1, 2. Tsaʼan yajni ekʼyujile snajtil akwal bʼa syamjel chay, ¿jasa jel tʼilan snebʼa ja Pedro?

JUKE ja bʼa snebʼumanik ja Jesús ekʼyujile snajtil akwal syamjel chay ja bʼa mar bʼa Galilea, pe mini jas syamawe. Yajni el ja kʼakʼu, ayni maʼ wan kʼeljel yujile ja bʼa stiʼ jaʼi. Jani ja Jesús ja maʼ sakʼwita. Ja yeʼn yala: «Jipahuic co ja hua huenubexi ja ba lado stojol ja hua cʼabexi [...] oj ni ayamexa. Jach ni jcʼulanticona. Y meran nia, mi xax bob ca elticon ja quenubticoni yuj ja butʼel juntiro ja chayi» (Juan 21:1-6).

² Ja Jesús yayi pan sok chay ja snebʼumanik bʼa oj waʼuke. Tsaʼan ti skʼela ja Simón Pedro sok sjobʼoyi: «Simón [yunin ja Juan], ¿quechan ma huen mas jel yaj huaxa huabyon que soc ja it jumasa?». Ja Jesús snaʼani ja Pedro wa syajtay ajyi ja yajel el chay. Ja yuj, lajansok ja Jesús sjobʼoyi ta mas wa xyajtaji ja yeʼn soka jastik sjeʼa yuja yajel el chayi. Ja Pedro ti sjakʼa: «Cajual, huan ni xa naa  que jel huax cʼanahua» (Juan 21:15). Ja pedro snebʼa jun jasunuk jel tʼilan: jani syajtajel mas ja Kristo yuja tuk jasunuk. Man kʼakʼu jaw, ja Pedro sjeʼa syajtay ja Kristo yajni latsan ajyi ja bʼa xcholjeli. Jachuk ja yeʼn pax jun lekil koltanum sbʼaja kongregasyon.

3. ¿Jasa tʼilan oj talnay jbʼajtik jastal yaʼtijumik Dyos?

³ ¿Jas wa sjeʼakitik ja jas aljiyabʼ ja Pedro? Pes tʼilan oj talnay jbʼajtik sok mok katik yopijuk ja yajtanel kiʼojtik sbʼaja Kristo. Ja yeʼn snaʼa ja jsakʼaniltik ja bʼa luʼumkʼinal it jelni axwela sbʼaj, oj ajyukujtik chamkʼujol sok wokol. Ja bʼa sloʼil sbʼaja tsʼunwanumi, ja Jesús yala jujuntik oj skis-e gusto lek «ja yabal ja maʼ jel tzamal huax cʼulhuani mandar». Sok yala yajni x-ekʼ ja tyempo ja «yabal» oj chʼayuk yuja «jas ay ja ba mundo [rikesa]», soka ixuk winik oj chʼayuk ja gustoʼil yiʼoje (Mateo 13:19-22; Marcos 4:19). Ta mi xtalnay jbʼajtik, ja chamkʼujolil oj bʼobʼ sjom ja jastal wa xkaʼteltaytik ja Jyoba. Ja yuj, ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki: «Aa cuidadoex [...] soc ja jas ay ja ba mundo iti. [...] ja yuujel trago [sok ja jelxel waʼeli]. Mi lom jaʼ oj huaj acʼujolex ja hua vidaex ba mundo» (Lucas 21:34).

4. ¿Jas oj skoltayotik bʼa oj kiltik ta tsats ay ja yajtanel kiʼojtik sbʼaja Kristo? (Kʼela ja potoʼik bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁴ Jastalni ja Pedro, ja keʼntik wani xbʼobʼ jetik wa xyajtaytik ja Kristo yajel bʼajtan bʼej ja bʼa jsakʼaniltik ja xcholjeli. ¿Jastal oj bʼobʼ kiltik ta jach wantik skʼuljel? Oj bʼobʼ jobʼ jbʼajtik ja it: «¿Jasa mas tʼilan bʼa keʼna? ¿Jasa wa xya gustoʼaxukon? ¿Jaʼa yaʼteltajel ja Jyoba ma ja skʼulajel tuk jasunuk?». Bʼa oj katik ja sjakʼjeliki, la kiltik oxe jasunuk ja bʼa jsakʼaniltik bʼa oj bʼobʼ syopes ja yajtanel kiʼojtik sbʼaja Kristo. Tey ja aʼteli, ja yajel ekʼ gusto jutsʼini soka slejel jastik junuk.

