachuk, ja repugiadoʼik wani skʼanawe skoltajel ja bʼa jas mero wa xmakuniyujile.

12, 13. a) ¿Jas tikʼe koltanel wa xbʼobʼ katikyi ja repugiadoʼik? b) Cholo ja jas skʼulane jujuntik jmoj-aljeltik.

¹² Mini yajnaluk ajyelkujtik jitsan takʼin bʼa skoltajel ja repugiadoʼik. Ja jas mas wa xmakuniyujile ja yeʼnle jani ja jtyempotik sok sjejel syajal jkʼujoltik. Jun sjejel, ojni bʼobʼ jetikyi jastal kʼotel bʼa jun lugar ma smanjel waʼel bʼa asyado sok mi jel chaʼan stsʼakol. Cha oj bʼobʼ jetikyi jastal slejel ja syamkʼabʼe bʼa oj koltajuke ja bʼa sakʼanile, jastal jun makina bʼa tsʼisulej ma yamkʼabʼalik bʼa skʼutsjel ak sok kʼul. Pe ja masto tʼilani, jani oj bʼobʼ jkoltaytik bʼa oj ajyuke gusto ja bʼa kongregasyon. Ta wa xbʼobʼi, oj bʼobʼ kitik och ja bʼa tsomjelalik. Chomajkil, oj bʼobʼ jetikyi jastal mas lek ja xcholjel ja bʼa lugar sok smojtajele xcholjel.

¹³ La kiltik jun sjejel bʼa chanwane keremtik  repugiadoʼik. Yajni kʼotye bʼa jun kongregasyon, koltajiye yuj tuktukil ansyanoʼik ja bʼa jas mero wa xmakuniyujile. Sjeʼaweyi jastal syamjel karro, stsʼijbʼajel kartaʼik ja bʼa computadora sok jastal sbʼutʼjel jun juʼun bʼa slejel yaʼtele. Cha sjeʼaweyi jastal yajel makunuk ja styempoʼe bʼa oj ya bʼajtan bʼej ja yaʼteltajel ja Jyoba (Gálatas 6:10). Bʼa tʼusan tyempo, ochye precursor xchanwanile. Stsʼakatal yuja skʼujolane stajel skʼel sate bʼa yaʼteltajel ja Dyos sok ja skoltanel ja ansyanoʼik, och takʼanbʼuke ja bʼa kongregasyon sok jachuk spila sbʼaje ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás.

14. a) ¿Jasa tʼilan oj kuchyujile ja repugiadoʼik? b) Cholo ja sjejel bʼa june maʼ ajyiyuj skʼuʼajel.

¹⁴ Jastalni yibʼanal ja kʼuʼumanik Dyosi, ja repugiadoʼik matik Taʼumantiʼik tʼilani oj kuchyujile ja tʼenjel soka loʼlajel bʼa yajelyi mas stʼilanil ja jastik junuk yuja jastal wa xtaxye soka Jyoba * (kʼela ja nota). Ja Lije soka smoj-alijelik wa xjul skʼujole jejiyile yuja stati sjejelik jel tʼilan sbʼaja skʼuʼajel yajni wane spakjel ajnel. Ja yeʼnle wa xcholowe: «Takal takal chʼak sjipekan ja jastik junuk bʼa mi xmakuni. Sok tixa sjeʼakitikon mixa ay sbʼaʼal ja bolsa sok wan tsenel yala: ‹¿Waxa wilawex? Mini xmakunikujtik jitsan jastik junuk›» (kʼuman ja 1 Timoteo 6:8).

15, 16. a) ¿Jastal oj bʼobʼ katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel ja bʼa jmoj-aljeltik? b) ¿Jastal oj bʼobʼ katikyi kulan skʼujole?

¹⁵ Ja repugiadoʼik mini kechan wa xmakuniyujile waʼelal sok kʼuʼal, cha wani skʼanawe yajel kulan skʼujole sok skoltajele ja jastal wa xtaxye soka Dyosi (Mateo 4:4). Ja ansyanoʼik ojni bʼobʼ skoltaye slejel ja juʼunik ja bʼa skʼumale sok slejel ja jmoj-aljeltik ja maʼ wa xkʼumaniye ja bʼa skʼumale. Ja it jelni tʼilan yujni jitsan repugiadoʼik tʼilan yaʼunejekan spetsanil ja jas wa snaʼawe sbʼaji. Wa snaʼawe ja spamilyaʼe, ja slugare soka skongregasyone. Wani skʼanawe ja smoj-aljelik bʼa a-syajtaye sok sjejel syajulal skʼujole jastalni wa sjeʼa ja Jyoba. Mikʼa xjejiyile jaw, bʼobʼta oj sleʼe ja skoltajel bʼa tuk ixuk winik ja bʼa spaise, pe bʼa mini xyaʼteltaye ja Jyoba (1 Corintios 15:33). Yajni gusto wa xkatik ajyuke ja bʼa kongregasyon, wani xkoltaytik ja Jyoba bʼa stalnajel ja «matik ekʼum bʼej aye» (Salmo 146:9).