5. ¿Jasa cholal yiʼoje ja nantatalik bʼa pamilya?

⁵ Ja Pedro mi kechanta ya eluk chay yuj gustoʼil, jani bʼa smakʼlajel ja spamilya. Ja bʼa jtyempotiki, ja Jyoba cha yaʼunejyi ja nantatalik ja cholal bʼa smakʼlajel ja spamilyaʼe (1 Timoteo 5:8). Bʼa oj skʼuluke ja cholal jaw, tʼilani oj aʼtijuke tsats. Pe ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu, ja aʼteliki ojni bʼobʼ yijan jitsan cham kʼujol.

6. ¿Jas yuja aʼteli wa xbʼobʼ ya och cham kʼujol?

⁶ Ja bʼa jtyempotiki jel jitsan ja matik wa sleʼa jun yaʼtele, pe ja aʼteli mixani jel xtax ekʼ. Yuja jaw, jelni jitsan ja maʼ wa skʼana jun yaʼtel. Jitsan tʼilani oj aʼtijuke mas oraʼik, sok ayni ekʼele jel tʼusan wa xtupjiye. Sok ja wego, jitsan empresaʼik wanxa xyawe eluk ja aʼteli jach sok tʼusan aʼtijumik. Yuja jaw, ja aʼtijumiki wa x-ochyujile chamkʼujolil, wa xkʼumbʼiye sok wa xkoye chamel. Sok jitsan wa xiwye bʼa oj xchʼay ja yaʼtele ta mi skʼulane ja jas wa xyala ja yajwaleʼi.

7, 8. a) ¿Machunkiluk ja mas toj ayotiksoki? b) ¿Jasunkiluk snebʼa jun jmoj-aljeltik bʼa Tailandia sbʼaja aʼteli?

 ⁷ Ja yaʼtijumotik Dyos jani mas toj ayotik soka Jyoba yuj tuk jasunuk ma ja kajwaltik (Lucas 10:27). Wala aʼtijitik bʼa stajel ja jas mas tʼilan wa xmakunikujtiki sok bʼa oj bʼobʼ kaʼteltaytik ja Jyoba. Pe ta mi jtalnay jbʼajtik, ja aʼteli oj bʼobʼ sjom ja jastal wa xkaʼteltaytik ja Jyoba. La kiltik jas wa xbʼobʼ jnebʼtik ja jasa ekʼ sbʼaj jun jmoj-aljeltik bʼa Tailandia. Ja yeʼn wa xyala: «Wa xtojbʼes computadoraʼik sok jelni xyaʼa gustoʼil, pe jelni wa xyiʼajkuj jitsan ora. Ja yuj, mixani wa xkankuj tyempo bʼa skʼulajel jastik junuk bʼa Dyos. Man kila, ta wa xkʼana oj kaʼ bʼajtan bʼej ja sGobyerno ja Dyosi, tʼilani oj jtukbʼes ja kaʼteli». ¿Jasa skʼulan ja jmoj-aljeltiki?

⁸ Ja yeʼn wa xyala: «Yiʼajkuj junuk jabʼil bʼa skʼeljel ja jas oj jkʼuluk, anto jpensaran oj kʼe jchon nieve bʼa calleʼik. Ja kʼeyontʼani, mi jel xkʼulan ganar, sok kol el jgana. Yajni wa xkila ja jmojik aʼtel ajyi, wa skʼenayone sok wa sjobʼoweki jas yuj mas lek wa xkila xchonjel nieve yuj stojbʼesel computadoraʼik bʼa jun lugar jel lek. Jkʼanayi jkoltajel ja Jyoba bʼa oj kuchkuj sok bʼa oj jtaʼ ja jkʼelsat bʼa oj ajyukuj mas tyempo bʼa yaʼteltajel ja yeʼn. Mini ekʼ tyempo bʼa tukbʼi. Och jnaʼ ja jasa wa skʼulan gusto ja ixuk winiki soka jnieve masxa jel lek xtojbʼes. Mi ekʼ jitsan tyempo, spetsanil ja nieve wa xkʼulani wa xchʼak jchone. Masxa wa xtaʼa takʼin ja wego yuja stojbʼesel computadoraʼiki. Maxani gustoʼayon pes mixa ma wa stʼenawon sok mixa ay kiʼoj ja cham kʼujol jastal ajyi. Sok ja mas tʼilani, masxa mojan ayon wa xkabʼ soka Jyoba» (kʼuman ja Mateo 5:3, 6).

9. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa mi jel oj jelxukotik soka aʼteli?

⁹ Ja Jyoba jelni lek xyila ja wala aʼtijitiki, sok jelni lek jawa xkʼulantiki (Proverbios 12:14). Pe tʼilani mok katikan ja aʼteli aʼajyuk mas stʼilanil yuja yaʼteltajel ja Jyoba. Sbʼaja jastik mas tʼilan wa xmakunikujtiki, ja Jesús yala: «Aa bajex spetzanil ja hua cʼujolex ja ba smandar ja Diosi. Ajyanic toj como jastal ja yeni [...]. Jach cʼa ayex, mi ni jas oj scʼuluc ahuilex palta» (Mateo 6:33). Pe ¿jastal oj jnatik ta mi wala jelxitik soka aʼteli? Oj bʼobʼ jobʼ jbʼajtik: «¿Jel maʼ wa xyaki gusto ja kaʼteli sok jaxa yaʼteltajel ja Jyoba lajansok mi jel tʼilanuk sok jel axwela sbʼaj?». Ja jastal oj jakʼtik ja sjobʼjel it ti oj chiknajuk jaman lek machunkiluk ma jasunuk meran wa xyajtaytik.

10. ¿Jasunkiluk jel tʼilan sjeʼa ja Jesús?

¹⁰ Ja Jesús sjeʼa jasunkiluk mas tʼilan ja bʼa jsakʼaniltiki. Bʼa jun kʼakʼu, ja yeʼn yulatay ja María soka Marta. Ja Marta wego och xchap waʼelal bʼa yajelyi ja Jesús, jaxa María och kulan bʼa stsʼeʼel bʼa oj smaklay. Anto, ja Marta kʼe yal abʼal yuja mi xkoltaji yuja María. Ja Jesús yala yabʼ ja Marta: «Ja María stzaa ta ni  ja ba mas leca y mi ni maʼ oj sap yia» (Lucas 10:38-42). Jachuk ja Jesús sjeʼa jun jasunuk jel tʼilan. Tʼilani jaʼ oj jtsatik «ja ba mas leca» sok sjejel wa xyajtaytik ja Kristo, jachuk mi oj waj jpensartik ja jastik junuk ja bʼa jsakʼaniltiki. Ja it wa stojolan jani oj katikyi mas stʼilanil ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba.

11. ¿Jas wa xyala ja Biblia sbʼaja jijleli soka yajel ekʼ lek jutsʼini?

¹¹ Jpetsaniltik jelni latsʼan ayotik. Ja yuj ayni ekʼele tʼilan oj jijlukotik sok bʼa oj ekujtik lek jutsʼin. Ja Biblia wa xyala: «Mini ay jun jasunuk mas lek oj skʼuluk ja winiki jani oj waʼuk sok oj yuʼe yuja lekil tsatsal yaʼteli» (Eclesiastés 2:24). Ja Jesús wani snaʼa ja snebʼumaniki tʼilan oj jijluke. Jun sjejel, yajni ekʼta yujile jitsan ora bʼa xcholjel, ja Jesús yala: «La xa huajtic ba jun lugar ba mey lec ja suinquili ba oja huii ahuipexi» (Marcos 6:31, 32).

12. ¿Jas yuj jel tʼilan oj jtalnay jbʼajtik yuja jastik junuk bʼa yajel ekʼuk gusto jutsʼini? Ala jun sjejel.

¹² Ja yajel ekʼ gusto jutsʼini wa skoltayotik bʼa oj jijlukotik sok bʼa oj ekʼ kujtik lek. Pe tʼilani la jtalnay jbʼajtik bʼa mok jaʼ katikyi mas stʼilanil ja bʼa jsakʼaniltiki. Ja bʼa bʼajtan siglo, ajyiyujile ja pensar it: «La xa jcʼultic ja jgustotiqui porque jechel chabe oj chamcotic y mi ni jas huax cʼulantic probara» (1 Corintios 15:32). Ja wego cha jani yiʼoje ja pensar jaw. Bʼa jun sjejel, jun kerem bʼa Europa kʼe wajuk ja bʼa tsomjeliki. Pe jelni skʼulan gusto skʼulajel jastik junuk bʼa yajel ekʼ gusto, sok ja yuj yaʼakan ja tsomjeliki. Tsaʼan, yila ja wajel skʼujol ja jaw ijijanyi jitsan wokolik. Ja yuj, cha kʼe spaklay ja Biblia. Ekʼ ja tyempo, kʼe xchol ja lekil rasoni. Tsaʼan ja yiʼaj jaʼi, ja yeʼn yala ja jasa jel wa snaʼa malaya jani yuja jel xchʼaya tyempo. Yala ja yaʼteltajel ja Jyoba masni jel wa x-aji gustoʼaxuk yuj skʼulajel ja jastik wa skʼapa ja luʼumkʼinal bʼa yajel ekʼuk gusto.