¹⁶ Ja Jesús soka snantat mini bʼobʼ kumxuke ja bʼa spaise yajni wanto yajel mandar ja matik wan ijel spatike. Juntikxta jastal it, bʼobʼta jujuntik repugiadoʼik mini xbʼobʼ kumxuke ja bʼa slugare. Pe ayni tuk mixa skʼanawe oj kumxuke. Ja Lije wa xyala jitsan nantatal yilawe jastal wa xkʼulajiye violar ma wa xmiljiye jujuntik ja spamilyaʼe. Ja yujil mixa skʼanawe oj kumxuke soka yuntikile ja bʼa spaise. Ta wa xkʼanatik oj jkoltaytik ja jmoj-aljeltik, tʼilan juneʼita oj ajyuk ja jpensartiki, syajtajel jbʼajtik, yaj oj kabʼ jbʼajtik sok syajulal jkʼujoltik sok chʼin oj ka jbʼajtik (1 Pedro 3:8). Yuja ay jujuntik repugiadoʼik wa x-iji spatike, ja yuj wokolni xyabʼye smojtajel ja tuki. Bʼobʼta wa xkʼixwiye stajel tiʼal ja bʼa jastik junuk yiʼoneje wokoli, mas ja yajni tey smoke ja yuntikile. La jobʼ jbʼajtik: «Ta ekʼel jbʼaj jastal jaw, ¿jastal maʼ wa xkʼana oj iljukon?» (Mateo 7:12).

17. ¿Jastal wa xkoltajiye ja repugiadoʼik yuja xcholjeli?

¹⁷ Ja bʼa jtyempotik, jitsan repugiadoʼik jakele bʼa paisik bʼa timubʼale ja Taʼumantiʼik ja bʼa xcholjeli. Stsʼakatal yuja wa xcholowe kongana ja Taʼumantiʼik, jitsan mil repugiadoʼik wane smaklajel sbʼajtanil ekʼele «ja yabal ja maʼ jel tzamal huax cʼulhuani mandar» (Mateo 13:19, 23). Jitsan repugiadoʼik bʼa jel wokol aye wa staʼawe kulan skʼujole sok likikel ja bʼa tsomjelalik. Wegoxta wa xyalawe: «Meran tey amoquex ja Dios ja huenlexi» (Mateo 11:28-30; 1 Corintios 14:25).

18, 19. ¿Jastal oj jetik biboʼil ja yajni wa xcholotik yabʼye ja refugiadoʼik?

¹⁸ Tʼilan oj jnatik sok «vivo» oj ajyukotik ja yajni wa xcholotik yabʼ ja repugiadoʼik (Proverbios 22:3; Mateo 10:16). Yajni la loʼilanitik soka yeʼnle, tʼilani la jmaklaytik sok pasensya. Pe mokni la jtatikyi tiʼal bʼa politika. La jnochtik la tojelal wa xyaʼa ja naʼits Betel soka matik ay xchol ja bʼa lugari. Jachuk mini jas xiwela sbʼaj oj ekʼuk. Yuja repugiadoʼik jakele bʼa tuktukil relijyon sok tuktukil kostumbre, tʼilani oj jnatik jastal wa spensarane sok jastal wa xtaxye, sok skisjele. Jun sjejel, ja ixuk winik bʼa jujuntik país ayiʼoje jun spensare jel lutan jastal oj skʼutes sbʼaje ja ixuke. Ja yuj yajni wa xcholotik yabʼ ja ixuk winike it, jel tʼilan la jkʼutes jbʼajtik bʼa jun modo mi pyero oj yil-e.

¹⁹ Ja kʼuʼumanik Dyos wani xkʼanatik skoltajel ja ixuk winik matik wane yijel wokol, ama Taʼumantiʼuke ma miyuk. Yajni wa xkoltaytike, la jnochtik ja lekil sjejel ja bʼa samaritano bʼa staʼa tiʼal ja Jesús (Lucas 10:33-37). Jun modo bʼa jel tʼilan skoltajel ja ixuk winik jani yijel ochyi ja lekil rason bʼa sGobyerno ja Dyos. Jun ansyano bʼa skoltune jitsan repugiadoʼik yala jelni tʼilan wegoxta yaljel yabʼye bʼa kʼotelotik taʼumantiʼik bʼa Jyoba. Jel tʼilan yaljel yabʼye teyotik tiw bʼa stajelyi tiʼal ja tsamalik smajlajel wa skʼapa ja Biblia, sok mi bʼa yajelyi jastik sbʼaje.

20, 21. a) ¿Jasa ja slekilal wa x-ilxi sjejelyi meran yajalkʼujolal ja repugiadoʼik? b) ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo jakumi?

²⁰ Sjejelyi meran yajalkʼujolal ja «matik ekʼum bʼej aye» wa x-ilxi slekilal. La kiltik jas ekʼ sbʼaj jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa Eritrea sbʼiʼil Alganex. Yajni cham ja statam, ja yeʼn soka wake yal yuntikili elye ja bʼa país ma yuja wa x-iji spatike. Sok skʼutsuwe waxake kʼakʼu ja takin kʼinali. Tsaʼan yajni jelxa najat bʼejyiyeta, tixa kʼotye ja bʼa Sudán. Ja yeʼn wa xyala: «Ja jmoj-aljeltik yilawotikon jastal spamilyaʼotikon, yakitikon jwaʼeltikon, jkʼutikon, jun yal jnajtikon sok jkoltajeltikon bʼa wajel soka karro. ¿Machun mas oj yawe jaman ja snaje bʼa yajel ochuk ja matik mi snaʼawe sbʼaji yuja kechan wa xyaʼteltaye ja junxta Dyosi? Kechani ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba» (kʼuman ja Juan 13:35).

²¹ ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa skoltajel ja yuntikil ja matik jakele bʼa pilan país? Ja bʼa artikulo jakumi, oj jnebʼtik jastal skoltajel ja pamilyaʼik it bʼa oj yaʼteltaye gusto ja Jyoba.