13. a) Cholo sok jun sjejel jas yuj mi lekuk spiljelyi jitsan tyempo sbʼaja yajel ekʼuk gusto. b) ¿Jas oj bʼobʼ skoltayotik bʼa oj kiltik ta mi wantik jelxel soka jastik junuk bʼa yajel ekʼuk gusto?

¹³ Ja yajel ekʼ gusto jutsʼini jani bʼa oj ekʼ kujtik lek sok bʼa oj lokʼolaxuk ja kiptiki. Anto, ¿janekʼ tyempo oj jpiltik sbʼaja jaw? Bʼa oj skoltayotik sjakʼjel, la jpensaraʼuktik sbʼaja it. Jitsan wa xkʼulantik gusto ja pasteli soka dulce. Pe ojni bʼobʼ yakitik chamel ta tikʼanxta wa xloʼotik. Ta wa xkʼanatik lek oj ajyukotik, tʼilan oj kabʼtik waʼelal bʼa wa xyaʼa jlekilaltik. Jastalni jaw, ta jaʼ mas wa xpilatik tyempo bʼa skʼulajel jastik junuk bʼa yajel ekʼuk gusto, ojni bʼobʼ sjom ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba. ¿Jas oj bʼobʼ skoltayotik bʼa oj kiltik ta mi wanukotik jelxel soka jastik junuk bʼa yajel ekʼuk gusto? Oj bʼobʼ katik och juʼun janekʼ ora wa xpilatik ja bʼa semana bʼa yaʼteltajel ja Jyoba jastal wajel ja bʼa tsomjeliki, ja bʼa xcholjeli sok bʼa spaklajel ja Biblia. Tsaʼan, oj cha bʼobʼ katik och juʼun janekʼ wa xpilatik ja bʼa tajneli, ja bʼa telebisyon, tajnel bʼa yal makina ma bʼa tuk jasunuk jastal jaw. Yajni xkatik slaj sbʼaj ja oraʼiki, ¿jastal wa xkilatik? ¿Tʼilan maʼ oj jtukbʼestik? (Kʼuman ja Efesios 5:15, 16).

14. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa stsajel jastik lek ja bʼa yajel ekʼuk gusto?

¹⁴ Ja Jyoba wa xyaʼakan oj jtsatik sbʼaja  jastik jun oj katik ekʼuk gusto, sok ja nantatalik oj cha bʼobʼ stsaʼeyi ja bʼa spamilyaʼe. Ja bʼa Biblia wa xtaʼatik rasonik bʼa wa sjeʼa jas wa spensaran ja Jyoba, sok ojni skoltayotik bʼa oj jnatik jas oj jkʼuluktik * (kʼela ja nota). Skʼulajel jastik junuk lek ja bʼa yajel ekʼuk gusto juni majtanal bʼa Dyos (Eclesiastés 3:12, 13). Tuktukilni ja jas wa xkʼanatik bʼa yajel ekʼuk gusto (Gálatas 6:4, 5). Pe chikani jasunuk, tʼilani oj jtalnay jbʼajtik. Ja Jesús yala: «Chican ja ba huaxa yajtayexi, ti ni huajel ja hua cʼujolexa» (Mateo 6:21). Ta wa xyajtaytik ja jMandaranumtik, ja Jesús, wa xjeʼatik jani mas ay stʼilanil kujtik ja bʼa sGobyerno ja Dyosi. Sok ojni bʼobʼ jetik soka jas wa xpensarantik, wa xkalatik soka jas wa xkʼulantik (Filipenses 1:9, 10).

15, 16. a) ¿Jas yuja slejel jastik junuki juni trampa? b) ¿Jas yaljelik jel ay stʼilanil yala ja Jesús sbʼaja jastik junuki?

¹⁵ Jitsane ja bʼa jtyempotiki jani wa skʼanawe ja jastik ajkʼach wan eleli, celularik, computadoraʼik sok tuk jasunuk. Koʼeleni bʼa yajelyi stʼilanil ja slejel jitsan jastik junuk sok takʼin. Ja yaʼtijumotik Dyosi tʼilani oj kiltik jasunkiluk ja mas ay stʼilanil kujtiki. La jobʼ jbʼajtik: «Sbʼaja yajkʼachil karroʼik ma ja jastik ajkʼach wan eleli, ¿ja maʼ mas wa xpilayi tyempo spensarajel yuja xchapjel jbʼaj ja bʼa  tsomjeliki? ¿Jel maʼ latsan ayon soka jastik wa xkʼulan kʼakʼu kʼakʼu sok mixa jel xkankuj tyempo bʼa yajelyi orasyon sok skʼumajel ja Biblia?». Ta mi xtalnay jbʼajtik, masni oj tsatsbʼuk ja yajtanel kiʼojtik sbʼaja jastik junuki yuja syajtajel ja Kristo. Tʼilani oj jpensaraʼuktik ja jasa yala ja Jesús: «Talna abʼajik lek bʼa mi oj awa‘ akʼujolex bʼa oj anol‘ex jitzan jastik» (Lucas 12:15, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). ¿Jas yuj ja Jesús yala ja it?

¹⁶ Ja Jesús yala: «Qʼuelahuil jun huinic. Mi ni modo oj slee chab yajuala. [...] pues lec oj yil ja juni, jaxa juni, coraja oj yile. Menos oj yil ja juni, jaxa otro juni, yaj ni oj yaba. Jach ay ja Diosi soc ja taqʼuini. Mix bob ayajta ja xchabili» (Mateo 6:24). Mini oj bʼobʼ katikyi ja Jyoba ja bʼa mas leki sok chomajkil wajel jkʼujoltik slejel jastik junuk. Yuja mulanumotiki, tʼilani oj jkʼujoluktik bʼa mok ya kokotik luʼum «ja jastik wa xkʼankʼuniyuj skʼulajel ja jbʼakʼteltiki», jastal slejel jastik junuk (Efesios 2:3, TNM).

17. a) ¿Jas yuj wokol xyabʼye jitsan ixuk winik ja mi oj jelxuke slejel jastik junuki? b) ¿Jas oj skoltayotik bʼa mi oj kokotik slejel jastik junuk?

¹⁷ Jitsan jani wajel skʼujole bʼa stajel ja jas wa xkʼankʼuniyujile sok ja yuj wani xjelxiye soka slejel jastik junuki (kʼuman ja 1 Corintios 2:14). Yuja mi spensarane jaman lek, mini wa xbʼobʼ stsaʼe jasunkiluk ja bʼa lek soka bʼa mi lekuki (Hebreos 5:11-14). Bʼobʼta ja kʼankʼunel yiʼoje bʼa stajel jastik junuk kʼakʼu kʼakʼu wa tsatsbʼi mas. Sok yajni ayiʼoje mas jastik junuk, mas wa skʼanawe (Eclesiastés 5:10). Pe wani xbʼobʼ jkʼultik ganar ja pensar jaw. Skʼumajel tikʼan ja Biblia, ojni bʼobʼ skoltayotik bʼa mi oj ya kokotik luʼum ja slejel jastik junuki (1 Pedro 2:2). Ja Jesús spila tyempo bʼa spensarajel sbʼaja sbiboʼil ja Jyoba, sok ja yuj kuchyuj ja prebaʼik ajiyi yuja Dyablo (Mateo 4:8-10). Ta mi xkʼanatik ayiʼotik bʼa slejel ja jastik junuki, tʼilani oj katik makunuk ja rasonik jel biboʼik jakel bʼa Jyoba. Jachuk, oj jetikyi ja Jesús mas wa xyajtaytik ja yeʼn yuja jastik junuki.

18. ¿Jasunkiluk ja jel tʼilan oj jkʼeltik leki?

¹⁸ Yajni ja Jesús sjobʼoyi ja Pedro: «¿Quechan ma huen mas jel yaj huaxa huabyon que soc ja it jumasa?», jani wan sjejelyi ja yaʼteltajel ja Jyoba jani mas tʼilan ja bʼa sakʼanili. Ja bʼiʼilal Pedro wa stojolan jun niwan yijil ton. Sok jelni xkan sbʼaj pes ja yeʼn sjeʼa tsatsni ajyi bʼa yaʼteltajel ja Jyoba jastal jun yijil ton (Hechos 4:5-20). Ja keʼntiki tʼilani oj cha kiltik lek ja yajtanel kiʼojtik sbʼaja Kristo aʼajyuk tsats jastal jun yijil ton. Tʼilan oj kiltik bʼa mok jelxukotik soka aʼteli, ja yajel ekʼuk gusto jutsʼini soka slejel jastik junuk. Ta jach jkʼulantik, jach wantik yaljel jastalni ja Pedro: «Cajual, huan ni xa naa que jel huax cʼanahua».